Vilpin mitoitus kulutuksen mukaan

[Sekottaja]

Joo eihän tuossa kovin korkeelta putoa vaikka ei valtion avustuksia saisikaan, jos jonkin noista monoblockeista tilaa https://www.maalampotukku.fi/category/395/panasonic-monoblock Pitäs vaan päättää että mikä se nyt ois se mieleinen, tosin asennus kyllä venyy varmaanki keväälle ku on muuten niin kiirettä tässä elämässä. Itse kun meinasin tehdä muut hommat paitsi sähkötyöt.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mulla tuo kattilahan on jäspin eco 17 lux, missä vastaavat liitännät. Puolikastuumasesta tyhjennysyhteestä en ole ainakaan vielä mitään ongelmaa huomannut ja putkenakin on 22 kupari (löyty iteltä).

Ihan mielenkiintoista kuulla että tuo 1/2" tyhjennys riittää noinkin hyvin. Tuossa Jäspin kattilassa on tarjolla myös 1" paisarin lähtö ja se lähtee vain semmoiset 2-3 tuumaa ylempää kuin tuo kattilan tyhjennys kattilan takaa. Tuolla pienellä korkeuserolla ei ole käytönnössä merkitystä, koska pohjalla on kuitenkin tulipesä ja sen ympärillä on vain vähän vettä.

Tuo on tietysti ehkä vähän vaikeampi paikkana kattilan takana. Käytännön toteutus on varmaan kattilan asentaneesta putkarista kiinni ja voihan olla ettei koko putkea ole tuotu näkösälle jos paisari on muualle laitettu. Itse otin VILPille lähdön tästä putkesta kun se melko pohjalta lähtee kuitenkin.

 

[sulo_s]

Sinne takana olevaan paisarin lähtöön minäkin tuota jo kerkesin ajatella, mutta laiskana paikka oli liian ahdas helppoon asennukseen. Ajattelin että kokeillaan ensin näin ja jos ongelmia esiintyy, niin vaikka siirretään kattilaa vähän ja liitetään uuteen paikkaan.
Aika näyttää, mutta nyt näyttää hyvälle tää tyhjennysyhdekkin.

 

[Sekottaja]

Tänäänpä pudottivat pihaan pumpun. Panasonicin vanhempi r410a aineilla oleva 5 kw monoblock. Pitää ruveta pikkuhiljaa värkkäämään sitä paikalleen.

 

[Sekottaja]

Ja tänään pärähti pana tulille... Pitää vielä putkia eristellä lisää ja sulatuskaapeli laittaa viemäriin mutta muuten pelaa. Omien kalkulaattoriensa mukaan ottaa 600w ja antaa 2kw nollakelissä... Mikä lie sitten totuus

 

[Kellarinlämmittäjä]

-20 pakkasessa tarviisi keskiarvolla noin 6 kWh lämmitystehoa ja puolestaan 0 keleillä riittäisi 2.5 kWh, näistä kulutuksista ei ole vähennetty öljypolttimen hyötysuhdetta eli todennäköisesti suoralla sähköllä menis vähän vähemmän.

Vaikuttaa, että aika hyvin nuo mittaukset osuvan tähän laskelmaan. 2000 l normitalvena voisi merkitä max 18 000 kWh tai vähemmän. Millainen lämmönjako sinulla? Tässä tuo COP arvio ja siitä tuleva sähkönkulutusarvio perustuu noin 35 °C tuottolämpötilaan ympäri vuoden. Jos on patterilämmitys, se varmaan nousee pakkasella aika mojovasti ylemmäksi jo pumppauskeleillä. Voin tarkentaa, jos tuosta saisi tarkempaa tietoa. Vesi oli ilmeisesti tarkoitus esilämmittää kattilan kierukassa ennen tulistusta ? Raati voisi antaa sitten näkemyksiä noille saataville COP arvoille korkeammissa lämpötiloissa mutta ensin pitäisi tietää kuinka korkeita ne ovat.

Kellaria sinulla ei ilmeisesti ole mutta tuo "kellari ja haalistus" ovat tässä samanlaisia ympärivuotisia kulutuskohteita ja sinulle laitoin tuohon vain tuon veden haalistukselle arvioidun osuuden joten tuosta "kellarista" ei tarvitse murehtia.

