Vettä/jäätä pumpun alla

[pamppu]

MitausNormin mukaan kun kosteus pitäisi olla 80% - joka sekin on aika helppo koska kastepiste on jo 2-3 asteen päässä ulkolämpötilasta.

Kattelin muuten tuossa yks päivä kun Vilpin viereisessä mittarissa oli +3,5 astetta, niin vilpin edessä oleva ropellin sormisuoja jäädytti kannelta valuvaa sadevettä. Eli puhalsi pakkasen puolella olevaa ilmaa. Kenno täytyi silloin olla aikalaillakin pakkasella. Eli tämä kone ainakin jäähdyttää ilmaa aika rajusti, tosin käykin aina täysillä tietysti.

 

[VesA]

Eli tämä kone ainakin jäähdyttää ilmaa aika rajusti, tosin käykin aina täysillä tietysti.

Sitäkin tehtaan speksaamaa on/offin lämpötilaeroa voisi koittaa arvoida annettujen puhallusmäärien pohjalta, yhtälailla siinä teho on lämpötilaero * massavirta. Näitä onkin vähemmän mittailtu kuin kaikenlaista siisteissä sisätiloissa havaittavaa. Noin periaatteessa vettä/jäitä ei tehdä sillä tehon osalla lämpötilaeroa joka on ilman lämpötilasta kastepisteeseen.

 

[pamppu]

Sitäkin tehtaan speksaamaa on/offin lämpötilaeroa voisi koittaa arvoida annettujen puhallusmäärien pohjalta, yhtälailla siinä teho on lämpötilaero * massavirta.

No aletaas laskea, joku korjaa, jos mun arvioidut taulukkoarvot tai laskelmat meni ihan peelleen.

Puhallin käy tuossa lämpötilassa ylemmällä teholla, joka asennusoppaan mukaan siirtää 2000m3/h. Ulkoilman suhteellinen kosteus hipoi sumuisessa sadekelissä varmaan sataa, samoin koneesta poistuva tietysti. Lämpö oli 3,5. Tehoa tuossa kohtaa ilmasta otetaan 5.5kW. Se mistä nyt ei ole mittausta, on poistuvan ilma lämpötila. Pakkasella se nyt kuitenkin oli, kun vesi jäätyi puhalluksessakin.

Tästä voisi lähteä haarukoimaan suhteita sille, mikä energiamäärä on tullut

• ilman jäähdyttämisestä
• ilmassa olevan veden jäähdyttämisestä
• ilmasta poistetun veden olomuodon muutoksesta.

Vettähän on alkutilassa (oletetaan RH lähes 100%) n. 5g ja muutaman asteen jäähdytyksen jälkeen alle 4. Sanotaan 1,25g/m3, eli 2,5 kiloa tunnissa, tuo erohan pitäisi haarukoida, kun kaikkia muuttujia ei tunnettu... Tuosta olomuodon muutoksista 333kJ/kg+ 2260kJ/kg lähtee tehoa n. 1.8kW, jos laskin oikein.

Ilmassa alunperin olleen 5g/m3 eli n. 10 kilon jäähdyttäminen muutamalla asteella tekee kymmeniä watteja, eli se on aika merkityksetön tässä.

Eli energia tulee veden olomuodon muuttamisesta ja ilman jäähdyttämisestä. Koska ilmaa meni 2000 kuutiota , eli n. 2400 kg/h (1.2kg/m3) ja siitä saatu teho on ollut n. 5,5-1,8=3,7kW ja siinä on n. 1kJ/kg/aste on sitä täytynyt jäähdyttää n. 5.5 astetta, eli ilma olisi ollut pakkasella pari astetta.

Toisaalta, 13320kJ ilman jäähdyttämisestä, 5650kJ veden nesteyttämisestä ja 832kJ jäädyttämisestä tunnissa. Jäädytys ja siten myöskään sulatus ei ole kovin merkittävä osa, kunhan sulatuksessa ei hölmöillä ja höyrystetä paljoa vettä, se on pahinta. Vähäisen vesimäärän lämpeäminen kennon pinnalla sulatuksessa on lillukan varsia.

Vedestä otettu energia on vajaa 1/3 ilmaisenergian osuudesta. Ei nyt sekoiteta näihin laskuihin ollenkaan sähkötehoja ja coppeja.

Jos vettä ei ole ilmassa, ilmaa on saatava kylmemmäksi, joka käy copin päälle. Mikä on havaittu kyllä ihan mittaroinnissakin syksy vs. kevät.

 

[bungle]

Entäs Daikinin nykyiset mallit?

Omat Perfera 30:t (ensimmäinen XR ja toinen XHR) tuottaa vettä ja jäätä paljon. Kiinnostaisi, miten 40 omistajien kokemukset (kyseessä kuitenkin sama ulkoyksikkö).

 

[Heat&Cool]

Perfera 40 (XHR), ja kyllä vettä tulee runsaasti. Jääkuuraa myös, mutta sulatus hoitaa tehokkaasti pois. 7.ilp omassa käytössä eri kohteissa: kirkkaasti paras (teho/puhallusteho/automatiikka) tähänastisista sekä lämmitys että viilennyskäytössä!! Edellinen ilp Ururu Sarara 35 jatkaa elämäänsä perheen vanhuksilla. Ururun sisäyksikkö oli hiljaisempi kuin Perferassa. Mutta muilta ominaisuuksilta Perfera pesee Ururun (sulatukset harvemmin ja nopeampia /automatiikka/puhallusteho/sisäänpuhalluksen lämmöt osatehoilla/paukkupakkas cop).