Vielä kerran sulatusvastuksesta

[jarip]

Monissa yhteyksissä on tullut esille pumppujen erilaiset sulatusvastukset. Joissakin se on pienitehoinen, toisissa suuritehoinen. Jotkut pumput kytkevät vastuksen päälle vain sulatuksen aikana ja toisissa se menee päälle lämpötilan alitettua määrätyn rajan. Oliko jossakin jopa kaksi vastusta?

Näillä ei liene suurtakaan merkitystä, jos pumppu on enimmääkseen tositöissä ja sulattelee aika-ajoin. Nämä on ilmeisesti huomioitu myös COP-arvoissa.

Tilanne muuttuu kovasti silloin, kun pumppu ei olekaan kunnolla kuormitettu ja menee usein katkokäynnille tai sammuilee pitkiksi ajoiksi. Tämähän tapahtuu kun käytetään takkaa/leivinuunia ja keväällä kun päivällä aurinko lämmittää, mutta ulkoilma on silti pakkasen puolella. Oma lukunsa on nämä laatta/lattialämpötapaukset. Pumppu ei tuota paljon mitään, mutta suurehko sulatusvastus saattaa kuluttaa kovastikin energiaa aivan turhaan. Toinen pumppu sitten vain kuluttaa ihan pikkasen samana aikana. Tämä tuskin tulee esille esitteistä.

Olisiko pumppua valitessa tärkeää tietää, miten se sopii tämän asian suhteen omaan mökkiin? Toisaalta voisiko vähäisellä käytöllä olevan pumpun COP:a parantaa modaamalla sulatusvastusta tai poistaa kokonaan?

Onko jollakin tietoa eri merkkien ja mallien tilanteesta, minkä kokoista vastusta käytetään ja milloin se on päällä?

 

[dbwarrior]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Ainakin Ultin Pro basic mallien yksi "heikkous" on pelkän lämmön mukaan ohjautuvat vastukset.
Toki taustalla varmaan osittain ajatus, että kompura pysyy notkeana eli sen lämmitys vastus varmaan joutaakin olla aina päällä kun kelit kylmenee.

 

[janti]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Mitsubishi 130W päällä ilmeisesti vain sulatuksien aikana
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2178.msg32069#msg32069
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3592.0

Toshiba 75W päällä muistaakseni +4 asteen jälkeen
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2436.msg30632#msg30632
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=406.msg4192#msg4192
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1180.msg12574#msg12574

Panasonic ExxEKEB ei sulanapitovastusta
Panasonic vanhemmat mallit itsesäätyvä vastus max. 16W (Scanoffice)
Panasonic uudemmat mallit termostattilla 75 W (Scanoffice) (osassa uudemmista myös kompressorilämmitin)
Sanyo N-päätteiset mallit jotka sammuvat -20 asteessa ei sulanapitovastusta
Ultimate 70W termostaattiohjattu ~+4 asteen jälkeen päällä (+30W kompressorin lämmitin)
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5283.0

 

[tet]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Panasonic ExxEKEB ei sulanapitovastusta
..
Sanyo EHN-mallit jotka sammuvat -20 asteessa ei sulanapitovastusta

Sanyo EHDX(N) ei sulanapitovastusta.
IVT ei sulanapitovastusta.
Hitachi ei sulanapitovastusta.

Scanofficen maahantuomat Sanyo/Argo-mallit (ainakin vanhemmat) 20 W/m sulanapitovastus aina päällä kun laitteessa virta (ei puhallusmoodissa).

 

[Rassaaja]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Panasonic CS-E12CKP5:16 W itsesäätyvä, päällä kun ulkoyksikössä virta, jälkiasenteinen
Panasonic CS-PE9DKE: 75 W termostaatilla (noin 5°C), päällä kun ulkoyksikössä virta, jälkiasenteinen
Panasonic CS-E9GKE: 75 W termostaatilla (noin 5°C), aina päällä kun ilppiin eli ulkoyksikkön on kytketty virta, jälkiasenteinen

 

[nen]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Ainakin Ultin Pro basic mallien yksi "heikkous" on pelkän lämmön mukaan ohjautuvat vastukset.
Toki taustalla varmaan osittain ajatus, että kompura pysyy notkeana eli sen lämmitys vastus varmaan joutaakin olla aina päällä kun kelit kylmenee.

