Viilentävä ILP kerrostaloon

Niin, asianmukaisesti viemäriin, missä on jo valovuosia enemmän vaaraa vesivahingosta kondenssipumppuineen kuin saavista parvekkeella johon vesi valuu painovoimaisesti ja siitä se sitten päätyy ylivuodon sattuessa heittoputkesta maahan, aiheuttaen kateutta.

Parempi laittaa ne pumput ja tasokytkimet, kuluista viis, ettei vaan aiheudu kateuden vaaraa.

Muualla kuin Suomessa vedettäisiin 20mm putki alas julkisivua ja asiasta ei tarvitsisi keskustella, mutta täällä ei käy.
 
Parvekkeethan on usein alunperin ilman lasituksia, suunniteltu niin että sataa sisään ihan määrissä, ja sadevesi valuu niistä heittoputkista alas, vähän viiveelläkin sateen loputtua.

Näin lasitusten yleistyttyäkin auki unohtuneet lasit erittäin yleinen tapahtuma, verrattavissa siihen että saavi unohdetaan tyhjentää. Kukaan ei vaadi turvakytkimiä laseihin jotka hälyttää jos Ilmaviihteenlaitos ennustaa sadetta alkavaksi.
 
Puhumattakaan kukkapurkeista, jotka voi ylivuotaa. Ja pesuvesistä.

Mt-ongelmaisen vuokranantajan kyllä tiedän, jonka sopimuspohja kielsi kukkapurkit, koska ne voi kaatua ja kastella lattian. Onneksi tällaiset jutut ei oikeudessa pidä.

Itse ehdottaisin varmaan ensisijaisesti sitä 20mm putkea siististi seinällä, maalattuna väriin, johon naapuritkin voi sitten T-haaralla liittyä, kuten jokaisella japanilaisella ulkoseinällä. Toissijaisesti saavia ilman tasokytkimiä ja muuta hulluutta.

Parvekeremontteihin kannattaa myös pyrkiä ujuttamaan järkevä viemäröinti.
 
Pitäisikö kuitenkin katsoa toisesta kulmasta - en ainakaan tunnista, että kaikkia parvekkeita olisi lasitettu... Eikä pumppua tarvitse automaattisesti viemäriliityntään, ei ainakaan omassa setissä kotona, eikä mökillä..
Vertaus kukkapurkkeihin on hyvä, ennemmin tai myöhemmin niiden alla on jonkun asteinen vesivahinko.
Asiakkaalla on vapaus valita hyväksyykö tuollaiset ehdot vai äänestääkö jaloillaan, turhaa on lähteä kapinoimana ja riitelemään, jos..

Laittakaa kunnollisia kilkkeitä, kunnollisin asennuksin. Muutostyön tekijän vastuuaika on kuitenkin 10v. Itse en lorottelisi vettä edes siihen ns. veden pitävään lattiaan, heittoputkesta roiskuu todennäköisesti seinille ja ei se ihan heti kuki, mutta täysin varmasti ennemmin tai myöhemmin.
 
pökö sanoi:
Jos jäähdytys on aloitettu ennen huoneiston ylilämpeemista ei vettä paljoa tule.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vaan tulee. Pojalla tullut pahimmillaan reipas ämpärillinen päivässä hieman vajaa 50 m2 kämpästä, vaikka jäähdytys päällä 24/7 viiden-seitsemän kuukauden aikana. Sisälämpötilakin "maltillinen" 23,5-24°.
Helpohkosti 1/3-1/2 ämpärillistä.
No sitten saattaa mennä joskus kolme viikkoa ilman tipan tippaa, vaikka jäähdytttelee kuitenkin.
 
Juu, toki koska Suomessa asenne on tällainen, en edes harkitse kerrostalo-osaketta (ainakaan pk-seudulla, pienemmillä paikkakunnilla se 20mm putki tai liritys heittoputkesta ei ketään haittaisi).

Jos sateelle altistuva parveke ja julkisivu ei kestä vettä muutamana hellepäivänä niin siitä on toki kätevää aina syyttää jotakuta syytöntä, ja ehkä se onkin viisasta nähdä se riskinä.
 
Juu, se on sitten se ainoa toinen vaihtoehto, ja sen välttämiseksi kannattaa siis itse ehdottaa vaadittavaksi vähintään 10-kertaisesti varmistettua tasokytkintä ja sateen sattuessa laukeavaa heittoistuinta joka heittää metsään koko koneen, ettei vaan joku luule sadevettä kondenssiksi ja syytä parvekkeen betonin lahovaurioista ja hallitus vaadi huoneiston hallintaanottoa.
 
