VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
- Keskustelun aloittaja Kosti
- Aloitettu
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #42
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Kun talon lämmitystehon tarve on keskimäärin 2,5 kW näillä +5 asteen keleillä, ja HP:n minimi antoteho on tuo n. 6,7 kW, niin välillä pitää huilata.
Näin etenkin siksi, kun lämpö ajetaan suoraan 400 neliön lattiaan.
Jos käyntijaksoja haluttaisiin pidentää, on siihen jotakin keinoja. Esim. lämmitysvesikierto suuremmalle, puskurivaraaja, massavaraaja tms. turhaa.
Myös Siemensin parametrejä voisi muutella. Vaikutukset olisivat kuitenkin vähäiset. Pätkäkäynti lämpimillä keleillä kuuluu asiaan, silloin kun koneen mitoituksen lähtökohtana on ollut riittävä teho kovilla pakkasilla sekä hyvä vuosihyötysuhde.
Muutenkin oma filosofia vilp-lämmittäjänä on, että käyttöönoton säätöjen jälkeen kone nappulasta päälle, ja sitten se pitää voida unohtaa.
Kun 11,2 kW nimellistehoinen VILP pystyy lämmittämään 400 neliön talon talvella -18 asteeseen asti ilman apuvastuksia, ja antaa -20 asteessa vielä 10 kW pelkällä kompuralla, suotakoon sille lupa pätkäkäyntiin lämpimillä ilmoilla. Käynnistykset ovat invertterillä pehmeitä, ja tuo minimiteho jolle sitten jäädään, saavutetaan melko nopeasti.
Yli + 5 asteen keleistä alkava pätkäkäynti ei vaikuta tällöin vuosihyötysuhteeseen paljoakaan. Vuosihyötysuhde lämmityksen osalta näyttäisi muodostuvan n. 2,5.
Zen sanoi:
Kun talon lämmitystehon tarve on keskimäärin 2,5 kW näillä +5 asteen keleillä, ja HP:n minimi antoteho on tuo n. 6,7 kW, niin välillä pitää huilata.
Näin etenkin siksi, kun lämpö ajetaan suoraan 400 neliön lattiaan.
Jos käyntijaksoja haluttaisiin pidentää, on siihen jotakin keinoja. Esim. lämmitysvesikierto suuremmalle, puskurivaraaja, massavaraaja tms. turhaa.
Myös Siemensin parametrejä voisi muutella. Vaikutukset olisivat kuitenkin vähäiset. Pätkäkäynti lämpimillä keleillä kuuluu asiaan, silloin kun koneen mitoituksen lähtökohtana on ollut riittävä teho kovilla pakkasilla sekä hyvä vuosihyötysuhde.
Muutenkin oma filosofia vilp-lämmittäjänä on, että käyttöönoton säätöjen jälkeen kone nappulasta päälle, ja sitten se pitää voida unohtaa.
Kun 11,2 kW nimellistehoinen VILP pystyy lämmittämään 400 neliön talon talvella -18 asteeseen asti ilman apuvastuksia, ja antaa -20 asteessa vielä 10 kW pelkällä kompuralla, suotakoon sille lupa pätkäkäyntiin lämpimillä ilmoilla. Käynnistykset ovat invertterillä pehmeitä, ja tuo minimiteho jolle sitten jäädään, saavutetaan melko nopeasti.
Yli + 5 asteen keleistä alkava pätkäkäynti ei vaikuta tällöin vuosihyötysuhteeseen paljoakaan. Vuosihyötysuhde lämmityksen osalta näyttäisi muodostuvan n. 2,5.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #43
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Huhtikuu 2011
Lämmitysenergian kulutus 678 kWh eli 22,6 kWh/d. (1,7 kWh/ neliö)
Nyt leudoimmilla keleillä alkaa varmasti vaikuttamaan se, kun talossa ei asuta. Käyttösähkön häviöt pienentäisivät lämmitystarvetta merkittävästi.
COP oli 3,42.
Huhtikuu 2011
Lämmitysenergian kulutus 678 kWh eli 22,6 kWh/d. (1,7 kWh/ neliö)
Nyt leudoimmilla keleillä alkaa varmasti vaikuttamaan se, kun talossa ei asuta. Käyttösähkön häviöt pienentäisivät lämmitystarvetta merkittävästi.
COP oli 3,42.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #45
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Käyttövettä ei tehdä vielä, koska talossa ei asuta. Sitten joskus kun asutaan, käyttöveden tuotanto on kesäisin erittäin paljon suurempaa kuin talvella.
Tämä talvi pidettiin täyttä lämpöä päällä sinäänsä tarpeettomasti. Syynä oli se, että myöhemmin saadaan varmaa tietoa mukaan tulevan käyttösähköhäviön vaikutuksesta lämmitystarpeeseen.
Yleensähän juuri tätä asiaa joudutaan ainoastaan arvioimaan.
Lisäksi halusin testata kyseistä laitetta muita kohteitani varten. Jatkossa pitää tehdä päätöksiä seuraavina saneerattaviksi tulevien rakennusteni lämmitysratkaisuista välillä VILP, MLP ja maakaasu.
Kaikki nuo tulevat kysymykseen, kullakin on omat hyvät puolensa aina kohteesta riippuen.
Useat rakennukset ovat Salpausselän soraharjun päällä, kallio siis kaukana, toisaalta maakaasu saatavissa.
Zen sanoi:
Käyttövettä ei tehdä vielä, koska talossa ei asuta. Sitten joskus kun asutaan, käyttöveden tuotanto on kesäisin erittäin paljon suurempaa kuin talvella.
Tämä talvi pidettiin täyttä lämpöä päällä sinäänsä tarpeettomasti. Syynä oli se, että myöhemmin saadaan varmaa tietoa mukaan tulevan käyttösähköhäviön vaikutuksesta lämmitystarpeeseen.
Yleensähän juuri tätä asiaa joudutaan ainoastaan arvioimaan.
Lisäksi halusin testata kyseistä laitetta muita kohteitani varten. Jatkossa pitää tehdä päätöksiä seuraavina saneerattaviksi tulevien rakennusteni lämmitysratkaisuista välillä VILP, MLP ja maakaasu.
Kaikki nuo tulevat kysymykseen, kullakin on omat hyvät puolensa aina kohteesta riippuen.
Useat rakennukset ovat Salpausselän soraharjun päällä, kallio siis kaukana, toisaalta maakaasu saatavissa.
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Lainaus käyttäjältä: My.Ai.Hu - 06.03.11 - klo:16:32
Olikos Kostin kompura 10 vai 16 paukun takana???
t. M
Kosti>>Kyllä 3x16A on itsellä. Varmasti kympeilläkin menisi, kun noita virtoja olen seuraillut. Käynnistyksetkin suht pehmeitä.
No niin ... itse itselleni vastaten... Kyllä 10A paukut riittää... sisäyksikölle että ulkoyksikölle. Kunhan lisävastukset saa oman syötön. Tämä tarkoittaa sitä että tiukanpaikan tullen voi kuormittaa 9kw + kompuraa jos on tarvis.... mutta sitten ei kannata
käyttää sähkökiuasta jos sellainan olisi... tai nostettava pääpaukun kokoa 25:stä ylöspäin.
Tuossa kesällä katselin että missä on vastukset?? kaameeta ei ole vastuksia pohjalevyllä Miten on Kosti onko suomen fuji laittanut jälkikäteen vastukset ja mistä syöttö niille??? Ei tahdo löytyä mistään paikkaa vastuksille.
Toisaalta ainakaan ulkopuolella ei koko talven aikana näkynyt jäätä pohjalla. No enivei pitänee viritellä jokin ohjaus vastuksille joka samalla toimii saattolämmityksenä.
t M
Lainaus käyttäjältä: My.Ai.Hu - 06.03.11 - klo:16:32
Olikos Kostin kompura 10 vai 16 paukun takana???
t. M
Kosti>>Kyllä 3x16A on itsellä. Varmasti kympeilläkin menisi, kun noita virtoja olen seuraillut. Käynnistyksetkin suht pehmeitä.
No niin ... itse itselleni vastaten... Kyllä 10A paukut riittää... sisäyksikölle että ulkoyksikölle. Kunhan lisävastukset saa oman syötön. Tämä tarkoittaa sitä että tiukanpaikan tullen voi kuormittaa 9kw + kompuraa jos on tarvis.... mutta sitten ei kannata
käyttää sähkökiuasta jos sellainan olisi... tai nostettava pääpaukun kokoa 25:stä ylöspäin.