Janti:"Ultimate 70W termostaattiohjattu ~+4 asteen jälkeen päällä (+30W kompressorin lämmitin)"

Eli kompuran notkeus ei liity sulanapitovastukseen. Molemilla omat vastukset, Toivottavsti ainakin, koska
kytkin sulanapitovastuksen kytkimen taakse

 

[janti]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Ainakin Ultin Pro basic mallien yksi "heikkous" on pelkän lämmön mukaan ohjautuvat vastukset.
Toki taustalla varmaan osittain ajatus, että kompura pysyy notkeana eli sen lämmitys vastus varmaan joutaakin olla aina päällä kun kelit kylmenee.

Janti:"Ultimate 70W termostaattiohjattu ~+4 asteen jälkeen päällä (+30W kompressorin lämmitin)"

Eli kompuran notkeus ei liity sulanapitovastukseen. Molemilla omat vastukset, Toivottavsti ainakin, koska
kytkin sulanapitovastuksen kytkimen taakse

Ultissa on joko UWS tai UWS Plus -talvivarustelu. En tarkalleen tiedä mitä nämä pitävät sisällään, ilmeisesti kompressorilämmitin on kummassakin.
Onko Plussa vielä jotain enemmän?
http://emea.salesforce.com/_ui/selfservice/pkb/PublicKnowledgeSolution/d?orgId=00D200000006Q3q&id=50120000000GWfg&retURL=%2Fsol%2Fpublic%2Fsolutionbrowser.jsp%3Fsearch%3Duws%26cid%3D02n20000000D8i5%26orgId%3D00D200000006Q3q%26t%3D4&ps=1

 

[pahhi]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Mitsubishi 130W päällä ilmeisesti vain sulatuksien aikana

Toshiba 75W päällä muistaakseni +4 asteen jälkeen

Mitsu:
Sulatus kestää noin 8 minuuttia. Sulatuksia tulee keskimäärin 28 kappaletta päivässä. Sulatukset käytössä, kun ulkolämpötila laskee alle +2 asteen. -> 4,5 kuukautta. -> 66kWh -> 6,6€/vuosi

Toshiba:
Sulatusvastus on päällä keskimäärin 5 kuukautta vuodesta. -> 3600h -> 270kWh -> 27€/vuosi

Tämä erä Mitsun voitoksi 66kWh VS. 270kWh.

 

[Espejot]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Mitsubishi 130W päällä ilmeisesti vain sulatuksien aikana

Toshiba 75W päällä muistaakseni +4 asteen jälkeen

Tämä erä Mitsun voitoksi 66kWh VS. 270kWh.

Ilmeisesti... muistaakseni

 

[pahhi]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Ilmeisesti... muistaakseni

Eikös kaikki netissä lukeva pitä ottaa totuutena!! :

 

[glocker]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Näin pelaa kokemusperäisesti ainakin Mitsu FD:ssä. Pitäiskö ottaa video - saa toki tulla katsomaan

 

[pahhi]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Miten sen voi nähdä videosta?

 

[jule-]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Aihetta sivuten...
Mikä tarkoitus vastuksella on ihan tarkalleen tuolla ilpin pohjalla?

 

[janti]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Aihetta sivuten...
Mikä tarkoitus vastuksella on ihan tarkalleen tuolla ilpin pohjalla?

Voidaan laittaa "Nordic" -leima laitten kylkeen?

... No nykyään laitetaan se "Nordic"-leima kun laite ei tarvitse sulatusvastusta. :-X

Ehkäpä se kuitenkin on ensi sijaisesti sen pohjapellin lämmitin .

 

[jule-]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Ehkäpä se kuitenkin on ensi sijaisesti sen pohjapellin lämmitin .

Jos ulkona on -5°C ja pohjavastustus on päällä koko ajan tai sitten menee päälle kun sulatus alkaa , kuinka lämmin on tai kuinka lämpimäksi pelti tulee?

 

[Maalainen]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Mitsubishi 130W päällä ilmeisesti vain sulatuksien aikana

Ei pidä paikkaansa, ainakaan meidän kesällä hankitussa fd25:ssa. Nyt kun ulkona on +3astetta, tuntuu pohjapelti kädellä koetettaessa koko ajan selvästi lämpimmämmältä vastuksen kohdalta kuin muualta. -5asteessa vastuksen vieressä oleva vesi pysyi sulana koko sulatusjaksojen välisen ajan(1-2h, en kahtonut kellosta), tuskin olisi pysynyt jos vastus ei olisi jatkuvasti jollakin teholla päällä.

 

[janti]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Ehkäpä se kuitenkin on ensi sijaisesti sen pohjapellin lämmitin .

Jos ulkona on -5°C ja pohjavastustus on päällä koko ajan tai sitten menee päälle kun sulatus alkaa , kuinka lämmin on tai kuinka  lämpimäksi pelti tulee? 

Juu tästä on keskusteltu aiemminkin foorumilla.
Pohjapellin lämmityksen kannalta vastus on väärällä puolella peltiä. Jos peltiä yritetätään lämmittää niin vastus pitäisi olla pellin alapuolella ja lisäksi pelti pitäisi ala puolelta olla eristetty. => Ilmeisesti on ollut liian "hankalaa" asentaan sinne pellin alle vastusta, niin on oikastu ja laitettu sinne pellin päälle. Ompahan vastus sitten laitteen kuorien sisällä "turvassa".

Mitsulla on yritetty H-mallin ulkoyksiköissä saada oikeasti lämpöä peltiin. ks. Laten kuvat. Moneen muuhun laitteeseen verrattuna nuo Mitsun vastukset eivät ole muovipäällisteistä kaapelia vaan metallivaippaisia pohjan mukaan muotoiltuja vastuksia. Tuossa oli keskustelua myöskin vastuksen päällä olosta sulatuksien ulkopuolisena aikana. Itse olin aluksi samaa mieltä kuin jviirret.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3592.0

Tässä vanhemman Daisekai II (RAS-xxJAVP-E) vastusjuttua:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=339.msg47635#msg47635

Tässä uuden Super Daisekain vastusjuttuja, päälle +4 ja pois +9  :-\:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3059.msg35516#msg35516

Tuo CSC-2 on ilmeisesti tämä Flexdrain CSC2 kaapeli jonka pituus on 1,5 metriä ja teho 50 W/m
http://www.revos.cz/pdf/en/2008/flexdrain.pdf
http://www.revos.cz/index.php?lng=3&go=kab_snury#csc2
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3592.msg42358

Vai onko Toshiban kaapelissa integroitu termari, silloin se on CSC2K.

 

[VesA]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Juu tästä on keskusteltu aiemminkin foorumilla.
Pohjapellin lämmityksen kannalta vastus on väärällä puolella peltiä. Jos peltiä yritetätään lämmittää niin vastus pitäisi olla pellin alapuolella ja lisäksi pelti pitäisi ala puolelta olla eristetty. => Ilmeisesti on ollut liian "hankalaa" asentaan sinne pellin alle vastusta, niin on oikastu ja laitettu sinne pellin päälle. Ompahan vastus sitten laitteen kuorien sisällä "turvassa".

Jou.. kertauksena: ilman noita eristeitä peltiä lämmittävän vastuksen on pakko olla tehokas, ja sen on käytännössä pakko olla koko ajan päällä kun on hiukankaan jään vaaraa. Eli COP alkaa kärsiä.

Jos on tarkoitus vain pitää vesireikä auki, riittää hyvin pienitehoinen, vaikkapa itsesäätyvä vastus.