Hahaa - miksi ei vain voi tehdä niin hyvin kuin pystyy, ilman turhaa kapinointia. Itse pidän "kiukuttelua" turhana energian hukkaamisena, mahdollistetaan mieluummin kuin estetään. Meillä on ihan riittävästi sääntöjä ja ilppiasiassa on vielä sotkettu de facto maallikot päätöksentekoon ja soppa on valmis.
Nämä on kuitenkin kokonaisuutena helppoja tapauksia, teknisesti.
 
Reilu 200 litran sadevesitynnyri (25€) parvekkeen nurkkaan ja halvin pilssipumppu (esim Tokmanni, 15€) josta puutarhaletkulla tarvittaessa viemäriin, ei tartte monta kertaa kesässä tyhjätä. Muutaman ampeerin 12V virtalähteen tai akun tarttee myös, jos ei sellaista ole ylimääräisenä. Tämä ei ole oikeasti mikään ongelma, ennemminkin järjestelykysymys.
 
Niin, no minähän aluksi sanoin että kannattaa tyydyttää maallikoiden päätöksentekohalu vaatimalla kaikkea itsestäänselvää jota jo laissa ja rakennusmääräyksissä muutenkin vaaditaan, jos joku haluaa tasokytkimen omasta aloitteesta laittaa ja kiusaksi haluaa sitten ehdottaa sen vaatimista kaikilta muiltakin niin siitä vaan.

Itse kyllä olen tyytynyt saaviin, joka sitten ylivuotaa sinne heittoputkeen ja näin voi vaikka kerran kesässä käydä ja kukaan ei tiedä onko kyse siitä vai kukkapurkista. Siis niissä asennuksissa jotka on ilman lupaa ja lupia tehty mm. eräälle taloyhtiön hallituksen jäsenelle. Tai siis enhän minä ole niitä tehnyt, missään tapauksessa.

(Toki niissä asennuksissa, joita en ole tehnyt, on huolella hoidettu että asennus ei näy eikä kuulu, ettei kateus pääse valloilleen.)

Saavin voi tyhjentää esim. kiululla tai kuupalla ja ämpärillä pönttöön. Helppoa kuin heinänteko, tosin jälleen voi parvekkeelle roiskua vettä, mutta ulkoyksikön puhallus sitten kuivaa nämä ja mahdollisista kuivattavista vaatteista tippuvat vedet nopeasti pois joten aika tasoissa ollaan.
 
Tiedän kokemuksesta että pelkkä saavi ei kelpaa jokaisessa taloyhtiössä. Tiedän senkin että useaissa taloyhtiössä heittoputkeen ei saa johdattaa käytönössä mitään muuta kuin sadevettä. Jos hermot ja aikaa riittää niin taloyhtiön kanssa voi leikkiä kuurupiilosta tarjoamalla minimin ja korjata ehdotusta n kertaa tai sitten tarjota sellaista ratkaisua mille ei löydy mitään kieltoperustetta... kuten saavi ja pintavahti yksinkertaisimillaan. Toki jos talossa ei ole yhtään ilppiä niin voi olla perustetta kokeilla kepillä jäätä - siis jos on aikaa leikkiä.
 
Viimeksi muokattu:
Niin, siksi asennetaankin ilman lupaa kun ei kiinnosta yhtiökokouksessa käydä tällaisia naurettavia vääntöjä.

Hallitus on itse velvollinen asettamaan ehdot ja rajoitukset ja perustelemaan kieltonsa ja ehtonsa, mitään kuurupiiloa ei tarvitse leikkiä varsinkaan tuoreen päätöksen jälkeen. Täyskielto ei ole mahdollinen ilman jotain aivan hämmästyttävän hyviä uusia perusteita, joten hallitus on velvollinen vastaamaan kohtuullisessa ajassa, ja asettamaan työlle perustellut ehdot. En siksi suosittele ennalta asettamaan itselleen ehtoja yhtään enempää kuin on pakko. Saavin ylivuotoa ei esimerkiksi kannata aluksi mainita lainkaan. Vain saavi, jonka osakas tyhjentää säännöllisesti.

Toki, jos hallitus on tyypillinen halllitus, voi tarvita parhaimmillaan lakimiestä että lain noudattaminen alkaa sujua.
 
"7. Ilmakierron takia on laitetta käytettäessä pidettävä parvekkeen ikkunaa auki."

Erikoinen vaatimus, mitähän tällä haetaan?
 
Luulisi sellaisen kelpaavan taloyhtiölle, että laittaakin kanisterin/tynnyrin sisäpuolelle esim. sisäyksikön alle ja siihen uimurikytkimen (tai vaikka kaksi) sarjaan laitteen virransyötön kanssa. Jos kaikki sitten pettää, ei taloyhtiölle pitäisi enää koitua mitään riskiä vastuusta mahdollisten seurausten kustannuksista. Asuntohan on panttina yhtiölle ja muille asunnoille seuraavista vaurioista (mikä monin paikoin riittää, kaikkialla toki ei; pitäisi siis hyväksyttää ratkaisu myös kotivakuutusyhtiöllä korvausvastuiden osalta).