 

[Sekottaja]

Vaikuttaa, että aika hyvin nuo mittaukset osuvan tähän laskelmaan. 2000 l normitalvena voisi merkitä max 18 000 kWh tai vähemmän

Lattialämmitys on koko talossa, käyräksi riittää nollassa 28 asteinen ja -20 32 asteinen vesi. Ja käyttövesi esilämpiää kattilan kierukassa ja tulistuu lämminvesivaraajassa. Tuo voisi normitalvena mennä tuo 2000 litraa öljyä..

 

[Kellarinlämmittäjä]

No niin, sinulla onkin sitten oikeasti lämmitys lattioiden kautta, minulla vain kirjaimellisesti lattialämmitys niiden kylmyyden poistoon, joka nyt kyllä kivasti pitää lämpöjä kurissa sekin mutta edellyttää vastaavasti hiukan kovempia lämpöjä ja pattereiden käyttöä apuna.

Onko teillä veden käyttöä miten paljon ? Kun lämpötilataso jää alhaisemmaksi niin haalistuksen teho jää myös alhaisemmaksi mutta se sitten vastaavasti kyllä tukee tuota pumppausCOPin saavuttamista.

 

[MarkkuJ]

Moro

Missä se optimi menee,kattilan/varaajan lämpötila vain sen verran mitä lattialämmitys vaatii ja käyttöveden lopputulistus pienessä varaajassa vai lämmittää vähän vähän lämpösemmässä kattilassa kuin mitä se lämmitys vaatii ja loppu siellä varaajassa vai että lämmittää VILPillä kattila niin ettei sitä tulistusvaraajaa tarvita ollenkaan.
Se kattilan jälkeen tulistusvaraajassa veden lämmityksen tarve vaihtelee aika paljon riippuen vuodenajasta,talvella muistaakseni lattialämpöön meillä kovemmilla pakkasilla menee jopa 40 asteista vettä ja kesällä vain se mitä kostean tilan lattiat tarvitsevat ehkä 25 asteista,tosin kattilan lämpötila on säädetty 75 asteeseen ympäri vuoden.
Kun olisin ollut "viisas" taloa rakentaessani olisi kannattanut asentaa kosteisiin tiloihin vastukset letkujen lisäksi lattioiden lämmittämiseksi niin ei olisi välttämättä tarvinnut kesäisin lämmittää sitä kattilaa ollenkaan kun aurinko on hoitanut käyyttöveden lämmityksen,jälkiviisaus muuten on todella helppoa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Moro

Missä se optimi menee,kattilan/varaajan lämpötila vain sen verran mitä lattialämmitys vaatii ja käyttöveden lopputulistus pienessä varaajassa vai lämmittää vähän vähän lämpösemmässä kattilassa kuin mitä se lämmitys vaatii ja loppu siellä varaajassa vai että lämmittää VILPillä kattila niin ettei sitä tulistusvaraajaa tarvita ollenkaan.

Säästö häviää pumppauksessa jos tulee enemmän lämmitystä veden lämpötilatasolla. Mutta kesällä pyynnin voi nostaa vaikka 45 °C tai 50 °C:een kun lämmitystä on vain hyvin vähän. Ei sinne kylppärin lattiaan mitään sähkökaapelia mielestäni tarvita, taitaa aika vähän tarvita. Kyllä se pumppaamalla kannattaa lämmittää.

 

[Karga]

Onhan se auringolla lämmittäminen "ilmaista", mitä pumppaaminen ei ole. Lisäksi jos ei tykkää katkokäynnistä. "Ilmaista" siis laiteinvestointien jälkeen.

 

[Sakarikk]

Aurinkolämpö riittää kesällä sekä veden lämmittämiseen että sauna-pesuhuoneen lattialämmitykseen. Kun on sähköinen tulistus käyttövedelle niin pitempikään pilvikausi ei haittaa, ennen täytyi joskus lattialämpöä vähän pätkiä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

kun aurinko on hoitanut käyyttöveden lämmityksen.

