VILP + vanha öljylkattila vanhassa talossa?

mekanics

Satunnainen lämmittelijä
Hiukan hämmentyneenä olen täällä jo useamman illan lueskennellut selvästikin melko asiantuntevia keskusteluita VILPien ympäriltä. On selvästikin aika lailla huomioonotettavaa, enkä ole päässyt vielä asiassa kovin kummoiseen tulemaan.

Talo on 1-kerroksinen mannvaraiselle laatalle 70-luvun alussa rakennettu okt Varsinais-Suomessa Turun kupeessa.

Pinta-alaa on n. 125 m2 asuinpuolella, talon toinen pää on 75 m2 pienteollisuustila, jossa 2 tiiliseinää ja välissä jonkin verran villaa (paljonko, en yhtä äkkiä osaa purkimatta sanoa. Sama koskee muitakin seiniä, joskin ne ovat rakenteeltaan tavanomaisemmat, tilliverhous-ilmarako-tuulensuoja-villa-lastulevy.

Koneellinen ilmanvaihto (Ilto 440 premium) ja lämmityksestä vastaa vm. -84 Jämä 224 öljy-puu kaksoiskattila vanhalla kombiterm JET –säätimellä. Öljyä palaa leutona talvena 2700L. Tai paloi viime talvena, kunnes hoksasin, että kombitermin säädöt olivat päin h*vettiä, mm. ulkoanturi väärässä pistokkeessa jne... Nyt on kunnossa ja menovesien lämmötkin jossain järjellisissä lukemissa. En siltikään usko, että tällaisessa 70-lukulaisessa kämpässä paljon tuon alle päästäisiin nytkään, semminkin kun tuolla pienteollisuustilassa olisi tarkoitus pitää lämpöä siinä määrin, ettei isännän tarvii ihan pallit huurteessa askarrella :rolleyes:. Mamma tyyrää ompelukonetta talon puolella, joten menee ikään kuin siinä sivussa.

Lämpöä talossa antaa sekalainen kokoelma 1- ja 2-lehtisiä pattereita, yhteensä toistakymmentä kappaletta. Pesuhuoneessa ja saunassa lisäksi lattialämmitys.

Taloussähköä kuluu joku 8000-9000 kWh vuodessa. Asujia tällä hetkellä 4 ja lämpimän veden kulutuus olettaakseni kohtuullinen, nyt kun perheen nuorin tytär muutti omaan kämppään ;D

Nyt olisi pikkuhiljaa suunnitteilla muuttaa lämmityssysteemit. Kattila (Jämä 224) alkaa olla käyttöikänsä ehtoopuolella ikänsä puolesta, vaikkakin muuten näyttää olevan hyvässä kunnossa nuohoojankin mukaan. Poltin on sentään huomattavasti tuoreempaa vuosikertaa ;) Kattilassa on myös puupuoli, mutta sitä ei ole juurikaan koskaan käytetty, samaisen nuohoojan mukaan putki piipussa on hiukan turhan ahdas, ettei oikein suositellutkaan. Näillä leveyksillä ei tukilämmitystä kovin usein tarvita, joten siihen ei viitsisi kovin paljon uhrata. Jätänkö siis vanhan kattilan VILPin kaveriksi kunnes laukeaa ja sen jälkeen esim. vastuksilla loput? Vai miten?

Varaaja lienee myös tarpeellinen? Olen ymmärtänyt, että lämpötilanpyynti VILPin kanssa tulisi pitää järjellisen matalana, milä tarkoittaisi, että pumppu hoitaisi talon lämmityksen ja käyttöveden esilämmityksen. Varsinainen käyttöveden lämmitys sitten kattilalla (tai vastuksilla) ja missä sitten arvatenkin varaajalla olisi roolinsa.

Tontin rajoitusten vuoksi mlp ei nyt käy, joten vilpillä mentäisiin. Monoblockikone saattaisi olla senkin puoleen järkevä, että voisi asennella putkimieskaverin kanssa vehkeet itse. Talossa on 3x35A nallit, jos nyt tässä jotain merkkaa.

Mitää sanoo raati, millaisella kombolla tästä voisi lähteä eteenpäin?

(Tämä taitaapi ola ensimmäinen postini, joten saattaa tarvittavaa tietoa puuttua, mutta täydennetään sitten...)
 