Kumpi linja sitten valitaan, riippunee pohjapellin muodoista ja siitä miten vesi vehkeessä pärskähtelee. Eli JOS vesi valuu suoraan kennon alle kapeaan kouruun, ei muuta peltiä kannata lämmittää, riittää kun estää viimeisten tippojen kertymisen reiät tukkiviksi jääpuikoiksi. Näistä samoista vehkeistä on sitten vastuksettomia versioitakin, joissa vesi vedetään senverran kuumemmaksi lopussa että alkavapuikko sulaa pois.

Jos vesi taas leviää / pärskyy pitkinpoikin, on pakko lämmittää pelti. Joka kertoo, että vedenlkulkua ei ole pohjoiseen ajateltu, ja virhe korjataan sähköllä.
Näihin vehkeisiin joku potkurihattu voisi keksiä sopivan modauksen, jolla asia korjataan. On minullakin nyt tuo Ulti, katsonpa mitä siellä tapahtuu, kunhan nyt tulee noita kelejä ensin.

 

[Maalainen]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

itsulla on yritetty H-mallin ulkoyksiköissä saada oikeasti lämpöä peltiin. ks. Laten kuvat. Moneen muuhun laitteeseen verrattuna nuo Mitsun vastukset eivät ole muovipäällisteistä kaapelia vaan metallivaippaisia pohjan mukaan muotoiltuja vastuksia. Tuossa oli keskustelua myöskin vastuksen päällä olosta sulatuksien ulkopuolisena aikana. Itse olin aluksi samaa mieltä kuin jviirret.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3592.0

Vaikka vastuksen asennus näyttää siistiltä, ei se ilmeisesti ihan joka kohdasta vastaa peltiin kun pelti ei kaikkialta vastuksen hohdilta tunnu lämpimältä. Tuo lämpömittaritesti siis ei kerro koko totuutta, jos mittari asennettu kohtaan jossa vastus on irti pellistä. Sulatuksen aikana se pelti tietenkin lämpenee tuollaisistakin kohdista kun siihen vastuksen ja pellin väliin valuu lämmintä vettä lämpöä johtamaan.
Vastus myöskin lämpenee aika vähän, kun tehoa vain 130w ja pituutta varmaankin yli metri. Eli n. 1w/cm. Kun koneen sisällä ja lähiympäristössä käy melkoinen vinkka, niin anturi pitäisi saada vastukseen kiinni, eikä vain aika lähelle.

 

[VesA]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Vastus myöskin lämpenee aika vähän, kun tehoa vain 130w ja pituutta varmaankin yli metri. Eli n. 1w/cm. Kun koneen sisällä ja lähiympäristössä käy melkoinen vinkka, niin anturi pitäisi saada vastukseen kiinni, eikä vain aika lähelle.

Niin.. tosin esmes Sanyon vastus on vain 16W..

 

[Henrola]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Vaikka vastuksen asennus näyttää siistiltä, ei se ilmeisesti ihan joka kohdasta vastaa peltiin kun pelti ei kaikkialta vastuksen hohdilta tunnu lämpimältä. Tuo lämpömittaritesti siis ei kerro koko totuutta, jos mittari asennettu kohtaan jossa vastus on irti pellistä. Sulatuksen aikana se pelti tietenkin lämpenee tuollaisistakin kohdista kun siihen vastuksen ja pellin väliin valuu lämmintä vettä lämpöä johtamaan.
Vastus myöskin lämpenee aika vähän, kun tehoa vain 130w ja pituutta varmaankin yli metri. Eli n. 1w/cm. Kun koneen sisällä ja lähiympäristössä käy melkoinen vinkka, niin anturi pitäisi saada vastukseen kiinni, eikä vain aika lähelle.

130W tuntuisi aika isolta vastukselta, kun katoilla ja ränneissä käytettävä lämpökaapelissa käytetään 11W/m. Vaikka paikat on paksussa umpijäässä, kyllä vesi virtaa.

 

[jule-]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Niin.. tosin esmes Sanyon vastus on vain 16W..

Niin onko vastus 16W vai 16W/m? Piuhat kun pakkaavat olemaan ~75-85cm pitkiä. :-\

 

[Maalainen]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Tuossa aiemmassa mitsu "testissä" pisti silmään tämä kohta

Pikatesti, ei niin tieteellinen. Aistihavainnot ja PM300 tukee lämpömittarin lukemia. Aikaleimat exif -tiedoista.

