VILPPIä Sanyolla

[Rassaaja]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Korkeintaan sinne voisi laittaa jonkun simppelin systeemin, joka ottaa öljyt käyttöön ilmapumpun rinnalle automaagisesti ennenkuin pakkasilla liikaa palelee.

Ja siinä sivussa on aikaa kehitellä kunnollinen vesi-ilppi. Tai ostaa. Eiköhän Kiinasta kohta ala tulla aika kelvollisia, ovat senverran hankaluuksissa hiilenpolton jne. kanssa.

Tuollaista kustannustehokasta simppeliä systeemiä ei oikein ole olemassa mikäli ei kaikkia pattereita halua samanaikaisesti pois päältä. Jos tekisi homman vaikka logiikalla ja yksittäisten patteriventtiilien ohjauksen vahamoottoreilla niin saa niihinkin helposti ainakin yhden ilpin hinnan menemään. :

 

[VesA]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Korkeintaan sinne voisi laittaa jonkun simppelin systeemin, joka ottaa öljyt käyttöön ilmapumpun rinnalle automaagisesti ennenkuin pakkasilla liikaa palelee.

Ja siinä sivussa on aikaa kehitellä kunnollinen vesi-ilppi. Tai ostaa. Eiköhän Kiinasta kohta ala tulla aika kelvollisia, ovat senverran hankaluuksissa hiilenpolton jne. kanssa.

Tuollaista kustannustehokasta simppeliä systeemiä ei oikein ole olemassa mikäli ei kaikkia pattereita halua samanaikaisesti pois päältä. Jos tekisi homman vaikka logiikalla ja yksittäisten patteriventtiilien ohjauksen vahamoottoreilla niin saa niihinkin helposti ainakin yhden ilpin hinnan menemään. :

Itse tein kolme asiaa:
- vaihdoin jumittuneet patteritermostaatit toimiviin
- laskin veden lämpötilaa
- viimeisinpänä laitoin kiertovesipumppuun viikkokellon (tai oikeastaan tietokoneen, mutta se ei tee vielä mitään ihmeellistä)

Edelleen energiaa menee jonnekin lattian alle runsaasti, mutta patterit pysyvät kylminä siellä mihin ilppi lämmittää.

Edelleen puuttuu automagia. joka nostaisi menoveden lämpötilaa ilppien tehoon sopivassa suhteessa. Siihen luultavasti pitäisi käyttää tietokonetta, koska kyseessä on aika mutkikas palapeli kylmätilojen ja pakkasen kanssa.

 

[jsa]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Kyseessä saneerauskohde ja Oulun korkeudella ollaan.
Öljylämmitylaitteisto nyt 10v ikäinen toimii kylläkin ihan ok, mutta saneeraus on odotettavissa seuraavan viiden vuoden aikana.
Öljynkulutus noin 1600-1700l vuodessa neliöitä 148m2 ja erittäin aktiivisesti leivinuunia lämmitellään muuten menisi öljyä varmaan yli 2000l.

Miksi epäilet saneeraustarvetta viiden vuoden sisällä?

Kulutuksien puolesta näyttää ihan hyvälle öljylaitteistolle, jos Oulun korkeudella noin vähällä kulutuksella pääset. Jos talon huonejärjestys ei ole hirmuisen sokkeloinen, niin tuohon vaan ILP rinnalle niin hyvä tulee.

Ei se saneeraustarve ainakaan käyttöiästä voi johtua. Oma kattilani on vuodelta -75 ja poltin -94. Hyvin pelittää, tosin hyötysuhde ei ole kummoinen uudempiin patoihin verrattuna.

Nykyajan trendi ettei kannata tehdä pitkäikäisiä laitteistoja koska myynti tyssää
No olishan hyvä jos se pitempäänkin kestäisi vaan pahoinpa pelkään ettei minun tuurilla kestä.
Minua myös kiinnostaa ottaa muuhun käyttöön öljysäiliön viemä tila.
Jospa se alkas kate laskeen noissa VILP vehkeissä lähitulevaisuudessa

 

[Otso]

Vs: VILPPIä Sanyolla

SolarShopille: Asennusten lukumäärän perusteella Sanyo taitaa olla ylivoimaisesti Suomen suosituin VILPpi tällä hetkellä. Tämä tarkoittaa myös arvokkaan käyttökokemuksen kertymistä. Oletko itse ollut tyytyväinen laitteeseen ja niistä saatuihin käyttökokemuksiin ja onko uuteen Sanyoon tulossa muita muutoksia kuin teholisäys? Eli ilman sarvia ja hampaita, mitä muuttaisit jos suunnittelisit uutta mallia?

Tässä markkinatilanteessa, kun muut merkit asentavat ensimmäisiä pilottejaan, saadut kokemukset kannattaa tietysti hyödyntää uusia malleja kehiteltäessä.

 

[SolarShop]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Kiitos kysymyksestä!

Kyllä Sanyo CO2 on kohtalaisen hyvin myynyt koko Suomessa, varsinkin länsirannikolla, Etelä-Savossa, Hki-alueella ja täällä kymenlännissä
aivan toista luokkaa.

Olen tyytyväinen, laitteet toimineetkin niin kuin pitääkin, vikoja ei ole ilmaantunut ainakaan omista myymistäni laitteissa enkä ole kyllä
kuullut muaaltakaan. Olen saanut asiakkailtani hyviä palautteita siitä että laitteet toimii ja säästää sen mitä luvattiinkin.

Itse olen oppinut paljon, esim. CO2 lämpöpumpun - talvikäyttäytymisen ja sen fiksun ohjausautomatiikan myös sen että osaa myydä laitteen oikeankokoiseen taloon. Puutteenahan meillä ollut isompi tehoinen
CO2 -lämpöpumppu, varsinkin Helsingin alueella on todella isoja taloja joihin en ole voinut tarjota kyseistä laitetta.

Uudesta laitteesta tiedän sen verran että tupla teho, tupla puhallin, tupla paino, paitsi hinta ei ole tupla.
Kysyit mitä haluaisin muuttaa? en kyllä itse lähtisi siihen suunniteluun mukaan jos jotain saisinkin läpi, niin täällä foorumillahan
minut ammuttaisi heti alas . Mielestäni Japsit ovat tehneet hyvän laitteen johon ei varmaan tällainen maallikko pysty mitään uutta keksimään.

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Heip Solarshop!

Tässä olisi yksi pumpun maallikko-omistaja. Minulle tuli siksi kiireellinen asennus täällä pirkanmaalla, etten ehtinyt pyytämään tarjousta Solarshopilta, vaikkakin sellaisen olisin mieluusti tehnyt mikäli aika olisi antanut myöten. Hintaakin pumpulle tuli melkein tonni enemmän, siis pelkälle laitteelle. Siihen sitten putkimiehen sähellykset ja kylmälaitepuolen asenneuksen 'ekakerta' kyseisestä laitteesta. No, sen puolen lasku on vielä saamatta mutta kyllä minua hädässäni hieman imuroitiin

Siis siihen laitteeseen; potilas on 70 lukulainen talo yhdessä talossa jossa lämmitettävää alaa on 185 neliötä. Siitä n 150 pitäisi olla ihan normaalihuonelämpäistä eli 22. Talon on itselleen suunnitellut arkkitehti, jonka ystävä on ilmeisesti omistanut putkiliikkeen ja putkiensuunnittelutoimiston. Putket ja patterit ovat sen mukaisia ja suunniteltu vastaamaan järjestelmää, jossa siis ennen oli pienen pieni 5500 litran akkuvaraaja.

Sitten kun monen pienoisen asennusporukasta johtuneen murheen jälkeen sain huonolla opastuksella laitteen käyntiin jäi monta kysymystä avoimeksi, niinkuin jää myöskin jos lukee markkinointilehdykät ja muut laitteesta saatavat speksit.

Siis kysymyksiin:

1. Laitteessa on sellainen asetus kuin kesälämpötila, eli asetettava ulkolämpötila jolloin laite sammuttaa kiertovesipumpun ja keskittyy pelkän käyttöveden lämmittelemiseen. Laite saattaa kuitenkin siirtyä kesätilaan (SOMMARGRANS) jo alhaisemmassa lämpötilassa. Onko niin että laite menee kesätilaan jos patteriverkkoon aletaan syöttämään kylmempää vettä kuin 20 astetta (pyytelee tietenkin ensin jonkin aikaa kylmempää, käytössä ulkoinen lämmönlähde kuten takka)? Jos niin, niin onko jossain jokin taikavalikko, jossa asetuksen voisi muuttaa?

2. Laitehan yllättäen perustuu siihen että se tuottaa kylmästä vedestä kuumaa vettä. Saneerauskohteissa kuten minulla patteriverkko perustuu siihen että siellä kiertää kuuma vesi (paluu ja lähtö). Siksi varten minulle on ollut hieman epäselvää millainen kiertovesipumppu / kiertovesipumpun nopeus saneerauskohteessa olisi laittelle taloudellisin. Eli kannattaisiko tuottaa ennemmin kuumaa vettä pienellä virtauksella kuin kylmää kovalla (ja pienellä lämpötilaerolla) kun on saneerauskohteesta kyse?

3. Maahantuoja ilmoitattaa laitteesta hyötysuhteen kun laite tuottaa lämpöä lämpötilasta A lämpötilaan B ulkolämpötilassa C, samassa yhteydessä ilmoitetaan laitteen käyttämä ja tuottama teho ao. lämpötilassa. Laite kuitenkin näyttäisi syövän tehoa jo huomattavasti enemmän kuin maahantuoja ilmoittaa nyt kun ulkolämpötila on pudonnut - 5 asteeseen (käyttövettä ei ole käytetty). Kysymys siis olisi, millä lämpötiloilla (HP in/HP out) laite pystyy parhaiten tuottamaan lämpöä ja millä keinoin siihen päästään muuta kuin säätämällä tuota kiertovesipumpun nopeutta.

4. Mikä on lämpökäyrän merkitys kun sisälämpötilaanturi on käytössä. Silloin kun se ei ole käytössä, niin laitehan syöttää suoraan käyrän mukaista lämpötilaa laitteelle. Kun anturin laittaa päälle, niin laite lykkää jonkin kaavan mukaan lämpöä verkkoon?

Sitten asennukseen liittyviä kysymyksiä:

1. Laitteeseen myydään erikseen latauspumppua ulkoyksiköille. Onko käytännössä ollut ongelmia jäätymisen kanssa esim sähkökatkojen yhteydessä?

2. Laitteen spekseissä on käyttövedelle 9 barin raja. Meillä laitteeseen on kuitenkin asennettu 10 barin varoventtiili. Asiaan vihkiytymättömänä on pakko kysyä onko tuolla jotain merkitystä?

***

Toivottavasti oli helppoja kysymyksiä, kiitos jo etukäteen vastauksista.

 

[tet]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Hintaakin pumpulle tuli melkein tonni enemmän, siis pelkälle laitteelle. Siihen sitten putkimiehen sähellykset ja kylmälaitepuolen asenneuksen 'ekakerta' kyseisestä laitteesta. No, sen puolen lasku on vielä saamatta mutta kyllä minua hädässäni hieman imuroitiin

Nyt on pakko kysyä, että mihin sitä kylmämiestä oikein tarvittiin? Olen ollut siinä käsityksessä että kylmäpiiri on kokonaan ulkoyksikön sisällä eikä siihen tarvi kajota asennuksessa, näinollen laitteen voi asentaa vaikka putkimies. ???

4. Mikä on lämpökäyrän merkitys kun sisälämpötilaanturi on käytössä. Silloin kun se ei ole käytössä, niin laitehan syöttää suoraan käyrän mukaista lämpötilaa laitteelle. Kun anturin laittaa päälle, niin laite lykkää jonkin kaavan mukaan lämpöä verkkoon?

Tämä on ihan yleisluontoinen asia, joten uskaltaudun vastaamaan vaikka en tuota IVLPpiä hyvin tunnekaan. Varsinainen kiertoveden lämpötilan asetusarvo tulee varmastikin aina ulkolämpökäyrältä. Sisäanturi antaa säätimelle myötäkytkennän, eli korjaa käyrän antamaa lukemaa tarpeen mukaan, esim. asumisen aiheuttaman "hajalämmön" vaihteluita (ihmismäärä talossa vaihtelee, ruokaa laittaessa uuni lämmittää jne. jne.). Suurimmalta osaltaan lämmitystarve määräytyy kuitenkin ulkolämpötilasta, joten se on aina se varsinainen mittausarvo säätimelle.

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Nyt on pakko kysyä, että mihin sitä kylmämiestä oikein tarvittiin? Olen ollut siinä käsityksessä että kylmäpiiri on kokonaan ulkoyksikön sisällä eikä siihen tarvi kajota asennuksessa, näinollen laitteen voi asentaa vaikka putkimies. ???

No eipä sitä kylmälaiteasennusta siinä tietenkään tarvittu, mutta laitteen kytkentä ja sähköhommat hoituivat. Ao. kylmälaitefirma joka toimitti laitteen, joskin hieman kalliilla, on jo aiemmin osoittautunut velvollisuudentuntoisesti ja hyvin hommansa tekeväksi firmaksi, siksi en edes kysynyt laitetta putkifirmalta. Tuo huoltopuolen sujuvuus kun on kuitenkin puoli kauppaa (vaikka hintaa valittelinkin).

 

[SolarShop]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Vastauksia Tyrkkölän miehelle

1. Kesäraja pysäyttää talon kiertovesipumpun. Kesärajan säätö on install -valikossa sommargrans ja tehdasasetus +17,
voidaan muuttaa ylemmäs tai alemmas.
Kesärajaa mitataan ulkoanturin kautta (mikäli se on asennettu ulos!) eikä patterien menovedenlämpötilalla
ole mitään tekemistä kyseisen asian kanssa.

2. Lämpöpumppuhan todellakin perustuu siihen että se lämmittää varaajassa olevaa vettä,
lämpöpumpulle sisäänmenevä vesi otetaan varaajan alaosasta joka on
jo lauhtunutta vettä, talon kiertovesipumpun säädöillä ei ole merkitystä lämpöpumpun paluuveden lämpötilalle.
Talon patteriverkko kytketään varaajan päälläolevaan
4-tie sekoitusventtiiliin jossa lähtö menovedelle ja oksa paluuvedelle, sekoitusventtiili säätää menoveden
lämpötilaa sille annetun talokäyrän mukaan, jos patteriverkosta
palautuu riittävän lämmintä vettä niin sitä kierrätetään uudelleen ja otetaan mukaan tarpeellinen lisälämpö varaajasta.
Silloin kun taloa lämmitetään vaikka takalla -ja jos talon sisälämpötila on noussut yli pyydetyn arvon, silloin sekoitusventtiili säätää
menoveden lämpötilan matalalle -ja patteripaluuvesi tällöin palautuu varaajan keskiosaan.

Talon kiertovesipumpun kierrätysnopeutena käytetään yleensä 1 tai 2 nopeutta esimerkiksi grundfos peruspumppu jossa kolme nopeutta.
Talokäyrän asetus patterien mukaan (pienet patterit käyrä 60 tai korkeampi) (isot patterit käyrä 50-55 tai matalampi).

3. Lämpöpumpun ottoteholaskenta perustuu myös siitä kuinka kauan lämpöpumppu on käynyt kyseisellä
ulkolämpötilalla ja mikä lämpöpumpulle paluuveden lämpötila
( paras hyötysuhde 35 / 50 astetta). Kokovuoden hyötysuhde se on tärkein eikä hetkellinen.

4. Talokäyrä on tärkeä myös sisäanturikäytössä, sisäanturi on nopeampi reagoimaan lämpötilaeroon,
menovettä säädetään lähes reaaliajassa.
Menoveden lämpötilan mukaan säädetään myös varaajan alaosan lämpöä.

-Latauspumpun rinnalle on saatavana akkuvarmistettu DC-pumppu joka kierrättää vettä ulkoyksiköllä pitkän
sähkökatkoksen sattuessa. En ole yhtään myynyt enkä asentanut.

- Käyttövesipaine ei ole ongelma, 14 baarin koeponnistus-sertifikaatit laitteella. 9 bar on EU-direktiivin mukaan.

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Kiitoksia vielä vastauksista, ne avarsivat lämpöpumppumaailmaan uponnutta mieltäni jonkin verran. Yksi lisäkommentti tuohon sommargränsiin liittyen on pakko laittaa.

Vastauksia Tyrkkölän miehelle

1. Kesäraja pysäyttää talon kiertovesipumpun. Kesärajan säätö on install -valikossa sommargrans ja tehdasasetus +17,
voidaan muuttaa ylemmäs tai alemmas.
Kesärajaa mitataan ulkoanturin kautta (mikäli se on asennettu ulos!) eikä patterien menovedenlämpötilalla
ole mitään tekemistä kyseisen asian kanssa.

Koitin ensin googlata termillä "STATUS SUMMER LIMIT" tuota messua, joka siis minulla ilmaantuu ainakin yli nollan lämpötilassa ja kun pattereiden menovesi alittaa tuon 20 astetta. Kesäraja-asetus on toistaiseksi alkuperäinen +17 ja laite on asianmukaisesti asennettu (anturit).

Kosken saanut järkeviä tuloksia engelskalla googlasin "SOMMARGRÄNS". Se tuotti jokusen vastauksen tuohon allaolevaan ruotsalaiseen keskustelufoorumiin ja sieltä löysin useitakin henkilöitä joille oli ilmaantunut sama ongelma, jotkut olivat saaneet vastaavanlaisen vastauksen kuin minun väitteessäni paikalliselta maahantuojalta . En nyt juuri muista, missä viestiketjussa oli parhaiten perusteltu vastaus mutta tässä lainaus suoraan eräästä viestistä:

"Hej Svenne.

Har sänkt gränsen till 13.
Varför skulle den starta till ett par gånger om dagen för att inte fastna?
Det låter inte riktigt. Jag stänger av golvvärmens cp hela sommaren och inte fastnar den!!

Sommargräns enligt Ahlsell har två kriterium (se tråden spetsvärme....), inställd sommargräns + under 20 grader i radtemp inom ( ). Har haft både och samtidigt."


http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=7980.0%3Ball#lastPost

Kannattanee tarkistaa onko maahantuoja moisesta tietoinen, jos siis on mielenkiintoa asiaan. Laitoin jo oman toimittajani tiedustelemaan asiaa, mutta en usko että suomen maahantuojalla on ainakaan parempaa tuntemusta laitteesta kuin teillä. Uskoisin että ruotsin Ahlselliltä tuon tiedon voisi saada (jos löytää oikean asiantuntijan).

***

Sitten olisi mukava jos joku selventäisi tästä aiheesta enemmän, ainakin kertoisi jos maallikon ajatus on harhainen:

2. Lämpöpumppuhan todellakin perustuu siihen että se lämmittää varaajassa olevaa vettä,
lämpöpumpulle sisäänmenevä vesi otetaan varaajan alaosasta joka on
jo lauhtunutta vettä, talon kiertovesipumpun säädöillä ei ole merkitystä lämpöpumpun paluuveden lämpötilalle.

Mielestäni kiertovesipumpun nopeudella on sikäli merkitystä, että mikäli tehokas kiertovesipumppu, patteriverkostoa jossa kiertää kosolti (!) vettä ja siihen vielä ynnätään korkea patterivesipyynti niin tulisi ongelmia.

Perustan ajatukseni sille, että vaikka se suntti siellä muutaa sitä pumpusta otettavaa virtaamaa niin lämpötilaero (pattereiden meno ja paluuvesi) ei ole kovinkaan suuri, koska vesi ei vanhoissa pattereissa ole ehtinyt luovuttamaan lämpöänsä riitävästi. Niimpä seuraa, että laite pyyttää verkostoon lämpötilaa X ja pyrkii lämmittämään suurenpaa vesimäärää johonkin tiettyyn lämpötilaan kuin jos kiertovesipumppu pyörisi hiljaa (X pysyy siis vakiona, eli lähtevän veden lämpötila). Siitä taas seuraisi että laite koittaisi pakkasilla tuottaa lämmintä vettä lämpimään veteen huonolla hyötysuhteella, tuohon voisi kait joku lvi-insinööri vastata parhaiten.

Käytännön kokeileminen kuitenkin auttoi tässä tapauksessa ja laite oli tyytyväisin sillä ykkösasennolla (vesi jäähtyy ja patterit pysyvät lämpöisinä).

***

Lopuksi voisin kommentoida, että nyt kun olen saanut laitteen toimimaan kimpassa ilmalämpöpumpun kanssa, niin olen saavuttanut hieman abaut vajaa 50% säästön talomme kokonaissähkönkulutuksesta. Eli vähän vaille 40 000:sta kWh:sta hieman yli 20 000:een kWh:hon. Tosin talomme oli melkoinen syöppö ja vieläkin on parantamisen varaa.

Koitan jossain vaiheessa laittaa tarkemman laskelman tuosta laitteiden yya sopimuksesta.

 

[wattis]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Lopuksi voisin kommentoida, että nyt kun olen saanut laitteen toimimaan kimpassa ilmalämpöpumpun kanssa, niin olen saavuttanut hieman abaut vajaa 50% säästön talomme kokonaissähkönkulutuksesta. Eli vähän vaille 40 000:sta kWh:sta hieman yli 20 000:een kWh:hon. Tosin talomme oli melkoinen syöppö ja vieläkin on parantamisen varaa.
Koitan jossain vaiheessa laittaa tarkemman laskelman tuosta laitteiden yya sopimuksesta.

Osaatko sanoa kuinka paljon pelkällä Sanyolla tuo säästö on?

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Osaatko sanoa kuinka paljon pelkällä Sanyolla tuo säästö on?

Moi!

Empä osaa oikein arvioida kun tuo ilppi oli ennen Sanyota. Ihan hatusta voisin arvioida että mikäli lämmittäisin pelkällä Sanyolla niin olisi ehkä 2 - 7 tuhatta enemmän, todennäköisesti säästö meillä olisi siis jotain 10 ja 14 tuhannen välissä riippuen talvesta. Meidän talo kun alkaa olla 'rajatapaus' pelkälle Sanyolle.

 

[pirkka]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Empä osaa oikein arvioida kun tuo ilppi oli ennen Sanyota. Ihan hatusta voisin arvioida että mikäli lämmittäisin pelkällä Sanyolla niin olisi ehkä 2 - 7 tuhatta enemmän, todennäköisesti säästö meillä olisi siis jotain 10 ja 14 tuhannen välissä riippuen talvesta. Meidän talo kun alkaa olla 'rajatapaus' pelkälle Sanyolle.

Kiitoksia vaan näistä käyttökokemuskirjoituksista! Voitko vielä sanoa, että miten mitoitit tuon Sanyon teidän taloonne? Äkkiä arvioiden tuntuisi, etteivät sen 9kW vastukset riittäisi kovilla pakkasilla taloon, jossa vuosikulutus on ollut 40MWh...

 

[VesA]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Empä osaa oikein arvioida kun tuo ilppi oli ennen Sanyota. Ihan hatusta voisin arvioida että mikäli lämmittäisin pelkällä Sanyolla niin olisi ehkä 2 - 7 tuhatta enemmän, todennäköisesti säästö meillä olisi siis jotain 10 ja 14 tuhannen välissä riippuen talvesta. Meidän talo kun alkaa olla 'rajatapaus' pelkälle Sanyolle.

Kiitoksia vaan näistä käyttökokemuskirjoituksista! Voitko vielä sanoa, että miten mitoitit tuon Sanyon teidän taloonne? Äkkiä arvioiden tuntuisi, etteivät sen 9kW vastukset riittäisi kovilla pakkasilla taloon, jossa vuosikulutus on ollut 40MWh...

Sanyosta lähtee aina yhteensä 13,5kW, kunnes vehje ehkä luovuttaa. Ei sekään välttämättä riitä yli -20 pakkasessa.

 

[SolarShop]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Olen samaa mieltä että voi olla sanyo co2 alitehoinen yksin.

Siitä kesärajasta sen verran että kokeilin demolaitteessa nostaa huoneen lämpötilaa niinkin korkealla että menovesi oli 0 asteessa
eikä kesärajaa tullut. Tuli vain mieleen sellainen ajatus että onkohan ohjelmaversiosi mikä, siihen on saatavana suomenkielinenkin
ohjelma veloituksetta. Pyydät myyjän hommaamaan.

 

[jusa]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Itse olen oppinut paljon, esim. CO2 lämpöpumpun - talvikäyttäytymisen ja sen fiksun ohjausautomatiikan myös sen että osaa myydä laitteen oikeankokoiseen taloon.

Mikähän mahtaisi olla kannattavuuden ja toimivuuden suhteen pienin tila Sanyon CO2 pumpulle? Kellari remontti menossa ja aikomus laittaa vesikiertoinen lattialämmitys ala noin 30 m2. Muuten talo lämpiää sähköpattereilla ja käyttövettäkin täytyis jollain kuumentaa.

 

[SolarShop]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Ei mitään järkeä laittaa ainakaan co2 laitetta tuohon tilaan, ILP sanyo 93EHNA kyllä käyp.

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Kiitoksia vaan näistä käyttökokemuskirjoituksista! Voitko vielä sanoa, että miten mitoitit tuon Sanyon teidän taloonne? Äkkiä arvioiden tuntuisi, etteivät sen 9kW vastukset riittäisi kovilla pakkasilla taloon, jossa vuosikulutus on ollut 40MWh...

Heip!

Eipä riittäisi, ei mikäli tuo vajaa 40 (37 on tarkka) olisi kulutettu järkevällä hyötysuhteella mutta ei. Itse lämmitykseen uppoava kulutus on tippunut yli 50%.

Tämän selittänee kun kertoo edellisestä järjestelmästä; on helppo kuvitella millainen hukka syntyy kun 5500 litraa on jatkuvasti, kesät talvet tuolla nurkassa yli 60 asteen lämpötilassa (myös käyttövesi lämpeni sieltä), jossain vaiheessa aloin viilentämään laitosta hieman kesäajaksi mutta sen säästö jäi tutkimatta. Uskoisin talomme lämmenneen vajaalla ehkä 18 - 23 000 kWh:lla vuosi jos olisi käytetty suoraa sähkölämmitystä, siihen sitten muu käyttö (n. 7000 ) päälle.

Ennen kesäaikaankin kului päivittäin sen minkä nyt tälläisilla pikkupakkasilla, pelkästään yökäyttö oli silloin kesäaikaan 50 kWh/pv...
...melkoinen syöppö on ollut. Mitenkähän silloin syntyvuonna -70 kun ovat lämmittäneet vielä siihen lisäksi vajaat 15 - 20 kuutiota vettä tuohon uimaaltaaseenkin jossa nykyisin on elokuvateateri

 

[VesA]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Tyrkkölän miehellä on vähän sama tilanne kuin minulla: talon ennätys on 85MWh vuodessa, mutta nyt sama tönö pysyy aika hyvin lämpöisenä kahdellla Argolla. Vanha varaajasysteemi lämmittää edelleen kylppäriä/saunaa/käyttövettä ja vie rutkasti sähköä. Laskin, että kesäkelillä kun ollaan mökillä se vie 700W tehon koko ajan. Talvella menee hiukan enemmän, koska tilassa on vain 10 astetta...

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Olen samaa mieltä että voi olla sanyo co2 alitehoinen yksin.

Siitä kesärajasta sen verran että kokeilin demolaitteessa nostaa huoneen lämpötilaa niinkin korkealla että menovesi oli 0 asteessa
eikä kesärajaa tullut. Tuli vain mieleen sellainen ajatus että onkohan ohjelmaversiosi mikä, siihen on saatavana suomenkielinenkin
ohjelma veloituksetta. Pyydät myyjän hommaamaan.

Siis pattereille lähtevä lämpötila < 20 astetta (pyynti vähemmän), olisiko painovirhepannahinen tuossa sinun menovedessäsi... Siihen, että vaatiiko lisäksi yli 0:n ulkolämpötilan (kuten noissa svedujen esimerkeissä) tai jonkin muun reunaehdon en osaa ottaa kantaa kun itsellänikin on ollut plussan puolella kun moinen on ilmaantunut.

Minulla on tuossa kyllä se suomenkielinenkin siru, mutta asentaja sanoi että sirulla on vain kielisyys, ei siis mitään suomen oloihin sopivaa ohjelmaversiota. Niimpä päädyin pitämään tuon sirun jolta löytyy engelska ja svedut (kun kerran käyttöohjeetkin oli ruotsiksi valikoiden osalta).

Aaargh!!!! Onkohan siinä sirulla nyt sitten muutakin :'( (settings valikossa on Program id 1011111 Program date 060703, josko tuo kertoisi asiantuntijoille jotain)

 

[SolarShop]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Suluissa oleva tavoitearvo näyttää nollaa kun sisälämpötila nostetaan huomattavasti korkeamalle kuin saavutettu lämpötila.
Ohjelmaversiosi on vanhempaa, täytyypä demota sekin versio, niitä kyllä minulla on.

Se ylimääräinen ohjelma joka tulee varaajan mukana, siitä ei löydy suomivalikkoa vaan se on uusin versio,
sama versio myös suomivalikolla jonka date 061212

 

[SolarShop]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Tässä muutama esimerkki Sanyo CO2 lämmitysenergiansäästöistä.

http://www.solarpower.fi/pdf/CO2ref.pdf

 

[wattis]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Onko esimerkkejä taloista jotka ovat pohjoisempana, esim. Oulun korkeudella tai vielä pohjoisempana?

 

[SolarShop]

Vs: VILPPIä Sanyolla

En ole myynyt pohjoiseen, muttei hyötysuhteessa ole kyse kuin muutamasta sadasta kWh:sta huonommaksi.

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Suluissa oleva tavoitearvo näyttää nollaa kun sisälämpötila nostetaan huomattavasti korkeamalle kuin saavutettu lämpötila.
Ohjelmaversiosi on vanhempaa, täytyypä demota sekin versio, niitä kyllä minulla on.

Se ylimääräinen ohjelma joka tulee varaajan mukana, siitä ei löydy suomivalikkoa vaan se on uusin versio,
sama versio myös suomivalikolla jonka date 061212

Oli hyvä tuo sinun referenssimainoksesi. Tosin hieman liian hämmästyttäviä lukuja antaa tuo Pukkien talo, että 200 neliötä lämpenee alle 5000kWh:n, taitaa kuitenkin olla kyseessä 'puunhakkaajaperhe'...

...Paajasten talossa taas ovat tehneet omituisen hässsäkän pumpun ympärille. Eikö tuo jo pakasta seinän ?

Kiitos ohjelmaversiovinkistä, tarvitsee muistaa urputtaa asentajalle että tulee vaihtamaan sen 'oikeaksi'. Lakkaan toistaiseksi häiriköimästä tämän asian ympärillä jollei joku varta vasten halua jotain maallikkokommenttia kuulla.

 

[markusj]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Tässä muutama esimerkki Sanyo CO2 lämmitysenergiansäästöistä.

Kun laskeskelee vuoden keskimääräiset COP:t noille tapauksille, kaikki muut ovat siellä 2...3 välillä odotetulla tavalla, mutta tuossa tapaus "Pukissa" on tapahtunut kyllä muutakin, koska muuten vuoden keskimääräinen COP nouisisi 4,4, joka ei kuulosta olenkaan uskottavalta. Eihän nuo vertailuvuodet varmaankaan aivan samanlaisia ole ollut, mutta ei se suurusluokkaa paljoa vääristä.

Näistä esimerkestä voi sanoa, että VILP:lla saa energian kulutuksen pudotettua puoleen verrattuna öljykeskuslämmitykseen. Kova kilpailija maalämpöpumpuille kaiken kaikkiaan.

Tässä näkee hyvin myös VILP:n ja ILP:n eron. ILP on tukilämmitys, jota käytettäessä ei voi katkoa lattialämmityksiä ja toisaalta vesikin on lämmitettävä yleensä suoralla sähköllä. Siinä menee helposti noin puolet energiakuluista ILP:n saavuttamattomiin ja siitä toisestakin puolesta taloussähkö kuittaa melkoisen osan.

VILP:llä päästää kaikkeen muuhun käsiksi, kuin taloussähköön, jonka osuus noissa referensseissä on 20-25% välillä. Siihen loppuun 75-80% energiakuluista kun pääsee vaikuttamaan 2-3 COP:lla, niin energiakulut helposti putoaa 50% luokkaa.

 

[wattis]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Kun laskeskelee vuoden keskimääräiset COP:t noille tapauksille, kaikki muut ovat siellä 2...3 välillä odotetulla tavalla, mutta tuossa tapaus "Pukissa" on tapahtunut kyllä muutakin, koska muuten vuoden keskimääräinen COP nouisisi 4,4, joka ei kuulosta olenkaan uskottavalta. Eihän nuo vertailuvuodet varmaankaan aivan samanlaisia ole ollut, mutta ei se suurusluokkaa paljoa vääristä.
Näistä esimerkestä voi sanoa, että VILP:lla saa energian kulutuksen pudotettua puoleen verrattuna öljykeskuslämmitykseen. Kova kilpailija maalämpöpumpuille kaiken kaikkiaan.
Tässä näkee hyvin myös VILP:n ja ILP:n eron. ILP on tukilämmitys, jota käytettäessä ei voi katkoa lattialämmityksiä ja toisaalta vesikin on lämmitettävä yleensä suoralla sähköllä. Siinä menee helposti noin puolet energiakuluista ILP:n saavuttamattomiin ja siitä toisestakin puolesta taloussähkö kuittaa melkoisen osan.
VILP:llä päästää kaikkeen muuhun käsiksi, kuin taloussähköön, jonka osuus noissa referensseissä on 20-25% välillä. Siihen loppuun 75-80% energiakuluista kun pääsee vaikuttamaan 2-3 COP:lla, niin energiakulut helposti putoaa 50% luokkaa.

Tuossa on tosi hyvin kiteytetty mihin VILPllä pääsee ja miksi ja toisaalta missä ILP:ssä tulee rajat vastaan.
Voisi vielä lisätä että ILP soveltuu sitä paremmin taloon mitä suurempi on talon lämmitysenergian osuus kulutetusta energiasta. Ja parhaiten suurehkoihin taloihin joissa pakollisten kosteiden tilojen lämmitys on vaan pieni osa kokonaiskulutuksesta.

 

[SolarShop]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Arvasin kyllä että Pukkien talosta tulee haloota!

Pukkien talossa on todellakin tapahtunut ihmeitä, olen nähnyt tasauslaskut ja pakko vain uskoa ja jos siinä ei olisi mitään perää en olisi edes reflistalle laittanutkaan. Talossahan asuu vain kaksi eläkeläistä veden käyttö vähäistä huonelämpö 21, alakerta ja autotalli tosi matalalla lämmöllä, voihan siinä olla niinkin et taloussähkö on vähäisempi. Taloon jätettiin rinnalle etnan pieni kaksoispesä kattila koska asiakas halusi poltella roskia, kysyin onko sitä käytetty muuhunkin kuin roskien polttoon kun sähköä mennyt niinkin vähän, Hän vastasi vain satunnaisia roskanpolttoja.

On näitä muitakin samantapaisia esimerkkejä, varsinkin jos asuu kaksi vanhusta tilanne lähes sama mikä Pukeilla.

 

[SolarShop]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Energian säästöihin sen verran että lähes poikkeuksitta taloissa joissa on asuinpinta-alaa korkeintaan 150 neliötä, päästään vähintäänkin 50% säästöihin ja ne
missä säästöt olleet ylikin johtuu siitä että öljykattila iänikuinen joka huonolla hyötysuhteella tehnyt lämpöä.
Siitä suuremmat talot 160-180 neliötä säästöt luokkaa 40%, on toki näissäkin ollut positiivisia poikkeuksia kuten esimerkiksi 3000-5000 litran sähkövaraajan
tilalle asennettu CO2. Olen tullut siihen johtopäätökseen että COP= 2, alle 150 neliön taloissa.

 

[wattis]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Tuo on harhaanjohtavaa jos puhataan pelkistä talon neliöistä kun kuitenkin tarkoitetaan talon energiankulutusta.

Eli pitäisi paremminkin puhua että talot joiden energiankulutus on luokkaa max 25000kWh (vai mikä tämä raja nyt onkaan) niin saadaan parhaat säästöt.

 

[Joppe112]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Energian säästöihin sen verran että lähes poikkeuksitta taloissa joissa on asuinpinta-alaa korkeintaan 150 neliötä, päästään vähintäänkin 50% säästöihin ja ne
missä säästöt olleet ylikin johtuu siitä että öljykattila iänikuinen joka huonolla hyötysuhteella tehnyt lämpöä.
Siitä suuremmat talot 160-180 neliötä säästöt luokkaa 40%, on toki näissäkin ollut positiivisia poikkeuksia kuten esimerkiksi 3000-5000 litran sähkövaraajan
tilalle asennettu CO2. Olen tullut siihen johtopäätökseen että COP= 2, alle 150 neliön taloissa.

CO2-tekniikka ei siis olennaisesti poikkea ILPpien R410A:n tarinasta: mitä pidempiä pätkiä onnistut ajelemaan systeemiä invertterin hyvillä osatehoilla sitä enemmän hyvää kertyy vuoden aikana takataskuun.

Oikean mitoituksen valinta VILPissä lienee avainasemassa säästöjen syntyyn ja tämä taas onnistuu parhaiten kun on jonkinlainen kuva jo ennestään vanhan järjestelmän käyttäytymisestä.

 

[SolarShop]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Tuo on harhaanjohtavaa jos puhataan pelkistä talon neliöistä kun kuitenkin tarkoitetaan talon energiankulutusta.

Eli pitäisi paremminkin puhua että talot joiden energiankulutus on luokkaa max 25000kWh (vai mikä tämä raja nyt onkaan) niin saadaan parhaat säästöt.

No se on tässä max.30000kWh

 

[Joppe112]

Vs: VILPPIä Sanyolla


Tämä taas vastannee n 3333 - 4000 litraa lämmitysöljyä / vuosi maksimissaan:

* http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3200.0

 

[wattis]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Hyvä että tuli raja!

Meinaan vaan että nykyään tehdään paljon matalaenergiataloja joten isossakin (300m2) kämpässä energiantarve voi jäädä 30000kWh:n.

 

[Otso]

Vs: VILPPIä Sanyolla

CO2-tekniikka ei siis olennaisesti poikkea ILPpien R410A:n tarinasta: mitä pidempiä pätkiä onnistut ajelemaan systeemiä invertterin hyvillä osatehoilla sitä enemmän hyvää kertyy vuoden aikana takataskuun.

Oikean mitoituksen valinta VILPissä lienee avainasemassa säästöjen syntyyn ja tämä taas onnistuu parhaiten kun on jonkinlainen kuva jo ennestään vanhan järjestelmän käyttäytymisestä.

Tässä aletaan nyt lähestyä ongelman ydintä, mitä tulee VILPpien tehomitoitukseen.

Oletetaan että esim. Oulun korkeudella lämmityskauden lämpötilan vaihtelevat karkeasti +5...-25C asteen välissä. Vaihtelu on niin suurta, että on/off pumpulle sopivaa kokoa mietittäessä menee sormi suuhun. Liian tehokas pumppu saattaa 9kk aikana syödä säästöt, jotka 3kk kuukauden aikana tienasi. Tämän perusteella pohjoiseen sovelian voisi olla riittävän tehokas invertteripumppu.

Etelässä lämmityskauden lämpötilavaihtelu on pienempää, joten sopivan kokoisella on/off pumpullakin päästään hyvään hyötysuhteeseen.

 

[wattis]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Olen ajatellut että mitoituksessa kannattaa tuijottaa lämpötilan pysyvyyskäyriä omalta paikkakunnalta ja koittaa valita pumppu joka pystyy pitämään kämpän lämpimänä esim. siihen lämpötilaan asti missä paikkakunnan pakkaslämpötila pysyttelee muutamia kymmeniä vuorokausia (esim. 20-30vrk). Oulussa tuo lämpötila lienee n. -20C kieppeillä. Tuota kylmemmillä pitää turvautua vastuksiin mutta se ei haittaa jos 20-30 päivää niillä meneekin, koska nuo päivät eivät satu yleensä yhteen putkeen, joten taloon on saatu varattua lämpösemmillä säillä rakenteisiin/varaajaan lämpöä ennen kovia pakkasia. Varaavuuden ansiosta saadaan leikattua tuota pakkaskestoa lämmityksen näkökulmasta lyhyemmäksi.

 

[kedbu]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Vastauksia Tyrkkölän miehelle

1. Kesäraja pysäyttää talon kiertovesipumpun. Kesärajan säätö on install -valikossa sommargrans ja tehdasasetus +17,
voidaan muuttaa ylemmäs tai alemmas.
Kesärajaa mitataan ulkoanturin kautta (mikäli se on asennettu ulos!) eikä patterien menovedenlämpötilalla
ole mitään tekemistä kyseisen asian kanssa.

Jatkokysymys solarshopille. Miksi Pumppu pysäyttää talon kiertovesipumpun. Niiden oppien mukaan mitä olen kuullut, ei patteriverkoston kiertovesipumppua saisi pysäyttää. Ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Alkaa putkistojen sakka laskeutumaan ja kovettumaa huonontaen veden virtausta.

 

[SolarShop]

Vs: VILPPIä Sanyolla

No se on vain ruotsalaisten halu / tapa saada kiertopumppu kuluttamasta sähköä kesäaikana.
Sen kesärajan voi säätää niin korkealle ettei se sammu, tai kytkeä sähköt suoraan pumpulle.

 

[tet]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Miksi Pumppu pysäyttää talon kiertovesipumpun. Niiden oppien mukaan mitä olen kuullut, ei patteriverkoston kiertovesipumppua saisi pysäyttää. Ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Alkaa putkistojen sakka laskeutumaan ja kovettumaa huonontaen veden virtausta.

Sakan kanssa ongelma lienee lähinnä pumpussa itsessään, jos se seisoo koko kesän ei välttämättä lähde aivan kivuttomasti käyntiin syksyllä. Mutta kun pyöräyttää vaikka kerran kuussa vähän aikaa niin ei pitäisi olla ongelmia.

Omassa systeemissä pumppu pysähtyy aina kun sitä ei tarvita. Yhden kesän ajelin pumppu päällä, silloin öljyä paloi noin 1 litra päivässä enemmän kuin pumpun seisoessa, vaikka shuntti oli minimillä ja patteritermarit kiinni.

 

[VesA]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Miksi Pumppu pysäyttää talon kiertovesipumpun. Niiden oppien mukaan mitä olen kuullut, ei patteriverkoston kiertovesipumppua saisi pysäyttää. Ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Alkaa putkistojen sakka laskeutumaan ja kovettumaa huonontaen veden virtausta.

Sakan kanssa ongelma lienee lähinnä pumpussa itsessään, jos se seisoo koko kesän ei välttämättä lähde aivan kivuttomasti käyntiin syksyllä. Mutta kun pyöräyttää vaikka kerran kuussa vähän aikaa niin ei pitäisi olla ongelmia.

Omassa systeemissä pumppu pysähtyy aina kun sitä ei tarvita. Yhden kesän ajelin pumppu päällä, silloin öljyä paloi noin 1 litra päivässä enemmän kuin pumpun seisoessa, vaikka shuntti oli minimillä ja patteritermarit kiinni.

juu.. ja vesivoidellut laakerit voivat kuivahtaa. Olen pitänyt pumppua pois päältä puoli vuotta kerrallaan.