VILP lämmönvaihdin kuumakaasuikierukka vaiko levylämmönvaihdin?

[Yoman]

Vs: VILP lämmönvaihdin kuumakaasuikierukka vaiko levylämmönvaihdin?

Jotta totuus ei olisi niin mustavalkoinen,niin pieni juttu tuli vielä mieleen.

Teknisestä näkökulmasta katsottuna voisi kahden kuumakaasukierukan käyttö olla yhtä toimiva kuin levarin käyttö. Ensiökierukka sijaitsisi varaajan yläpäässä ja toisiokierukka varaajan alapäässä. Noin se varmaankin toimisi, eikä ongelmia tulisi. Varaaja mallia pysty/iso, mielellään 1000L ja lämpötila-anturi ensiöpuolen korkeudella.

 

[janti]

Vs: VILP lämmönvaihdin kuumakaasuikierukka vaiko levylämmönvaihdin?

Alkuoletuksessa oli että käyttövettä ei ole varaajassa (1000 l) tarkoitus tehdä (käyttöveden esilämmitys tapahtuisi kuitenkin varaajan kierukassa) ja että varaajan ylälämpötila pidetään mahdollisimman alhaisena 40-50 C (lattialämmitys).
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=9593.msg116856#msg116856


Onko tällöin paljon väliä onko kuumakaasukierukka vaiko levari latauspumpulla?

 

[Yoman]

Vs: VILP lämmönvaihdin kuumakaasuikierukka vaiko levylämmönvaihdin?

Alkuoletuksessa oli että käyttövettä ei ole varaajassa (1000 l) tarkoitus tehdä (käyttöveden esilämmitys tapahtuisi kuitenkin varaajan kierukassa) ja että varaajan ylälämpötila pidetään mahdollisimman alhaisena 40-50 C (lattialämmitys).
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=9593.msg116856#msg116856


Onko tällöin paljon väliä onko kuumakaasukierukka vaiko levari latauspumpulla?

Rehellisesti sanottuna en voi vastata kysymykseesi, koska en tiedä miten tuo kuumakaasukierukka käyttäytyy, koska lämpötila on noin alhainen. Tai sanotaan, en tiedä, miten tuo kylmäaine välittäjäaineena käyttäytyy kyseisessä kierukassa. Koska kuumakaasu sisältää tulistuslämpöä ym. niin miten määrittelet kierukkaan menevän lämpötilan ja tehon? Mikäli kyseessä olisi esim. +40 asteinen vesi voisin olettaa, että lämpöä kyllä nousee ylös (luonnonlaki ). Toisaalta en millään jaksa uskoa, että tuo 40 asteinen vesi sekoittumatta nousisi ylös. Näin ollen lämmität varmasti koko varaajan tilavuutta turhaan. Tämäkin olisi hyvä muistaa: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=6311.0. Paluuvesi mahdollisimman viileäksi.

Epäilen edelleen sitä, kuinka hyvin lämpöä siirtyy kyseisellä tavalla. Toiminta vaikuttaa ilmeisen oleellisesti VILPin toimintaa. Mutta kuten sanoin, kyseisessä tapauksessa sitä en tiedä.

Alkaa itseänikin jo niin paljon aihe kiinnostaan, että pitäisikö modata tynnyristä koesäiliö ja mitata, mitä vedelle todella tapahtuu kyseisellä lämmitystavalla ???

 

[Tois puol jokke]

Vs: VILP lämmönvaihdin kuumakaasuikierukka vaiko levylämmönvaihdin?

Ei olisi ollenkaan huonokokeilu! En usko kanssa että vesi kerrostuisi pienessä alle 500 tankissa. Sen kokoluokan tankissa ei siis varmaan ole eroa kumpaa käyttää. Asennus kustannukset ja helppous siis ovat valinnan kriteerit. Hyötysuhteen paremmuudesta uskon että levari on parempi mutta jos on esim sisäyksikkö vielä sarjassa niin taas ei liene väliä. Itselleni tämä keskustelu on ollut todella hyödyksi.

 

[Yoman]

Vs: VILP lämmönvaihdin kuumakaasuikierukka vaiko levylämmönvaihdin?

Ei olisi ollenkaan huonokokeilu! En usko kanssa että vesi kerrostuisi pienessä alle 500 tankissa. Sen kokoluokan tankissa ei siis varmaan ole eroa kumpaa käyttää. Asennus kustannukset ja helppous siis ovat valinnan kriteerit. Hyötysuhteen paremmuudesta uskon että levari on parempi mutta jos on esim sisäyksikkö vielä sarjassa niin taas ei liene väliä. Itselleni tämä keskustelu on ollut todella hyödyksi.

Tässä tietoa lämmön kerrostumisesta varaajassa. Rivien välistä luettuna tietoa voi hyödyntää myös käänteisesti
http://www.y-energia.com/aurinkolampo/varaaja/varaaja.html

Suora lainaus linkistä:

Jos varaajan yläosassa on vain yksi käyttövesikierukka, lämpimän veden juoksuttaminen sekoittaa erilämpöiset vesimassat. Kierukan luota painuu viileää vettä kohti varaajan alaosaa. Matka on silti niin pitkä, ettei viileä vesi kerrostu varaajan alaosaan. Se sekoittuu kuumaan varaajaveteen ja viilentää sitä.

Jos on käytössä kaksi käyttövesikierukkaa, esilämmityskierukka viilentää varaajan alaosaa ja luo aurinkolämpöjärjestelmälle optimaaliset lämpötilaolosuhteet. Esimerkiksi 8°C kylmä vesi esilämmitetään 30 celsiusasteeseen, jolloin se siirtyy viimeistelykierukan luo varaajan yläosaan. Näin samalla lämpömäärällä saadaan enemmän lämmintä käyttövettä ja vesi aurinkokierukan luona säilyy viileämpänä, mikä parantaa järjestelmän hyötysuhdetta.

Eli käänteisesti ajatellen... Yksi kierukka varaajan alaosassa sekoittaa erilämpöiset vesimassat varaajassa.

Tuossa kiteytettynä ajatus siitä, mitä olen yrittänyt sanoiksi keskustelussa pukea. Eli olen edelleen sitä mieltä, että kuumakaasukierukkoja tulisi olla kaksi, toinen ylhäällä (ensiö) ja toinen alhaalla (toisio). Tällä kytkennällä ei tapahdu turhaa sekoittumista ja homma rokkaa

Ajatelkaa aina varaajaa lämmönvaihtimena, niin asia on helpompi ymmärtää.

 

[janti]

Vs: VILP lämmönvaihdin kuumakaasuikierukka vaiko levylämmönvaihdin?

Eli käänteisesti ajatellen... Yksi kierukka varaajan alaosassa sekoittaa erilämpöiset vesimassat varaajassa.

Tuossa kiteytettynä ajatus siitä, mitä olen yrittänyt sanoiksi keskustelussa pukea. Eli olen edelleen sitä mieltä, että kuumakaasukierukkoja tulisi olla kaksi, toinen ylhäällä (ensiö) ja toinen alhaalla (toisio). Tällä kytkennällä ei tapahdu turhaa sekoittumista ja homma rokkaa

Eikö tuota kuumakaasukierukkaa pitäisi mielummin verrata tuohon aurinkokierukkaan varaajan pohjalla. Tuo kuitenkin ilmeisesti toimii kerrostaen varaajan yläosaan sen lämpimämmän veden.
http://www.y-energia.com/aurinkolampo/kytkennat/suorasahko/suorasahko.html

Tuossa LIVE-tilannetta Lappeenrannasta kerrostumisesta. Aamulla auringon noustessa voi katsella tilannetta. http://www.y-energia.com/aurinkolampo/seuranta/Lappeenranta/lappeenranta.html

Tämä Kolhon kytkentä on hiukan monimutkaisempi, siinäkin kuitenkin käyttövesivaraajassa tuo aurinkokierukka on varaajan pohjalla. Aika kivan kokoinen tuo 11,7 m3 lämmitysverkon varaaja, uima-allastako siellä lataillaan??
http://www.y-energia.com/aurinkolampo/seuranta/Kolho/kolho.html

 

[Yoman]

Vs: VILP lämmönvaihdin kuumakaasuikierukka vaiko levylämmönvaihdin?

Eli käänteisesti ajatellen... Yksi kierukka varaajan alaosassa sekoittaa erilämpöiset vesimassat varaajassa.

Tuossa kiteytettynä ajatus siitä, mitä olen yrittänyt sanoiksi keskustelussa pukea. Eli olen edelleen sitä mieltä, että kuumakaasukierukkoja tulisi olla kaksi, toinen ylhäällä (ensiö) ja toinen alhaalla (toisio). Tällä kytkennällä ei tapahdu turhaa sekoittumista ja homma rokkaa

Eikö tuota kuumakaasukierukkaa pitäisi mielummin verrata tuohon aurinkokierukkaan varaajan pohjalla. Tuo kuitenkin ilmeisesti toimii kerrostaen varaajan yläosaan sen lämpimämmän veden.
http://www.y-energia.com/aurinkolampo/kytkennat/suorasahko/suorasahko.html

Tuossa LIVE-tilannetta Lappeenrannasta kerrostumisesta. Aamulla auringon noustessa voi katsella tilannetta. http://www.y-energia.com/aurinkolampo/seuranta/Lappeenranta/lappeenranta.html

Tämä Kolhon kytkentä on hiukan monimutkaisempi, siinäkin kuitenkin käyttövesivaraajassa tuo aurinkokierukka on varaajan pohjalla. Aika kivan kokoinen tuo 11 m3 lämmitysverkon varaaja.
http://www.y-energia.com/aurinkolampo/seuranta/Kolho/kolho.html

Aurinkolämmitys on aika tunteeton paluuveden lämpötilalle toisin kuin vilp kuumakaasun paluulämpötilalle. Lauhtuminen voi muodostua vilpille ongelmaksi, mikäli yrittää tehdä kuumaa vettä. Lämpötilaero on vilpillä huomattavasti pienempi. Osaako joku vastata, kuinka paljon lämpötila nousee max. Vilpillä vettä lämmittäessä?

Lämmönvaihdin toimii parhaiten vastavirtaperiaatteella, mikä tulisi ottaa huomioon suunnittelussa. Alas laitettu kierukka tulisi olla pystyssä ja yltää varaajan puoliväliin. Kuumakaasu menisi ensin ylös ja palaisi sieltä kierukkaa myöten alaspäin. Tällä kytkentätavalla vastavirtaperiaate toteutuu, mutta vaakakytkennällä ei.

Tuli tuossa vielä sellainen hajatelma, että fiksuin tapa lämmittää varaaja voisi olla seuraava sarjakytkentä... Vesi varaajan alareunasta vilpin kautta lisävastuksille ja edelleen varaajan yläreunaan. Vastus toimisi vilpin kanssa samanaikaisesti. Ei tulisi säätöongelmia, ei vastusten liikakäyttöä, ei liian kuumaa paluuvettä vilpille ja lataustoimenpide olisi mahdollisimman kustannustehokas ja yksinkertainen. Vastuksen mitoittamiseen menisi varmaan jonkin aikaa

 

[janti]

Vs: VILP lämmönvaihdin kuumakaasuikierukka vaiko levylämmönvaihdin?

Kolhossa on juuri alkanut lämmityspiirin ison varaajan lataaaminen levarin avulla. Taitaa siirtyä käyttöveden tekoon kun tuo kennoilta tuleva latausneste menee riittävästi yli käyttövesivaraajan pohjalämmön.
http://www.y-energia.com/aurinkolampo/seuranta/Kolho/kolho.html

Mikähän on tuollaisen aurinkojärjestelmän vuosi-COP? Kyllähän ne latauspumput jonkin verran sähköä kuluttavat.

Edit: Nyt näyttäisi olevan latausvuorossa käyttövesivaraaja. dT latauspuolella noin 10 C.

Kuumakaasukierukka tosiaankin sinne alalaippaan ja itse kierukka pystyyn käännettynä.

Miten olisi kaksi kuumakaasukierukkaa sarjassa, niin että varaajan yläosassa olisi pystyssä tulistuksen poistokierukka ja aivan alaosassa varsinainen lauhdutuskierukka pystyssä? Tämä siis päinvastoin ajateltuna noista käyttövesikierukoista.

 

[lmfmis]

Vs: VILP lämmönvaihdin kuumakaasuikierukka vaiko levylämmönvaihdin?

Kyllähän ne latauspumput jonkin verran sähköä kuluttavat.

COP on tämän mukaan 12-25 tavanomaisilla AC pumpuilla. http://homepower.com/article/?file=HP121_pg82_Marken

Ja siis COP on ääreton - jos latauspumputkin saavat voimansa auringosta.


Why solar power and not AC to run your circulation pump?
To quote Chuck Marken's Article "Pick the Right Pump: Choosing a Circulator for Solar Hot Water Systems" in Home Power magazine (issue #121):

"One way to approach the DC and AC pump choice is to examine relative system efficiencies. The efficiency of some heating systems is rated by the relationship of the amount of energy output to the energy input. If you have a system that produces a certain amount of heat with half the equivalent electrical input, the “coefficient of performance” (COP) is 2. Produce four times as much hot water as the amount of energy input from electricity and the COP is 4. We can use this same methodology in evaluating the efficiency of SHW pumps. Using a utility-powered AC pump for your solar water heating system will give you a COP between 12 and 25, and this is an excellent value compared to electric water heaters, which have a COP of 1.

But the COP will never be as good as a DC PV-powered SHW system. DC hot water circulation pumps can have a higher COP than AC pumps because there is no traditional energy input if a PV module powers the system. If you use a solar-electric module to power the pump, your COP is infinite—you’re not adding any input energy. The sun provides it all, and you get something for nothing after the initial investment. PV-powered systems are also immune to utility outages. This is a big plus with antifreeze systems, since the collectors can overheat on sunny days if the pump stops operating due to a power failure. An overheated collector can actuate the pressure-relief valve, which will make it necessary to recharge the system with antifreeze solution. In some cases, the overheating can be so severe that the antifreeze solution will be compromised to the point of needing replacement.

 

[Yoman]

Vs: VILP lämmönvaihdin kuumakaasuikierukka vaiko levylämmönvaihdin?

Miten olisi kaksi kuumakaasukierukkaa sarjassa, niin että varaajan yläosassa olisi pystyssä tulistuksen poistokierukka ja aivan alaosassa varsinainen lauhdutuskierukka pystyssä? Tämä siis päinvastoin ajateltuna noista käyttövesikierukoista.

Loistava parannusehdotus Ongelmaksi muodostuu vaan jälleen kuumakaasukierukan säätäminen verrattu levariin mikäli halutaan vain tulistuslämpö ottaa talteen

 

[jussi]

Vs: VILP lämmönvaihdin kuumakaasuikierukka vaiko levylämmönvaihdin?

Loistava parannusehdotus Ongelmaksi muodostuu vaan jälleen kuumakaasukierukan säätäminen verrattu levariin mikäli halutaan vain tulistuslämpö ottaa talteen

Tuota kun ajattelee, niin mitäs siinä pitää säätää? Jos varaajan ylälämpö on lauhtumislämpöä korkeampi, niin ei siitä muuta lähde, kuin tulistus.
Loppu tavara jatkaa lauhtumaan siihen toiseen kierukkaan.

 

[Yoman]

Vs: VILP lämmönvaihdin kuumakaasuikierukka vaiko levylämmönvaihdin?

Tuota kun ajattelee, niin mitäs siinä pitää säätää? Jos varaajan ylälämpö on lauhtumislämpöä korkeampi, niin ei siitä muuta lähde, kuin tulistus.
Loppu tavara jatkaa lauhtumaan siihen toiseen kierukkaan.

Totta puhut, näinhän siinä taitaa käydä. Itse olen niin kova säätämään, että säätöä laittaisin joka paikkaan Puhdas ammattitauti, mikään ei toimi ilman säätöä.

 

[maanma]

Vs: VILP lämmönvaihdin kuumakaasuikierukka vaiko levylämmönvaihdin?

Eikö juuri edellä kuvattu tulistusratkaisu ole käytössä parhaimmissa maalämpöpumpuissa?

Itse mittailin joskus infrapuna mittarilla norsu-ILP:n lämpöä, jossa oli havaittavissa yli 70 asteisia pyörteitä, kun sisäänottolämpö oli 28 C. Niitä ei vaan ole paljon.

Kaikilla kun on noitä ylijäämiä nurkissa niin jatkokehitystä jäännöslämpö VILPiin:

Jos olisi erillinen tulistusvaraaja käyttövettä varten niin imemällä 35 asteisen (tässä levyvaihdin onkin nesteestä ilmaan kenno) kennon läpi kakkosVILPin tuloilma saataisiin tulistus säännönmukaisesti tulistusvaraajassa korkeammaksi. Tai sitten vain yksi (V)ILP jossa varaajan jäännöslämpö annetaan ulkokoneen tuloilman esilämmitykseksi. Ei ole ikiliikkuja, vaan ratkaisun rajat tulevat kylmäaineissa / paineissa vastaan. Ensinmainittu vaihtoehto ei tietenkään ole kovin fiksu, mutta on tässä mukana havainnollistamassa ratkaisua.