Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

[kotte]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Mitähän mahdat tarkoittaa?
VILPillä iso DT on juuri hyvä. Saa varaajan kerrostumat kuntoon. Mahdollisimman viileä paluuvesi on hyvä juttu. COP pysyy korkealla.

Iso DT heikentää lämpöpumppuprosessin tuottosuhdetta (COP) nostamalla lauhdepainetta (jolloin sähkönkulutus kasvaa, pumppaushäviöt kasvavat ja kaasu tulistuu suhteessa enemmän; ulkoa saadaan jonkin verran vähemmän lämpöä hyödyksi).

Lämpöpumpulla kannattaisi periaatteessa aina ladata varaaja kerrostamatta. Veden annetaan lämmetä tasaisesti kokonaisuudessaan. Jos on erilaisia lämmönlähteitä tai kulutuslaitteet kerrostavat varaajan veden, pitäisi lämpöpumpun tuottama lämpö johtaa oikealle korkeudelle niin, että muusta syystä syntynyttä kerrostumaa ei sotketa.

Sitten on toinen juttu, että tulistuslämmöstä voidaan ottaa tehokkaasti lämpöä myös kerrostaen (alle viidesosan kokonaismäärästä), mutta tämä edellyttää kahta erillistä lauhdutinta ja erikseen ohjattuja latauspumppuja.

 

[kaihakki]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Iso DT heikentää lämpöpumppuprosessin tuottosuhdetta (COP) nostamalla lauhdepainetta (jolloin sähkönkulutus kasvaa, pumppaushäviöt kasvavat ja kaasu tulistuu suhteessa enemmän; ulkoa saadaan jonkin verran vähemmän lämpöä hyödyksi).

Ei mätsää Ultiiin. Ultissa varaajasta tulevan veden lämpötila vaikuttaa ratkaisevasti COppiin. Lämpötilan nousu vaikuttaa myös, mutta hyvin vähän.

 

[kotte]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Ei mätsää Ultiiin. Ultissa varaajasta tulevan veden lämpötila vaikuttaa ratkaisevasti COppiin. Lämpötilan nousu vaikuttaa myös, mutta hyvin vähän.

OK, hyväksyn kyllä tuon näkemyksen/kokemuksen. Selitys on kumminkin, että Ultin vehkeestä yksinkertaisesti puuttuu paisunnan säätö tavalla, jolla prosessi saataisiin toimimaan ilman kerrostumista, suurta delta-T:tä (jollaista käyttäen kannattaisi toimia toisin). Samahan on tilanne kapillaari-ilppien kohdalla, eli ne edellyttävät, että sisäpuhaltimen puhallusta rajoitetaan (ja toisinaan taas lisätään) tietyissä tilanteissa, muuten COP romahtaa.

 

[VesA]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

OK, hyväksyn kyllä tuon näkemyksen/kokemuksen. Selitys on kumminkin, että Ultin vehkeestä yksinkertaisesti puuttuu paisunnan säätö tavalla, jolla prosessi saataisiin toimimaan ilman kerrostumista, suurta delta-T:tä (jollaista käyttäen kannattaisi toimia toisin). Samahan on tilanne kapillaari-ilppien kohdalla, eli ne edellyttävät, että sisäpuhaltimen puhallusta rajoitetaan (ja toisinaan taas lisätään) tietyissä tilanteissa, muuten COP romahtaa.

Mitähän se suuren deltan hyöty voi tuossa tapauksessa tarkoittaa lämmönvaihtimen toiminnan kannalta.. ehkä vaan sitä että se oli liian pieni eikä kaasusta saanut energiaa pois muuten.

 

[kotte]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Mitähän se suuren deltan hyöty voi tuossa tapauksessa tarkoittaa lämmönvaihtimen toiminnan kannalta.. ehkä vaan sitä että se oli liian pieni eikä kaasusta saanut energiaa pois muuten.

