VILP puu/sähkölämmityksen rinnalle?

[Svmp]

Mä olen pollucomilla tsekannut virtauksen. Se ei ole mihinkään muuttunut vuosien saatossa. domoticz mittaa vain lämpötiloja putkista ja käyttää kertaalleen havainnoitua virtausta. Perusmatematiikkaa ja toimii molempiin suuntiin. Pollut on puoli-ilmaisia.

Nojuu, jos vaan pumppu pyörii vakionopeudella ja virtausta ei säädellä ikinä, niin kertamittaushan riittää. Muistinpa että saattaa löytyä ylimääräisiä Grundfossin VFS-virtausantureita. Googlasin datalehdet ja sellainen toimii 5V-käyttöjännitteellä, signaali on 0.5-3.5V väliltä riippuen virtauksesta. Tuo menisi Raspberryyn parin euron ADC:n avulla. Bonuksena siinä olisi vielä sisäänrakennettu lämpöanturikin.

 

[pamppu]

Tommonen VFS mullakin oli, mutta kun mitä ilmeisemmin sattui viallinen yksilö, lukemat heitteli miten sattuu, niin viskasin mokoman hevon kuuseen. En jaksanut alkaa säätää. Eipä toisaalta ole tarvetta virtausta kyllä muuttaakaan.

 

[kaihakki]

Noin puolentoista viikon aktiivisella puulämmityksellä pääsin jyvälle järjestelmän "toimivuudesta". Jonkin verran piti huoltoa tehdä (latauspiirin termostaatti rikki jne) ja tulipahan talon seinustalta poltettua satoja kiloja polttopuita pois. Työssäkäyvälle ihmiselle nykyinen kokoonpano on liian raskas, nollakelillä 6h lämmittäminen 30min välein puukattilaa täyttäen piti järjestelmän lämpötilan aikalailla "vakiona".

Tilaukseen lähti CoolHouselta ES:n AWH 9kW malli, ja teknisessä tilassa Haaton 200l lämminvesivaraaja odottaa asentajaa.

- VILPpi laitetaan pitämään 1800l varaajaa 40c lämpötilassa
- Lämmin käyttövesi esilämmitetään 1800l varaajassa 40c lämpötilaan ja lopputulistuksen hoitaa Haato 200l
- Lattialämmityksen säädön hoitaa jatkossakin kivikautinen Oumani, sen verran vakuuttavaa on sen toiminta ollut

Tuota sähköisen lämminvesivaraajan kytkentää pohdiskelin, että ottaisiko sille 1800l varaajan toisesta alavastuksesta sähköt, jolloin se ajettaisiin yöllä aina lämpimäksi. Ajatuksessa lähinnä tökkii se, että suurin lämminvesitarve on iltaisin, eikä yösähkön hintaero päiväsähköön enää ole kauhean suuri. Käyttäjiä on taloudessa kaksi aikuista, joten eipä sen lämpimän pitäisi ihan heti loppuakaan.

VILPpiinkin on miljoona kysymystä, suurimpaan osaan saa vastauksen kun laite on pihassa, mutta esimerkiksi energian mittaus askarruttaa. Nyt kun on mahdollista, kannattaa varmaan asentaa erillinen kWh-mittari pumpulle, mutta mistä todentaa pumpun tuottama lämpöteho? Minulle ei riitä että se näkyy jossain näytöllä, vaan se pitää pystyä poimimaan omaan järjestelmääni jotain kautta. Pitää tutkia saako pumpusta ulos tehotietoa jonkun väylän kautta, ja jos ei niin, mitäs sitten? Saahan sen laskettua jos virtausnopeus on vakio ja mittaa meno+paluupuolen lämpötiloja, vähän laskukaavoja väliin ja laskettu tulos järjestelmään.

Meillä 2000 l varaajan 5 kw ylävastus on ainoa, joka on käytössä. Näin kylmällä kaudella VILP puskee mitä puskee ja ylätermostaatti pitää lämmöt n. 40 asteen paikkeilla. Yösähkön ja päiväsähkön eroa ei kannata ollenkaan miettiä. Niin lähellä ovat.
Sen verran on oppinut, että pollucom mittari on täysin välttämätön. Muutoin ei pysty seuraamaan systeemin toimintaa.

 

[kaihakki]

Noista pollucomeista sen verran, että niitä saa Saksasta jatkuvasti käytettynä. Esim täältä https://www.ebay.de/itm/Warmezahler...bc:m:m3lhazMMYfrJV3YzWWMXxaA&var=570310197442

Muistaakseni tilanne on, että saksalaisissa asunnoissa on huonekohtainen lämpömäärämittaus pollucomeilla. Ja ne pitää 7 vuoden välein kalibroida. Sitä ei käytännössä tehdä, vaan vaihdetaan uudet pollucomit tilalle ja nämä vanhat menee ebayhin myyntiin.

 

[kotte]

Nojuu, jos vaan pumppu pyörii vakionopeudella ja virtausta ei säädellä ikinä, niin kertamittaushan riittää. Muistinpa että saattaa löytyä ylimääräisiä Grundfossin VFS-virtausantureita. Googlasin datalehdet ja sellainen toimii 5V-käyttöjännitteellä, signaali on 0.5-3.5V väliltä riippuen virtauksesta. Tuo menisi Raspberryyn parin euron ADC:n avulla. Bonuksena siinä olisi vielä sisäänrakennettu lämpöanturikin.

Noissa peruspolluissa on reed-releen tyyppiset kärjet, jotka katkaisevat virtapiirin tietyn virtausmäärän välein (olisikohan litra tai jokin litran osa). Tuo toiminta ei edes tarvitse patteria, eli pollun laskuri voi olla vaikka sökönä, kun seuraa vain kärkien välistä vastusta. Vastaavia uusia vesimittareita ja integroituja reed-antureita saa rautakaupasta (tai vesijohtoliikkeestä/netistä) uusinakin ja lämpimällekin vedelle kalibroituina muutamalla kympillä. Tuollaisen voi tavalla tai toisella kytkeä hyvin helposti raspin seurattavaksi (tai ehkä jonkinlaisen 1-wire-laskurimokkulan tms. taakse luettavaksi). Uskoisin tuota aika tavalla tarkemmaksi kuin puheena olevaa analogista virtausanturia. Tietenkin ultraäänitoiminen digitaalinen virtausanturi olisi periaatteessa kaikkein tarkin ja kestävin, mutta tuollaista ei ehkä löydä edulliseen hintaan (kun ultraäänilähetin/-vastaanotin, itse mittausputki ja laskinpiiri täytyy rakentaa integroituna kokonaisuutena).

 

[burmanm]

Tietenkin ultraäänitoiminen digitaalinen virtausanturi olisi periaatteessa kaikkein tarkin ja kestävin, mutta tuollaista ei ehkä löydä edulliseen hintaan

https://www.ebay.de/itm/Warmemengen...bebdb6e2:m:mJxfW40nsUxZtUduYRdwUrA:rk:18:pf:0

~32e + postit siis, käytetty vehje toki. Mutta näyttäisi suomenkielisten ohjeiden perusteella ihan toimivalta vehkeeltä, saa verkkovirrankin liitettyä niin ei tarvitse miettiä noita Pollucomin paristoja. Ultraäänienergiamittari oli Saint-Gobainin esitteessä nimellä, en lähtenyt sen tarkemmin tutkimaan toteutusta.

 

[kotte]

Mutta näyttäisi suomenkielisten ohjeiden perusteella ihan toimivalta vehkeeltä, saa verkkovirrankin liitettyä niin ei tarvitse miettiä noita Pollucomin paristoja. Ultraäänienergiamittari oli Saint-Gobainin esitteessä nimellä, en lähtenyt sen tarkemmin tutkimaan toteutusta.

Ongelma on vain siinä, että noista valmiista ultraäänimittareista pitäisi tiedot saada jotenkin ulos, jos meinaa syöttää omaan järjestelmään. Onnistuu toki optisen IEC-portin kautta tai sitten MBus-interface kautta, mutta kumpikin vaatii asianmukaisen adapterin hankintaa ja raspiin tms. kyseistä protokollaa ymmärtävän pinon. Edellisestä joutuu luultavasti maksamaan huomattavasti enemmän kuin itse mittarista ja toimiva OpenSource-softapino kyllä löytyy jostakin, mutta hiukan joutuu luultavasti tekemään sovitustyötä ennen kuin homma pelittää.

Mittari sinällään toki ajaa saman asian kuin perus Pollucom ja patterin vaihtaminenkin voi olla yksinkertaisempi ja luotettavampi toimenpide (ainakin osa noista kun on suunniteltu sellaisiksi, että paristo on kiinni liittimellä; en tosin tiedä mikä on tilanne juuri tuon Sharkyn kohdalla tässä suhteessa).

 

[VesA]

Ongelma on vain siinä, että noista valmiista ultraäänimittareista pitäisi tiedot saada jotenkin ulos, jos meinaa syöttää omaan järjestelmään. Onnistuu toki optisen IEC-portin kautta tai sitten MBus-interface kautta, mutta kumpikin vaatii asianmukaisen adapterin hankintaa ja raspiin tms. kyseistä protokollaa ymmärtävän pinon. Edellisestä joutuu luultavasti maksamaan huomattavasti enemmän kuin itse mittarista ja toimiva OpenSource-softapino kyllä löytyy jostakin, mutta hiukan joutuu luultavasti tekemään sovitustyötä ennen kuin homma pelittää.

Mittari sinällään toki ajaa saman asian kuin perus Pollucom ja patterin vaihtaminenkin voi olla yksinkertaisempi ja luotettavampi toimenpide (ainakin osa noista kun on suunniteltu sellaisiksi, että paristo on kiinni liittimellä; en tosin tiedä mikä on tilanne juuri tuon Sharkyn kohdalla tässä suhteessa).

Tilasin yhden ihan uteliaisuuttani. Laitteessa on kaksi paristoa joista toisen tehtävä on pitää muistit muistamassa kun varsinainen paristo sippaa.

 

[Svmp]

Hyvää speksailua aiheesta. Valintahan tosiaan on siitä kiinni mitä halutaan ja mitä itse pystytään tekemään. Mulle kriteeri on saada kaikki tieto ajettua tietokantaan jolloin ei tarvitse käydä katsomassa mittaria tiettynä aikana, vaan näkee historiatiedot pitkältä ajalta. Grundfos-anturi taitaa tulla, koska hinta 0€, ei sisällä liikkuvia osia (ultraääni/vortex-tjsp-mittaus) ja helppo integroida raspiin ADC-muuntimen kautta ja siitä simppelillä python-scriptillä eteenpäin WLANia pitkin tietokantaan.

Tänään otettiin tuo 200l lämminvesivaraaja käyttöön, lisäsin siihen myös lämpöanturin.



Seuraavaksi voisi tiputtaa tuon ison 1800l varaajan vastukset 40c.

 

[Svmp]

Noniin, olipas tuskallinen synnytys mutta nyt homma on valmis ja ES AWH-9 V6 VILPpi pöhisee pihalla/sisällä. Tuli tehtyä samalla pannuhuoneeseen uusi sähkökeskus tulevaisuutta ajatellen, kun vanhat sähköt olivat jokseenkin epäselvät ja riittämättömät.
VILPin tulopuolella on DDS238 1-vaihemittari ja putkilinjoissa virtausanturi, joten COP-laskenta tullaan laittelemaan mahdollisimman pian (kunhan kerkeää koodailla), niin nähdään mihin hyötysuhde milläkin kelillä asettuu.

Laitehan mittaa jo ihan kivan määrän käyntiarvoja itse, joten niihin pitää keksiä joku keino päästä käsiksi, ei varmaan mitään rakettitiedettä ole.

Kivasti myös rauhoittui varaajan lämpötila VILPin myötä, kun se tuossa kymmenen jälkeen illalla täräyteltiin tulille.

Puukattilan yhteet on tällä hetkellä poikki, mutta tarkoitus on rakentaa nekin takaisin (tulpatut sulut varauksena), jottei kovillakaan pakkasilla tarvitsisi sähkövastuksiin turvautua.