Kuva 01: Asetin lämpömittarin anturin lähelle pohjalevyä ja sulatusvastusta.

Noin asetettuna anturi mittaa kyllä taatusti enempi ulkoilman kuin pohjapellin tai vastuksen lämpötilaa. Oletan että anturi on ilman lämpötilan mittaukseen tehty pyöreä "metallinen pötikkä", jolloin sen pinta-alasta saa 1% peltiä vasten ja 99% mittaa ilman lämpötilaa. Sulatuksen aikana anturin päälle saattaa valua lämmintä vettä ja mittarin lukema muuttuu. Veikkaan että noin mitattuna kiehuvan vesikattilan kyljen lämpötilaksi saadaan alle 40astetta, vaikka käsi palaa rakkuloille kattilaa kosketettaessa.
Anturi pitäisi saada vastukseen kiinni ja eristää villalla tms. ulkoilmasta.

 

[jule-]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Isotermillä (Tyco) on T75 , T300 ja T600 lämpökaapelit , joissa samasta kaapelista on mahdollista käyttää eri tehoja.
http://www.isoterm.no/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=91&Itemid=103

 

[Maalainen]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Vastus myöskin lämpenee aika vähän, kun tehoa vain 130w ja pituutta varmaankin yli metri. Eli n. 1w/cm. Kun koneen sisällä ja lähiympäristössä käy melkoinen vinkka, niin anturi pitäisi saada vastukseen kiinni, eikä vain aika lähelle.

130W tuntuisi aika isolta vastukselta, kun katoilla ja ränneissä käytettävä lämpökaapelissa käytetään 11W/m. Vaikka paikat on paksussa umpijäässä, kyllä vesi virtaa.

Isolta tuntuu minustakin, mutta pohjan pitää pysyä sulana kovallakin pakkasella. Ränneissähän riittää että on sula nollakelillä, kun ränneihin ei kovemmilla pakkasilla vettä tule.
Toisaalta tuntuu oudolta jos tuohon ilpin vastukseen ajettaisiin sama jännite kylmällä ja lauhalla kelillä. Yksinkertaisella säätöpiirillä olisi helppo säätää tehoa ulkolämpötilan mukaan. :

 

[jarip]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Omassa Panassa sulatusvastus (mikä lie teho?) on päällä vain sulatuksien aikana. Tämä on helppo todeta, kun se on suoraan pohjapellin reiän kohdalla (tuntuu kopelointisormella;-)). Pakkaskeleillä se on kylmä ja käytännössä jäätynyt pohjapeltiin kiinni lämmitysmodessa.

Kun sulatus alkaa, kaapeli alkaa lämpiämään aika nopeasti ja irtoaa pellistä ennen kuin sulavettä alkaa tippumaan. Homma näyttää pelaavan aika hyvin, jäätymisiä ei ole esiintynyt ja vastus ei kuluta ylimääräisiä energioita harakoille.

Hieman jäi auki tuo Mitsun 130 W, joka on (tai ei ole?) päällä koko ajan. Sehän tekee yli 3 kWh vuorokaudessa. Lämmityskaudella se tekee pahimmillaan yli 500 kWh harakoiden lämmitystä? Siis saman verran kuin sähkökiuas kerran viikossa vuoden aikana? Tossun harakkalämpö on tuosta puolet pienempi, mutta huomattava kuitenkin.

Pahinta siinä on alussa kertomani tilanne, että tietyissä tilanteissa pumppu on vähäisellä kuormalla ja pohjapeltiä vaan lämmitellään.

 

[Maalainen]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Hieman jäi auki tuo Mitsun 130 W, joka on (tai ei ole?) päällä koko ajan. Sehän tekee yli 3 kWh vuorokaudessa. Lämmityskaudella se tekee pahimmillaan yli 500 kWh harakoiden lämmitystä? Siis saman verran kuin sähkökiuas kerran viikossa vuoden aikana?

Joo, ei voi millään lämmetä koko aikaa tuolla 130w:lla. Tekisi 1000kwh/kuukausi. Koko marraskuu oli sellainen keli, että vastuksen lämmitysehdot on täyttyneet. Silti koko sähkönkulutus "vain" n.1900kwh. Eli joku äly siihen vastukseen sähköä syöttää, tai tuo 130w ei pidä paikkaansa.
Kun vertaa tuota pohjapellin lämpenemistä 500w sähköpatteriin, niin ei varmasti lämpene nyt kuin noin sadasosalla tuosta patterin tehosta. Patteri on molemmin puolin koko pinta-alataan kuuma, niin ettei kättä kestä pitkään kiinni pitää. Mitsun pohjapellistä taas nippa nappa kädellä koettelemalla löytyy muutamia hieman lämpimämpiä kohtia.

 

[Tilator]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Omassa Panassa sulatusvastus (mikä lie teho?) on päällä vain sulatuksien aikana. Tämä on helppo todeta, kun se on suoraan pohjapellin reiän kohdalla (tuntuu kopelointisormella;-)).

Niin on Ultimatessakin, kun itse siirtää. Nimimerkillä ite reiän kohdalle siirtäneenä ;-)

 

[jule-]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Onkos tietoa mihin noi FD:n vastuksen piuhat kytkeytyvät?
Service manuaalissa en huomannut niille mitään omaa paikkaa.

 

[dorp]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Joo, ei voi millään lämmetä koko aikaa tuolla 130w:lla. Tekisi 1000kwh/kuukausi. Koko marraskuu oli sellainen keli, että vastuksen lämmitysehdot on täyttyneet. Silti koko sähkönkulutus "vain" n.1900kwh. Eli joku äly siihen vastukseen sähköä syöttää, tai tuo 130w ei pidä paikkaansa.

Toivottavasti ei pidä paikkaansa. Mutta 0,13 KW * 24 h * 30 (vrk) = 93,6 Kwh. Eli ei sentään 1000 KWh. Pilkkuvirhe laskelmassasi kenties?

Ankealta kyllä tuntuu, jos vastus on koko ajan päällä :-(

 

[Maalainen]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Pilkkuvirhe laskelmassasi kenties?

No niimpä lipsahti

 

[VesA]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Niin.. tosin esmes Sanyon vastus on vain 16W..

Niin onko vastus 16W vai 16W/m? Piuhat kun pakkaavat olemaan ~75-85cm pitkiä. :-\

Muistaakseni 20W/metri. Ja sitten vähän metriä lyhyempi.

 

[jusa]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Aamupäivällä kävin morjestamassa mitsun (FD25VABH) ulkoyksikköä ja tuli mieleen tämä keskustelu pohjapellin lämmityksestä. Noh ei muuta kuin pohjapellin reijästä sormi sisään ja kopeloimaan onko se vastus lämmin, eipä ollu ei, kun ei sattunu sillon sulattelemaan. Ulkolämpötila nollassa ja räntää tuli.

 

[Maalainen]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Noh ei muuta kuin pohjapellin reijästä sormi sisään ja kopeloimaan onko se vastus lämmin, eipä ollu ei, kun ei sattunu sillon sulattelemaan.

Joo, niin vähän se on lämmin, ettei sitä noin tunne kun ei siinä ole vertailukohtaa. Kokeileppa kämmenellä tiskipöydän teräskantta, tuntuuko lämpimältä vai kylmältä? Se on kuitenkin yli 20astetta ja tuon ilpin pohjavastuksen lämpötilaksi varmasti piisaa vähempikin.
Mutta kun kokeilet pohjapeltiä alapuolelta kohdista joissa vastus menee ja vertaat kohtiin joissa vastusta ei ole, niin huomaat eron. Ainakin meillä huomaa, ja koko ajan.
Seuraavaksi vastuksen päälläolon huomaat kun tulee pakkanen. Pohjalevylle vastuksen viereen jäävät vesipisarat pysyvät sulana koko lämmitys jakson.