Liekö kyse pyttymallista. Muistelisin joskus päätelleeni jonkun "muinaisen" foorumikeskustelun pohjalta, että ainakin tankissa kerrostuminen voisi toimia niin, että lauhtuminen asettuu sellaiselle korkeudelle, että lauhdepaine stabiloituu paljon pienemmällä lauhduttimen täyttöikkunalla, kuin jos se joutuisi seilaamaan lähes pelkkää kaasua tai pelkkää nestettä sisältävän lauhduttimen tilan välillä. Jälkimmäinen suuri muutosalue ylittää höyrystimen mukautumiskyvyn ja coppikin on sitten mitä sattuu (huono).

 

[My.Ai.Hu]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Tuo on kanssa melkoinen harha

Harhaa on että ei siirtyisi mutta..
suhteellisesti hyvin vähän kun ei synny lämpöjen alenemista
johtuen kovasta virtauksesta tai huonoista pattereista.

Jos huonetta lämmitetään niin alenemaa tapahtuu....
paitsi jos lämmitetään hyvin vähän... tai lämmön lähde on niin tehokas suhteessa
kulutukseen

 

[My.Ai.Hu]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Iso delta-T ei VILPillä ole koskaan hyväksi. Vastuksien kanssa asialla ei ole väliä.

Mikä on iso dT.. yleensä puhutaan 4 asteen dT:stä.
ja siihen liittyvästä dT:stä. Olen huomannut että pienempi dT ei huononna copppia mutta suuri kyllä.
pumppu huutaa tehoa juuri dT:n suhteen... tai menee katkolle.. joka huonota sitä kuuluisa k****

 

[pökö]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Harhaa on että ei siirtyisi mutta..
suhteellisesti hyvin vähän kun ei synny lämpöjen alenemista
johtuen kovasta virtauksesta tai huonoista pattereista.

Jos huonetta lämmitetään niin alenemaa tapahtuu....
paitsi jos lämmitetään hyvin vähän... tai lämmön lähde on niin tehokas suhteessa
kulutukseen

On se vaan niin että jos huoneessa on patteri jossa meno- ja paluu on 100 astetta niin siitä kopista on vaan lähdettävä helvettiin koska se koppi muuttuu saunaksi, ja taatusti se 100 asteinen patteri luovuttaa lämpöä. Oli alenemaa tai ei.

 

[My.Ai.Hu]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Mitähän mahdat tarkoittaa?
VILPillä iso DT on juuri hyvä. Saa varaajan kerrostumat kuntoon. Mahdollisimman viileä paluuvesi on hyvä juttu. COP pysyy korkealla.

Tuo ei ole totta....Sehän riippu taas pumpusta.
onko osateholla parempi cop kuin täys teholla??

ps edittiä .. oikoluku vihreitä

 

[My.Ai.Hu]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

On se vaan niin että jos huoneessa on patteri jossa meno- ja paluu on 100 astetta niin siitä kopista on vaan lähdettävä helvettiin koska se koppi muuttuu saunaksi, ja taatusti se 100 asteinen patteri luovuttaa lämpöä. Oli alenemaa tai ei.

Korkeintaan kaljalle ja jäähdyttelemään ;-)
Tuo väitteesi on totta osittain.. mutta jos huoneen lämpötila 100 asteta
kuin myös patterin lämpö 100 astetta mutta mikä on dT.

dT yli lämmönlähteen (lue patteri) on yhtäkuin tilan tarvitsema energia..
jos kierron nopeus on riittävän pieni niin dT:tä syntyy mutta jos kierron nopeus
kasvaa niin dT pienenee mikäli tulevan nesteen lämpö pysyy vakiona sekä energian tarve pysyy
vakiona

 

[kaihakki]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Mikä on iso dT.. yleensä puhutaan 4 asteen dT:stä.
ja siihen liittyvästä dT:stä. Olen huomannut että pienempi dT ei huononna copppia mutta suuri kyllä.
pumppu huutaa tehoa juuri dT:n suhteen... tai menee katkolle.. joka huonota sitä kuuluisa k****

Otan omaan piikkiin tätä pientä sotkua. tarkoitin tuossa kommentissa seinässä olevan vesipatterin dT:tä. Ja toisaalta aiemmassa kommentissa VILPin sisäyksikön varaajasta tulevan ja sinne menevän välistä dT:tä.

Kun patteri dT on suuri, se tarkoittaa, että paluuvesi on viileää, jolloin myös varaajasta sisäyksikköön menevän veden l-tila pysyy paremmin viileänä ja siten VILPin COP on hyvä.

 

[roots]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Mitä pienempi dT lämmitysjärjestelmässä > sitä matalempi menovesi > sitä parempi COP, edellyttäen että vesi pääsee vapaasti kiertämään pattereissa...ettei ainoastaan vettä kierrätetä pelkästään jakoputkistossa (kuten aloittajallla taisi olla ainakin alusa)

Eliikkäs kohti mahdollisimman pientä dT:tä kannattaa pyrkiä, joku raja siinäkin tietysti tulee vastaan jotta ei ihan mahotonta kiertopumppua tarvii laittaa

 

[roots]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

On se vaan niin että jos huoneessa on patteri jossa meno- ja paluu on 100 astetta niin siitä kopista on vaan lähdettävä helvettiin koska se koppi muuttuu saunaksi, ja taatusti se 100 asteinen patteri luovuttaa lämpöä. Oli alenemaa tai ei.

tuo on ihan justiinsa noin....

 

[Seppaant]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Tehon (lämmön luovutuksen) kaava on:

Virtaus*ominaislämpö*lämpötilaero = teho
f (kg/s) * c (kJ/(kgC) * Dt (C) = P (kW)

Jos yksikin näistä kolmesta tekijästä on nolla on myös teho (lämmön luovutus) nolla.

 

[kotte]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Mikä on iso dT.. yleensä puhutaan 4 asteen dT:stä.
ja siihen liittyvästä dT:stä. Olen huomannut että pienempi dT ei huononna copppia mutta suuri kyllä.
pumppu huutaa tehoa juuri dT:n suhteen... tai menee katkolle.. joka huonota sitä kuuluisa k****

Tuo 4 astetta on varmaan normaalille ivlp-pumpulle tai mlp:lle ihan sopiva. Ultin varaajamalli on erikoistapaus (koska niinä tarvitaan varaajaan suuri kerrostuma, jotta pieni lauhduttimen neste- ja kaasufaasin keskinäinen tilavuusmuutos saa aikaan suuren muutoksen lauhdepaineessa, mikä puolestaan stabiloi sellaisen kylmäpiirin toiminnan, missä ei ole tehokasta syötön säätöä). Kerrostuman muodostumista pitää edistää kaikin käytettävissä olevin keinoin, eli hyvä delta-T on yli kymmenen astetta (jollakulla muulla lienee käytännön kokemusta aiheesta). CO2-laitteet puolestaan vaativat viileää paluuvettä, jotta lauhduttimen loppupäässä päästää alle kriittisen lämpötilan (joka 30 asteen vaiheilla), millä puolestaan on merkittävä vaikutus COPiin. Lähtevä vesi voi hyvin huidella 60 asteen vaiheilla.

Sitten tässä ketjussa on puhuttu myös kaukolämpölaitteista, joista todettiin, että tarvitaan todella suuri delta-T radiaattoreissa. Meillä on näillä keleillä eniten auki olevassa keittiön patterissa (joka on liian pieni, mutta jossa on sekä tulo-, että paluuvesitermostaatti) delta-T n. 35 astetta (tulo 65, paluu 30 astetta; ulkona on -20). Jossakin toisessa patterissa voi paluu olla vain hiukan yli 20 astetta, mutta niinpä jo tulovesi jäähtyy tuloputkessa niin paljon, että delta-T ei itse radiaattorissa ole mainittua suurempi.