Olikos sinulla sitten paneelit vai keräimet,? Jos paneelit, voisi sillä sähköllä pumpatakin. Toki ylimääräsähkön käyttäminen vaikka lattialämmitykseen ei sinällään ole huono ajatus, jos sen sinne vaan saa kanavoitua.

Kaiken varalta selvennyksenä, että tuossa laskelmassani "Auringosta" tarkoittaa ikkunoista sisälle tulevaa ja auringon paisteen eri tavoin vähentämää lämmitystarvetta. Se on kaikille ilmaista tasapuolisesti.

 

[pökö]

Missä se optimi menee,kattilan/varaajan lämpötila vain sen verran mitä lattialämmitys vaatii ja käyttöveden lopputulistus pienessä varaajassa vai lämmittää vähän vähän lämpösemmässä kattilassa kuin mitä se lämmitys vaatii ja loppu siellä varaajassa vai että lämmittää VILPillä kattila niin ettei sitä tulistusvaraajaa tarvita ollenkaan.

Se selkiää kokeilemalla, lämmityksen ja kuuman käyttöveden suhde vaikuttaa tuohon.

 

[Sekottaja]

Onko teillä veden käyttöä miten paljon ?

Vettä ei kyllä mene 1/2 hengen taloudessa paljon, ite vielä työn puolesta käyn pesuilla työpäivinä niin siinäkin säästyy. Meniskö joku 50-60 mottia vuoteen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Se selkiää kokeilemalla

Voi päästä helpommalla laskemalla. Täytyy vaan tuntea se COP sen halutun lämpöisen veden tekemiselle ja lämmityksen lämpötilatason mahdollistama COP.

 

[Sekottaja]

Mutta ei hyvää jos ei jotain huonoakin.. Pana pysähtyny 3 kertaa H70. Back-up heater OLP abnormality vikakoodiin sulatuksen jälkeen. Lisälämmitin kyllä kytketty ja virratkin ainakin vikavirtasuojalle asti tulee. En tiiä onko asetuksissa sitten vika vai missä. Ilmeisesti sulatuksen aikana käyttää tuota lisävastusta.

 

[pökö]

Voi päästä helpommalla laskemalla. Täytyy vaan tuntea se COP sen halutun lämpöisen veden tekemiselle ja lämmityksen lämpötilatason mahdollistama COP.

Selviää kyllä laskemalla, olet oikeessa.

Pitää tietää paljonko menee lämmitykseen ja käyttöveteen erikseen, ja juuri tuo cop erilaisissa oloissa.

Minulla liki 2 vuotta varaaja "ui" lämpökäyrän mukaissa lämmöissä ja loppulämpö sähköllä (erittäin toimiva juttu).
Nyt olen hurahtanut ja lämpöpumppaan varaajan sinne kuuman käyttöveden loppulämpöön asti ja tämä tuntuu hyvältä, ehkä jopa paremmalta, koska meillä lämmintä vettä menee paljon lämmitykseen suhteutettuna.

Meillä on etuna varaajan tehokkaat kierukat (LK60 ja LK80) koska ne tuottaa lähes samaa lämpöä ulos täydellä hanan virtaamalla mitä varaajavesi on, eli en joudu pumppaamaan varaajaa (enempää) ylikuumaksi

Kannattaa kokeilla kaikkea.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Selviää kyllä laskemalla, olet oikeessa.

Pitää tietää paljonko menee lämmitykseen ja käyttöveteen erikseen, ja juuri tuo cop erilaisissa oloissa.

VILPpistillä tämä kysymys tulee eteen kesällä. Pumppauksen COP on hyvä ja lämmitystarve pientä. Lämmitystarve pitää kuitenkin olla hallinnassa, samaa suuruusluokkaa veden käytön kokonaislämmityksen kanssa, jotta homma kannattaa. Jos pumppaa "tasapelin", kiusaa vaan siinä leikkiessään konettaan. Talvella VILPin COP on heikompi, mikä suosii erittäin vahvasti ajamista lämmityksen ehdoilla jatkuvan ylilämmön tekemisen sijaan. Toki vaihtoventtiili kannattaa aina, jos vain suoraan energiatehokkuutta verrataan mutta se on sitten eri juttu. Ja haalistetun jakelulla pääsee melkein samaan kuin vv:llä.