 

[Hemmo10]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Kyllä ainakin netistä imuroiduista service manuaaleista ymmärsin että vastus olisi päällä vain sulatuksen aikana!
Mitsu FD25-VABH. Kannattaa muuten varmaan ottaa yhteyttä asentajaan jos laite toimii omasta mielestään väärin.

 

[Maalainen]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

No meillä on fd25vah ja tuntuu siis toimivan tuon jantin vanhan viestin tapaan:

Löysimpä sittenkin VAH-mallin Service Manuaalin tälle vanhemmallekin FA-mallille. En ollut tuohon aiemmin törmännyt.
FA- ja FD-malleissa on saman kokoinen pohjansulanapitovastus 130 W. Tuo on ilmeisesti kaapelin "jatkuva teho" kaikissa ulkolämpötiloissa, koska missään ei ole mainintaa lämpötilan mukaan säätyvästä kaapelista.

FA-mallin Service Manuaalin sivulta 38 löytyy samainen logiikka kuin tuosta uudemmastakin FD-mallista, ks. alla.
http://www.miba.no/documents/tekniske_manualer/msz-fa/Teknisk_Servicemanual_MUZ-FA25_og_35VAH_utedel_.pdf

Uudemman mallin MSZ-FD25/35VA(H) osalta Service Manuaalista löytyy asia sivulta 37. http://www.miba.no/documents/tekniske_manualer/msz-fd/teknisk_manual_utedel.pdf

"In HEAT mode, for more than 5 minutes, let the ambient temperature thermistor continue to read 5 C or below, and let the defrost thermistor continue to read -1 C or below."

=> Vastus on päällä kun seuraavat ehdot täyttyvät 5 minuutin ajan, ulkolämpötila on +5 astetta tai alle ja kennon lämpötila on -1 astetta tai vähemmän.

=> Sulanapitovastus on on päällä jatkuvasti kun ulkolämpötila on -1 astetta tai kylmempää!
Vastus meenee ilmeisesti kuitenkin pois päältä sulatuksien ajaksi, jos tuo toimintalogiikka on vain tuo mitä manuaalista löytyi. ???
Ulkolämpötilassa +5 - -1 astetta on sulanapitovastus päällä vain jos laitteen kuormitus on niin kova, että kennon lämpötila tippuu -1 asteeseen vähintään 5 minuutiksi. Vastus menee pois päältä esim. katkokäynnin huilausjakson ajaksi.

Oisko tuossa sitten tehty muutos VAH --> VAHB?

 

[miksula]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Mittasin mielenkiinnosta meidän kahden ilp sulatusvastusten kulutuksen.
pienessä on/off pumpussa 9000btu näyttäis menevän 15w
ja isommassa 18000btu näytti mittari 35w.

 

[kapsu]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Onko jollakin tietoa eri merkkien ja mallien tilanteesta, minkä kokoista vastusta käytetään ja milloin se on päällä?

Midea Castle inverter, sulanapitovastus + kompuravastus yhteensä 85w, menee päälle kun lämpötila alle +5c.
Sulanapitovastus menee kennon alla, ei pitkin pohjaa.

 

[KooVeeYrjänä]

Vs: Vielä kerran sulatusvastuksesta

Vähän vanha topikki. Mutta en tiedä (enkä oikein jaksa tonkiakaan asiaa, että onko käsitelty) mutta huomasin taannoin omassa onnline:ssa mukavan ominaisuuden: sulatusvastus on aina päällä kun

1) töpseli on seinässä ja laite stand-by (tai tietenkin vaihtoehtoisesti running)
2) on tarpeeksi viileää (jotain +6C).

Sielläpä säästyykin aika tavalla energiaa esim kesämökillä talven aikana, jos pumppu on vaikka tarkoituksella jätetty pois käytöstä, mutta kuitenkin stand-by -tilaan... 100w harakoille, sanotaanko näin äkkiä hatusta vetäen vähän alakanttiin 50vrk*vaik10h*0,15e/kWh = muutama kalijakeissi?