Vilpin ulkoyksikön kolme alinta riviä ei huurru

H

Heatteri

Tulokas
Hei,

Meillä on vajaa kaksi vuotta sitten asennettu Atlantic Alféa Extensa vesi-ilmalämpöpumppu ja viime joulun tienoissa huomasin, ettei ulkoyksikön kolme alinta putkiriviä huurru ollenkaan. Aikaisemmin huurtuminen on ollut koko kennon alalla, eli jokin on mielestäni muuttunut. Tilanne on samanlainen ulkolämpötilasta riippumatta, myös -20°C:een pakkasella kolme alinta putkiriviä jää huurtumatta. Ulkoyksikän kenno (yläosa) myös huurtuu mielestäni entistä vähemmän ja sulamisvettä muodostuu vähemmän. Sulamamisvesialtaan reunoilla oli aikaisemmin jääkertymää, mitä nyt ei ole ollut lainkaan.
Käyttöveden lämmityksen aikana pumppu käy yleensä täydellä teholla ja silloin ulkokenno on huurtunut mielestäni paremmin. Käyttöveden lämmitys tapahtuu vain noin kerran vrk ja en ole sitä juuri ehtinyt seuraamaan.
Pumppu kyllä pitää talon lämpimänä, mutta toiminta kuitenkin mietityttää, varsinkin vaikutus pumpun hyötysuhteeseen.
Asennusliikkeen ja myös pumpun maahantuojan mielestä pumppu toimii normaalisti, alaosan huurtumattomuus kuuluu asiaan. Jos jollain vilp:n ulkoyksikön huurtuminen on samankaltaista, olisi kiva kuulla kommenttia asiasta.
 

Liitetiedostot

  • Atlantic1.jpg
    Atlantic1.jpg
    61,5 KB · Lukukerrat: 452
Minun edellisessä pumpussa oli juuri alimmat rivit varattu ihan tarkoituksella alijäähdytykselle ja ei myöskään osallistunut lämmitykseen. (Eivät siis huurtuneet muuten kuin sulatuksella )

Kurkkaa laitteen sisään miten putket kennolle menee, jos tässäkin vastaavanlainen rakenne?
 
Juu, alimmaiset viittaa tuohon, että ne on eri puolella paisaria kuin loppu kenno, VILPissä tämä on fiksua koska silloin saadaan ilmaista lämpöä alijäähdytyksestä. Haittaa tulee vain jäähdytyksellä koska silloin tuo osa kennosta viilentää ulkoilmaa eikä se tapahdu lainkaan ilmaiseksi. Siksi tämä ratkaisu on ilpeissä harvinainen (mm. Hitachi) joskin Suomen lyhyessä kesässä ihan ok kompromissi.

Vuodon tai osatehon aiheuttama osittainen huurtuminen näkyy yleensä toisessa päässä kennoa eli raitoina joista alin ei ole alareunassa mutta ylin lienee yläreunassa koska kennossa on tyypillisesti 4 tai useampia rinnakkaisia piirejä päällekkäin ja lämmityksessä kylmäaine syötetään piirin alapäästä ja jos sitä tulee vähän, loppupää ylempänä ei sitten enää jäähdy.
 
Noiden alapään putkien näkeminen vaatii kyllä koneen purkua melko pitkälle, katsoisin ensin huoltokirjasta onko siellä kerrottu miten kenno on kytketty.
 
Onkohan kuitenkaan kyse "alijäähtymisestä" sanan varsinaisessa merkityksessä?
Tuossahan vain kuvan perspektiivissä (oikeasti) esijäähdytetään kylmäkettä (=substrate cooling) ulkoilmassa fiksusti kennon alarekisterissä ennen edelleen johtamista kennon ylempiin lohkoihin.Etua varmaan sulatusvaiheen yhteydessä?

Oikeassa alijäähtymisessä kylmäkkeen yhteyteen ennen EEV:tä olisi ymmärtääkseni kyhätty lämmönvaihdin ,jossa lauhduttimesta purkautuvasta kylmäkkeestä olisi napattu osa sen lämmöstä toisiin tarkoituksiin ja samalla parannettu kylmäkenesteen laatua ennen paisaria (kuplien poisto).

Yllätävää kaaviossa on "tupla-accumulaattori".
 
Muistaakseni varsinainen funktio oli koneen toimiessa jäähdyttimenä kylmäaineen tasaus tms..

Lämmityksessä ei ollut funktiota.

Itse otin valjastin sitten tuon turhan rivin omastani lämmityskäyttöön, koska se keräsi sulatuksella jääkakun. Tepsi tähän.
 
Niin, noin päin kytkettynä se on jäähdytyksellä alijäähdytin. Ja siellä tapahtuu lämmityskäytössä kiehuntaa kun sisältä tuleva lämmin tavara päätyy matalaan paineeseen ja sen lämpöenergia keittää heti osan kaasuksi. Distribuuttori toimii sitten, kun tämä ilmiö on ohi, paremmin.

Silti se kiehunta voi tarkoittaa että ko. putki kylmenee vähemmän. Ilmiö korostuu vilpissä koska kuumaan veteen ei juuri alijäähtymistä tapahdu. Ilpin alijäähdytys on suurempi, tavara on liki huoneenlämpöistä sisäyksikön lopussa.
 
