VILP:in vuorokausiajastusta varaajan avulla

[JukkaI]

Vesikiertolämmitys pattereilla. Talo on kohtuuhyvin eristetty "rintsikka" ja neliöitä on asuinkerroksessa n.100 ja kellarin viileämpi osa n. 50. Nyt VILP lämmittää öljykattilaa jonka kautta lämmitysvesi kiertää ja käyttövesi esilämmitetään tulistimelle. Idolini Panu Kailan oppien vastaisesti talossa koneellinen ilmanvaihto + LTO.

Miettinyt varaajan hommaamista. Ideana on se, että laittaisin VILPin puskemaan isommalla teholla lämpöä päivällä nostamaan varaajan lämpötilaa yötä varten. Talvella tuo yö- ja päivälämpöjen ero on melkoinen joten päivälämpöä tankkiin josta sitä voi sitten yöllä purkaa. Yön ja päivän ΔT talvella helposti yli 10 °C ja tämän siis ainakin osin siirtäisin yölämmitykseen varaajan avulla.

Yöllä purkaisin varaajaa ja kun se on purettu, niin VILP taas pumppaamaan huonommalla hyötysuhteella jos varaus hiipuu. Hätävarana tietysti huippupakkasia varten sähkövastukset kuten nytkin.

Onko tässä raadin mielestä sen verran ideaa, että kannattaa hommata nykyisen toimivan kattilan tilalle oikea varaaja? Kattilassa kaikki säätimet putkituksineen ihan ok. Mikä olisi varaajan koko pikkuisen alle 10 kW VILPin kylkeen?

Jos projektiin ryhdyn, niin kustannuslaskennassa ja arvioinneissa on huomioitava se, että tulen tekemään kaiken itse.

 

[kurre orava]

Vaatii todella ison varaajan jotta tuohon pystyisi varaamaan energiaa siinä määrin että tuosta on oikeasti hyötyä ja epäilen et mikäli varaajan ostaa niin ei kannata rahallisesti.
Meillä pienehkö vanha yösähkövaraaja, 1150L, tuonkokoiseen on ainakin toivotonta mitään suurempia määriä varata. Ja jos tekee reippaasti lämpimämpää vettä niin hyötysuhteet menevät herkästi huonommiksi kun jos yöllä kylmemmässä tekee haaleampaa vettä. Varaaja pidentää kyllä muutoin mukavasti käyntijaksoja välikeleillä ja pitää siten käynnistysten määrä aisoissa.

 

[JukkaI]

Niin..... jospa ottaisi kalkulaattorin esiin ja miettisi, että
Q = ? cp V (t2- t1)/3600
missä
Q veden lämmittämiseen kuluva energia (kWh)
? veden tiheys (1000 kg/m3)
cp veden ominaislämpökapasiteetti (4,2 kJ/kg°C)
V vedenkulutus (m3)
t2 lämmitetyn veden lämpötila, tyypillisesti 55 °C
t1 lämmitettävän veden lämpötila, tyypillisesti 5…10 °C
3600 yksikkömuunnoskerroin (kJ->kWh)
eli litra vettä lämpiää yhden asteen ~0,001167kWh:lla
1J = W*s, 1kJ = 1*1000*W*s = 1kWs, 1kWh = kW*3600s = 3600kWs = 3,6kkJ = 3,6MJ

Eli jos pystyisi nostamaan 1000l varaajan lämpöä 20 astetta varautuisi siihen 23kWh eli n.2,3€/vrk
Kovia pakkasöitä täällä 1. alueella on n. 5 vuodessa (11,5€ )ja talvikeliä alle 4 kk(276€). Jos tekee elinkaarimallin mukaiset poistot kovien pakkasöiden mukaan 0% häviöillä, niin säästöä tulee 25v kuoletuksessa 287€. Jos taas 4kk talvijakson mukaan, niin 25 vuodessa 6900€. Tilastollisesti olen ehkä jo kuollut ennen tuota 6900€ säästämistä joten tuskin kannattaa alkaa säätämään

Edit: Talven pituudella 4kk tarkoitan aikaa jolloin yö- ja päivälämpötiloilla on merkittävä ero

 

[burmanm]

Tilastollisesti olen ehkä jo kuollut ennen tuota 6900€ säästämistä joten tuskin kannattaa alkaa säätämään

Niin, eikä +20C varauksellakaan enää säästäisi mitään, koska hyötysuhde tippuu niin paljon. Nykyisin Technibelin kohdalla toki kapasiteettikin luultavasti ennen sitä ja vielä ohjauskin moiselle puuttuu, joten joutuisit varmaan VILPinkin vaihtamaan. Voi tulla aika kallis projekti

 

[Mikki]

Taitaa olla niin, että varsinkin Etelä-Suomessa lämmitysväli -10 --> +10 astetta on se väli mihin pitää keskittyä. Kaikki muu on oikeastaan kohinaa ja voi hoitaa suoralla sähköllä huoletta, jos tuo em. lämmitysväli hoituu hyvällä COP:lla.

Isot varaajat sun muut on vähän ”kasaria”. En tiedä säästettiinkö niillä oikeastaan koskaan mitään kun kaikki häviöt yms lasketaan. Suunta on enemmän ollut siihen, että energia tuotetaan juuri kun tarvitaan ja juuri se verran kuin tarvitaan.

 

[kaihakki]

Meillä on vanhan yösähkösysteemin peruina 2000 l varaaja. Hyödyttää, kun voi päivällä varata ja yökylmällä purkaa. Meillä vuotuinen säästö ilman sulatusten huomiointia on reilut 9000 kwh lämpöpumpulla. Lisäksi vähenevistä lämpöhäviöistä tulee ehkä n. 3000 kwh, kun varaajan lämpötila on n. 40 asteen vaiheilla. Aiemmin yöllä lämmitettiin n. 90 asteen pintaan.
9000 kwh tarkoittaa rahassa n. 1000,- euroa vuodessa. Ilman varaajaa säästö tuosta tuskin on kovin paljoa. Jos varaajan saa halvalla ja tilaa löytyy ja harrastusta, niin sitten ok. Mutta jos kaupasta pitää ostaa ja asennuttaa, niin ei kannata.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuollaisen varaajan turvin voisi hiukan säästää kallista huipputehoa. Lämmön kulutuksesta riippuen, varaaja voisi riittää talvellakin tunnin pari kuutiota kohti.

 

[VesA]

Tuollaisen varaajan turvin voisi hiukan säästää kallista huipputehoa. Lämmön kulutuksesta riippuen, varaaja voisi riittää talvellakin tunnin pari kuutiota kohti.

Minulla olisi sellainen 2m2 varaaja, valmiiksi kytkettynä lämmitysverkostoon, mutta ylemmässä kerroksessa jne kuin muut lämmitysvehkeet. Kyllä minä aikoinaan laskin että kikkailuun tarvittavien aika vähäistenkin lisävarusteiden hintaa saa kauan lämpöpumpun kanssa tienata, kun varattu energia ei pienen lämpötileron takia tosiaan pitkäksi aikaa riitä ja varaajan häviöt ovat aikamoiset. Niinpä se on kylmillään sulut kiinni. Olen toiminut toisin - kivitalo saa toimia varaajana, ei sitä lämmitystä tarvita lähellekään 24/7 vaikka olisi kuinka pakkanen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

varaajan häviöt ovat aikamoiset. Niinpä se on kylmillään sulut kiinni.

Jos sille ei ole käyttöä varaajana, ehkä sitten lämmönluovuttajana tai hapen poistajana. Muistaakseni sinulla oli lattialämmityksiä, joten lämpötilat sinällään lienevät kunnossa. Jos jollakin sattuu olemaan puute patteripinta-alasta, ehkä varaajan häviöillä voisi olla myös positiivinen puoli ainakin lämmityskauden aikana.

 

[VesA]

Jos sille ei ole käyttöä varaajana, ehkä sitten lämmönluovuttajana tai hapen poistajana. Muistaakseni sinulla oli lattialämmityksiä, joten lämpötilat sinällään lienevät kunnossa. Jos jollakin sattuu olemaan puute patteripinta-alasta, ehkä varaajan häviöillä voisi olla myös positiivinen puoli ainakin lämmityskauden aikana.

Meidän 2m2 varaaja on valitettavasti talon päädyssä olevan, aika lailla niukasti eristetyn autotallin ulkonurkassa, kesällä kun vain yläosa oli +80C ( lämminvesikierukka..) keskimääräinen häviöteho oli 700W luokkaa, täydellä pöntöllä ja kylmällä säällä sitten vähän enempi. Saisi siitä autotalliin lämmityksen kun eristäisi toisella tavalla, nyt tallissa on lämmityksenä patterin tilalle laitettu puhallinkonvektori josta voi kakella laitella haluamiaan lämpöjä, peruslämpönä pidän 12C.

 

[Wespa]

Pidätkö Jukka talossa saman lämpötilan yöt päivät? Omaan Technibeliin laitoin alusta alkaen säädöt niin että klo 22-06 välillä menee Economy Modeen, eli kun päivisin tavoitelämpötila on +21, niin yön aikana saa laskea +17. Ainakin näin pikkupakkasilla toimii rintsikassakin vielä ihan hyvin ja pumppu ei juuri öisin käy, saas nähdä miten sitten kovemmilla pakkasilla.

 

[JukkaI]

Minulla tuo Technibell antaa samaa lämpöä 24H. Tuo Wespan vinkki voisi olla ihan oikeasti säästöä tuova juttu.

 

[kotte]

Varaajan lataaminen vaatii tarvittavaa kuumempaa vettä latausvaiheessa, joten eiköhän paremmat COPit sitten huku siihen.

Isoa varaajaa ei varmaan kannata rakentaa, mutta jos sellainen sattuu olemaan ja jostakin syystä käyttää pörssihinnoiteltua sähköä (mikä ei tällä hetkellä kannata), niin olemassa olevasta isosta varaajasta voisi ehkä hyötyä. Pitäisi olla laskentaohjelma, joka arvioi COP-muutokset (korkeasta ulkolämpötilasta saadun hyödyn ja varaajaan syötettävän lämpimämmän veden ja suuremman tehon aiheuttamat häviöt ja joissakin käyttötilanteissa myös edut), sähkön tuntihintojen muutokset sekä ennustetun kulutuksen (voi edellyttää esim. säätiedotusten automaattista seurantaa).

 

[MetaX]

Pidätkö Jukka talossa saman lämpötilan yöt päivät? Omaan Technibeliin laitoin alusta alkaen säädöt niin että klo 22-06 välillä menee Economy Modeen, eli kun päivisin tavoitelämpötila on +21, niin yön aikana saa laskea +17. Ainakin näin pikkupakkasilla toimii rintsikassakin vielä ihan hyvin ja pumppu ei juuri öisin käy, saas nähdä miten sitten kovemmilla pakkasilla.

Tätähän voi viedä eteenpäin vielä niin että pitää lämpötilan pari astetta alempana myös arkisin kun talossa ei ole ketään.


Ison varaajan käytöstä voi olla apua jos pumpun tuotto ei riitä kovilla yöpakkasilla? Työkaveri kehui pärjänneensä viime talven läpi pelkällä VILPillä kun latasi pumpulla isoa varaaja päivisin. COP ei tosiaan ole varmaan kovin kummonen tässä tapauksessa vaaditusta veden lämpötilasta johtuen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Itseäni kiinnostaisi Setän vuorokausiajastaminen sitten että se voisi pumpata illalla vähän lämpimämpää kuin muun ajan. Näin veden haalistus tehostuisi. Yöllä ja päivällä kun vettä ei juuri käytetä, se voisi lämmittää ikään kuin eco asetuksin. Harmi kun se ei tähän taivu mutta ei ole suurista kyse. Veden haalistus on vienyt noin 5-6 kWh/päivä, mistä kai 40 % häviöitä. Jäljelle jäävästä voisi säästää jonkin verran mutta vastaavasti lämmityksen COP tuolta korotetun pyynnin ajalta myös huononisi. Lämmitystarve on minulla noin 10 x tuohon veden lämmitykseen.

Päiväpumppausta kannattaa kuitenkin harrastaa syksyn kevään ja ikään kuin lämmittää etukäteen jo tulevan yön varalle tai vähintään korjata tilanne seuraavana päivänä sen kylmän yön jälkeen. Tuuliajolla VILP voi ajautua sellaiseen yölämmitysmoodiin, että päivisin se etupäässä vain seisoo.