Tuossa kesällä katselin että missä on vastukset?? kaameeta ei ole vastuksia pohjalevyllä Miten on Kosti onko suomen fuji laittanut jälkikäteen vastukset ja mistä syöttö niille??? Ei tahdo löytyä mistään paikkaa vastuksille.
Toisaalta ainakaan ulkopuolella ei koko talven aikana näkynyt jäätä pohjalla. No enivei pitänee viritellä jokin ohjaus vastuksille joka samalla toimii saattolämmityksenä.
t M
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #47
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Pitkästä aikaa päivitystä.
Lokakuu 2011
Sähköä kului lämmitykseen 687 kWh, lämmöntuotto 2536 kWh. ( COP 3,7)
Marraskuu 2011
Sähköä kului lämmitykseen 955 kWh, lämmöntuotto 3335 kWh. (COP 3,5)
Tämän hetken vuosicop pollun lisäyksestä 15.1.2011 asti marraskuun 2011 loppuun 2,62. Kulutettu 8990 kWh ja tuotettu 23580 kWh.
Ainoastaan talon "kaksiossa" asutaan. Silti koko 400 neliötä ollut koko ajan täyslämmöllä.
Vain yksi kolmesta LTO-koneesta päällä. Käyttösähkön kulutus hyvin pientä.
Käyttövesi tehdään vielä erillisellä sähkövaraajalla. Kun muutetaan ja kaikki IV-koneet on käynnissä, tehdään käyttövesi pääasiassa LTO-koneiden jäteilmasta.
Pitkästä aikaa päivitystä.
Lokakuu 2011
Sähköä kului lämmitykseen 687 kWh, lämmöntuotto 2536 kWh. ( COP 3,7)
Marraskuu 2011
Sähköä kului lämmitykseen 955 kWh, lämmöntuotto 3335 kWh. (COP 3,5)
Tämän hetken vuosicop pollun lisäyksestä 15.1.2011 asti marraskuun 2011 loppuun 2,62. Kulutettu 8990 kWh ja tuotettu 23580 kWh.
Ainoastaan talon "kaksiossa" asutaan. Silti koko 400 neliötä ollut koko ajan täyslämmöllä.
Vain yksi kolmesta LTO-koneesta päällä. Käyttösähkön kulutus hyvin pientä.
Käyttövesi tehdään vielä erillisellä sähkövaraajalla. Kun muutetaan ja kaikki IV-koneet on käynnissä, tehdään käyttövesi pääasiassa LTO-koneiden jäteilmasta.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #48
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Hyvät on kelit viime vuoteen verraten.
Viime vuonna joulukuun eka puolikas kulutti 1203 kWh. Tänä vuonna meni 606 kWh, tuotti 2018 kWh. COP toteutui siis 3,33.
Koko kuluva lämmityskausi, joka alkoi 24.9 on kuluttanut 2378 kWh, ja tuottanut 8442 kWh. COP siis tähän saakka 3,55.
Hyvät on kelit viime vuoteen verraten.
Viime vuonna joulukuun eka puolikas kulutti 1203 kWh. Tänä vuonna meni 606 kWh, tuotti 2018 kWh. COP toteutui siis 3,33.
Koko kuluva lämmityskausi, joka alkoi 24.9 on kuluttanut 2378 kWh, ja tuottanut 8442 kWh. COP siis tähän saakka 3,55.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #50
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Tulee, jäteilma LTO-koneilta kierrätetään tämän http://www.costella.fi/index.php?id=40 läpi ennen katolle puhaltamista.
Samoin Waterstagen DHW alkaa tehdä pumpulla käyttöveden saman pytyn kierukalla silloin kun jäteilman energia ei riitä.
ekomies sanoi:
Tulee, jäteilma LTO-koneilta kierrätetään tämän http://www.costella.fi/index.php?id=40 läpi ennen katolle puhaltamista.
Samoin Waterstagen DHW alkaa tehdä pumpulla käyttöveden saman pytyn kierukalla silloin kun jäteilman energia ei riitä.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #52
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Kyllä tuo toimii, mutta normitalon ilmamäärä on vähän pieni tälle pumpulle silloin kun systeemi on täysin suljettu.
Paras on joku 140 l/s ilmamäärä joka ei normaalitalossa yleensä toteudu.
Tavallinen halpa kuutio-LTO on sikäli hyvä, että jäteilmassa on vielä runsaasti energiaa. Itsellä Vallox 150 vetää jäteilman lähelle nollaa kovalla pakkasella.
Vielä ei ole kokemusta viime talven kaltaisista huippupakkasista, joten siltä osin sulatukset jää nähtäväksi.
Noita pönttöjä on vaihdettu myös vanhojen Strömforssin Lämpöhaavien tilalle. Toimivat poistoilmalämpöpumppuina ihan hyvin huolehtien ilmanvaihdosta ja lämpimän käyttöveden tuotosta.
lmfmis sanoi:
Kyllä tuo toimii, mutta normitalon ilmamäärä on vähän pieni tälle pumpulle silloin kun systeemi on täysin suljettu.
Paras on joku 140 l/s ilmamäärä joka ei normaalitalossa yleensä toteudu.
Tavallinen halpa kuutio-LTO on sikäli hyvä, että jäteilmassa on vielä runsaasti energiaa. Itsellä Vallox 150 vetää jäteilman lähelle nollaa kovalla pakkasella.
Vielä ei ole kokemusta viime talven kaltaisista huippupakkasista, joten siltä osin sulatukset jää nähtäväksi.
Noita pönttöjä on vaihdettu myös vanhojen Strömforssin Lämpöhaavien tilalle. Toimivat poistoilmalämpöpumppuina ihan hyvin huolehtien ilmanvaihdosta ja lämpimän käyttöveden tuotosta.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #53
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Joulukuu 2011
Lämmitysenergian kulutus oli 1217 kWh. Vilp tuotti 4046 kWh, COP toteutui siis 3,32.
Koko tämä lämmityskausi joka alkoi 24.9 on kuluttanut energiaa vuoden loppuun mennessä 2989 kWh, ja vilp on tuottanut 10470 kWh, COP siis 3,50.
Käyttövettä ei vilpillä vielä tehdä. Laskennassa jos leikittelee siten, että koko lämmityskauden käyttövesi olisi tehty pelkästään suoralla sähkövaraajalla, ja sen kulutus huomioitu vilpin lisäksi, olisi COP vieläkin 2,76.
Joulukuu 2011
Lämmitysenergian kulutus oli 1217 kWh. Vilp tuotti 4046 kWh, COP toteutui siis 3,32.
Koko tämä lämmityskausi joka alkoi 24.9 on kuluttanut energiaa vuoden loppuun mennessä 2989 kWh, ja vilp on tuottanut 10470 kWh, COP siis 3,50.
Käyttövettä ei vilpillä vielä tehdä. Laskennassa jos leikittelee siten, että koko lämmityskauden käyttövesi olisi tehty pelkästään suoralla sähkövaraajalla, ja sen kulutus huomioitu vilpin lisäksi, olisi COP vieläkin 2,76.
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Teen tuon lkv:n "kuumimman" osuuden +30...+60 C erillisessä varaajassa vastuksella, alle 3 kWh/vrk. Ei tuo kuppia kaada, vaikka miten päin laskisi. Käyttöveden esilämmityskytkentä pitäisi välillä priorioida vielä niin että lämpöpumpun kylmäaine jäähtyy +5...+10 asteiseen vesijohtoveteen niin lkv -hyötysuhde paranisi, nyt kytkentä on niin että lattialämmityksen kuumimmasta osuudesta +28...+30 C otetaan veden lämmitys jatkuvana, mikä ei ole aivan optimi. Kuitenkin, vuosicoppelo huitelee ainakin 2,5 paikkeilla ellei enemmän, mikä riittää tällä erää...
Teen tuon lkv:n "kuumimman" osuuden +30...+60 C erillisessä varaajassa vastuksella, alle 3 kWh/vrk. Ei tuo kuppia kaada, vaikka miten päin laskisi. Käyttöveden esilämmityskytkentä pitäisi välillä priorioida vielä niin että lämpöpumpun kylmäaine jäähtyy +5...+10 asteiseen vesijohtoveteen niin lkv -hyötysuhde paranisi, nyt kytkentä on niin että lattialämmityksen kuumimmasta osuudesta +28...+30 C otetaan veden lämmitys jatkuvana, mikä ei ole aivan optimi. Kuitenkin, vuosicoppelo huitelee ainakin 2,5 paikkeilla ellei enemmän, mikä riittää tällä erää...
S
Säästölinjalla??
Vieras
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Säästölinja?? kyselee ihan uteliaisuuttaan minkä kokoinen lukaali sulla on kun siellä tarvitaan noin ihmeen paljon tuotettua lämpöä. Reilussa kolmessa kuukaudessa yli 10000 kWh. Sehän tekee vuodessa ihan älyttömän suuren määrän.
Kosti sanoi:
Säästölinja?? kyselee ihan uteliaisuuttaan minkä kokoinen lukaali sulla on kun siellä tarvitaan noin ihmeen paljon tuotettua lämpöä. Reilussa kolmessa kuukaudessa yli 10000 kWh. Sehän tekee vuodessa ihan älyttömän suuren määrän.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #56
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Tuo 3 kWh/vrk on aika normaali "tulistusvaraajan" kulutus lämpöpumpun jälkeen. Aika vähän siis, että kannattaako enää paljoa viritellä.
Toisaalta hyvin olet systeemisi kokonaisuutena saanut soimaan jo nytkin, että varmaan kutkuttaa vielä parantaa, kun ideoita on.
Itsellä vanhassa asumuksessa käyttövesi tehdään taivaan vanhalla 300 L varaajalla, jossa on ulkopuoliset kilpivastukset joiden päällä viisi senttiä repaleista villaa.
Silti kuuma vesi kustantaa vain 9 kWh/vrk. (Kolme aikuista)
Talo on 400 neliötä, kivitalo vuodelta 1928. Aika massiivinen 11 x 20 m kahdessa kerroksessa. Saneerattu melkein valmiiksi. Tuo reilun kolmen kuukauden lämmitysenergia (10470 kWh) on neliötä kohden siis kohtuullinen. Käyttösähköä menee meillä paljon, joten sitten kun muutetaan asumaan, pienenee lämmitystarve kyllä x-määrän, kun sen häviöt tulee mukaan lämmitystalkoisiin.
ekomies sanoi:
Tuo 3 kWh/vrk on aika normaali "tulistusvaraajan" kulutus lämpöpumpun jälkeen. Aika vähän siis, että kannattaako enää paljoa viritellä.
Toisaalta hyvin olet systeemisi kokonaisuutena saanut soimaan jo nytkin, että varmaan kutkuttaa vielä parantaa, kun ideoita on.
Itsellä vanhassa asumuksessa käyttövesi tehdään taivaan vanhalla 300 L varaajalla, jossa on ulkopuoliset kilpivastukset joiden päällä viisi senttiä repaleista villaa.
Silti kuuma vesi kustantaa vain 9 kWh/vrk. (Kolme aikuista)
Säästölinjalla?? sanoi:
Talo on 400 neliötä, kivitalo vuodelta 1928. Aika massiivinen 11 x 20 m kahdessa kerroksessa. Saneerattu melkein valmiiksi. Tuo reilun kolmen kuukauden lämmitysenergia (10470 kWh) on neliötä kohden siis kohtuullinen. Käyttösähköä menee meillä paljon, joten sitten kun muutetaan asumaan, pienenee lämmitystarve kyllä x-määrän, kun sen häviöt tulee mukaan lämmitystalkoisiin.
S
Säästölinjalla??
Vieras
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Talo on 400 neliötä, kivitalo vuodelta 1928. Aika massiivinen 11 x 20 m kahdessa kerroksessa. Saneerattu melkein valmiiksi. Tuo reilun kolmen kuukauden lämmitysenergia (10470 kWh) on neliötä kohden siis kohtuullinen. Käyttösähköä menee meillä paljon, joten sitten kun muutetaan asumaan, pienenee lämmitystarve kyllä x-määrän, kun sen häviöt tulee mukaan lämmitystalkoisiin.
[/quote]
Kiitos vastauksesta. En näiden tietojen jälkeen enää yhtään ihmettele sähkönkulutusta. Hyvä kun pumppu toimii noin hyvällä copilla.
Talo on 400 neliötä, kivitalo vuodelta 1928. Aika massiivinen 11 x 20 m kahdessa kerroksessa. Saneerattu melkein valmiiksi. Tuo reilun kolmen kuukauden lämmitysenergia (10470 kWh) on neliötä kohden siis kohtuullinen. Käyttösähköä menee meillä paljon, joten sitten kun muutetaan asumaan, pienenee lämmitystarve kyllä x-määrän, kun sen häviöt tulee mukaan lämmitystalkoisiin.
[/quote]
Kiitos vastauksesta. En näiden tietojen jälkeen enää yhtään ihmettele sähkönkulutusta. Hyvä kun pumppu toimii noin hyvällä copilla.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #58
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Tänään tuli sitten vuosi täyteen siitä, kun myös lämmön tuottoa alettiin mitata.
Sähköä on talon lämmitykseen kulunut 14.1.2011 - 15.1.2012 yhteensä 10965 kWh.
VILP on tuottanut samana aikana 29837 kWh.
Vuosihyötysuhde talon lämmityksessä vilpillä toteutui siis COP 2,7.
Käyttövesi tehdään muilla keinoin. Toinen Vallox 90 on saunaosastolla vielä käynnistämättä, kun siellä remontti ei ole valmis.
Olen tyytyväinen vanhan talon vuosikulutukseen 27,4 kWh / neliö.
Tänään tuli sitten vuosi täyteen siitä, kun myös lämmön tuottoa alettiin mitata.
Sähköä on talon lämmitykseen kulunut 14.1.2011 - 15.1.2012 yhteensä 10965 kWh.
VILP on tuottanut samana aikana 29837 kWh.
Vuosihyötysuhde talon lämmityksessä vilpillä toteutui siis COP 2,7.
Käyttövesi tehdään muilla keinoin. Toinen Vallox 90 on saunaosastolla vielä käynnistämättä, kun siellä remontti ei ole valmis.
Olen tyytyväinen vanhan talon vuosikulutukseen 27,4 kWh / neliö.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #59
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Tämän lämmityskauden ensimmäinen tarve apuvastukselle oli viime yönä, pakkanen käynyt yöllä -21 asteessa.
Vastuksen 1. vaihe oli startannut viime vuorokauden aikana kuudesti ja vastuksen käyttöä ollut yhteensä kolme tuntia.
Näillä keleillä kakkosen COP tekee jo tiukkaa. Vuorokauden tuotto oli 226 kWh ja kulutus kaikkineen 112,2 kWh.
Tammikuu muuten tuo viimeinen vuorokausi mukaan laskettuna COP 2,7.
Pelkkä talon lämmitys. Käyttövesi vielä suoralla sähköllä.
Tämän lämmityskauden ensimmäinen tarve apuvastukselle oli viime yönä, pakkanen käynyt yöllä -21 asteessa.
Vastuksen 1. vaihe oli startannut viime vuorokauden aikana kuudesti ja vastuksen käyttöä ollut yhteensä kolme tuntia.
Näillä keleillä kakkosen COP tekee jo tiukkaa. Vuorokauden tuotto oli 226 kWh ja kulutus kaikkineen 112,2 kWh.
Tammikuu muuten tuo viimeinen vuorokausi mukaan laskettuna COP 2,7.
Pelkkä talon lämmitys. Käyttövesi vielä suoralla sähköllä.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #61
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Nyt sitten laitteen käyttöön oton 8.11.2010 jälkeen nähtiin ensi kerran apuvastuksen toisen vaiheen käyttö.
Kouvolassa oli sunnuntaiyönä 5.2. -30 astetta ja aiheutti tähän astisen vuorokausiennätyksen kulutukseen joka oli 210 kWh.
Lämpöä vilp tuotti vastusten avustamana 278 kWh, joten COP pohjat saavutettiin 1,32.
Muutenkin tämä huippukylmä helmikuun alku 1-6.2 on ollut kuluttava. Lämpöä tuotettu 1500 kWh, ja sähköä mennyt siihen 925 kWh.
Tällä HP:llä tässä talossa aletaan tarvita apuvastuksen 1. vaihetta (2 kW) n. -17-18 asteen pakkasella.
Vastusten käyttö yhteensä tällä 1-6.2 jaksolla ollut 71 h.
Viime talven helmikuun huippupakkasilla ei vastuksen 2. vaihetta tarvittu ollenkaan vaikka oli -28 asteen öitä. Tämä viime sunnuntain -30 astetta näemmä on raja, kun koko 9kW vastus tarvittiin päälle muutaman tunnin ajaksi.
Nyt sitten laitteen käyttöön oton 8.11.2010 jälkeen nähtiin ensi kerran apuvastuksen toisen vaiheen käyttö.
Kouvolassa oli sunnuntaiyönä 5.2. -30 astetta ja aiheutti tähän astisen vuorokausiennätyksen kulutukseen joka oli 210 kWh.
Lämpöä vilp tuotti vastusten avustamana 278 kWh, joten COP pohjat saavutettiin 1,32.
Muutenkin tämä huippukylmä helmikuun alku 1-6.2 on ollut kuluttava. Lämpöä tuotettu 1500 kWh, ja sähköä mennyt siihen 925 kWh.
Tällä HP:llä tässä talossa aletaan tarvita apuvastuksen 1. vaihetta (2 kW) n. -17-18 asteen pakkasella.
Vastusten käyttö yhteensä tällä 1-6.2 jaksolla ollut 71 h.
Viime talven helmikuun huippupakkasilla ei vastuksen 2. vaihetta tarvittu ollenkaan vaikka oli -28 asteen öitä. Tämä viime sunnuntain -30 astetta näemmä on raja, kun koko 9kW vastus tarvittiin päälle muutaman tunnin ajaksi.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #62
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Helmikuu 2012
Talon lämmitykseen kului sähköä 2496 kWh. Vilp tuotti 5444 kWh. Lämmityksen COP siis helmikuussa 2,18.
Eka liite = Sähkön kulutus
Toinen liite = Lämpökäyriä. Vihreä on ulkolämpötila ja lila menovesi.
Helmikuu 2012
Talon lämmitykseen kului sähköä 2496 kWh. Vilp tuotti 5444 kWh. Lämmityksen COP siis helmikuussa 2,18.
Eka liite = Sähkön kulutus
Toinen liite = Lämpökäyriä. Vihreä on ulkolämpötila ja lila menovesi.
Liitteet
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #63
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Maaliskuu 2012
Talon lämmitykseen kului sähköä 1213 kWh. Vilp tuotti 3659 kWh. Lämmityksen COP siis maaliskuussa 3,02.
Koko tämän lämmityskauden alusta 25.9.2011 maaliskuun loppuun 2012 asti sähköä mennyt 8694 kWh ja vilp tuottanut 24774 kWh. Vuosi COP siis nyt 2,85. Reilu kuukausi vielä lämmitellään talviasennolla.
Talossa asuu kaksi henkilöä ja IV-koneista kaksi ollut päällä. Käyttövesi toistaiseksi suoralla sähköllä.
Lämpötila ollut yläkerrassa koko talven 22-23, eli vähän liikaa. Lattialämmityksen termareita ei ole vielä otettu käyttöön.
Mihinkään säätöön ei ole puututtu käyttöönoton jälkeen 8.11.2010, jolloin pumppu kytkettiin nappulasta päälle.
Pumppu aloittaa pätkäkäynnin nollan tuntumassa, siitä en välitä mitään koska kulutukseen sillä ei näytä olevan paljoakaan merkitystä.
Maaliskuu 2012
Talon lämmitykseen kului sähköä 1213 kWh. Vilp tuotti 3659 kWh. Lämmityksen COP siis maaliskuussa 3,02.
Koko tämän lämmityskauden alusta 25.9.2011 maaliskuun loppuun 2012 asti sähköä mennyt 8694 kWh ja vilp tuottanut 24774 kWh. Vuosi COP siis nyt 2,85. Reilu kuukausi vielä lämmitellään talviasennolla.
Talossa asuu kaksi henkilöä ja IV-koneista kaksi ollut päällä. Käyttövesi toistaiseksi suoralla sähköllä.
Lämpötila ollut yläkerrassa koko talven 22-23, eli vähän liikaa. Lattialämmityksen termareita ei ole vielä otettu käyttöön.
Mihinkään säätöön ei ole puututtu käyttöönoton jälkeen 8.11.2010, jolloin pumppu kytkettiin nappulasta päälle.
Pumppu aloittaa pätkäkäynnin nollan tuntumassa, siitä en välitä mitään koska kulutukseen sillä ei näytä olevan paljoakaan merkitystä.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #65
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Laitteelle ei ole tarvinnut tehdä koskaan mitään. Ei ole esiintynyt yhtään häiriötilannetta tms. Alueella on ollut joitakin sähköverkon katkoksia, pisimmät jonkun tunnin. Näiden jälkeen toiminta jatkunut normaalisti. Pari katkosta on ollut päiväsaikaan, niitä ei ole huomattu muuten kun lokitiedoista jälkikäteen. Siis Fujitsuun kuulumattomasta omasta mittauksesta.
Tuo "säätö" sana tarkoittaa ihan sitä itseään. Siis koko vehkeelle ei ole tehty mitään tuon 2010 käyttöön kytkennän jälkeen. Silloin painettiin power ON, ja niillä sijoilla lepää edelleenkin.
No, kiertovesipumpun nopeutta kokeiltiin pudottaa plussakeleillä mutta sillä ei ollut juuri vaikutusta muuta kuin loggauskäyrien muotoon. Kulutukseen ei juurikaan merkitystä.
Samoin olen seurannut muiden huolta pätkäkäynnistä, itsellä sillä ei ole juuri mitään merkitystä kulutukseen. Tosin pumpun minimiantoteho n. 5,5 kW tarvitaan talossa yleensä aina pakkasella.
ekomies sanoi:
Laitteelle ei ole tarvinnut tehdä koskaan mitään. Ei ole esiintynyt yhtään häiriötilannetta tms. Alueella on ollut joitakin sähköverkon katkoksia, pisimmät jonkun tunnin. Näiden jälkeen toiminta jatkunut normaalisti. Pari katkosta on ollut päiväsaikaan, niitä ei ole huomattu muuten kun lokitiedoista jälkikäteen. Siis Fujitsuun kuulumattomasta omasta mittauksesta.
Tuo "säätö" sana tarkoittaa ihan sitä itseään. Siis koko vehkeelle ei ole tehty mitään tuon 2010 käyttöön kytkennän jälkeen. Silloin painettiin power ON, ja niillä sijoilla lepää edelleenkin.
No, kiertovesipumpun nopeutta kokeiltiin pudottaa plussakeleillä mutta sillä ei ollut juuri vaikutusta muuta kuin loggauskäyrien muotoon. Kulutukseen ei juurikaan merkitystä.
Samoin olen seurannut muiden huolta pätkäkäynnistä, itsellä sillä ei ole juuri mitään merkitystä kulutukseen. Tosin pumpun minimiantoteho n. 5,5 kW tarvitaan talossa yleensä aina pakkasella.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #67
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Huhtikuu 2012
Talon lämmitykseen kului sähköä 812 kWh. Vilp tuotti 2558 kWh. Lämmityksen COP siis huhtikuussa 3,15.
Koko tämän lämmityskauden alusta 25.9.2011 huhtikuun loppuun 2012 asti sähköä mennyt 9439 kWh ja vilp tuottanut 27332 kWh. Vuosi COP siis nyt 2,9.
Tänään muutin kokeilumielessä Siemensin ohjelmaa ensimmäisen kerran. Lämmön tarve on nyt jo niin pientä, että laitoin aikaohjelman päälle lämmittämään vain yöllä.
Talossa on niin paljon massaa, että aurinkoiset päivät mennee ilman lämmitystä, ja yöllä sitten ladataan pidemmillä vedoilla.
Huhtikuu 2012
Talon lämmitykseen kului sähköä 812 kWh. Vilp tuotti 2558 kWh. Lämmityksen COP siis huhtikuussa 3,15.
Koko tämän lämmityskauden alusta 25.9.2011 huhtikuun loppuun 2012 asti sähköä mennyt 9439 kWh ja vilp tuottanut 27332 kWh. Vuosi COP siis nyt 2,9.
Tänään muutin kokeilumielessä Siemensin ohjelmaa ensimmäisen kerran. Lämmön tarve on nyt jo niin pientä, että laitoin aikaohjelman päälle lämmittämään vain yöllä.
Talossa on niin paljon massaa, että aurinkoiset päivät mennee ilman lämmitystä, ja yöllä sitten ladataan pidemmillä vedoilla.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #68
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Sitten taas lämmityshommiin.
Lokakuu 2012
Talon lämmitykseen kului sähköä 838 kWh. Vilp tuotti 2757 kWh. Lämmityksen COP siis lokakuussa 3,29.
Kulutus 2,1 kWh/neliö.
Marraskuu 2012
Talon lämmitykseen kului sähköä 1042 kWh. Vilp tuotti 3450 kWh. Lämmityksen COP siis marraskuussa 3,3.
Kulutus 2,6 kWh/neliö.
Kaksi LTO-konetta normaalikäytöllä. Jälkilämmityksiä ei käytössä. Yläkerran Vallox 150 etulämmityksen maapiiriä ei vielä ole täytetty. Ennen kovia pakkasia kyllä olisi tarkoitus.
Sitten taas lämmityshommiin.
Lokakuu 2012
Talon lämmitykseen kului sähköä 838 kWh. Vilp tuotti 2757 kWh. Lämmityksen COP siis lokakuussa 3,29.
Kulutus 2,1 kWh/neliö.
Marraskuu 2012
Talon lämmitykseen kului sähköä 1042 kWh. Vilp tuotti 3450 kWh. Lämmityksen COP siis marraskuussa 3,3.
Kulutus 2,6 kWh/neliö.
Kaksi LTO-konetta normaalikäytöllä. Jälkilämmityksiä ei käytössä. Yläkerran Vallox 150 etulämmityksen maapiiriä ei vielä ole täytetty. Ennen kovia pakkasia kyllä olisi tarkoitus.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #69
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Joulukuu 2012
Talon lämmitykseen kului sähköä 2324 kWh. Vilp tuotti 5686 kWh. Lämmityksen COP siis joulukuussa 2,45.
Kulutus 5,8 kWh/neliö. Aika paljon kovempi joulukuu siis kuin viime vuonna.
Apuvastus ei ole vielä kytkeytynyt kertaakaan.
Lämmityskauden alusta kulutus 4204 kWh ja tuotto 11893 kWh, talon lämmityksen COP siis 2,8.
Neljä aikuista, käytännössä kaksi taloutta.
Käyttövesi tuotetaan vielä sähköllä, 12,5 kWh/vrk. Jatkossa se tehdään taas poistoilmasta.
Kaikki kolme LTO-konetta päällä. Vallox 150 maakeruupiiri esilämmitykseen ei ole vielä täytetty,
muissakaan ei ole mitään apulämmityksiä päällä.
Käyttösähköä kuluu aika paljon, vaikka pääsaunaa ei vielä voi lämmittää, pari muuta on kyllä normikäytössä.
Joulukuu 2012
Talon lämmitykseen kului sähköä 2324 kWh. Vilp tuotti 5686 kWh. Lämmityksen COP siis joulukuussa 2,45.
Kulutus 5,8 kWh/neliö. Aika paljon kovempi joulukuu siis kuin viime vuonna.
Apuvastus ei ole vielä kytkeytynyt kertaakaan.
Lämmityskauden alusta kulutus 4204 kWh ja tuotto 11893 kWh, talon lämmityksen COP siis 2,8.
Neljä aikuista, käytännössä kaksi taloutta.
Käyttövesi tuotetaan vielä sähköllä, 12,5 kWh/vrk. Jatkossa se tehdään taas poistoilmasta.
Kaikki kolme LTO-konetta päällä. Vallox 150 maakeruupiiri esilämmitykseen ei ole vielä täytetty,
muissakaan ei ole mitään apulämmityksiä päällä.
Käyttösähköä kuluu aika paljon, vaikka pääsaunaa ei vielä voi lämmittää, pari muuta on kyllä normikäytössä.
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Miten tuossa Fujitsussa hoituu kennon sulatukset? Meidän Ulti5000:n teho riittäisi myös pienille pakkasille, jos tuo huurtuminen olisi vähäisempää. Nyt näillä n. 1-2 plusasteen kosteilla keleillä antoteho on heti sulatuksen jälkeen yli 3 kw ja COP menee hieman yli kahden. Mutta ei mene kauaakaan, kun huurtuminen sotkee hienot bileet.
Miten tuossa Fujitsussa hoituu kennon sulatukset? Meidän Ulti5000:n teho riittäisi myös pienille pakkasille, jos tuo huurtuminen olisi vähäisempää. Nyt näillä n. 1-2 plusasteen kosteilla keleillä antoteho on heti sulatuksen jälkeen yli 3 kw ja COP menee hieman yli kahden. Mutta ei mene kauaakaan, kun huurtuminen sotkee hienot bileet.
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Riippuu Fujitsusta. ILPpipuolella on patologisen paskoja tapauksia kuten AWYZ14, jolla tiuha sulattelu alkaa vähän käyttäjästä riippuen -10 tai -15 välillä, ja sitten Waterstage-puolella esim Ekomiehen vehjes sulattelee tiuhaan vasta jostain -23C ulkolämpötilasta alkaen (tosin epäilenpä että jos hän antaisi sen kiertää 100% tehoilla, alkaisi vähän aiemmin jo).
Mainittakoon, että -10 kelillä tuollainen AWYZ14 ja pienimmät Waterstaget vetävät kyllä kennon tukkoon siinä 35 minuutin lämmitysjaksolla, mikäli koneesta kiskotaan maksimitehot jo tuossa lämpötilassa, ja ilman suhteellinen kosteus sattuu olemaan vähintään 95%. Sitten pienemmällä ottoteholla kuuraantuminen on vähäisempää, samoin mitä kylmempää on. Nollakeleillä melkein pumppu kuin pumppu sulattelee aika tiuhaan, jos suhteellista kosteutta riittää ilmassa.
kaihakki sanoi:
Riippuu Fujitsusta. ILPpipuolella on patologisen paskoja tapauksia kuten AWYZ14, jolla tiuha sulattelu alkaa vähän käyttäjästä riippuen -10 tai -15 välillä, ja sitten Waterstage-puolella esim Ekomiehen vehjes sulattelee tiuhaan vasta jostain -23C ulkolämpötilasta alkaen (tosin epäilenpä että jos hän antaisi sen kiertää 100% tehoilla, alkaisi vähän aiemmin jo).
Mainittakoon, että -10 kelillä tuollainen AWYZ14 ja pienimmät Waterstaget vetävät kyllä kennon tukkoon siinä 35 minuutin lämmitysjaksolla, mikäli koneesta kiskotaan maksimitehot jo tuossa lämpötilassa, ja ilman suhteellinen kosteus sattuu olemaan vähintään 95%. Sitten pienemmällä ottoteholla kuuraantuminen on vähäisempää, samoin mitä kylmempää on. Nollakeleillä melkein pumppu kuin pumppu sulattelee aika tiuhaan, jos suhteellista kosteutta riittää ilmassa.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #73
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Vaihtelee tosi paljon. Laitan liitteeksi kaksi ääriesimerkkipäivää:
Ensin 29.11.2012. Sulatuksia oli 6 kpl ja päivän keskilämpötila -3 C. Päivän ottoenergia sähköverkosta oli 48 kWh.
Sitten 7.12.2012. Sulatuksia 32 kpl ja päivän keskilämpötila -4 C. Päivän ottoenergia sähköverkosta oli 60 kWh.
Sulatuksen näet siitä kun alin musta käyrä (dt) käy nolla asteen alapuolella.
Tästä näkee, että sulatukset yleisesti vaikuttaa hyötysuhteeseen yllättävän vähän. Muuttujia on tosin paljon: Ilman kosteus, ollaanko säätilassa menossa kylmempään vai lämpimämpään suuntaan ja rakennuksen varauskyky (nopeustarve lämmöntuoton muutoksiin) jne.
Tuo edellä oleva repomiehen AWYZ14 vilpiksi tehty ilppi on esimerkki siitä, kun suht pienestä höyrystimestä otetaan melko agressiivisesti suhteessa paljon tehoa.
Ilmamäärä kasvaa suureksi ja kenno viilenee nopeasti. Originaali ILP on suunniteltu yli 10 vuotta sitten ja on vieläkin menestyksekkäästi markkinoilla. Tehtaalla ei oltu vielä mietitty sulatusasioita ihan valmiiksi, joten diy-miehet ovat tehneet homman loppuun. Uusimmat pikku Fujitsut toimivat alkujaankin fiksummin sulatusten suhteessa.
kaihakki sanoi:
Vaihtelee tosi paljon. Laitan liitteeksi kaksi ääriesimerkkipäivää:
Ensin 29.11.2012. Sulatuksia oli 6 kpl ja päivän keskilämpötila -3 C. Päivän ottoenergia sähköverkosta oli 48 kWh.
Sitten 7.12.2012. Sulatuksia 32 kpl ja päivän keskilämpötila -4 C. Päivän ottoenergia sähköverkosta oli 60 kWh.
Sulatuksen näet siitä kun alin musta käyrä (dt) käy nolla asteen alapuolella.
Tästä näkee, että sulatukset yleisesti vaikuttaa hyötysuhteeseen yllättävän vähän. Muuttujia on tosin paljon: Ilman kosteus, ollaanko säätilassa menossa kylmempään vai lämpimämpään suuntaan ja rakennuksen varauskyky (nopeustarve lämmöntuoton muutoksiin) jne.
Tuo edellä oleva repomiehen AWYZ14 vilpiksi tehty ilppi on esimerkki siitä, kun suht pienestä höyrystimestä otetaan melko agressiivisesti suhteessa paljon tehoa.
Ilmamäärä kasvaa suureksi ja kenno viilenee nopeasti. Originaali ILP on suunniteltu yli 10 vuotta sitten ja on vieläkin menestyksekkäästi markkinoilla. Tehtaalla ei oltu vielä mietitty sulatusasioita ihan valmiiksi, joten diy-miehet ovat tehneet homman loppuun. Uusimmat pikku Fujitsut toimivat alkujaankin fiksummin sulatusten suhteessa.
Liitteet
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #74
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Muistaakseni joskus kyselit näitä asioita. Vastasin kyllä silloinkin, että asia on huomioitu. Viimeksi testasin järjestelmät kesällä. Nyt sitten tällä viikolla tein vastustestin taas kerran.
Fujitsu Waterstagen Siemensillä tämä testaaminen onnistuu erittäin helposti:
Apuvastushan on 9 kW, jota kytketään päälle kahdessa portaassa (tähti/kolmio-kontaktoriohjaus)
Testi tehdään näin.
1.
Näpytellään hätäkäyttö päälle – kompura pysähtyy ja lämmitys siirtyy heti ainoastaan vastuksen varaan.
Aluksi hätäkäyttö kytkee vain vastuksen ykkösportaan päälle n. 3 kW koska kesken normaalitoiminnan aloitettu hätäkäyttö ei enempää tehoa pyydä. (nyt voidaan todeta, että mittarin ottoteho on suurempi, kuin Pollucomin antoteho, mutta halutaan lukemat myös täydellä vastusteholla)
2.
Säädetään huonelämpötilan asetusarvoksi vaikka täydet 28 astetta. Hetken kuluttua sitten kytkeytyy täysi 9 kW apuvastus päälle.
3.
Kun tilanne on stabilisoitunut, luetaan ottotehoa mittaavasta kulutusmittarista lukema joka on käytännössä kiertovesipumppu, vähän hituvirtaa ohjaukseen ja sitten se apuvastus.
Ottoteho tasaantuu liitteenä olevan valokuvan mukaisesti arvoon 8,89 kW.
Sitten luetaan Pollucom. Normaalisti Pollu soutaa kolmen toisiaan lähekkäin olevan lukeman välillä, joista valitaan keskimmäinen, siis keskiarvo joka siinä tilanteessa vastaa ottotehoa. Pollucomin keskiarvo on tapauksessani valokuvan mukainen 8,29 kW.
Näin kotioloissa olen hyväksynyt, että kun VILP ottaa 8,89 kW ja Pollun mittaama antoteho veteen on 8,29 kW, siis n. 6 prosenttia pienempi, ei ainakaan mitään kotiinpäin vetoa tule tehtyä. Mieluummin päinvastoin.
Ollaan noita Polluja asennettu monille asiakkaillekin. Ne on helppo koeajaa läpivirtauslämmittimellä, joka on pajalla seinässä. Melko tasaisia ovat olleet.
Waterstagen omat meno- ja paluuveden lämpötilalukemat ovat 0,1-0,2 asteen sisällä Pollun vastaavista.
Pollun virtaama myös korreloi lämpöjohtopumpun käyrää.
Nykyinen kWh mittari vaihdettiin entisen tilalle alle kymppitonnissa, se kun näytti ainoastaan kokonaiskulutuksen. Nyt saa enempi tietoa. Tämän vastustestin tulokset olivat samat vanhallakin mittarilla.
Niin, että kyllä nämä omat kotimittaukset ovat ihan riittävät itselleni järjestelmän toiminnan seuraamiseen.
Joo, ja ihan ekat kouluni ja ammattini sitten 70-80-luvun taitteessa olivat sähköalaa. Silloin esihistoriallisina aikoina paperikoneitakin ajettiin tasavirtakäytöillä, mutta kyllä vieläkin tehomittaukset kotitarpeisiin ainakin onnistuvat tyydyttävällä tarkkuudella.
Korjattu kirjoitusvirhe (kWh)
Adamooppeli sanoi:
Muistaakseni joskus kyselit näitä asioita. Vastasin kyllä silloinkin, että asia on huomioitu. Viimeksi testasin järjestelmät kesällä. Nyt sitten tällä viikolla tein vastustestin taas kerran.
Fujitsu Waterstagen Siemensillä tämä testaaminen onnistuu erittäin helposti:
Apuvastushan on 9 kW, jota kytketään päälle kahdessa portaassa (tähti/kolmio-kontaktoriohjaus)
Testi tehdään näin.
1.
Näpytellään hätäkäyttö päälle – kompura pysähtyy ja lämmitys siirtyy heti ainoastaan vastuksen varaan.
Aluksi hätäkäyttö kytkee vain vastuksen ykkösportaan päälle n. 3 kW koska kesken normaalitoiminnan aloitettu hätäkäyttö ei enempää tehoa pyydä. (nyt voidaan todeta, että mittarin ottoteho on suurempi, kuin Pollucomin antoteho, mutta halutaan lukemat myös täydellä vastusteholla)
2.
Säädetään huonelämpötilan asetusarvoksi vaikka täydet 28 astetta. Hetken kuluttua sitten kytkeytyy täysi 9 kW apuvastus päälle.
3.
Kun tilanne on stabilisoitunut, luetaan ottotehoa mittaavasta kulutusmittarista lukema joka on käytännössä kiertovesipumppu, vähän hituvirtaa ohjaukseen ja sitten se apuvastus.
Ottoteho tasaantuu liitteenä olevan valokuvan mukaisesti arvoon 8,89 kW.
Sitten luetaan Pollucom. Normaalisti Pollu soutaa kolmen toisiaan lähekkäin olevan lukeman välillä, joista valitaan keskimmäinen, siis keskiarvo joka siinä tilanteessa vastaa ottotehoa. Pollucomin keskiarvo on tapauksessani valokuvan mukainen 8,29 kW.
Näin kotioloissa olen hyväksynyt, että kun VILP ottaa 8,89 kW ja Pollun mittaama antoteho veteen on 8,29 kW, siis n. 6 prosenttia pienempi, ei ainakaan mitään kotiinpäin vetoa tule tehtyä. Mieluummin päinvastoin.
Ollaan noita Polluja asennettu monille asiakkaillekin. Ne on helppo koeajaa läpivirtauslämmittimellä, joka on pajalla seinässä. Melko tasaisia ovat olleet.
Waterstagen omat meno- ja paluuveden lämpötilalukemat ovat 0,1-0,2 asteen sisällä Pollun vastaavista.
Pollun virtaama myös korreloi lämpöjohtopumpun käyrää.
Nykyinen kWh mittari vaihdettiin entisen tilalle alle kymppitonnissa, se kun näytti ainoastaan kokonaiskulutuksen. Nyt saa enempi tietoa. Tämän vastustestin tulokset olivat samat vanhallakin mittarilla.
Niin, että kyllä nämä omat kotimittaukset ovat ihan riittävät itselleni järjestelmän toiminnan seuraamiseen.
Joo, ja ihan ekat kouluni ja ammattini sitten 70-80-luvun taitteessa olivat sähköalaa. Silloin esihistoriallisina aikoina paperikoneitakin ajettiin tasavirtakäytöillä, mutta kyllä vieläkin tehomittaukset kotitarpeisiin ainakin onnistuvat tyydyttävällä tarkkuudella.
Korjattu kirjoitusvirhe (kW
Liitteet
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #75
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Tammikuu 2013
Talon lämmitykseen kului sähköä 2134 kWh. Vilp tuotti 5285 kWh. Lämmityksen COP siis tammikuussa 2,48.
Jos lasketaan käyttövesi suoralla sähköllä COP laskentaan mukaan, saadaan tammikuun COP-arvoksi (lämmitys+käyttövesi) 2,25.
Kulutus 5,3 kWh/neliö. Vähän joulukuuta vähemmällä meni.
Apuvastusta tarvittiin ensi kerran tällä lämmityskaudella 18. ja 19.päivinä. Ollut 10 kytkeytymistä ja yhteensä 18 tuntia 3 kW tehoa, siis 54 kWh.
Lämmityskauden alusta kulutus 6338 kWh ja tuotto 17178 kWh, talon lämmityksen COP siis 2,7.
Neljä aikuista, käytännössä kaksi taloutta.
Käyttövesi tuotetaan vielä sähköllä, 12,5 kWh/vrk. Jatkossa se tehdään taas poistoilmasta.
Kaikki kolme LTO-konetta päällä. Vallox 150 maakeruupiiri esilämmitykseen ei ole vielä täytetty,
muissakaan ei ole mitään apulämmityksiä päällä.
Takkaa ei ole poltettu.
On kyselty kokonais sähkön kulutusta. Se ei kovin itseäni kiinnosta, kun seuraan lähinnä VILPin toimintaa talon lämmittäjänä.
Laitan nyt kuitenkin jatkossa myös kokonaislukuja. Tämä tammikuun seuranta sen osalta alkoi 5.1 ja ne ekat 5 päivää ovat nyt keskiarvosta laskettuja.
Kokonais sähkön kulutus oli 3454 kWh.
Lämpimän käyttöveden tuotto suoralla sähköllä oli 388 kWh (arvio aiempien vuosien mukaan)
Käyttösähkö siis 932 kWh.
Tammikuu 2013
Talon lämmitykseen kului sähköä 2134 kWh. Vilp tuotti 5285 kWh. Lämmityksen COP siis tammikuussa 2,48.
Jos lasketaan käyttövesi suoralla sähköllä COP laskentaan mukaan, saadaan tammikuun COP-arvoksi (lämmitys+käyttövesi) 2,25.
Kulutus 5,3 kWh/neliö. Vähän joulukuuta vähemmällä meni.
Apuvastusta tarvittiin ensi kerran tällä lämmityskaudella 18. ja 19.päivinä. Ollut 10 kytkeytymistä ja yhteensä 18 tuntia 3 kW tehoa, siis 54 kWh.
Lämmityskauden alusta kulutus 6338 kWh ja tuotto 17178 kWh, talon lämmityksen COP siis 2,7.
Neljä aikuista, käytännössä kaksi taloutta.
Käyttövesi tuotetaan vielä sähköllä, 12,5 kWh/vrk. Jatkossa se tehdään taas poistoilmasta.
Kaikki kolme LTO-konetta päällä. Vallox 150 maakeruupiiri esilämmitykseen ei ole vielä täytetty,
muissakaan ei ole mitään apulämmityksiä päällä.
Takkaa ei ole poltettu.
On kyselty kokonais sähkön kulutusta. Se ei kovin itseäni kiinnosta, kun seuraan lähinnä VILPin toimintaa talon lämmittäjänä.
Laitan nyt kuitenkin jatkossa myös kokonaislukuja. Tämä tammikuun seuranta sen osalta alkoi 5.1 ja ne ekat 5 päivää ovat nyt keskiarvosta laskettuja.
Kokonais sähkön kulutus oli 3454 kWh.
Lämpimän käyttöveden tuotto suoralla sähköllä oli 388 kWh (arvio aiempien vuosien mukaan)
Käyttösähkö siis 932 kWh.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #77
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Tuo 12,5 kWh/vrk käyttöveden tekoon suoralla sähköllä on pitkäaikaisen mittauksen tulos jota nyt joudun käyttämään arviona.
Vanhassa torpassa tuo oli tilanne ennen siirtymistä tuottamaan käyttövesi poistoilmasta. Sillä kulutus meni kolmasosaan, n. 3,5 kWh/vrk.
Vanhassa paikassa oli poreamme aika vähällä käytöllä. Tässä uudessa on kyllä myös poreamme ja yksi tavallinen amme lisäksi.
ekomies sanoi:
Tuo 12,5 kWh/vrk käyttöveden tekoon suoralla sähköllä on pitkäaikaisen mittauksen tulos jota nyt joudun käyttämään arviona.
Vanhassa torpassa tuo oli tilanne ennen siirtymistä tuottamaan käyttövesi poistoilmasta. Sillä kulutus meni kolmasosaan, n. 3,5 kWh/vrk.
Vanhassa paikassa oli poreamme aika vähällä käytöllä. Tässä uudessa on kyllä myös poreamme ja yksi tavallinen amme lisäksi.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #78
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Helmikuu 2013
Talon lämmitykseen kului sähköä 1435 kWh. Vilp tuotti 4063 kWh. Lämmityksen COP siis helmikuussa 2,8.
Jos lasketaan suoralla sähköllä tehty käyttövesi COP-laskentaan mukaan, saadaan helmikuun COP-arvoksi (lämmitys+käyttövesi) 2,5.
Kulutus 3,6 kWh/neliö.
Lämmityskauden alusta kulutus 7772 kWh ja tuotto 21241 kWh, talon lämmityksen COP siis 2,7.
Neljä aikuista, käytännössä kaksi taloutta.
Käyttövesi tuotetaan vielä sähköllä, 12,5 kWh/vrk. Jatkossa se tehdään taas poistoilmasta.
Kaikki kolme LTO-konetta päällä. Vallox 150 maakeruupiiri esilämmitykseen vihdoinkin täytetty.
Missään LTO-koneessa ei ole jälkilämmityksiä päällä.
Takkaa ei ole poltettu.
Kokonais sähkön kulutus helmikuussa oli 2570 kWh.
Lämpimän käyttöveden teko suoralla sähköllä oli 350 kWh (arvio aiempien vuosien mittauksen mukaan)
Käyttösähkö siis 785 kWh helmikuussa.
Helmikuu 2013
Talon lämmitykseen kului sähköä 1435 kWh. Vilp tuotti 4063 kWh. Lämmityksen COP siis helmikuussa 2,8.
Jos lasketaan suoralla sähköllä tehty käyttövesi COP-laskentaan mukaan, saadaan helmikuun COP-arvoksi (lämmitys+käyttövesi) 2,5.
Kulutus 3,6 kWh/neliö.
Lämmityskauden alusta kulutus 7772 kWh ja tuotto 21241 kWh, talon lämmityksen COP siis 2,7.
Neljä aikuista, käytännössä kaksi taloutta.
Käyttövesi tuotetaan vielä sähköllä, 12,5 kWh/vrk. Jatkossa se tehdään taas poistoilmasta.
Kaikki kolme LTO-konetta päällä. Vallox 150 maakeruupiiri esilämmitykseen vihdoinkin täytetty.
Missään LTO-koneessa ei ole jälkilämmityksiä päällä.
Takkaa ei ole poltettu.
Kokonais sähkön kulutus helmikuussa oli 2570 kWh.
Lämpimän käyttöveden teko suoralla sähköllä oli 350 kWh (arvio aiempien vuosien mittauksen mukaan)
Käyttösähkö siis 785 kWh helmikuussa.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #79
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Maaliskuu 2013
Keskilämpötila -7,5 C
Talon lämmitykseen kului sähköä 1945 kWh.
Vilp tuotti 4780 kWh.
Lämmityksen COP siis maaliskuussa 2,46.
Jos lasketaan suoralla sähköllä tehty käyttövesi COP-laskentaan mukaan, saadaan helmikuun COP-arvoksi (lämmitys+käyttövesi) 2,2.
Kulutus 4,9 kWh/neliö.
Lämmityskauden alusta kulutus 9717 kWh ja tuotto 26021 kWh, talon lämmityksen COP siis 2,68.
Kolme aikuista, käytännössä kaksi taloutta.
Missään LTO-koneessa ei ole jälkilämmityksiä päällä.
Takkaa ei ole poltettu.
Kokonais sähkön kulutus maaliskuussa oli 3187 kWh.
Lämpimän käyttöveden teko suoralla sähköllä oli 388 kWh (arvio aiempien vuosien mittauksen mukaan)
Käyttösähkö siis 855 kWh maaliskuussa.
Huomattavaa että lämpimämmän tammikuun (-6,8 C) kulutus oli suurempi kuin nyt maaliskuun.
Maaliskuu 2013
Keskilämpötila -7,5 C
Talon lämmitykseen kului sähköä 1945 kWh.
Vilp tuotti 4780 kWh.
Lämmityksen COP siis maaliskuussa 2,46.
Jos lasketaan suoralla sähköllä tehty käyttövesi COP-laskentaan mukaan, saadaan helmikuun COP-arvoksi (lämmitys+käyttövesi) 2,2.
Kulutus 4,9 kWh/neliö.
Lämmityskauden alusta kulutus 9717 kWh ja tuotto 26021 kWh, talon lämmityksen COP siis 2,68.
Kolme aikuista, käytännössä kaksi taloutta.
Missään LTO-koneessa ei ole jälkilämmityksiä päällä.
Takkaa ei ole poltettu.
Kokonais sähkön kulutus maaliskuussa oli 3187 kWh.
Lämpimän käyttöveden teko suoralla sähköllä oli 388 kWh (arvio aiempien vuosien mittauksen mukaan)
Käyttösähkö siis 855 kWh maaliskuussa.
Huomattavaa että lämpimämmän tammikuun (-6,8 C) kulutus oli suurempi kuin nyt maaliskuun.
Kosti
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #80
Vs: VILP Fujitsu Waterstage 11 High Power omakotitalo 400 m2 Kouvola
Huhtikuu 2013
Keskilämpötila 2,5 C
Talon lämmitykseen kului sähköä 861 kWh.
Vilp tuotti 2588 kWh.
Lämmityksen COP siis huhtikuussa 3,0.
Jos lasketaan suoralla sähköllä tehty käyttövesi COP-laskentaan mukaan, saadaan huhtikuun COP-arvoksi (lämmitys+käyttövesi) 2,4.
Kulutus 2,15 kWh/neliö.
Lämmityskauden alusta kulutus 10702 kWh ja tuotto 28609 kWh, talon lämmityksen vuosi-COP siis 2,7.
Kolme aikuista, käytännössä kaksi taloutta.
Missään LTO-koneessa ei ole ollut jälkilämmityksiä päällä.
Takkaa ei ole poltettu.
Kokonais sähkönkulutus huhtikuussa oli 1876 kWh.
Lämpimän käyttöveden teko suoralla sähköllä oli 388 kWh (arvio aiempien vuosien mittauksen mukaan)
Käyttösähkö siis 628 kWh huhtikuussa.
Lämmityskausi 2012-2013 lopetettu tänään.
Nyt on kolme talvea takana, ja vuosicop talon lämmityksen osalta ei näköjään alita 2,7 nyt asuttunakaan.
Aiempi arvioni siitä, että tyhjän talon lämpimänä pitäminen kulutti suurin piirtein saman energian, kuin asutunkin, piti kutinsa. Myös lämmityksen COP oli samaa tasoa.
Tyhjän talon ilmaa ei tarvitse paljoa vaihtaa, mutta ei tule myöskään käyttösähkön häviöitä lämmityksen hyödyksi.
Nyt talvi asuttuna kaikki kolme LTO-konetta ovat olleet päällä. Kaikki ilman jälkilämmityksiä ja lopputalvesta ison koneen esilämmitys maapiirillä ollut käytössä.
Käyttösähkö ja ihmiset siis suunnilleen kustantavat ilmanvaihdon tehon tarpeen tämän kokoisessa talossa.
Ensi talvea odotellessa:
Käyttövesilämpöpumppu on jo paikoillaan ja otetaan käyttöön kesän aikana.
Nythän käyttövesi on tehty sähkövaraajalla. Ensi talvena käyttöveden tekee käyttövesilämpöpumppu kuluttaen 3,5 kWh/vrk. Se imee ilmaa 70 litraa sekunnissa aina käydessään. Ilman se ottaa höyrysaunan läpi muualta saunaosastosta, joka on aika iso.
Pumpun käyntijakson aikana saunaosaston oma LTO pysäyttää poistopuhaltimensa.
Tämä on toimiva ratkaisu, koska saunoessa ilma on kuuma ja kostea kaikkialla saunaosastolla ja käyttövettä kuluu juurikin samaan aikaan paljon. Kun saunan suihkuttelut on tehty ja kuumaa vettä pitää tuottaa tilalle, hoitaa poistoilmalämpöpumppu sen homman ja poistaa saunomisen kosteuden siinä samalla.
Lisäksi kesällä otetaan käyttöön aurinkokeräimet käyttövedelle.
Käyttövettä on sitten 600 litraa, 300 l poistoilmapumpun säiliössä ja 300 l aurinkokeräimen säiliössä.
Aurinkokeräimet laitan vain siksi, kun niille tehtiin putkitukset remontissa valmiiksi ja nyt sain 40 putkiset ”ilmaiseksi”. Muutoin niiden hankinta olisi voinut odottaa.
Käyttövettä tarvitaan, kun on pari ammetta ja terassille saattaa joskus tulla vielä yksi isompi.
Huhtikuu 2013
Keskilämpötila 2,5 C
Talon lämmitykseen kului sähköä 861 kWh.
Vilp tuotti 2588 kWh.
Lämmityksen COP siis huhtikuussa 3,0.
Jos lasketaan suoralla sähköllä tehty käyttövesi COP-laskentaan mukaan, saadaan huhtikuun COP-arvoksi (lämmitys+käyttövesi) 2,4.
Kulutus 2,15 kWh/neliö.
Lämmityskauden alusta kulutus 10702 kWh ja tuotto 28609 kWh, talon lämmityksen vuosi-COP siis 2,7.
Kolme aikuista, käytännössä kaksi taloutta.
Missään LTO-koneessa ei ole ollut jälkilämmityksiä päällä.
Takkaa ei ole poltettu.
Kokonais sähkönkulutus huhtikuussa oli 1876 kWh.
Lämpimän käyttöveden teko suoralla sähköllä oli 388 kWh (arvio aiempien vuosien mittauksen mukaan)
Käyttösähkö siis 628 kWh huhtikuussa.
Lämmityskausi 2012-2013 lopetettu tänään.
Nyt on kolme talvea takana, ja vuosicop talon lämmityksen osalta ei näköjään alita 2,7 nyt asuttunakaan.
Aiempi arvioni siitä, että tyhjän talon lämpimänä pitäminen kulutti suurin piirtein saman energian, kuin asutunkin, piti kutinsa. Myös lämmityksen COP oli samaa tasoa.
Tyhjän talon ilmaa ei tarvitse paljoa vaihtaa, mutta ei tule myöskään käyttösähkön häviöitä lämmityksen hyödyksi.
Nyt talvi asuttuna kaikki kolme LTO-konetta ovat olleet päällä. Kaikki ilman jälkilämmityksiä ja lopputalvesta ison koneen esilämmitys maapiirillä ollut käytössä.
Käyttösähkö ja ihmiset siis suunnilleen kustantavat ilmanvaihdon tehon tarpeen tämän kokoisessa talossa.
Ensi talvea odotellessa:
Käyttövesilämpöpumppu on jo paikoillaan ja otetaan käyttöön kesän aikana.
Nythän käyttövesi on tehty sähkövaraajalla. Ensi talvena käyttöveden tekee käyttövesilämpöpumppu kuluttaen 3,5 kWh/vrk. Se imee ilmaa 70 litraa sekunnissa aina käydessään. Ilman se ottaa höyrysaunan läpi muualta saunaosastosta, joka on aika iso.
Pumpun käyntijakson aikana saunaosaston oma LTO pysäyttää poistopuhaltimensa.
Tämä on toimiva ratkaisu, koska saunoessa ilma on kuuma ja kostea kaikkialla saunaosastolla ja käyttövettä kuluu juurikin samaan aikaan paljon. Kun saunan suihkuttelut on tehty ja kuumaa vettä pitää tuottaa tilalle, hoitaa poistoilmalämpöpumppu sen homman ja poistaa saunomisen kosteuden siinä samalla.
Lisäksi kesällä otetaan käyttöön aurinkokeräimet käyttövedelle.
Käyttövettä on sitten 600 litraa, 300 l poistoilmapumpun säiliössä ja 300 l aurinkokeräimen säiliössä.
Aurinkokeräimet laitan vain siksi, kun niille tehtiin putkitukset remontissa valmiiksi ja nyt sain 40 putkiset ”ilmaiseksi”. Muutoin niiden hankinta olisi voinut odottaa.
Käyttövettä tarvitaan, kun on pari ammetta ja terassille saattaa joskus tulla vielä yksi isompi.