Raksaaja

Vakionaama
"lämmityksestä vastaa vm. -84 Jämä 224 öljy-puu kaksoiskattila vanhalla kombiterm JET –säätimellä. Öljyä palaa leutona talvena 2700L. "

Yhdessä vastaavassa kohteessa siirrettiin patteriputket lattiasta pintaan, uusittiin patterit, öljykattila ja poltin. Öljynkulutus tippui 2500L => 1800L. Pannuhuoneen lämpötilakin laski noin 20 astetta. Tämä ihan vaan sen takia, kun öljylämmityksellä voi olla hyvin monenlaisia hyötysuhteita millä uutta järjestelmää mitoitellaan.

Oma ehdotukseni ilman mitään perusteluita:
- 12 kW Vilp + 9 kW vastukset + 300L varaaja.
- Lämmönjakoa uusiksi, jos tuntuu tarpeelliselta...
 

mekanics

Satunnainen lämmittelijä
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Patterien putket menevät jo nytkin pintana, käytännössä katonrajassa, josta karvit patterille. 80-luvun pannu ja vanhanaikainen säädin kertoo, että hyötysuhde on varmaankin sieltä hanuriosaston puolelta ja paremmilla vehkeillä öljynkulutus olisi tosiaankin pienempi. Siltikin tai siksikin, ja yhtä lailla perstuntumalta sanoisin, että kuitenkin 8kW pitäisi riittää. Vaikken näistä ainakaan vielä mitään tiedäkään. Tai no, samanmoisia mökkejä on muutama muukin täällä foorumilla tuolla 8 kilowattisella lämmitellyt.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Vilpin tehojen kanssa pitää muistaa, että ilmoitettuun nähden tehot -20C pakkasilla ovat paljon pienemmät. Turun seudulla ei tuollaisia kovin useasti ole. Kuulun siihen ryhmään, joka mieluummin yli- kuin alimitoittaa kaiken, mutta aloittaisin 12kw luokan vilppien tehokäyrien tutkinnalla.

Lähtökohdat vilpille näyttää minusta hyvälle. Erilaisissa ratkaisuissa on lähinnä vivahde-eroja ja niitä on jo pohdittukin. Investointihalukkuus on yksi rajaava tai mahdollistava tekijä esim. öljykattilan hyödyntämisen suhteen. Meillä yksi lähtökohta oli, että vilpille riittää aina riittävästi kiertovettä touhuihinsa.

Muista kuitenkin, että olet itse töllisi paras asiantuntija. :)
 

Killi10

Aktiivinen jäsen
En vaihtaisi vielä pattereita. 12kw luokkaa vilp. Väh 100 litran puskurivaraaja esilämmityskierukalla ja joku +/- 200 lämminvesivaraaja. Vanha kattila kannattaa heivata ja hakea se öljystä luopumisen avustus.
 

mekanics

Satunnainen lämmittelijä
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Edellisestä on jo aikaa viivähtänyt ja erilaisten työasioiden vuoksi vapaa-ajat jääneet vähiin.... Yritetääs taas :)

Jos lähdetään tuosta Hempulin suosittelemasta 12 kW-laitteesta ja niissä vielä monoblock-tyyppisestä, koska helpottaa asennusta. Omaa ja lähisuvun työtä on laitettavissa paljon esim. putki- ja rakennusteknisten töiden osalta.

Nallit talossa on 3x35A, joten sähkö ei liene ongelma ja asentajat löytyvät lähipiiristä.

Mikä olisi hyvä kone tänä päivänä? Ei ole haussa hyvää ja halpaa, jotka ovat tyypillisesti eri laitteita ja hinnallisesti skaalaan eri päissä, vaan enemmänkin jotakin tuolta väliltä, painottuen luotettavuuteen ja kokonaistaloudellisuuteen. Olisiko esim. PANASONIC AQUAREA T-CAP 12 KW (3-vaihe) toimiva? Vai pärjäisikö vanhemmalla NIBE F2040 12 kW :llä ? Kumpikin taitaa tosin olla enemmänkin halvasta päästä, mikä ei suinkaan olisi synti... Jokin muu?

Mitä muuta tavaraa (ja mistä?) projektiin? Tulistusvaraaja käyttövedelle nyt ainakin, varmaankin tuo 300L varaaja 9 kW:n vastuksilla lienee passeli, suosituksia?

Ymmärtääkseni monoblockin yksi ongelma on siinä, että esim. sähkökatkoissa, joita Carunan jeesusteluista huolimatta edelleen on, saattaa olla vaara vesipuolen jäätymisestä, jolloin olisi syytä laittaa väliin lämmönvaihdin, jossa VILP-puoli glykolilla(?) Suosituksia tämmöisestä?

Olisko muuten kellään hyvää linkkiä tämäntyyppisen järjestelmän hiukan ykstyiskohtaisempaan kaavioon/ toteutuskuvaukseen, josta selviäisi jo hiukan paremmin nippelitieto.

 

pelzi_

Vakionaama
Jäätyminen on olennainen riski vain jos ollaan pitkiä aikoja poissa kotoa. Muuten voi vaikka valuttaa vedet ulkoa olevista osista pihalle jos ei kiertovesipumppua saa esim. aggregaatilla käyntiin.

300L ja 9kW kuulostaa aika isolta tulistusvaraajaksi, lähtisin enemmän 50L ja 3kW (3x1kW) koosta.
 

Mekaniker

Vakionaama
Lainaus:
Ymmärtääkseni monoblockin yksi ongelma on siinä, että esim. sähkökatkoissa, joita Carunan jeesusteluista huolimatta edelleen on, saattaa olla vaara vesipuolen jäätymisestä, jolloin olisi syytä laittaa väliin lämmönvaihdin, jossa VILP-puoli glykolilla(?) Suosituksia tämmöisestä?

Totta, pääset halvalla eteenpäin jos koneen ja talon pumput on töpselillä
Vaikka vesi jäähtyy niin kestää monta tuntia jopa vuorokausi ennen koneen lämmönvaihdin jäätyy kokonaan, virtaava vesi pitää väkisin auki
Ja millä pumput pyörittää, etsi ja löydä keino. Halvin on siniaalto-invertteri jonka sähköt antaa vaikkapa veneen akku tai oma auto, pitäähän sinun pelastaa pakastimen sisältöä myös...
Kerran meillä on näiden vuosien aikana ollut pakko tyhjentää Vilppi, ulkona liki -30 astetta ja aggregaatti tyssäsi kylmyyteen;)

Olen parit lämmönsiirtoneste-vaihtimia VILPiin tehnyt mutta ne pitää olla niin turkasen suurikokoisia kun lämpötilat on niin lähellä toisiaan, todella kallista. Sekä kerrostuminen ei meinaa onnistua lainkaan johtuen tehokkaista pumpuista
 

mekanics

Satunnainen lämmittelijä
  • Keskustelun aloittaja
  • #9
Mikä olisi hyvä kone tänä päivänä? Ei ole haussa hyvää ja halpaa, jotka ovat tyypillisesti eri laitteita ja hinnallisesti skaalaan eri päissä, vaan enemmänkin jotakin tuolta väliltä, painottuen luotettavuuteen ja kokonaistaloudellisuuteen. Olisiko esim. PANASONIC AQUAREA T-CAP 12 KW (3-vaihe) toimiva? Vai pärjäisikö vanhemmalla NIBE F2040 12 kW :llä ? Kumpikin taitaa tosin olla enemmänkin halvasta päästä, mikä ei suinkaan olisi synti... Jokin muu?

Miten nämä, olisivatko sopivia? Parempia vaihtoehtoja?
 

Hempuli

Töllintunaaja
Muutama vuosi olen foorumia seuraillut ja vilppien osalta tarkemmalla silmällä. Vielä en ole päässyt selvyyteen, mikä vilp olisi yksiselitteisesti toista parempi tai mikä olisi surkea. Erilaisia ne toki ovat kennojen koon sekä käytettyjen komponenttien ja ohjausten suhteen. Enempi hajontaa taitaa olla myynnin ja asennuksen asiantuntemuksessa.
 

kaihakki

Vakionaama
Muutama vuosi olen foorumia seuraillut ja vilppien osalta tarkemmalla silmällä. Vielä en ole päässyt selvyyteen, mikä vilp olisi yksiselitteisesti toista parempi tai mikä olisi surkea. Erilaisia ne toki ovat kennojen koon sekä käytettyjen komponenttien ja ohjausten suhteen. Enempi hajontaa taitaa olla myynnin ja asennuksen asiantuntemuksessa.
Minulle asia on täysin selvinnyt 9 vuoden VILP aikana. Pitää olla VILP ja varaaja toisistaan riippumattomia. Ei missään tapauksessa integroituja kokonaisuuksia. Elikkä, jos VILP simahtaa, voi lämmittää pelkillä vastuksilla varaajaa. Lisäksi on paljon VILP-valinnanvaraa.
Kannatan myös halvimman VILPin strategiaa. Takaisinmaksuaika on lyhyt ja varaosat eivät voi paljoa maksaa. Tuollainen integroitu systeemi, joita paljon suositaan, ei ehkä koskaan tuota käyttäjälle sentinkään hyötyä. Takaisinmaksuajat voivat olla reilusti yli 10 vuotta.
COP arvoja ei paljoa kannata katsoa. Halvimmatkin VILPit tuottavat vuosicoppi kakkosta tai hieman enemmän. Jokainen VILP kehittäjäfirma hallitsee termodynamiikan täysin. Ainoastaan softassa löytyy eroja. On haastava juttu.
Kannattaa muistaa, että VILPissä on ainoastaan kaksi liikkuvaa/ohjattavaa osaa; kompressori ja paisuntaventtiili.

Niin siis tämä on vain minun näkemys. On monenlaisia tilanteita, tapauksia ja motiiveita, jotka kannattavat toisenlaisia ratkaisuita.
 
Viimeksi muokattu:

mekanics

Satunnainen lämmittelijä
Olen nyt muutamana iltana hiukan tutkiskellut asioita ja piirtänyt ratkaisumallihahmotelmaa liitteeksi. Kun nyt minulla ei ole näistä asioista oikein varsinaista tietämystä, kaipailisin kommenttejanne.

Joitakin pointteja lähtötiedoiksi:

  • VILPiksi olen ajatellut monoblocia, esim. J-sarjalaista 9kW R32:n aineilla pyörivää Panasonic WH‐MDC09J3E5 monoblocia näyttäisi saavan Eestin puolelta hiukan reiluun 3 tonniin.
  • Esimerkkiä on hahmoteltu käyttäen varaajana Jäspi GTV-500:sta
  • Muutamalla alan talolta olen mitoitusapua saanut, ja nämä ovat vakuutelleet, että 8kW VILP riittää kyllä Turun alueella. Olettaisin, että joutuu välillä koville, mutta tehdään sitten vastuksilla se, mikä ei pumpusta irtoa...
Kytkennän kootut selitykset:

Varaajan oikealla puolella oleva osa on kopioitu itse asiassa lähes 1:1 olemassa olevasta öljykattilaan kytketystä systeemistä sulkuineen kaikkineen. Käytännössä siis sitä hyödynnetään lähes sellaisenaan, jos toki jouduttaneen putkitus muokkaamaan vähän parempaan järjestykseen, uusimaan joitakin osia (esim. vanha jumitteleva syöttösekoitusventtiili) yms.

Ajatus on jättää patterikierron ohjauskin entiselleen, eli shuntin päällä oleva ohjain hoitaisi patterikierron ohjauksen kuten ennenkin. Pattereiden lisäksihän löytyy myös muutama pieni lattialämpöpiiri (sauna, pesuhuone, kodinhoitohuone). Kattilassa on nyt paikallaan shunttia ohjaamassa wanha Jämä kombiterm JET, mutta kuvaan piirretty Ouman EH-800 on jo kaupiteltu käytettynä aiemmin. Ajattelin viritellä sen toimintaan tässä syksyn aikana, varsinainen lämmitysjärjestelmäremontti ajoittuu useasta syystä keväälle.

Itse varaajan kytkennät on laitteen manuaalista sovellettu jas foorumia on myös selailtu. Joitakinhan siitä vielä puuttuu, esim. paisuntasäiliö, Pollut ja erinäköistä anturointia sieltä täältä.

Kuvassa katkoviivan ympäröivällä alueella ”A” oleva järjestely on niinikään manuaalin/ foorumin perusteella siihen lisätty, joskaan sen toiminta tai ennemminkin tarve ei oikein ole minulle täysin selvä. Olettaisin vaihtoventtiilillä saatavan aikaa esim. kovemmilla pakkasilla valinnan mahdollisuus siitä, kuinka lämmintä vettä VILPin paluulinjaan syötetään ja siten mahdollisuus helpottaa hiukan pumpun työtä. Kuvassa edellisen yläpuolella olevan vaihtoventtiilin avullahan käsittääkseni voidaan ladata varaajan yläkertaa (käyttövesipuolta) kovan kulutuksen hetkillä (?)

Kysymyksiä, pohtimiani asioita:

Onko tuo ajattelemani systeemi järkevä? Mitä muuttaisitte?

Mahtaakohan olla kannattavaa hoitaa lämmin käyttövesi tässä hybridipytyssä käyttäen tarvittaessa apuna tuohon ”S1”:een kytkettävää tulistusvastusta, vai olisiko syytä laittaa esim. 100L (riittääkö?) erillinen tulistuspytty kattilan kuuman käyttövesilähdön perään ennen syöttösekoitusventtiiliä?

Mitenköhän tämäntyyppinen systeemi suoriutuu patteriverkon vaatimasta menoveden lämpötarpeesta Turun alueen talvessa aloituksessa kuvatussa kämpässä, vai joudutaanko lisäkuumaa tekemään kovinkin ahkerasti vastuksilla??

Vastuksista puheen ollen, mitkä olisivat sopivat? 3kW tulistukseen ja 9kW varavastukseen? Pitääkö olla erikseen lisävastus, vai hoituuko tuolla varavastuksella myös pieni avitus tarvittaessa?

Miten sitten ohjaukset? Jos antaa Ouman EH-800:n hoitaa itsenäisesti patteriverkoston menoveden shunttaminen, millä hoidetaan mm. vaihtoventtiilit ja vastusten päällekytkemiset? Eli käytännössä tuon varaajan toiminnan ohjaus. Löytyykö VILPeistä tyypillisesti älyä tuohon?

Panasonic, kuten varmaan suurin osa muistakin tykkäävät käyttää erinäköisiä pilvipalveluita laiteohjauksiinsa, itse taas en suosi niitä lainkaan, enkä juuri missään, paitsi silloin kun ne ovat itse tekemiäni . Siihen on syynsä, eikä siitä sen enempää. Onko vaihtoehtoja?

Lopuksi pääkomponenteista. Onko GTV-500 tarkoitukseen sopiva? Huomaan vastaavantapaisia löytyvän halvemmallakin, mutta koska hyvä ja halpa ovat useimmiten eri vehkeitä, ei uskaltaisi ihan suoraan sukeltaa johonkin Eestin pyttyyn. GTV-500:ssa on aurinkokieppi sisäänrakennettuna, sen käyttö voi jopa tulla kyseeseenkin myöhemmässä vaiheessa. Jokin hinta-/laatusuhteeltaan parempi toosa mielessä tähän?

Mitä raati sanoo tuosta Panan VILPistä WH‐MDC09J3E5 ?
 

Liitteet

  • VILP-systeemi_1.PNG
    VILP-systeemi_1.PNG
    318,3 KB · Katsottu: 289

Ton1A

Vakionaama
Mulla on vanhempi H-sarjan Panasonic WH‐MXC09H3E8 kolmivaihekone. Tuo WH‐MDC09J3E5 on yksivaiheinen, eli sille tulee aika tukeva sulakekoko. Käsittääkseni tuosta kolmivaihekoneestakin on tuloillaan J-sarja eli R32.

Kolmivaihekoneessa on sisäänrakennettu 3x1 kW varavastus.

Panasonic ei vaadi pilviyhteyttä. Siinä on sisäänrakennettuna kaikki tarvittavat ohjaukset myös shunteille (pitää olla 230V shunttimoottorit) ja kolmitieventtiileille, varavastustakin se kaiketi osaa ohjata. Itse jätin Oumanin käyttöön ja pumpun roolina on vain tuottaa lämmitysvettä.

Tätä lukemalla löydät kyllä vastauksia kysymyksiisi: https://www.panasonicproclub.com/up.../Service Manual Mini Monobloc R32 Serie J.pdf
 

mekanics

Satunnainen lämmittelijä
Jep, huomasin itsekin jäljistä päin, että oli vain 1-vaiheinen. Tavoitteena olisi kuitenkin R32 -kone ja nimenomaan 3-vaiheisena, oliko tuosta tietoa milloin alkaisi saamaan? Ja kannattaako ihan ensimmäisiä versioita ylipäätään osataa...

Toisaalta, ei ole mikään pakko olla nimenomaan Panasonic
 

Ton1A

Vakionaama
Toinen mitä mietin ihan vakavissani oli LG Therma 12kW HM123M.U33. Halusin nimenomaan kolmivaihekoneen, 9 kW Panasonic taisi olla pienimmästä päästä.
 

Ton1A

Vakionaama
Mulla valinnan ratkaisi lopulta HeishaMon, saa aika tarkkaan seurattua pumpun käytöstä. Pumppua itseään ei ole kytketty internettiin.
 

mekanics

Satunnainen lämmittelijä
Mulla valinnan ratkaisi lopulta HeishaMon, saa aika tarkkaan seurattua pumpun käytöstä. Pumppua itseään ei ole kytketty internettiin.

OK, näyttää toimivan MQTT -viestein, joilla pystyn kyllä kartanolla olevien systeemien kanssa juttelemaan, jahka tuo ESP8266 -kalikkaa hoitaa hommansa. Toteutettu IR-linkin kautta? En nyt ehdi kahlata tarkemmin.
Onko muille merkeille vastaavia?

Mitä tulee 3-vaihe-/virrankulutuskeskusteluun, 3-vaihe siksi, että saan kuormat rajoitettua ja tasoitettua vaiheille. Kioskissa on muutakin kovavirtaista laitetta, mm. mamman keittiössä...
 

mekanics

Satunnainen lämmittelijä
No niin, alkaa olla pumpuissa mistä valita. Veikkaanapa, että muitakin kiinnostaa tämä 3-vaihe R32 -tarjonta.

Mites tuo yllä kuvaamani järjestelmä luettelemineni huolineen ja murheineen lämmön riittävyyksistä tulistuspyttyihin, voinko mielestänne lähteä noille etiäpäin, vai muuttaisitteko jotakin?
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Oliko talo minkä kokoinen / ikäinen? 8kW saattaa toki Turussa riittää mutta riippuu paljon pumpusta missä olosuhteissa se tuon 8kW antaa. En itse pohtisi kovinkaan paljon sitä onko kylmäaineena R410A vaiko R32, tarkoitus on kuitenkin että nuo kylmäaineet pysyvät kylmäpiirin sisällä ja etenkin monoblokeilla tuohon lienee hyviä edellytyksiäkin.

Tuo Jäspin GTV 500 Hybrid on ihan asiallinen varaaja ja ainakin omasta mielestäni kilpailukykyisesti hinnoiteltu. Olen muutamia hankkinut, lähinnä laivapuolen asiakkaille, yhdellä laivalla oli mm 440V pääjännite jolloin Pistesarjat tekivät siihen tilaustyönä 3kpl 10kW:n vastusta 440V:n jännitteelle ja nuo laitettiin sit ko varaajaan. Tuossa ko laivassa tarve oli lähinnä käyttöveden lämmitykselle, muu lämmitys oli suorasähköllä ja ILP:eillä.

Itse laittaisin 100 litran / 3kW sähkövaraajan (riittää varmasti) sarjaan kierukoiden kanssa, jäisi lämpöpumpulle otollisemmat lämpötilat tuohon hybriidivaraajaan ja kytkentöjen suhteen olisi bonuksena enemmän valinnanvaraa.

Ja edelleen, itse jättäisin ainakin alkuun nuo vaihtoventtiilit pois asennuksesta. Ovat enemmän lopputuunausta ja hifistelyä, varaus niille voi tehdä jo alkuun mutta on lukuisia muita tekijöitä jotka vaikuttavat huomattavasti enemmän lopputulokseen mihin kannattaa keskittyä ensisijaisesti. Tuon hybriidivaraajan kun hankkii niin kannattaa laittaa jo asennusvaiheessa joka yhteeseen (ainakin käyttämättömiin/varalla oleviin) sulut. Ei toki vastusten kohdalla mitään sulkuja mutta muiden yhteiden kohdalle kyllä. Jatkossa muutosten tekeminen on sit helppoa ja nopeaa kun linjat saa kiinni sulkuja käyttämällä eikä tarvitse mitään suuria tilavuuksia tyhjentää.
 

roots

Hyperaktiivi
Tuo Jäspin GTV 500 Hybrid on ihan asiallinen varaaja ja ainakin omasta mielestäni kilpailukykyisesti hinnoiteltu. Olen muutamia hankkinut, lähinnä laivapuolen asiakkaille, yhdellä laivalla oli mm 440V pääjännite jolloin Pistesarjat tekivät siihen tilaustyönä 3kpl 10kW:n vastusta 440V:n jännitteelle ja nuo laitettiin sit ko varaajaan. Tuossa ko laivassa tarve oli lähinnä käyttöveden lämmitykselle, muu lämmitys oli suorasähköllä ja ILP:eillä.

Itse laittaisin 100 litran / 3kW sähkövaraajan (riittää varmasti) sarjaan kierukoiden kanssa, jäisi lämpöpumpulle otollisemmat lämpötilat tuohon hybriidivaraajaan ja kytkentöjen suhteen olisi bonuksena enemmän valinnanvaraa.
Samoilla linjoilla, ei saa pelkästään noilla kierukoilla LV:tä riittämään siis pelkkä esilämmitys ja kelluva lämpötila lämmityksen mukaan. Lisäksi LV lämpömiksaus kierukoitten takaa eikä KV:llä.
 

mekanics

Satunnainen lämmittelijä
Oliko talo minkä kokoinen / ikäinen? 8kW saattaa toki Turussa riittää mutta riippuu paljon pumpusta missä olosuhteissa se tuon 8kW antaa. En itse pohtisi kovinkaan paljon sitä onko kylmäaineena R410A vaiko R32, tarkoitus on kuitenkin että nuo kylmäaineet pysyvät kylmäpiirin sisällä ja etenkin monoblokeilla tuohon lienee hyviä edellytyksiäkin.

Tuo Jäspin GTV 500 Hybrid on ihan asiallinen varaaja ja ainakin omasta mielestäni kilpailukykyisesti hinnoiteltu. Olen muutamia hankkinut, lähinnä laivapuolen asiakkaille, yhdellä laivalla oli mm 440V pääjännite jolloin Pistesarjat tekivät siihen tilaustyönä 3kpl 10kW:n vastusta 440V:n jännitteelle ja nuo laitettiin sit ko varaajaan. Tuossa ko laivassa tarve oli lähinnä käyttöveden lämmitykselle, muu lämmitys oli suorasähköllä ja ILP:eillä.

Itse laittaisin 100 litran / 3kW sähkövaraajan (riittää varmasti) sarjaan kierukoiden kanssa, jäisi lämpöpumpulle otollisemmat lämpötilat tuohon hybriidivaraajaan ja kytkentöjen suhteen olisi bonuksena enemmän valinnanvaraa.

Ja edelleen, itse jättäisin ainakin alkuun nuo vaihtoventtiilit pois asennuksesta. Ovat enemmän lopputuunausta ja hifistelyä, varaus niille voi tehdä jo alkuun mutta on lukuisia muita tekijöitä jotka vaikuttavat huomattavasti enemmän lopputulokseen mihin kannattaa keskittyä ensisijaisesti. Tuon hybriidivaraajan kun hankkii niin kannattaa laittaa jo asennusvaiheessa joka yhteeseen (ainakin käyttämättömiin/varalla oleviin) sulut. Ei toki vastusten kohdalla mitään sulkuja mutta muiden yhteiden kohdalle kyllä. Jatkossa muutosten tekeminen on sit helppoa ja nopeaa kun linjat saa kiinni sulkuja käyttämällä eikä tarvitse mitään suuria tilavuuksia tyhjentää.


Kiitoksia. Päivitin kuvan. Menikö oikein? Nyt paluulinja menee suoraan VILPille (?) VILPiltä tulevan lämpimän sijoitin pytyn yläosaan. Vai pitäiskö olla alempana? Onko muuten tuo kiertopumppu tarpeen tuossa? Tai no, jos ei muuten, niin yhdistettynä jonkinlaiseen akku-invertterikytkentään voisi olla hyvä esim. talvella sähkökatkotilanteessa?

Sulkuja en varaajan kylkeen piirtänyt, mutta toki hyvä ajatus ja näin tehdään.

Talon speksit ovat tuolla ylinnä ensimmäisessä postauksessa. 1970-rakennettu okt, yht. n. 200 m2, josta 125 asuinkäytössä ja loput autotalli-/työtilaa, jossa riittää hiukan matalampikin lämpö, esim. 17 astetta

Samoilla linjoilla, ei saa pelkästään noilla kierukoilla LV:tä riittämään siis pelkkä esilämmitys ja kelluva lämpötila lämmityksen mukaan. Lisäksi LV lämpömiksaus kierukoitten takaa eikä KV:llä.

"Lisäksi LV lämpömiksaus kierukoitten takaa eikä KV:llä." - Tästä en oikein saanut kiinni... Mitä tarkemmin ottaen tarkoittaa?
 

Liitteet

  • VILP-systeemi_2.PNG
    VILP-systeemi_2.PNG
    289,6 KB · Katsottu: 338

mekanics

Satunnainen lämmittelijä
Pientä kosmeettista hiplausta edelliseen kuvaan.
 

Liitteet

  • VILP-systeemi_3.PNG
    VILP-systeemi_3.PNG
    242,8 KB · Katsottu: 1 112

Alfonzo

Aktiivinen jäsen
Itse laittaisin tuohon nelitie-shuntin (bivalent), niin ottaa mahdollisuuksien mukaan varaajan alaosasta haaleampaa ja sitten tarpeen mukaan kuumempaa yläosasta.
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Onko tässä jokun idea mitä en huomaa kun lämmitykseen et ota ylhäältä kuuminta vettä jolloin varaajassa voisi pitää vaan vähän lämpimämpää vettä kuin mitä lämmitys tarvitsee nyt se kuumin "kelluu" siellä ylhäällä vähän kuin turhaan.Ymmärtääkseni ylhäällä nyt ei ole kuumaa vettä kuin LKVn tarpeeseen.Piirrä vielä paisari kuvaan niin alakaa olla avot.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Pientä kosmeettista hiplausta edelliseen kuvaan.
Tuo Oraksen syöttösekoitusventtiili ei taida olla nyt ihan oikein. Varaaja tulee kahden vasemmalle sojottavan lähdön väliin. Sitten kuten @roots jo valistikin, siihen kannattaisi syöttää sieltä alapäästä kierukan läpi mennyttä vettä, ei kylmää vettä. Näin se käyttää vähemmän sähköä ja enemmän sitä lämpöpumpulla tehtyä.

Onko tässä jokun idea mitä en huomaa kun lämmitykseen et ota ylhäältä kuuminta vettä
Kuuman veden esilämmitystä tuo nyt ainakin edesauttaa. Ei karkaa se korkein lämpötila lämmitykseen.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Niin... Kylmä vesi alempaan kierukkaan ilman haaraa Orakseen. Sitten alemman kierukan jälkeen Oraksen alareunan tuloon.

Sitten vasemmasta alemmasta ulostulosta ylempään kierukkaan ja kierukasta Tulistimeen ja tulistimesta Oraksen ylempään vasemmanpuoleiseen tuloon.
 

pökö

Kaivo jäässä
Moro

Onko tässä jokun idea mitä en huomaa kun lämmitykseen et ota ylhäältä kuuminta vettä jolloin varaajassa voisi pitää vaan vähän lämpimämpää vettä kuin mitä lämmitys tarvitsee nyt se kuumin "kelluu" siellä ylhäällä vähän kuin turhaan.Ymmärtääkseni ylhäällä nyt ei ole kuumaa vettä kuin LKVn tarpeeseen.Piirrä vielä paisari kuvaan niin alakaa olla avot.
Ei siellä ylhäällä ole juurikaan kuumempaa, siellä lilluu suurin piirtein pumpun tekemä lämpö hyvinkin tasaisesti.

Oma kokemus on että varaajan alapuoliskon vesi on hyvä pitää vilpin "työvetenä". Silloin voi halutessaan käyttää varavastusta yläpuoliskossa (vaatii bi-valent suntin) vaikka käyttöveden lämmitykseen jos tilaa tulistimelle ei ole. Vilp ei silloin vaikuta sulatuksillaan, eikä muutenkaan, vastuksen toimintaan ja huippupakkasilla kaikki toimii saumattomasti.
 

roots

Hyperaktiivi
"Lisäksi LV lämpömiksaus kierukoitten takaa eikä KV:llä." - Tästä en oikein saanut kiinni... Mitä tarkemmin ottaen tarkoittaa?

Siis KV>alakierukka>yläkierukka>VLK, kierukat vaan sarjaan ja yläkierukan lähtö sitten miksaamaan VLK kuumaa ettei verkostoon lähde liian kuumaa. GTV ei varmaan koskaan ole niin kuuma että kierukoista lähtis ylikuumaa.

Tuossa on nyt kaksi mixeriä, laittaisin syöttöosuuden erillisenä ja mixerin sitten VLK seutuville.

Kuten taittiin ehdottaa, niin laittaisin BIV:n tuohon lämpölähtöön ja latauksen välilevyn päälle


vilp-systeemi_3-png.72925
 

Mikki

Hyperaktiivi
Jos Oras on niin ei kierukoita peräkköin voi laittaa. Sitten kyllä jos jättää Oraksen kokonaan pois ja antaa tulistimen mikserin hoitaa homman.

Jos isossa varaajassa on vain VILP kiinni niin ei siellä liian kuumaa ole. Eri juttu jos olisi aurinkokeräimet tai puukattila.

Jos on jälkimmäisiä niin sitten kylmä vesi Orakseen ja sieltä alempaan kierukkaan
 

Mikki

Hyperaktiivi
Siis en ymmärrä mitä selitätte... Oraksen alareunaan pitää tulla "kylmä" vesi. No kylmäksi vedeksi kannattaa ottaa kierukan kautta vesi mikäli se ei ole koskaan liian kuumaa suoraan käytettäväksi. VILP tapauksessa näin on tilanne, mutta aurinkokeräimen kanssa ei välttämättä ole.

Mutta sitten Oraksesta on ulostulo "varaajaan"..... mikä olisi se ylempi kierukka + tulistin. Ja sitten on paluu siihen Orakseen, missä mikseri ottaa "kylmän veden" ja "varaajaveden" ja sekoittaa sopivaa.

En ymmärrä miten sen Oraksen kytkette, jos kierukat on laitettu yhteen.... vedätte sen "kylmäksi vedeksi" Orakseen?
 
Back
Ylös Bottom