Yli puolet tuotannosta vesivoimaa. Ei ihme että toiset ovat Hannu Hanhia.
Vesivoimasta keskustelua
- Keskustelun aloittaja Tifo
- Aloitettu
Puhumattakaan norjasta missä lähes 100% on vesivoimaa...
- Keskustelun aloittaja
- #3
Ei prkl...
klapikalle
Jäsen
täälläkin pitäisi valjastaa vielä muutama joki energian tuotantoon, vihreistä arvoista välittämättä.
Kerro missä löytyy merkittävä määrä vesivoimaa Suomesta?
Pitäisi jostain löytää ne joet. Ei oo näkynyt.
klapikalle
Jäsen
olisko syynä enemmän vihreä ajattelu, paikkoja varmasti löytyisi.
Ei noista paljon enää irtoa etenkään rakennuskustannuksiin nähden.
Pitäisi hyväksyä tosiseikka, että nykyisellä kulutusrakenteella ollaan varsin pitkälle riippuvaisia fossiilisista polttoaineista tai vaihtoehtona vieläkin kovemmat sähkön hinnat. Ydinvoimaa on aika sopivasti sähkön peruskulutukseen nähden (ei ole taloudellisesti mahdollista rakentaa ydinvoimaa huippukulutuspiikkejä varten, kun tuottaa sitten tappiota suuremmin osan vuodesta, kun muualta saa sähköä halvemmalla keskimäärin vuoden mittaan). Sähkön varastointi muodossa tai toisessa toivottavasti kehittyy tulevaisuudessa, siinä olisi ratkaisun avain. Halpaa tuokaan ei ole. Valitettavasti Suomessa ei ole kunnon edellytyksiä lämmittää vain sähköllä nykyisessä laajuudessa (ilmastosta ja voimantuotannon edellytyksistä johtuen) toisin kuin Norjassa.
klapikalle
Jäsen
kallis on akustokin jos 2000mw teholla pitää saada kahden viikon ajan. Tarvitsee olla kapasiteettia akustossa melko rajusti. Halvat yö hinnat näyttää olevan historiaa kiitos sähkökattiloiden.
- Keskustelun aloittaja
- #10
Maantiede määrittää miksi naapurissa on paljon vesivoimaa.
Ei taida olla enää merkittävää vesivoimapotentiaalia Suomessa valjastamatta, kun Suomessa nyt vain ei ole merkittäviä korkeuseroja joissa.
Mistä niitä paikkoja löytyy? Vertailun vuoksi Niagaranputuoksen voimalat yksin tuottavat 4,5 GW eli 50% enemmän kuin kaikki Suomen. Siellä on korkeuseroa ja virtaamaa. Suomessa ei ole.
Harrastelija
Vakionaama
Vai geologia?
Rajajokien valjastaminen vesivoimakäyttöön on melko mahdottomuus, kun padon toinen puoli olisi naapurin puolella. Kokonaan rajojen sisäpuolella virtaavista joista suurin rakentamaton jokivesistö on Ounasjoki. Sieltä olisi saatavissa jotain luokkaa 100-150 MW vesivoimatehoa, eli saman verran kuin Suomen tuulivoimalat tuottavat silloin, kun kärpänen pieraisee.
Kyllä tätä sähkön tuotantoa on saatava lisää suomeen se 20% lisää, niin loppuu tämä säätö näiden sopimusten (pörssi vs kinteä) välillä. Itse vaihdoin pörssistä pois, kun ei oo aina varmaa milloin ne ankkurit tippuu pohjaan tai mitä muuta politiikkaa (esim. trump) tulee eteen, joka vaikuttaa heti energian hintoihin. Hypään sitten pörsiin takas, kun sodat vähenee, ankkurit pysyy laivoissa jne. Tällä hetkellä on niin monta häiriötekijää, niin kiinteällä sopimuksella joku muu ottaa näistä sitten riskin.
Miksi tuotantokapasiteetti vaikuttaa siihen, koetko tarvetta vaihtaa alvariinsa sopimusta? Jos koet tasaisen sähkön hinnan paremmaksi ja turvallisemmaksi kuin heiluvan, niin etkö voi jo nyt vain pysytellä siellä kiinteässä sopimuksessa, ja unohtaa pörssisähkön?
Vaikka tuotantoa olisi kuinka paljon, se ei poista sitä tosiseikkaa, että kiinteä on aina todennäköisesti hieman kalliimpi, mutta toisaalta vakaampi. Tai toisinpäin ilmaistuna, pörssisähkö on aina todennäköisesti hieman halvempi, mutta ei takuuvarmasti.
Tuo Niagarahan on rajajoki. Voimaloita siellä on ollut jo satakunta vuotta. Nykyään 2,5 GW jenkeillä ja 2 GW Kanadalla. Patoa tuossa ei taida varsinaisesti olla eli vesi johdetaan putouksen ohi kanavissa.
Torniojokeen tai kai paremminkin sen vesille on aikoinaan suunniteltu yhteispohjoismaista suurvoimalaa. Miten paljon tuosta mahtaa olla valjastamatta?
Jättisuunnitelma Tornionjoen valjastamiseksi
hdotus Tornionjoen vesien valjastamisesta yhteispohjoismaiseen suurvoimalaan ja Torniojärven vesien laskemisesta Atlantin valtamereen pulpahti tuon tuostakin esille 1950-luvun lopulla lehtiuutisista. Jättimäisen hankkeen selvittelyssä oli mukana kolme Pohjoismaata, Ruotsi, Suomi ja Norja...
www.ts.fi
Kaikki. Tai on siellä vesistössä näemmä joku 300 kilowatin lilliputtivoimala jossain. Yli puolet joen alkulähteeltä Torniojärvestä tulevasta vedestä karkaa Pohjanlahteen Kalix-joen kautta kokonaan Ruotsin puolella. Tuossa suunnitelmassa oli näemmä aika paljon panostettava jokien virtausten kääntämiseen, jotta se suurvoimala olisi voinut toteutua.
Onnea vaan ruotsalaisten kanssa diskuteeraukseen sille, joka hankkeen meinaa herätellä. Ei se onnistu Suomen omissakaan joissa, päin vastoin pieniä voimaloita puretaan meillä jo pois vaelluskalojen tieltä (mikä on mielestäni järkihommaa).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Näiden uusien vesivoimaloiden rakentaminen on mennen talven lumia. Tuo pumppuvoima voi olla mahdollisuus mutta taitaa akkuvarastot ehtiä syödä nekin ennen kuin edes lupia saadaan hommattua.
Kyllä siinä yleensä niin käy, että jos on puutetta jostain niin hinnat nousee tai hintojen ennustettavuus huononee. Jos saataisi esim ydin voimalla tuo 20% lisää tuotantoa huomenna, niin markkina olisi vakaampi. Kyllä tämä aika haastavaksi menee, jos vartin välein hinta muuttuu ja joku tehomaksu lisätään näin jälkikäteen maksuihin. Normi ihminen ei sähkölaskuaan voi näiden muutosten jälkeen tarkistaa, eli menee osastolle kyllä sen laskun täytyy oikein olla kun sähköyhtiö näin laskuttaa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tämä
Ongelma vaan, että asiaa on hopotettu ja pilattu sinällään hyvät systeemit. Oman sääriippumattoman tuotannon määrä on laskenut ja toisaalta kulutus kasvanut, joskin sähkökattiloiden kulutus on sentään mahdollista pääosin kytkeä pois. Idän tuonti oli aikansa pelastus ja stabiloi markkinaa. Se tuli kaasuvoimalla kehitettynä ja halpa kaasu mahdollisti sähkön kehitystä Suomessakin. Nyt varmaan Pohjois-Ruotsissa manataan Auroralinjaa sillä se tulee heille kalliiksi. Se halvan vesivoiman lähde oli erittäin rajallinen.
Tämän aikajänne on aivan liian pitkä. Jos asiaa alettaisiin edistämään nyt, menisi varmaan jokunen vuosi ennen kuin asiasta saataisiin edes poliittinen päätös. Sitten lupaprosessi ja rakentaminen. Kymmeneen vuoteen ei käynnisty ainakaan kokonaan uutta voimalaa mutta teoriassa Hanhikivi voisi valmistua jos joku vain haluaisi verestää sen ja rakentaa sinne jonkin eurooppalaiseen teknologiaan perustuvan ydinvoimalan. Kymmenen vuotta on tiukka aikatalu nykyisistä lähtökuopista sillekin.
Aika paljon tuossa oli vesivoimaakin mukana (ja myös ydinvoimaa), eli Itä-Karjalassa on melko paljon vesivoimalaitoksia. Noitahan Fortum havitteli turhaan vastineeksi suostumisesta Fennovoiman takuumieheksi, mutta huijattiin tuostakin pois. Tuolloin oli vielä sinisilmäisyyden aikaa idän kauppasuhteissa ja muissakin suhteissa.
Vesivoiman tuotanto kyllä vaihtelee tosi isolla skaalalla sekä päivän sisäisesti mutta myös tosi lyhyellä aikavälillä. Jokiyhtiö ei tosin tätä jälkimmäistä (lupaehtojen vastaista toimintaa) myönnä vaikka Kemijoki ei jäädy rovaniemellä enää edes ennätyskylmänä tammikuunakaan
Vuorokauden sisäinen säännöstely on jokivoimaloille hankala nakki, kun virtaamaa täytyy periaatteessa ja käytännössä muuttaa koko joen matkalta. Tuon tasaamiseen ei voimantuotantoa vähentämättä ole juuri mutta mahdollisuutta kun rakentaa suurimpien välivarastojen yhteyteen todella suuria ja suureen patokorkeuteen perustuvia pumppuvoimaloita, jolloin vähäisen sähköntarpeen aikana alajuoksun virtaamaa voidaan pitää suurempana, kun saatua tehoa käytetään suhteessa kokonaisuuteen pienehkön vesimäärän pumppaamiseen välialtaasta paljon korkeammalle ja taas suuren sähköntarpeen aikana peruslisäjuoksutuksesta saatavaa energiaa ja juoksutusta voidaan korvata paljon korkeammalta lasketun suhteessa pienen vesimäärän tuottamalla vastaavalla tai jopa suuremmalla energiamäärällä.
Automatiikalla se hoituu. Kaipa Kemijoen ja Oulujoen laitoksilla on nykyäänkin käytössä yhteinen säätöjärjestelmä, samoin Iijoella. Lupaehdot varmaan rajoittavat vaihteluita.
Näkyy hyvin fingridin seurannassa että muutamassa tunnissahan tehoa säädetään satoja mw jopa yli GW verran niin kuin tuossa kuvassa. Klo 2 aikoihin teho oli alle 1gw kun klo 8 oltiinkin jo yli 2gw.
Valitettavasti isot lupaehtojen vastaiset lyhytaikaiset muutokset eivät tartu tuohon seurantaan eikä jokiyhtiö anna niistä tietoa julkisuuteen muka liikesalaisuuksiin vedoten. On sanomattakin selvää että tämä toiminta lisääntynyt huomattavasti kun joki ei enää jäädy, ei vaikka tänä vuonna tammikuu oli kylmin 39 vuoteen
Liitteet
Syystä, että Kemijärvi toimii puskurialtaana. Joltakin osin Kitisen ja Luiron yläjuoksun tekojärvet avustavat, mutta matka on tuolta pitkä Kemijärveen.
Nuo voivat olla juuri niitä "vaikeuksia", eli jos voimalaitosten väli on riittävän pitkä, vesi ei noin vain lähdekään liikkeelle kyseiseltä joen väliltä, vaan syntyy samantapaisia vuorivesiaaltoja muistuttavia "tsunameja" kuin suurten jokien suulla (esimerkkinä Amazon). Juuri nopeahkot tehomuutokset tuollaisia aiheuttavat (ja voivat hyvinkin olla rajoittavana tekijänä säätönopeudelle).
Jokivesistöjen virtaamamuutokset saattavat tosiaan yllättää sekä voimakkuudellaan että hitaudellaan. Muistan takavuosina, kun jouduin erään nimeltämainitsemattoman vesivoimalan virtaamaa säätelevään ohjelmaan puuttumaan debuggerin avulla. Laitos ajaa yläveden pintaa virtaaman liukuvan tuntikeskiarvon mukaan, mitä suurempi virtaama sitä korkeampi yläveden pinta sallitaan. Liukuvan keskiarvon laskenta oli jotenkin jumissa, ja se ajoi pintaa väärällä tasolla. Laskennan resetoinnin jälkeen alaveden pintaan tuli semmoinen parinkymmenen senttimetrin "kuoppa", jonka syntyminen ja palautuminen normaalitasolle kesti useita tunteja. Oikeasti joen kokonaisvirtaamahan ei tietenkään mihinkään muuttunut, mutta pieni muutos voimalakoneistoja ohjaavassa laskennassa aiheutti melkoisen pitkäkestoisen häiriön voimalan alla olevan vesistön pintaan.
Tuo ei yllätä, kun on nähnyt, että tavanomainen suuri autolautta (erityisesti kulhomainen Silja Europa oli sellainen), saa kapeimmillaan n. 3km levyisen merenselän nousemaan silminnähden (jopa luokkaa jokusen kymmenen senttiä) huomattavasti ennen ilmestymistään näkyviin niemen takaa.