Ulkokennon alaosassa oleva alijäähdytin juuri ennen paisuntaventtiiliä olisi sekä jäähdytys- että lämmitysmoodissa järkevästi toimiva: Silloin, kun lämmitetään, hyödynnettävissä oleva lämpö on jo napattu pois (ääritilanteessa voisi jopa olla kompressorin imukaasua lämmittävä erillinen alijäähdytyslämmönvaihdin, joka ei kuitenkaan ole tyypillisillä kylmäaineilla hyödyllinen ainakaan lämmityksessä). Tuohon siis tulisi muutaman alimpaan putkeen sisältä tai vesilämmönvaihtimesta tulevaa nestemäistä 20...30-asteista kylmäainenestettä, jonka jäähdyttäminen parantaa paisuntaventtiilin toimintaa vähentämällä kuplimista, kun kylmäaine on jo valmiiksi jäähtynyt ennen paisuntaa.

Jäähdytysmoodissa vastaavasti nestemäinen kylmäaine kannattaa jäähdyttää ennen paisuntaventtiiliä nyt ainakin niin lähelle ulkolämpötilaa kuin mahdollista. Lisähyötyä saisi vielä sisältä tulevalla viileällä kylmäainehöyryllä paistuntaventtiiliin menevää kylmäainenestettä alijäähdyttävä lämmönvaihdin. Tässä tapauksessa kyseisen alijäähdyttimen on oltava em. ulkokennon alaosan lenkin jälkeen, mikä ei ole ongelma edellä kuvatun lämmitysmoodissa toimivan vastaavan tehtävän kanssa ristiriidassa (laitehan todettiin lähinnä tyhjänpäiväiseksi lämmityksessä, mutta kuplintahan luultavasti vähenee paisuntaventtiilissä parhaiten, kun mahdollisimman kylmää höyrystimestä tulevaa kaasua käytetään paisuntaventtiiliin menevän nesteen viimeisenä alijäähdytysaineena).

Eli lämmityksessä sisällä lauhtunut ja jäähdytyksessä ulkona lauhtunut kylmäaineneste voisi hyvin tehdä ensin lenkin kennon alimpien rivien kautta, mennä sieltä tavanomaisen imukaasulämmönvaihtimen kautta, sieltä paisuntaventtiiliin ja sieltä sitten lämmityksessä höyrystymään varsinaisessa ulkokennossa ja jäähdytyksessä sisöyksikössä. Nelitieventtiili hoitaa vaihdon ulkokennon ja sisäyksikölle johtavien putkien välillä ja kääntää näiden kummankin virtaussuunnat moodista riippuen. Em. alijäähdyttimet taas ovat kiinteästi ennen paisuntaventtiiliä ja nelitieventtiilin hoitaa vaihtotehtävänsä näiden kaikkien peräkkäisen jakson ulkopuolella jakson kummallakin puolella.
 
En huomannut omassa toiminnan muutosta kun tuon poistin käytöstä.

...älyvapaata on sijoittaa se alijäähdytinrivi kennossa alimmaksi jolloin sulatuksella toimii jääkakun kerääjänä j:rolleyes:
 
Kuulostaa lähtökohtaisesti erikoiselta jos kyse ei ole ilpistä, jos sulatusenergiaa saa vedestä ei paineen pitäisi mennä niin alas, että se alin lenkki edes voi jäätyä, ellei EEV ole ihan liian kiinni.

Ilppien tapauksessa tuossa kohtaa on ollut vain se Hitachin "hot pipe" ja se ei ole kennoa vaan putki, joten jään kertyminen ei niin haittaa.
 
Mutta toki kunnon pakkasessa puhaltimen käydessä ei alijäähdyttimellä sulatus toimi. Se on paremminkin sellainen pikkupakkasten juttu.
 
Systeemissä kiertävä voiteluöljy varmaan(?) hakeutuu mieluusti noille alimmille leveysasteille sotkemaan
hyvin alkanutta jäähdytys/tulistus-sessiota lämmitys-/sulatusmoodin eri vaiheissa -ja edelleen eri pakkastasoilla.

Mitä ajatuksia tuo viskoosineste (=öljy /POE/PVE/mineraali) herättää foorumilla,jos kompressorina olisi twin-rotary
(tai jopa scrolli) ?

Eli mikä lienee esim. Fujitsun taka-ajatus olla kieltämättä epäortodoksisen kennon lanseerauksessa suhteessa muihin brändeihin?
Fujitsulla nuo pari vähätehoisempaa varianttia ovat ilman tuota aiempaa cooleria.Peruserona ainakin pienempi öljy-/kylmäkemäärä.


1643027170835.png
 
Tämä juttu lähti näemmä vähän "lentoon". Kuten aloituspostauksessa totesin, pumppu toimi alussa siten, että ulkoyksikän kenno huurtui koko alalalta, myös alhaalta. Eli pumppu ei ensimmäisen n. 1,5 vuoden aikana jättänyt kolmea alinta riviä huurtumatta, jotain siis tapahtui pumpussa / putkistossa, mutta mitä?
Olen myös nyt välillä huomannut, että käyttövesi lämpenee lähes kokonaan ilman pumppua, vain sähkövastuksilla.
Kysyin asiaa maahantuojalta, niin totesivat, että jos pumppu ei pysty 10min aikana tuottamaan 10% lämpötilannousua, niin vesi lämmitetään sähkövastuksella.
Viimeksi ulkolämpötilan ollessa +2°C pumppu lämmitti käytännössä koko käyttöveden sähkövastuksilla, kun pumppu ei pystynyt tuottamaan riittävästi lämpöä. Tämä johtui alle 5 min suihkukäynnistä (suihkussa vielä vettä säästävä suihkupää).
Maahantuojan mielestä ylläoleva toiminta on normaalia, omasta mielestäni pumppu ei suoriudu perustehtävästään. Onko joku vilpin(Atlanticin tai muun merkin) omistaja palstalla huomannut alle 5 min suihkukäynnin olevan omalle pumpulle liikaa? Olisi kiva kuulla kokemuksia asiasta.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom