Tulipa mieleen, kun meillä on 95 m2 vesikiertoista lattialämmitystä betonilattiassa, niin miten sen hoitaisi edullisimmin vaikkapa omana systeeminä. Kannattaisiko vaihtaa "sähkömattoon/lämmityskaapeleihin" . Kyseessä ollen tarkoitan vain käyttökustannuksia. Ei siis muutostyö- eikä tekokustannuksia, vaan yksinomaan käyttökustannuksia, mutta rakennekustannuksetkin tietysti inhimilliset. Sähköhän on joka tapauksessa mukana tavalla tai toisella ja mahdollisesti puu. Käyttö oltava helppoa ja mahdollisesti automaattista eli hoitaa itse itsensä.
Vesikiertoinen lattialämmitys
- Viestiketjun aloittaja kaperi
- Aloituspäivämäärä
-
- Tunnisteet
- vesikiertoinen lattialämmitys
Mikä tahansa lämpöpumppu pitää tuon lämpöisenä edullisimmalla mahdollisella tavalla. Esim järjestys MLP, VILP yms.
Jos haluaa lämmitellä suoralla sähköllä ja yksinkertaiselle systeemillä niin sitten vaikka putkikattila -> klik -> https://lampopumput.info/foorumi/threads/autotalliin-vesikiertoisen-lattialämmityksen-budjettiratkaisu.27814/
Vaihtoehtoja on lukemattomia ja mukaan voi yhdistää varaajaa, aurinkolämpöä yms...
Vesikiertoisessa on se etu että sen voi lämmittää melkein millä tahansa, kaukolämpö, lämpöpumppu, sähkö, polttamisesta syntyvä lämpö, aurinkokeräin jne. Sähköisellä kaapelilla paha lämmittää muulla kuin sähköllä.
Itsellä oli kämppää etsiessä melkein ykköskriteeri vesikiertoinen lämmitys, emännällä toki oli hieman muita kriteerejä. Mutta en ole katunut yhtään päätöstä, tai välillä miettii että ehkä toinen talo olisi ollut parempi, mutta vesikiertoisuus on loistava. Yksi kaveri rakennutti n. 15v sitten talon, vesikiertoinen lattialämmitys ja sähköllä lämpenevä varaaja. Pari vuotta sitten hommasi Vilpin ja vuosikulutus taisi puoliintua (vai oliko lämmityksen että lämmityksen osuus puolittui), tma ei kauhean pitkä ja nostaa myös talon arvoa. Pitkään oli pohtinut sähkökaapeleita, mutta sai niin monesta paikkaa kehoituksen laittaa suoraan se vesikiertoinen, vaikka maksoi hieman enemmän (olisiko ollut suurinpiirtein varaajan verran enemmän).
Oma suositukseni on, niin iso varaaja kuin kukkaro ja tilat antavat periksi, riittävän monella yhteellä. Sekä asennuksessa miettii mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Eli ei vain tulppaa ylimääräisiä yhteitä, vaan laittaa sulkuventtiili siihen. Näin järjestelmää on helpompi laajentaa tulevaisuudessa.
Ja itselle kävi ainakin niin että koitin miettiä tulevaisuuteen, sulkuventtiileillä muutama yhde kiinni ja silti nyt tekisin pari juttua toisin. Muutama putkiveto on typerä ja vaihtaisin muutaman yhteen paikkaan. Täälläkin sanottiin että kolmitieventtiili ja voi myöhemmin vaihtaa helposti tuon kanssa kumpaan yhteeseen meno/tulo tulee. Jätin laittamatta ja nyt kaduttaa.
Itsellä oli kämppää etsiessä melkein ykköskriteeri vesikiertoinen lämmitys, emännällä toki oli hieman muita kriteerejä. Mutta en ole katunut yhtään päätöstä, tai välillä miettii että ehkä toinen talo olisi ollut parempi, mutta vesikiertoisuus on loistava. Yksi kaveri rakennutti n. 15v sitten talon, vesikiertoinen lattialämmitys ja sähköllä lämpenevä varaaja. Pari vuotta sitten hommasi Vilpin ja vuosikulutus taisi puoliintua (vai oliko lämmityksen että lämmityksen osuus puolittui), tma ei kauhean pitkä ja nostaa myös talon arvoa. Pitkään oli pohtinut sähkökaapeleita, mutta sai niin monesta paikkaa kehoituksen laittaa suoraan se vesikiertoinen, vaikka maksoi hieman enemmän (olisiko ollut suurinpiirtein varaajan verran enemmän).
Oma suositukseni on, niin iso varaaja kuin kukkaro ja tilat antavat periksi, riittävän monella yhteellä. Sekä asennuksessa miettii mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Eli ei vain tulppaa ylimääräisiä yhteitä, vaan laittaa sulkuventtiili siihen. Näin järjestelmää on helpompi laajentaa tulevaisuudessa.
Ja itselle kävi ainakin niin että koitin miettiä tulevaisuuteen, sulkuventtiileillä muutama yhde kiinni ja silti nyt tekisin pari juttua toisin. Muutama putkiveto on typerä ja vaihtaisin muutaman yhteen paikkaan. Täälläkin sanottiin että kolmitieventtiili ja voi myöhemmin vaihtaa helposti tuon kanssa kumpaan yhteeseen meno/tulo tulee. Jätin laittamatta ja nyt kaduttaa.
No MLP:ssä on kaikista pienimmät käyttökustannukset jos sähköä vaatii. Vesitakka niin sitte on vielä pienemmät sähkön käyttökustannukset.
Koreasta löytyi lattialämmityksen esi-isä. Siinä lattia lämmitetään savukaasuilla. Samalla tuli selitys miksi tuolla istutaan lattialla.
www.verkkouutiset.fi
Kodit lämpenevät ilman pattereita: 2000 vuotta vanha ratkaisu toimii yhä
Koreassa lattialämmityksen perusidea on säilynyt lähes muuttumattomana vuosituhansia, vaikka savukanavat ovat vaihtuneet lämpimän veden putkistoihin.
www.verkkouutiset.fi
Muinaisen Rooman valtakunnan kukoistuskautena lattialämmitys yhdistettynä mahdolisesti seinälämmitykseen oli varsin tavallinen ratkaisu ainakin paremman luokan rakennuksissa. Lattian alla oli tulipesästä johtavia savukanavia (toisena vaihtoehtona oli koko lattian rakentaminen pylväiden varaan ja savukaasut kulkivat pylväiden välissä tuossa lattian alisessa tilassa). Kylpylöiden altaiden vesikin lämmitettiin samalla periaatteella kuparisen syvennykseen asennetun lämmönvaihdinpinnan kautta. Kreikassa oli aikaisemmin sovellettu vastaavaa myös ilmastointiin johtamalla vuoripurojen vettä lattian alta.
Ennen osattiin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Asiaan nyt enempää vihkiytymättä, nuo pari tuhatta vuotta vanhat lattialämmitykset lienevät olleet vain yläluokan etuoikeus ja käytetty muutenkin erityisesti kylpylöissä ja palatseissa. Roomakin (siis se kaupunkikeskus) oli käytännössä orjien rakentama ja vapaa Rooman kaupungin asukas oli jo varsin hyvin etuoikeutetussa asemassa. Montakohan prosenttia tai edes promillea asumuksista mahtoi olla oikeasti lattialämmitettyjä? Nykyisinhän tätä käytetään kun se ei maksa sen enempää kuin vesikiertoiset patterit mutta nuo savukanavajärjestelyt ovat kyllä olleet varmasti melkoinen mestarin taidonnäyte ja nostaneet mojovasti rakennuskustannuksia ja edellyttäneet jo muutenkin varsin massiivisia kivestä tehtyjä rakenteita.