 

[kaihakki]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Ottaisin vielä esille patteriverkoston putkiston lämpöhäviöt. Meillä osa putkista on autotallin lattiabetonissa ja lämmittää siten maapohjaa. Lisäksi varaaja itsessään oli aiemmin tosi kuuma ja luovutti huonetilaan turhaa lämpöä, joka sitten meni ulkoseinistä pihalle. Kun aiemmin oli yösähkö käytössä, niin yöllä varaaja n. 93 asteeseen ja sitten päivällä lasketeltiin alaspäin.
Kun sitten laitettiin tämä Ulti VILPpi, niin varaajan lämpötila pyörii nyt n. 40 asteen ympäristössä jatkuvasti.
Aiemmin 24 vuoden aikana sähköä meni n. 35.000 kwh ympärillä vuodessa. Nyt pyöritään n. 21.000 kwh paikkeilla (viime vuosi aika tasan 20.000). Eli säästöä on n. 13.000 kwh per vuosi. Tästä Ultin pumppaama ilmainen teho oli viime vuonna 8300 kwh (mitattu). Joten häviöiden pienenemisellä voidaan selittää luokkaa 4000 kwh säästöt.

Eli sikäli on hyvä pitää patteriverkoston lämpötila mahdollisimman alhaalla. Säästyy häviöitä. Purmon C22 pattereita peliin lisää.

 

[prelude]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Asiaan hiukan liittyen, mistä olette purmon pattereita hommanneet?
Toisena, saako noita purmon pattereita ala liitännällä? Minulla tulee putket suoraan patterille lattiasta 83cm etäisyydellä toisistaan vanhalle yksi lehtiselle ja haluaisin tuon vaihtaa ilman "isompia" putki töitä. Nykyisen koko on 90x60 ja paikalle mahtuu kyllä 100x60:nkin.

 

[Seagear]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Asiaan hiukan liittyen, mistä olette purmon pattereita hommanneet?
Toisena, saako noita purmon pattereita ala liitännällä? Minulla tulee putket suoraan patterille lattiasta 83cm etäisyydellä toisistaan vanhalle yksi lehtiselle ja haluaisin tuon vaihtaa ilman "isompia" putki töitä. Nykyisen koko on 90x60 ja paikalle mahtuu kyllä 100x60:nkin.

Ne kaksi, jotka itse ostin tulivat taloon.com:ista. Naapurifoorumilla tiedettiin, että käytännössä ihan samoja pattereita saa halvemmallakin, esim. http://www.salomaapatteri.fi/

Ilmeisesti "pohjasta liitettäviäkin" saa tilauksesta:
"Putkiliitännät: Tilauksessa on ilmoitettava lämmittimen kytkentä, jos se eroaa vakiosta. Vakiokytkentä on ABFE15 (4 x 15 mm muhvitus), mutta muhvikoko 20 myös saatavana."http://www.salomaapatteri.fi/rs_standard.html

 

[pökö]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Patterikokeilu menossa, illalla nähdään delta t .

 

[Kujis]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Patterikokeilu menossa, illalla nähdään delta t .

Mites kävi?

Itsellä löytyi sopiva asetus. Vesipatteriverkostoon menee nyt+39.0c ulkoilman ollessa -20c. Paluuvesi on 34.4c. Pumppu pienimmällä teholla. Tilassa on kokoajan tasaiset 21.5c lämmintä.

 

[pökö]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Mites kävi?

Itsellä löytyi sopiva asetus. Vesipatteriverkostoon menee nyt+39.0c ulkoilman ollessa -20c. Paluuvesi on 34.4c. Pumppu pienimmällä teholla. Tilassa on kokoajan tasaiset 21.5c lämmintä.

Aikalailla samat, menovesi 42 ja paluu 36 kun ulkona pakkanen noin 20-21 astetta

 

[kaihakki]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Meillä menovesi varaajasta 45 astetta ja paluu 38. Kämpässä tasaisesti n. 23 astetta. Ulkaona -23 astetta. VILP sammutettu ja vastuksilla mennään.