Ehkä tämän pohjalta voisi myös neuvotella tynnyrin sijoittamisesta parvekkeelle ... ja saada järjen käteen mahdollisten seurausten varalta.
 
Itselläni on jäähdyttävän ilmalämpöpumpun asennussuunnitelma päässyt jotakuinkin loppusuoralle. On vaatinut KKO:n päätöksen KKO:2021:32 printtaamista ja jakamista osakkaille ja hallituksen jäsenille. Tämän kirjallinen esittäminen: https://www.ukl.fi/osakkaan-oikeude...-huoneistoparvekkeelle/?u_source=ukl#6b8fedbc oli ehkä ratkaiseva eli, yhtiökokouksen päätöstä ei sinänsä tarvita, sillä osakkaalla on lähtökohtainen oikeus asentaa ilmalämpöpumppu huoneistoparvekkeelle, ellei siitä aiheudu yhtiölle tai muille osakkaille kohtuutonta haittaa. Haittaa saa tulla kunhan se ei ole kohtuuton.
 
Kun oma jäähdyttävä ilmalämpöpumppu kerrostaloon (Helsingissä) on vihdoin saatu asennettua, niin tässä muutamia vinkkejä tuleville asennuksille.

Jos asennus on taloyhtiön ensimmäinen voi taloyhtiön hallitus olla aivan tietämätön mitä edes ollaan asentamassa ja voivat vaatia ties mitä kummallisuuksia ennen muutontyöhakemuksen hyväksymistä. Isännöitsijä ei välttämättä tiedän sen enempää ja delegoi koko hakemuksen käsittelyn taloyhtiön hallitukselle.

Laitteeksi kannattaa valita sellainen, jossa voidaan jollain myyntiesitteellä näyttää sen olevan erittäin hiljainen. Mielellään jokin missä ulkoyksikössä on silent mode 43 dB(A) asetus. Todellisuudessa joku 48 dB(A) on lähes sama, mutta sen läpi saaminen voi olla lähes mahdotonta.

Jäähdyttävän ilmalämpöpumpun sisäyksikkö tuottaa kondenssivettä ja sen johtaminen tuottaa yleensä ongelmia. Parvekkeen heittoputki, jota kautta parvekkeelta sadevesi johdetaan ulos olisi luonteva reitti, mutta sitä ei yleensä sallita.
Jos parvekkeen vieressä kulkee syöksytorvi niin johtaminen siihen on hyvä ratkaisu. Tämäkin vaatii luvan ja jos joudutaan poraamaan parvekkeen kaiteeseen sille läpivienti, niin riippuu taloyhtiöstä sallitaanko sitä? Tämä läpivienti ei käsittääkseni ole niin automaattinen kuin huoneiston ja parvekkeen välinen läpivienti johon KKO antoi keväällä 2021 ennakkopäätöksen.
Tässä on ongelmana, että ilmalämpöpumpun asennusyritys ei välttämättä ala tätä tekemään, koska vaatii ns. rännitöitä/osaamista, työn dokumentointia ja vastuusta työstä. Taloyhtiö taas ei halua, että julkisivussa on kaikki putkitukset tehty eri tavalla, joten haluavat että ainakin tyyli on kaikilla sama, jotta julkisivu säilyy eheänä. Rännifirmoja löytyy helpostikin, mutta ne ei välttämättä hoida timanttiporauksia, joten sekin pitää erikseen tilaajan hommata. Joitakin firmoja on, jotka voivat myös sen ja putkituksen syksytorveen tehdä. Tämä on tilaajalle paras ratkaisu varsinkin, jos joudutaan jokin nostolava/auto työhön tilaamaan.
Tämä ei kuulu perusasennukseen ja kun huoneiston ja parvekkeen välinen timanttiporaus maksaa noin 250-270 € niin tuo parvekkeen kaiteen timanttiporaus ja putkitus ainakin tuplasti, eli noin 550 - 750€ ja siihen vielä nostolava/auto niin noin tonnin kieppeillä on jo lisäkustannukset helposti yhteensä.

Kannattaa käyttää asennuksissa pieniä firmoja koska niissä löytyy usein joustoa eivätkä suoraan kieltäydy tekemästä, jos on hiukan ulkopuolella heidän normaaleista asennuksista. Myyjä/asennusfirmat eivät asennuksia juurikaan asiakkaan kannalta katso vaan asentavat sen usein ns. helpoimman kautta. Tähän kannattaa tilaajan käyttää aikaa, että ulko -ja sisäyksikkö tulevat asennettua paikkoihin, jotka ovat tiloihin optimaaliset.

Lisäksi vielä, että kaikki tee se itse asennukset ovat täysin poissuljettuja ja kaikki asennukset/poraukset täytyy dokumentoida ja esittää etukäteen hallitukselle/isännöitsijälle.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom