Tavallaan joo. Inven input ja output käy molemmat kytkimellä, ykkösasennossa inve saa verkon sisään ja hoitaa perässään olevan kuorman. Nollassa mikään ei ole missään, tietty ja kakkosessa inven syöttö ja lähtö irtoaa, sekä verkko kytkeytyy syöttämään suoraan normaalisti inven perässä olevia kuormia. Inve jää kellumaan jännittettömänä ja akkukytkimen avauksen jälkeen valmis huolto yms. hommiin.
Verkonvaihtokytkin hybridi-invertterin yhteyteen
- Viestiketjun aloittaja jlikonen
- Aloituspäivämäärä
Voiskohan tuon jotenkin automatisoida? Otetaan vaikka varaajan kontaktorille ohjaus sieltä tulopuolelta niin ettei se mene päälle jos sähköt on poikki.
Itse pohdin asiaa siltä kantilta että millaista kuormaa tuo invertteri jaksaa sinne LOAD puolelle ohjata? Manuaalin mukaan 10s ajan kaksinkertaista tehoa ja maksimi virta on 40A. 65A on lai laitteen oma oikosulkusuojaus. Ehkäpä mikään noista kuormista ei ole sellainen että nuo arvot ylittyisi.
Mutta täyttääkö tuo oikosulkusuojauksen vaatimukset. Turvallisuusmääräykset vaatii että johdonsuoja laukeaa 0,1 sekunnissa oikosulkutapauksessa. Niin nopeaan katkaisuun päästäkseen täytyy oikosulkuvirta olla B sulakkeella 5 kertainen ja C sulakkeella 10 kertainen. Eli siis 10A nalli tarvitsee 50A tai 100A oikosulkuvirtaa lauetakseen 0,1 sekunnissa. 16A taas 80A tai 160A oikosulkuvirtaa.
Ehkä invertterin oma suoja toimii nopeammin kuin johdonsuojat?
Kyllä voisi hyvin.
En olisi tästä varma. Hyvä pointti.
Pykälien mukaan tekemällä pitäisi varmaan pienentää sulakkeita invertterin takana merkittävästi ja/tai nopeuttaa käyriä.
Ei ole mitenkään taattua miten se käyttäytyy oikosulkutilanteessa, ja sana "ehkä" ei mene läpi tarkistuspöytäkirjassa.
Ei mikään järkevästi mitoitettu invertteri pysty tuottamaan 10-kertaista tehoa vain sulakkeiden nopeaa polttamista varten. Joko invertterin omat sulakkeet palavat jo parin-kolmenkertaisella teholla tai invertterin suojaus katkaisee ylikuormituksen takia. Toisaalta tuollaista teholähdettä normaalisit pitäisi voida kuormittaa suunnilleen nimellisteholla, joka mitoitetaan kulutuksen perusteella.
Omasta mielestäni verkkovirran oikosulkusuojauskritereitä ei voi järkevästi soveltaa paikalliseen invertterisyöttöön. Pitäisi varmaan penkoa normistoa tarkempien ohjeiden löytämiseksi tällaiseen tilanteeseen, sillä 10-kertaisen invertterin vaatiminen vain oikosulkunormin täyttämiseksi ei ainakaan paranna sähköturvallisuutta, vaan heikentää sitä käytännössä selvästi. Verkkovirralle motivaatio kyseiselle oikosulkuvirtavaatimukselle on seurausta aivan toisenlaisesta tilanteesta.
Valoittaisitko hieman? Ei kai invertterin käyttö voi lieventää turvallisuusvaatimuksia?
Itse epäilen että invertterin suojaus laukeaa heti, kun 65A ylittyy. Se on hyvinkin todennäköisesti toteutettu ihan softalla eli ei siellä mikään stotsi laukea siitä. Jos näin on niin seuraava ongelma on sitten voiko tuollaista käyttää koko talon virtalähteenä. 65A hetkellinen ylitys kun voi olla hyvinkin helppo saada aikaan esim. moottoria käynnistettäessä. Näin arvelisin....
Mulla on Oumanin Ouflex yksiköitä, joilla automatisoinnin pystyisi todennäköisesti tekemään kohtuullisen helposti mutta en ole vielä miettinyt tätä. Toisaalta mulla on jo aikaohjelma joten LVV on päällä vain yöaikaan ja silloin kun aurinkosähköä on riittävästi lämmitän LVV:tä. Olen konfannut Ouflexiin PID säätimen joka sitten optimoi aurinkosähkön käytön. Saa nähdä pystyiskös tekemään saman jutun akkujen lataamiselle.
negge
Jäsen
Meillä on mittarikeskus ulkona, invertterit ja akut ulkoisessa varastossa ja ryhmäkeskus sisällä. Tehtiin niin että pääkeskuksesta menee johdot varastoon, ja inverttereiltä menee erillinen syöttö sisään ryhmäkeskukseen. Ryhmäkeskuksessa on siis kaksi syöttöä, ja yksi kisko on omistettu niille laitteille jotka pitäisi toimia sähkökatkojen aikana. Ryhmäkeskuksessa on myös verkonvaihtokytkin millä voi varmistaa että kaikki ryhmät saavat sähköä vaikka invertterit pitäisi sammuttaa huoltoa varten. Tätä mahdollisuutta on käytetty ainakin kahteen kertaan jo joten kannattaa ehdottomasti asentaa verkonvaihtokytkin.
Olisi ollut teknisesti helpompi pistää ryhmäkeskuksen olemassa oleva syöttö invertterien takaa, mutta se olisi meidän tapauksessa vaatinut 1) isompia inverttereitä (nyt 3kVA per vaihe), 2) LVV vaihto tai custom viritys jotta sitä voitaisi kytkeä pois päältä kontaktorilla, 3) sama juttu saunan kanssa. Riski ylikuormitukseen heti kun verkko lähtee alta olisi ollut liian suuri, enkä pitänyt järkevänä ylimitatoida kaiken vain sen takia että asennus olisi yksinkertaisempi.
Jos talossa ei ole sähkösauna ja LVV on erillinen tai muuten ohjattavissa järkevästi jotta voit olla varma että se sammuu saman tien kun verkko lähtee alta, niin silloin riittävän isolla invertterilla voi olla ihan järkevää laittaa koko talon varmennetun sähkön piiriin.
Juuri näin eli invertterin oma suoja laukeaa ensin. @kotte on ihan oikeassa kun sanoo että "Verkkovirralle motivaatio kyseiselle oikosulkuvirtavaatimukselle on seurausta aivan toisenlaisesta tilanteesta.".
Käsittääkseni oikosulkuvirtavaatimukset ovat laadittu siksi että verkko pystyy syöttämään tuhansia ampereitä jos oikosulku tapahtuu, ja siksi johdonsuojakatkaisijat pitää pystyä laukemaan näissä virtapiikeissä: invertterit ei pysty off-grid tilassa tuottamaan sellaisiä virtalukemia, joten koko vaatimus on irrelevantti.
Toisaalta, kun invertteri on "passthrough" tilassa eli verkosta virtaa virtaa invertterin kautta "LOAD" ulostulolle, invertteri pitää kestää näitä 6 kA virtapiikkejä. Tätä testataan kun näitä asennetaan niin kaikki pitäisi olla kunnossa.
Mielenkiintoinen värkki, mutta onko nuo oikeasti noin järjettömän kalliita?
Saman kun tekee vaikka edullisella teollisuuslogiikalla, niin säästää 10x. Tai Shellyillä, niin vielä toiset 10x...
Joo, Ouflexit on aika kalliita mutta niitä saa esim. Latviasta kohtuullisen edullisesti, tosin ei 10x halvemmalla. Shellyjä en ikinä laittais ohjaamaan kriittisiä toimintoja. Nuo Ouflexit on täysin itsenäisiä ja niissä on oma webbiserveri joten jos mun openHAB kaatuu niin talo ei kaadu.
Ouflexien vahvuus on siinä että ne on vapaasti ohjelmoitavia. Mulla esim. LVV:n lämmitys hoituu Ouflexin PID säätimella silloin kun tulee PV sähköä. Samoin ohjaan esim. Niben MLP:tä Entson halvimpien tuntien mukaan.
Kunhan saan Deyen inun ja Basebgreenin akut niin pitää väsätä akkujen lataamiseen Ouflexiin PID säädin.
Sekoitat tässä kaksi eri ominaisuutta. Johdonsuojalla on katkaisukyky esim 6 kA. Syötön oikosulkuvirta ei saa olla sitä suurempi.
0,1 sekunnin katkaisuvaatimus oikosulkutapauksissa on ihan tästä erillinen sähköturvallisuuskysymys. Sen tarkoitus on pysäyttää esim. pesukoneen rungon jännitteellisyys oikosulkutapauksessa ennen kuin se aiheuttaa kammiovärinän siihen koskevalle ihmiselle. Se myös estää valokaaren palamisen oikosulkupaikassa niin pitkään, että se ehtisi sytyttää lähellä olevan materiaalin palamaan.
Juurikin täsmälleen näin!
Katkaisukyvyllä on hyvin vähän tekemistä katkaisuaikavaatimuksen kanssa, ne ovat kaksi enimmäkseen tai oikeastaan täysin erillistä asiaa, joiden molempien tulee täyttyä.
Minusta on selviö, että SFS6000 katkaisuaikavaatimus kosketusjännitesuojauksen osalta max 0.4s kaikille laitteille, tulee täyttyä myös invertterikäytössä. Perusteluilla kuten kammiovärinät ja valikaaret ei tässä sinänsä ole väliä, vaatimus on aikanaan harkittu perustellusti ja nyt se on määräys (*). Se että se on haastavaa saavuttaa, ei mitenkään vapauta vaatimuksista, varsinkaan kun inun käyttö koko torpan syöttöön ei ole mitenkään ns. pakollista tahi tavanomaista.
Ainoat poikkeukset mitä tulevat mieleen on 5s sallitaan kiinteästi asennetuille laitteille joita ei voi pitää kädessä - kyllä, molemmat vaatimukset - ja lisäjärjestelyt, joilla varmistetaan kosketusjännite <50V vikatilanteessa, kuten lisäpotentiaalitasaukset ja eristysmuuntajat jne. Molemmat ovat aika hankalia toteuttaa pistorasiakytkentäisille yleisesti -> pistorasiat inun takana tulisi varustaa hyvin pienillä ja nopeilla stotseilla, jotta 0.4s vaatimus täyttyy. Mahdollisesti jopa pistorasiakohtaisilla stotseilla. Joka tapauksessa stotsit pitää olla niin pieniä, että ollaan magneettialueella invertterin norminaalivirralla. Ja virtaahan voi aina kasvattaa myös rahalla, ts. ostamalla isomman inun.
Tämä ei ole helppo rasti -> koko talon kytkemin inun taakse SFS6000 mukaisesti on haastavaa.
Jos kytkee vain osan, niinkuin ylempänä puhuttiin, voi hankalat tapaukset jättää inun etupuolelle, jolloin ongelma helpottuu 10x.
* jos aivan tarkkoja ollaan, 0.4s on vain yksi piste vaatimuskäyrällä, mutta jos mennään niin detaljeihin, niin sitten tiedetään mitä ollaan tekemässä muutenkin.
Onko joku linkki?
Joku edullinen teollisuuslogiikka tosiaan maksaa n. sata euroa ja tutustumatta on varmasti yhtä monipuolinen ellei monipuolisempi. Voi tehdä mitä tahansa sellaisella.
edit. vaikka tällainen:
edit2. tai vielä vapaammin ts. täysin vapaasti ohjelmoitava, ja löytyy paikallisella LCD:llä:
M5Stack - Modular Rapid ESP32 IoT Development Board - ESP32 dev kits
Open-source modular toolkits for IoT devices based on ESP32-updated version of ESP8266. With stackable modules, user-friendly IDE, enabling rapid and high-quality prototyping, STEM education, engineering and mechanical use.
Miksi et? Ja mikä on kriittinen?
Minulla ohjaa saunaa, sitä kriittisempää ei ole edes keksitty.
Ja jos oikein kriittinen, aina voi rakentaa redundanssia?
Ja jos ihan oikeasti mietitään, niin mikä tekee Shellystä yhtään epäluotettavamman kuin joku Ouflex? Tuotantomäärät kuitenkin varmaan 10^6x, tilastolliset viat noussevat esiin aivan eri tavalla. Minulla ei ole pettänyt yhtään Shellyä käytössä. Siemensin kymppitonnin S7 logiikkoja on, mutta ympäristökin eri.
Shellytkin ovat vapaasti ohjelmoitavia, jopa paikallisesti. Kaikki on, nykyään. Mielikuvitus rajana.
Toki PID säätimen tekeminen Shellyn javascriptillä on jotenkin kierolla tavalla kiehtova ajatus, mutta senkin on joku tehnyt 100% varmuudella valmiiksi joten se haaste on jo tehty
Viimeksi muokattu:
Tähän tarttuisin.
Miten sähköturvallisuusmielessä jonkun kahvinkeittimen kosketusjännitesuojaukseen ja sitä kautta turvallisuuteen vaikuttaa tuleeko siihen sähkö invertteriltä pannuhuoneesta asti vai johtoja pitkin Eurajoelta asti pannuhuoneesta?
Kahvinkeitin on a) kädessäpidettävä ja b) ei-kiinteä -> 0.4s vaatimus kosketusjännittesuojauksen osalta pysyy.
SFS6000 on kyllä generaattorikäytölle osionsa, johon inu rinnastuisi, täytyypä alkaa tavaamaan sitä. Mutta lukematta väitän että tuohon ei tule helpotusta, vaatimukseen.
Toki PID säätimen tekeminen Shellyn javascriptillä on jotenkin kierolla tavalla kiehtova ajatus, mutta senkin on joku tehnyt 100% varmuudella valmiiksi joten se haaste on jo tehty
Check ✔
Mä oon ostanu muutaman Ouflex purkin Lafipa:lta (lafipa.lv) ja parhaillaan odottelen uutta Ouflex AX yksikköä.Onko joku linkki?
Joku edullinen teollisuuslogiikka tosiaan maksaa n. sata euroa ja tutustumatta on varmasti yhtä monipuolinen ellei monipuolisempi. Voi tehdä mitä tahansa sellaisella.
edit. vaikka tällainen:
edit2. tai vielä vapaammin ts. täysin vapaasti ohjelmoitava, ja löytyy paikallisella LCD:llä:
M5Stack - Modular Rapid ESP32 IoT Development Board - ESP32 dev kits
Open-source modular toolkits for IoT devices based on ESP32-updated version of ESP8266. With stackable modules, user-friendly IDE, enabling rapid and high-quality prototyping, STEM education, engineering and mechanical use.m5stack.com
Miksi et? Ja mikä on kriittinen?
Minulla ohjaa saunaa, sitä kriittisempää ei ole edes keksitty.
Ja jos oikein kriittinen, aina voi rakentaa redundanssia?
Ja jos ihan oikeasti mietitään, niin mikä tekee Shellystä yhtään epäluotettavamman kuin joku Ouflex? Tuotantomäärät kuitenkin varmaan 10^6x, tilastolliset viat noussevat esiin aivan eri tavalla. Minulla ei ole pettänyt yhtään Shellyä käytössä. Siemensin kymppitonnin S7 logiikkoja on, mutta ympäristökin eri.
Shellytkin ovat vapaasti ohjelmoitavia, jopa paikallisesti. Kaikki on, nykyään. Mielikuvitus rajana.
Toki PID säätimen tekeminen Shellyn javascriptillä on jotenkin kierolla tavalla kiehtova ajatus, mutta senkin on joku tehnyt 100% varmuudella valmiiksi joten se haaste on jo tehty
Makuasioista on turha keskustella, en vain luota Shellyihin. Kriittisenä voisin pitää esim. talon lämmitystä. En uskaltaisi laittaa Shellyjä ohjaamaan esim. mun MLP:tä. Ohjaan tosiaan Nibeä AUX-tulojen kautta Oumanin releillä eri tavoin (esim. PV sähkö, Entso).
Varmaankin nuo teollisuuslogiikat on paljon halvempia kuin Oumanit. Olen käyttänyt niitä n. 20v edellisessä ja nykyisessä talossa eikä mitään valittamista ole ollut.
Oumanin Ouflex yksiköiden ohjelmoiminen ei tarkoita minkään koodin vääntämistä vaan "ohjelmointi"työkalussa laitetaan haluttuja loogisia graafisia palikoita peräkkäin, jotka sitten yhdistetään toisiinsa. Ei siis mitään koodaamista. Tuo PID säädin on valmiina graafisena palikkana joten ei siis mitään koodaamista senkään suhteen. Voisin väittää että myös Oumanin osalta vain mielikuvitus on rajana. En ole mikään automaatioihminen joten en tiedä kuinka noita teollisuuslogiikoita konfataan.
Mutta palataanpa vielä mun alkuperäiseen kysymykseen. Nyt on selvää, että kun Deyen invertteri asennetaan off-gridinä sarjaan ja että tarvitaan verkonvaihtokytkin GRID:iin kytkettävään kaapeliin. Jos nyt käännetään tuo kytkin Carunan verkon puolelle niin syöttö taloon tulee Carunan verkosta. Eikös tämä tarkoita sitä, että Deyen LOAD kaapelissa makaa jännitteet elikä Deye ei ole täysin eristetty. Eikös sillekin puolelle kannattaisi laittaa erotuskytkin? Joku taisi mainita jo tästä.
Tavallaan oon samoilla linjoilla, mutta silti ohjaan Shellyillä jo lämmitystä. Viimeisin viritys oli vaihtaa Shelly plus UNI danfossin shunttitermostaatin tilalle, koska halusin pystyä ohjaamaan sitä enemmän ja tavoilla joita Danfoss ei mahdollistanut.
Kaaviossa jonka aiemmin tänne liitin oli erotuskytkimiä siis ihan joka johdossa kasapäin. Eiköhän se ole silleen parasta. Mutta en tiedä onko mitään tarvetta laittaa erotuskytkin vaihtokytkimen ja invertterin väliin. Saahan sen invertterin sammutettua jos sen haluaa jännitteetömäksi?
ok
minusta shellyihin voi luottaa oikein hyvin.
Jos empii, niin laittaa vaikka kaksi xor-sarjaan ja kyttäämään toisiaan? Tai voting-logikin? Ja kyllä niillä paljon luotettavamman lopulta saa, koska edullinen hinta mahdollistaa liki rajattoman redundanssin. Nasa muuten tutki tätä, ja päätyi sukkuloissa redundanssiin, ainoa ratkaisu kun halutaan äärimmäistä luotettavuutta. Sama lentokoneissa. Mutta se toinen keskustelu.
Niistä saa kuitenkin takaisinkytkennän, joten voi valvoa etänä. Ja mikä on pahinta mitä MLP -ohjauksessa voi tapahtua? Sähkövastukset vahingossa päälle?
Sama teollisuuslogiikoissa, niitä voi ohjelmoida myös graafisesti - muttei pakko. Ja kaikki mahdolliset IO:t löytyy. Ja luotettavuus, noilla samanlaisilla ohjataan kuitenkin tehtaita ja koneita ja ties mitä leikkuupuimuria tai sikalan syöttöautomaattia.
Suosittelen.
CLICK/CLICK PLUS PLC Programming
Programming the CLICK PLCs (Programmable Logic Controllers) from AutomationDirect. Your source for PLCs at great prices with fast shipping and free tech support.
www.automationdirect.com
Viimeksi muokattu:
Ja inussa oltava stotsit sekä syöttö että dc puolella -> ne sammuttamalla ainakin sammuu.
Tärkeintä on miettiä failure modet ja mitä niistä seuraa.
Shuntti jumissa -> talo tuskin syttyy kuitenkaan palamaan. Jos jumissa kiinni, tulee kylmä jossain vaiheessa, mutta sitten joku muu lämmitys päälle, jne, ja aikavakio tunteja, kuitenkin?
Ei se nyt niin kovin vaikeaa ole, kun otetaan vikasuojaus vikavirtasuojakytkimellä, jolloin johdonsuojien varaan jää vain se 5 sekunnin vaatimus, joka invertterinkin kanssa on helppo saada.
Tuon takia tietysti olisi järkevintä tehdä keskus kaksiosaiseksi, jossa toisella puolella on varaajat, kiukaat yms laitteet jotka ovat pelkin johdonsuojin suojattu, ja ne muut käyttölaitteet vikiksen kanssa.
Tämä ilmeisesti on peräti sallittu tapa, mutta se VVSK pitää sitten olla siellä.
Tuolta löytyy lähdeviitteet, jos haluaa asiaa tutkia tarkemmin.
Siten, että oikosulkusuojaus tulee käsittäkseni tässä tapauksessa palosuojaperiaatteesta eikä sillä ole suoraa tekemistä henkilösuojan kannalta (lyhytkin sähköisku voi tappaa, mistä syystä henkilösuojaus hoidetaan muutoin, verkossa tyypillisesti vikavirtasuojauksella tai erikoistapauksissa suojaerityksellä tai jopa suojajännitteellä, eli verkkojännitettä huomattavasti alemmalla jännitteellä).
Oikosulkutapauksessa sulakkeen palamisen on katkaistava sähkö riittävän nopeasti, jotteivat johdot kuumene lämpötilaan, joka kykenee sytyttämään tulipalon. Riittämätön oikosulkuvirta voi jättää pahimmassa tapauksessa jopa antaa jättää oikosulkuvirran päälle sekunneiksi, kymmeniksi, minuuteiksi tai vieläkin pitemmäksi aikaa.
Edellä mainitusta dokumentista lainattua:
Standardin SFS 6000 kohdan 411.3.2 määrittelee sallituksi poiskytkentäajaksi enintään 0,4 sekuntia enintään 32 A ryhmäjohdoille
Standardin SFS 6000 kohdan 411.4.5 mukaan vikasuojaukseen voidaan käyttää ylivirtasuojia ja vikavirtasuojia.
TN-järjestelmässä vikasuojaus voidaan yleensä toteuttaa käyttämällä sulakkeita tai katkaisijoita. Vikavirtasuojaa on tarpeen käyttää sellaisissa verkoissa, joissa on pienet oikosulkuvirrat.
Johtojen kuumeneminen oikosulussa kestää niin pitkän aikaa, että hyvin hidaskin sulake riittää estämään niiden ylikuumenemisen. Mutta oikosulun valokaari olisi syytä sammuttaa mahdollisimman nopeasti. Moderni ratkaisu siihen on erillinen valokaarisuojalaite. Mutta perinteisesti vaatimukset on saatu toteutettua pelkällä johdonsuojalla tai sulakkeella.
Kun pesukoneessa vaihejohto osuu pesukoneen maadoitettun kuoreen, niin siihen kuoreen syntyy välittömästi yli 100V vaihtojännite, joka varsinkin märissä olosuhteissa on tappava. edellä lainattujen sääntöviitteiden perusteella suojauksen voi tehdä nopeasti laukeavalla johdonsuojalla tai vikavirtasuojalla. Uusissa asennuksissa toki onkin vikavirtasuojat käytössä. Kyllä tämä selvästi henkilösuojaukseen liittyy.
Mitä siis tulee invertteristä koko talon syöttämiseen niin tuo puoli lienee väkisin kunnossa koska invertteri katkaisee itse nopeasti oikosulkutapauksessa pienelläkin oikosulkuvirralla ja loput hoidetaan vikavirtasuojilla. Enää jää jäljelle epäilys siitä kuinka usein invertterin suojaus laukeaa ihan arkipäiväsessä käytössä jos esim. on jokin sähkömoottorilaite, joka haukkaa hetkellisesti yli 65A.
Viimeksi muokattu:
Tuo vissiin johtuu invertteristä. Mulla on 3kVA/13A invertteri, joka sallii peksien mukaan hetkellisen 9kVA/39A virran. 39A ottavan moottorin pitäisi toimia, jos tuon yli niin laukaisee vertin sisäisen suojan.. Ainakin paperilla, eipä ole ollut mitenkään testattua.
Jos invertterin teho on niin iso että sillä koko taloa pyörittää, niin kyllä se jaksaa jo suhteellisen ison sähkömoottorinkin käynnistää.. Eikä tuollaiset isot moottorit kotitalouksissa kovin yleisiä ole.
Kyllähän nuo ovat varsin yleisiä. Lämpöpumpuissa on kompressoreita jossain käynnistysvirrat saattavat olla suuria. Ennen noita kiskottiin raakana käyntiin, mutta nykyän löytyy pehmokaynnistintä ja invertteriä myös.
Toinen esimerkki
En koittanut väittää että niitä ei olisi, mutta ei nuo silti kovin yleisiä ole.
Ja jos tuollainen kuorma on ja sitä haluaa invertterillä ajaa, niin siihen sitten vaan pitää lisätä se pehmokäynnistin.
tämä nopea irtikytkentä 0.4s / 5s liittyy nimenomaan kosketusjännitteeseen.
Ei se johto syty 0.4s aikana, edes lämpene juuri...
Niin, se taitaa riittää kyllä.
Olisi järkevä minunkin mielestäni erottaa, mutta kiukaat jne taitaa teknisesti kuittautua 5s säännöllä.
Jotenkin jää vähän epäilevä ja epämiellyttävä olo invertterin taakse kytketyistä hyvin isoista kuormista. Kun SCC jää väkisin vaatimattomaksi, syntyy monia vaaranpaikkoja. Brownout -viat, jossa jännite laskee riittävästi ettei sulake pala, tai useampi samanaikainen samasta aiheuttavasta syystä aiheutuva vika, jolloin inun teho ei riitä laukaisemaan stotseja, tulevat äkkiä mieleen, varmasti on muitakin.
Varmaan ainakin alijänniterele olisi hyvä lisä tuollaisen inukäytön yhteyteen, ja ehkä jotain muuta valvontaa, lisäksi. Ts ulkoinen rele joka irroittaa syötön jos jännite tippuu asettulurajan alle.
Sinänsä muuten monissa teollisuuspowereissa mm. Phoenixin tietyissä malleissa on tuollainen boost toiminto, jolla ne tuottavat riittävän SCC:n stotsien laukaisuun, mutta se voisi inun mittakaavassa olla varsin hintava toteuttaa.
Mitä nämä ei-inukoneet tykkäävät ajaa ulkoisella inulla, ts mikä moottorityyppi niissä on?
Inut ovat nykyään superhalpoja ja niissä on kaikissa vakiona juurikin nuo soft start rampit - mutta potentiaalia on ohjata paljon laajemminkin. Voisi esim pitkän käynnin aikana hienosäätää tehoa/kierroksia jne?
En kyllä tiedä, mutta kuvittelisin että eivät ne siitä ole moksiskaan. Onhan esim teollisuudessa aika paljonkin muutettu koneita taajuusmuuttajien ja inverttereiden ohjaamaksi koskematta itse moottoriin... Josko vaikka pelkkä simppeli tähti-kolmiokin riittäisi?
Kompuroissa tosin ei liene yleensä mahdollista..Avaisi mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
Tuskin se COP koskaan optimi on juuri 50Hz taajuudella... Vaan mitähän kompuralle voisi käydä alikierroksilla ajettaessa, tuskin mitään vahinkoa ainakaan, kunhan ei aivan tolkuttoman alas päästetä. Mutta vaikka 35Hz...50Hz.
Tietty V/Hz huomioiden.
Voi olla, mutta kun miettii kokonaisuutta, mieleen tulee määräyksen hyödyllisyyden osalta lähinnä jäniksen pään pistäminen pensaaseen. Voi joskus pelastaa tai olla yhtä hyvin olla pelastamatta. Ei toki ainakaan lisää vaaraa. Tehokkaista turvatoimista, jotka perustuvat nykyaikaisiin ratakaisuihin olikin jo keskustelua.
Tämä valvonta on invertterissä itsessään. Ei sen vuoksi että se suojaisi käyttäjää tai rakennusta vaan se suojaa itseään, koska se hajoaa oikosulkuvirrasta jos se kestää liian kauan. Ja tämä aika on todella lyhyt.
Tarkoitin enemmän esimerkiksi sellaista useampaa yhtäaikaista vikaa, pienemmin kuormittavaa vikaa tai oikosulkua ohuen johdon päässä tms. Joku tällainenhan voisi teoriassa osua invertterin tehoalueelle ja silti polttaa talon.
Yhtä kaikki, en vaan itse luottaisi tässä täysin invertterin omaan suojaukseen, sitä ajan takaa ettei tuosta jää sellainen varma fiilis jos oikosulkuvirtojen kanssa ollaan tosi tiukilla.
Alijännitesuoja lisäisi mielenrauhaa kummasti.
Kyllä 0.4s laukaisu on pelastanut lukuisia ihmishenkiä.
Ei invertterin kovin kummoista alijännitettä pitäisi tuottaa, ja jos jännitehäviöt tulevat itse kaapeleista, niin ongelmahan on ihan sama myös suoraan verkossa.
Se invertterihän pyrkii korjaamaan sen alijännitteen, ja jos se ei siihen pysty virtaa menee liikaa ja koko laitos sammuu.