 

[Averell]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Vähän OT mutta kysymys, talon rakentaja aikanaan laajennusta tehdessään kytkenyt ammattilaisen? kanssa kaksi patteria väärinpäin eli lämmin vesi tulee patterin alasulun kautta ja poistuu ylhäältä termostaatin läpi. Liekö kytkennällä muuta haittaa kuin lämpimämpi paluuvesi, kun paluuseen menee lämpimämpää vettä patterin yläosasta, eli delta T on pienempi kuin oikeinpäin kytkettäessä?

 

[fraatti]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Pattereihin ja lämpöpumppuihin liittyen tein tälläiset käppyrät:

Loput turinasta täällä:
Menoveden lämpötila ei nouse tarpeeksi
ja täällä:
Patteriverkoston vaikutus anto- ja ottotehoon sekä hyötysuhteeseen

 

[prelude]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Loisto käppyrät fraatti. Laitatko ekselin jakoon, jotta voisi itse muuttaa patteiden kokoja/määrää?

 

[VesA]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Laskeskelin noita itsekin jonkun hyvin samannäköisiä tekevän patterifirman luvuilla, ja yksi ero on joka täytynee tarkastaa, ettei ole typoja kaavoissa, eli:

sillä puodilla on ainakin

10, 11, 20, 21, 22 ja 33 -mallit. Niissä oli noihin verrattuna se huomio, että 20-patteri vaikutti aika turhalta, se oli hyvin lähellä mallia 11. Ja niiden luvuilla 21 ja 22 olivat lähellä toisiaan, mutta 33 sitten omaa luokkaansa.. eli sieltä olisi 21 ollut aika hyvä, koska patterin paksuus pysyy kohtuudessa suhteessa tehoihin. Meillä kun korvattaisiin 10-patterin tapaisia.. eli koitanpa löytää tuonkin jostain.

 

[pamppu]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Silmäiltyäni ketjun läpi en ole ihan varma ottiko joku jo tän esille ( mutten jaksa lukea uudestaan ):

Puulämmittäjä ja yösähkövaraajalämmittäjä pyrkii mahdollisimman suureen deltaan pattereissa, eli riittävän kuuma yläosa ja mahdollisimman kylmä alaosa. Siis pieni virtaus.

Tämä syystä että mahdollisimman kylmä paluu mahdollistaa maksimaalisen varaajakapasiteetin ( suurin mahdollinen delta varaajassa kerrostumassa) ja pidentää lämmitysvälejä tai päiväsähkön käyttöä.

 

[fraatti]

Vs: Vesipatteriverkoston menoveden lämpötila ja delta T

Loisto käppyrät fraatti. Laitatko ekselin jakoon, jotta voisi itse muuttaa patteiden kokoja/määrää?

Jep laitetaan jakoon. Taulukon tarkoitus oli alunperin jotain muuta (tutkia scrollin vs mäntäkone & r410 vs r407 eroja), mutta se sitten jalostui hiukan matkalla koska samoista asioista oli tuolla foorumilla jatkuvasti juttua... Tarkoitus oli vain käyttää noita kuvia ja jättää taulokko sellaisekseen. En jaksa alkaa siivoilemaan sitä mutta käyttäkööt kukin miten tykkää jos siitä jotain apua johonkin on.

Nibessä mäntä ja r407, AI:ssä scroll ja r407, Viessmannissä scroll ja R410.

10, 11, 20, 21, 22 ja 33 -mallit. Niissä oli noihin verrattuna se huomio, että 20-patteri vaikutti aika turhalta, se oli hyvin lähellä mallia 11. Ja niiden luvuilla 21 ja 22 olivat lähellä toisiaan, mutta 33 sitten omaa luokkaansa.. eli sieltä olisi 21 ollut aika hyvä, koska patterin paksuus pysyy kohtuudessa suhteessa tehoihin.

33 oli sellainen mohlo etten nähnyt sitä realistisena vaihtoehtona kenenkään seinällä

Ja jos joku mode lukee tämän niin sallituiksi tiedostomuodoiksi voisi lisätä .xlsx ettei tarvi zipata tiedostoa...