COP käyrä nyt ei aivan suoraan mene. Ehkä tästä nyt saa kuitenkin jotain osviittaa, kun kaikki eivät kuitenkaan jaksa kokeilla. Jos tuo VILPin COP kuuman tekemisessä olisi kesällä parempi, sitten saisi lämmittää enemmän.

Tulistamalla se vesikin on sitten kuumaa. Jos koko tulistuksen voi jättää pois, säästää toki ne varaajan häviöt ja taas voi lämmittää hiukan lisää.

 

[pökö]

Talvella VILPin COP on heikompi, mikä suosii erittäin vahvasti ajamista lämmityksen ehdoilla jatkuvan ylilämmön tekemisen sijaan.

Kyllä, tämä täyttä totta.
Lämmityskäyrän mukaan on vilpillä viisainta mennä kylmin aika vuodesta, keväästä syksyyn sitten kuumempaa kokemusten mukaan.

 

[MarkkuJ]

Moro

Jos asentaa sen tulistusvaraajan käyttövedelle samalla sitten kun se VILPpi laitetaan niin pitänee sähkötauluun asentaa mittarit VILPille,pannun vastuksille jos menevät päälle kovilla pakkasilla sekä vielä sille tulistusvaraajalle,muutenhan on paha erotella siitä ainokaisesta kWh mittarista mihin sitä energiaa on kytetty.

 

[pökö]

Moro

Jos asentaa sen tulistusvaraajan käyttövedelle samalla sitten kun se VILPpi laitetaan niin pitänee sähkötauluun asentaa mittarit VILPille,pannun vastuksille jos menevät päälle kovilla pakkasilla sekä vielä sille tulistusvaraajalle,muutenhan on paha erotella siitä ainokaisesta kWh mittarista mihin sitä energiaa on kytetty.

Laita ihmeessä mittareita. Mittarit on hyödyllisiä myös koneen seurannassa koska niistä oppii näkemään onko koneessa vikaa.

 

[MarkkuJ]

Moro

Kiinassa ovat halpoja mutta toimivatko?

 

[pökö]

Moro

Kiinassa ovat halpoja mutta toimivatko?

Ei ne kalliita ole muuallakaan, muutamia kymppejä

 

[kurre orava]

Moro

Jos asentaa sen tulistusvaraajan käyttövedelle samalla sitten kun se VILPpi laitetaan niin pitänee sähkötauluun asentaa mittarit VILPille,pannun vastuksille jos menevät päälle kovilla pakkasilla sekä vielä sille tulistusvaraajalle,muutenhan on paha erotella siitä ainokaisesta kWh mittarista mihin sitä energiaa on kytetty.

Tulistusvaraajalle ja kattilan vastuksille riittää käytännössä tuntilaskuritkin, nuo ovat kuitenkin on/off kuormia ja jos tietää ajan mitä vastus on ollut päällä ja vastuksen tehon niin heikkolahjaisempikin osaa laskea sen perusteella käytetyn energian määrää.

Ei nuo tuntilaskurit tietty niin paljon kiinan sähkömittareita edullisempia ole mutta keskukseen tulee äkkiä tilan puute jos sinne rupeaa roppakaupalla änkeämään noita 3~mittareita, ne kun tyypillisesti vievät aina 4 moduulia tilaa.

Tuntilaskurin voi sijoittaa vaikka varaajaan ja kattilaan jolloin eivät vie tilaa keskuksesta ollenkaan.

 

[pökö]

Tuntilaskuria tuijotin kuin hypnoosissa öljyvuosina, pätevä vehje.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Sähkölle on keksitty mittarit jotka jopa toimivat. Pitää vaan löytää oikeaan paikkaan niin niillä voi vaikka koko seinän päällystää. Ne vanhat mekaanisetkin on ihan hyviä.

 

[MarkkuJ]

Moro

Mulla ei ole sähkötaulussa tilaa kuin muutamalle sulakkeelle,1. rivissä 2,2. rivissä 3 ja 3. rivissä 3 sulakepaikkaa eli sinne ei sovi hädin tuskin kuin tarvittavat sulakkeet eli mittarille/mittareille olisi hankittava joku ylimääräinen kaappi.Nämä pitää fundeerata kuntoon ennen "H-hetkeä".

PS: Tässä välissä Kellarinlämmittäjältä tuli hyvä vinkki,muistin että mulla on pari ainakin 50 vuotta vanhaa 1~ mittaria,aika rajun näkösiä pelejä.

 

[r290]

.. vilpin mitoituksesta.

Listasin oheen (saksan sivuilta, BAFA) monoblokkeja,joista meikäfoorumilla ollut tarinaa suuntaan sun toiseen.
Jäspit jätin pois,koska samoja kuin Niben F-sarjalaiset.

Huomio kiintyi erityisesti A(tmosphere)-7C/W(ater)+35C tehoihin ja miten eri valmistajien data
mallistojensa sisällä kuvastaa laitteiden toimintaa (ja mahdollista toimintalogiikkaa).

Erityisesti Panan Aquarean J-sarja (7/9kW) näyttäisi olevan ihan "pihalla" suhteessa vastaavaan 5kW-malliin.
Waterstage 10kW ei edes tohdi ilmoittaa A-7/W+35C lukemia !

 

[Sakarikk]

Moro

Kiinassa ovat halpoja mutta toimivatko?

Minulla kiinalainen sähkömittari joka näyttää 3-v sähköstä kaiken tarpeellisen, käytän sitä lähinnä ottotehon mittaamiseen.
Pitkän ajan energiavertailussa ero tavalliseen energiamittariin oli 0,7%. Hinta taisi olla alle 30€.

 

[pökö]

Listasin oheen (saksan sivuilta, BAFA) monoblokkeja,joista meikäfoorumilla ollut tarinaa suuntaan sun toiseen.
Jäspit jätin pois,koska samoja kuin Niben F-sarjalaiset.

Huomio kiintyi erityisesti A(tmosphere)-7C/W(ater)+35C tehoihin ja miten eri valmistajien data
mallistojensa sisällä kuvastaa laitteiden toimintaa (ja mahdollista toimintalogiikkaa).

Erityisesti Panan Aquarean J-sarja (7/9kW) näyttäisi olevan ihan "pihalla" suhteessa vastaavaan 5kW-malliin.
Waterstage 10kW ei edes tohdi ilmoittaa A-7/W+35C lukemia !


katso liitettä 66869

Tuosta näkee kuinka tehot laskee kuin lehmän häntä jo -7 asteessa. Muistaakseni CTC 622m esitteessä lupaillaan 14kW tehoja -7 astessa mutta tässä se näkyy antavan vain 7,29 kW?
Kumpi on oikein?

 

[MarkkuJ]

Moro

Onko nämä saksan sivujen COPit mitattuja vai valmistajan ilmoittamia lukuja,taitaa tältä foorumilta saada luotettavampia lukuja kuhan vaan "uudisasentajat" investoisivat näihin energiamittareihin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuosta näkee kuinka tehot laskee kuin lehmän häntä jo -7 asteessa. Muistaakseni CTC 622m esitteessä lupaillaan 14kW tehoja -7 astessa mutta tässä se näkyy antavan vain 7,29 kW?
Kumpi on oikein?

Näyttäisi tuo 520 M saavan vielä tuon 7,4 kW aikaiseksi noin -15 asteessa. Tuo on lukema, minkä se on vuorokauden aikana sulatuksin vähennettynä tuottanut ja on katsottu sellaiselta päivältä, kun ei ole ollut mainittavaa lämpötilan vaihtelua. Käyttökertomuksessa on tästä kuvia. Tuo -7 °C on suunnilleenn semmoinen lämpötila, että ilmaisenergian saanto ei tuosta enää kasva. Tehoa saa vielä lisää mutta se tulee kaikki sähkötehon kasvusta.

Äsken katsoin niin näkyi nyt 0 kelillä käyvän 40 rps mikä on käytännössä optimi käyntinopeus. Viime talvena on Pollulla mitattu lämmityskäynnin aikana 12,5 kW. Sen pitäisi vastata vielä hiukan yli 10 kW sulatusten yli. Nyt tuo uusi Pollu näytti 10,2 kW lämmityskäynnin aikana -0,5 °C:ssa @50rps. Se on kilowatin enemmän kuin vanha näytti viimetalvena samoissa olosuhteissa.

Olisikohan nuo lukemat mitattuja COP arvoja vastaten osateholla ?

 

[janti]

Tässä tuo BAFAn lista kokonaisuudessaan

https://www.bafa.de/SharedDocs/Downloads/DE/Energie/ee_waermepumpen_anlagenliste.pdf?__blob=publicationFile&v=109

Toshiballa näytti olevan Estiassa sama tilanne kuin Panalla noissa Monoblokeissa.

Panan Ecodesing dokumentteja voi tutkailla tuolla

Panasonic Testing Centre

www.ptc.panasonic.eu

Toshiban vastaavat löytyvät täältä.
Tällaisen huomasin Estia 5:sta, -7C tehot on dokuissa isommat keskimääräisen ilmaston dokussa kuin kylmän ilmaston dokussa?

Homepage

ecodesign.toshiba-airconditioning.eu

 

[janti]

Tuo -7C lukema on nyt joku valmistajien kikka saada parempi SCOP laitteelle. Sen verran järjestelmällistä tuo on eri valmistajilla.

Toshiba Estia 5 ecodesing dokkareista asia käy hyvin selkeästi esille. Miksi -7 C antoteho olisi pienempi kylmässä ilmastossa kuin keskimääräisessä ilmastossa muuten noissa valmistajan mittauksissa?

Tuo ilmoitettu -7C teho on siis jokin osatehopiste valmistajan valitsemalta tehokäyrältä. Kyllähän tuo vastaava COP-lukema antaa tästä viitettä.

 

[pökö]

Tuo -7C lukema on nyt joku valmistajien kikka saada parempi SCOP laitteelle. Sen verran järjestelmällistä tuo on eri valmistajilla.

Sitä se varmaan on, pientä laillista linssiinviilaamista

 

[janti]

Sitä se varmaan on, pientä laillista linssiinviilaamista

Tuo on samaa kaikilla invertteri lämpöpumpuilla riippumatta mistä lämpöä imetään.

 

[pökö]

Tuo on samaa kaikilla invertteri lämpöpumpuilla riippumatta mistä lämpöä imetään.

Tottakai on, muuten ei saada utopistisia scoppeja aikaiseksi ja koneita kaupaksi.

 

[janti]

Tottakai on, muuten ei saada utopistisia scoppeja aikaiseksi ja koneita kaupaksi.

Täydet tehot taidetaan testeissä ilmoittaa nykyisin vain kahdessa pisteessä. Bivalent lämpötilassa, alin lämpötila jossa laite yksin pystyy tuottamaan halutun lämpötehon ja TOL eli operation limit lämpötilassa jossa laitteen luvataan vielä toimivan.

Lämpökäyrän mukaan tuo SCOP määritellään kuhunkin ilmastoon painotettuna ulkolämpötilan pysyvyyden mukaan. Kylmän alueen SCOPeja Suomessa kannattaa katsoa ja vertailla siellä nimellisteholtaan sanaa luokan laitteita keskenään.

 

[VesA]

Lämpökäyrän mukaan tuo SCOP määritellään kuhunkin ilmastoon painotettuna ulkolämpötilan pysyvyyden mukaan. Kylmän alueen SCOPeja Suomessa kannattaa katsoa ja vertailla siellä nimellisteholtaan sanaa luokan laitteita keskenään.

Mikä on SCOP -laskennassa käytetty nimellisteho ? Vai saako sinne ihan vaan ilmoittaa jotain ? takavuosina oli ILPpejä joissa eri tehoversiot tehtiin tarroilla ja laittamalla mainokseen eri nimellisteho. Toshiba oli sentään vaivautunut tekemään +7 kohdalle tehokäyrään kuopan. Samaa on harrastettu jopa perämoottoreissa...