VILPPIä Sanyolla

S

SolarShop

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Perhe Salmisen energiankulutuksesta uutta tietoa.
Ovat tehneet pientä lämpöremonttia taloonsa, viimekausi joka päättyy tämän kuun loppuun näyttäisi siltä että 4000kWh vähemmän energiaa mennyt, onhan tämä viimekausi tosin jokseenkin lämpimämpi, mutta kuitenkin hyvältä näyttää.

alkuperäinen referenssilista: http://www.solarpower.fi/pdf/CO2ref.pdf
 
W

wattis

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Tyrkkölän Miehellä on ainakin omakohtaista kokemusta tuosta lämpimän käyttöveden riittävyydestä. Meillä on 4-henkinen perhe eikä olla kyllä mitään hirveitä lutraan mutta väkisilläkin joskus menee aika paljon vettä, mahtaakohan tuossa Sanyossa riittää lämmintäkäyttövettä 4-hengen tarpeisiin?
 
T

Tyrkkölän Mies

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

wattis sanoi:
Tyrkkölän Miehellä on ainakin omakohtaista kokemusta tuosta lämpimän käyttöveden riittävyydestä. Meillä on 4-henkinen perhe eikä olla kyllä mitään hirveitä lutraan mutta väkisilläkin joskus menee aika paljon vettä, mahtaakohan tuossa Sanyossa riittää lämmintäkäyttövettä 4-hengen tarpeisiin?

Moi.

Eipä ole ongelmaa tuon suhteen. Jos laite ei pysty kompressoimaan suihkuttelussa käytettyä energiamäärää menee tuo sähkövastus, joka siis sijaitsi siellä yläosassa jossa käyttövesi päälle (1.5 - 9kW/h), asteittain ja varmasti lämmittää käyttöveden.

Käyttöveden lämmittäminen on laitteessa prioriteetilla yksi. Eli käsittääkseni voisi käydä niin, että jos koko perheenne olisi 20 asteen pakkasella tunnin 50 asteisessa suihkussa niin alkaisi talo viiletä ;)

***

Vastus menee aikas herkästi tuon kompuran apuriksi pidemmän suihkuttelun aikana, mutta ei ainakaan pikkupakkasilla siellä pitkään pysy, eikä nouse yleensä 4.5 kW:tä korkeammalle.
 
T

Tyrkkölän Mies

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Lainaus 'galluppi' foorumilta:

wattis sanoi:
1. Pohjois-Pohjanmaalla 1.krs OKT, lämminala 150m2. LTO Muh ilmava 100. Rakennettu v. 1999, määräystenmukaiset eristykset. Ikkunat pääasiassa lounaaseen ja koilliseen. Asujina 4 henkeä (2 lasta). Käyttövesi lämpeää suoralla sähköllä myös.

2. Varaava lattialämmitys sähkökaapeleilla + takka & levinuuni (3500kg)

Surffailin foorumilla ja muistelin, että olikos se tuo wattis joka kyselee Sanyosta ja olihan se. Hieman siitä ihmettelin, että miksi olet kiinnostunut ILVP:stä kun sinulla on laattialämmitys kaapeleiila. Eikös sellainen poistoilmalämpöpumppu, jolla saat lämmitettyä myöskin käyttöveden voisi olla paras vaihtoehto taloon, jossa on leivinuuni käytössä. Tuo edellinen siis vain jos tavoitteena on pienempi energian kulutus.

Olikohan tuosta jotain hyviä referenssejä jossain viestiketjussa? Voisi kiinnostaa myös erästä ystävääni joka aikoo kevään aikana lämpöpumppuilla 400 neliötä (ehkä poistoilmalämpöpumppu ja ilppejä).
 
W

wattis

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Joo nykyinen talo on tuollainen, mutta on tullut hommattua tontti ja tarkoitus alkaa rakentamaan siihen nyt keväällä uusi asunto. Nykyiseen kämppään kannattais ehdottomasti asentaa ILP, mutta se saa jäädä seuraavan asukkaan hommaksi. PILP:n hinnat on sen verran kovat että minä laittaisin tähän nykyiseen taloon ILP:n ennen PILPpiä. Onhan tuolla PILP -osiossa paljon keskustelua siitä mihin PILP:llä on mahdollista päästä ja eri merkeistä löytyy myös keskustelua. Välillä keskustelu taisi käydä aika kuumanakin ;)

Esim. tuossa ketjussa: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2521.0
 
T

Tyrkkölän Mies

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Moi!

Laitoin tuonne käyttökokemukset foorumille pari kuvaa Panasonicin ja Sanyon YYA sopimuksesta.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3375.0

mr Solarshopille olisi pari yksinkertaista kysymystä:

Tuossa ulkoyksikössä on kilpi: Teho 1.6 kWh. Mikä tuollaisen kilven virka on, eikös tuo laite SHP-C45DEn syöppäse maksimissaan melkein 3 kWhta ? Tuli mieleen kun tuota exceliä rustasin. Asentajallakin oli sellainen harhainen käsitys että imisi maksimissaan tuon 1.6 kWh.

Kompressori käy aina jossain 70 ja 100 % välissä. Kun tarvetta on vähän niin se on saattanut käynnistyä 20 kertaakin päivän aikana, onko tuo todella taloudellisinta laitteelle?
 
S

SolarShop

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Siitä kilvestä, onhan siinä maininta max input 3200W/15A. Yleensä sähköasentajat tutustuvat sähköasennuskuviin. Se 1.45 kW on lämpimien päivien ajoilla.

Käyntijaksot 20 kertaa päivässä on taloudellisempi kuin kävisi jatkuvasti, on/off kone saattaa käynnistyä vaikka 40 kertaa päivässä ja siinä starttipiikki kymmenkertainen invertterikoneeseen nähden.
 
T

Tyrkkölän Mies

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

SolarShop sanoi:
Siitä kilvestä, onhan siinä maininta max input 3200W/15A.

No niin, kävin tavaamassa. Siinähän se luki kun tarkemmin tavasi. En epäillyt tehoa vaan kilpeä :-*

***

Allaolevasta linkistä löytyy svedumanuska ja sen sivulta 25 löytyy tehot missä pumppu pyörii missäkin lämpötilassa.

http://www.ahlsell.se/upload/kyl/D&S/1KCCservicemanual_co2_sve.pdf

Nyt kyselyarkkuni on lopullisesti tyydytetty. Kiitos ja hyviä kauppoja!!!
 
W

wattis

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Kysymys noista sisätermostaateista, eli miten ne parantavat säätöjärjestelmää ja kuinka hyvin tulee toimeen pelkällä paluuveden mukaan säätyvällä systeemillä? Ovatko huonetermostaatit Sanyo CO2:n lisälaitteita vai pitääkö ne erikseen asentaa? (jos pitää niin kuinka paljon maksavat?)

Oma kohde ns. matalaenergiatalo joten pitäisi kiinnittää erityistä huomioita tuohon säätöjärjestelmään, eritoten kun kyseessä kivitalo. Kun pakkaset lauhtuvat joutuu järjestelmä koville, sen pitäisi ymmärtää mahd.nopeasti laskea kiertoveden lämpö tahtotilaan, muuten kämpässä kärvistellään turhan kuumassa.
 
S

SolarShop

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Sisäanturi tulee mukana 1 kpl, sisäanturi on nopeampi reagoimaan lämpötilan muutokseen ja
sisälämpötila puolen asteen tarkkuudella, yleensä sisäanturia käytetään vanhoissa patteriverkoissa joissa patteritermostaatit pa***na. Lattialämmityksessä suositellaan ulkoanturikäyttöä ja sisälämmönsäätö lattiaverkon termareilla.
 

VesA

In Memoriam
Vs: VILPPIä Sanyolla

SolarShop sanoi:
Sisäanturi tulee mukana 1 kpl, sisäanturi on nopeampi reagoimaan lämpötilan muutokseen ja
sisälämpötila puolen asteen tarkkuudella, yleensä sisäanturia käytetään vanhoissa patteriverkoissa joissa patteritermostaatit pa***na. Lattialämmityksessä suositellaan ulkoanturikäyttöä ja sisälämmönsäätö lattiaverkon termareilla.

Sanyon säädin näyttäisi olevan melko tavallinen shunttisäädin käyrineen. Eli se sopii harvaan latoon, mutta kehnonpuoleisesti hyvin eristettyyn kivitaloon. Veikkaanpa, että asiaa kannattaa tosiaan hiukan suunnitella. Henk koht olen sitä mieltä, ettei perinteistä ulkoanturisäädintä enää juuri maailmassa tarvita.
 
S

SolarShop

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla



Kysynpä vaan vesA:lta mitä tarkoitat tavallisella shunttisäätimellä? mikä on nykypäivän lämmönsäätö, tarkoitatko tätä yhtä tunnettua Suomalaista valmistajaa jolla on 10 eri anturia jota ei kukaan osaa säätää kohdalleen, tietysti onhan se hienoa jos säätönuppeja paljon jolla asiakkaan käämit saa
palamaan. Nykyajan lattiajärjestelmissä on hyvät lämpötilan säädöt huonekohtaisesti, ja nyt kun säädetään ulkolämmön mukaan menovedenlämpötilaa niin eihän tämän tarkempaa säätöä normaali ihminen edes tarvitse.
 

tet

Hyperaktiivi
Vs: VILPPIä Sanyolla

VesA sanoi:
Henk koht olen sitä mieltä, ettei perinteistä ulkoanturisäädintä enää juuri maailmassa tarvita.

Tarkoitit varmaan tällä säädintä jossa on pelkästään ulkoanturi? Kyllähän se ulkoanturi aina on tarpeen oli niitä sitten sisällä kuinka monta tahansa. Pelkällä sisäanturilla reagointi on myöhässä.
 
J

jsa

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

SolarShop sanoi:
Kysynpä vaan vesA:lta mitä tarkoitat tavallisella shunttisäätimellä? mikä on nykypäivän lämmönsäätö, tarkoitatko tätä yhtä tunnettua Suomalaista valmistajaa jolla on 10 eri anturia jota ei kukaan osaa säätää kohdalleen, tietysti onhan se hienoa jos säätönuppeja paljon jolla asiakkaan käämit saa
palamaan. Nykyajan lattiajärjestelmissä on hyvät lämpötilan säädöt huonekohtaisesti, ja nyt kun säädetään ulkolämmön mukaan menovedenlämpötilaa niin eihän tämän tarkempaa säätöä normaali ihminen edes tarvitse.

Itse omistan ko. suomalaisen shunttisäätimen ja toimii ainakin minulla todella hienosti ja sillä saa oikeasti säästöä kohtuu hinnalla.
Siinä on se ero Sanyoon verrattuna, että se on todennäköisesti suunniteltu suomen oloihin ja Sanyon lähtökohdat on tuskin Suomessa.
Jos Sanyon hinta on perustellaan hienommalla säätöelektroniikalla niin en ainakaan itse ole valmis siitä elektroniikasta maksamaan tuhansia varsinkin kun tuote on elektroniikan mekasta ;)
Tämän päivän elektroniikka on sen verran halpaa, että tuommoisten aparaattien oma kustannus hinta on vain joitain satasia + softa joka päivityksiä lukuunottamatta kertaluontoinen kustannus laitteen hinnassa.
 
S

SolarShop

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

No joo näyttääpä olevan juupas eipäs. Sanyon lämmitysohjaus/co2 ulkoyksikön ohjaus elektroniikka tehdään ruotsissa CTC:llä ja voihan se olla ettei ruotsalaiset ole oivaltaneet sitä että lämpötilasäätimillä voisi energiaa säästää :eek: sen hinta ilman moottorishunttia varosana 300 + alv.
 
J

jsa

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

SolarShop sanoi:
No joo näyttääpä olevan juupas eipäs. Sanyon lämmitysohjaus/co2 ulkoyksikön ohjaus elektroniikka tehdään ruotsissa CTC:llä ja voihan se olla ettei ruotsalaiset ole oivaltaneet sitä että lämpötilasäätimillä voisi energiaa säästää :eek: sen hinta ilman moottorishunttia varosana 300 + alv.

Aikaisemmin täällä foorumilla on Sanyon kallista hintaa perusteltu "hienommalla" ohjauselektroniikalla, mutta ei sekään näytä siinä maksavan.
Kysynkin siis, että mikä siinä sitten maksaa noin kauheasti ???.
Antoteho vs Hinta ei ole siinä mitenkään balanssissa.
No vanha sanonta tietysti sanoo, että ei ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa.
 
W

wattis

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Niin kun hinta tuli puheeksi niin en parjaisi pelkästään Sanyota, kyllä kaikkien VILPpien hinnat ovat kutakuinkin törkeitä ;D En ole vielä törmännyt yhteenkään kohtuuhintaiseen VILP:iin (Suomessa siis). Pitipä siis itse lähestyä tätä hintaongelmaa siitä lähtökohdasta että talon eristykset ovat sellaiset että 4,5kW laite riittää "kohtuudella" ;)

Kun on uusi talo tulossa en jaksa alkaa panemaan paukkuja lämmitysjärjestelmän rakentenluun vaikka elektroniikka ja säätöpuoli onnistuisikin itseltä.
 
J

jsa

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

wattis sanoi:
Niin kun hinta tuli puheeksi niin en parjaisi pelkästään Sanyota, kyllä kaikkien VILPpien hinnat ovat kutakuinkin törkeitä ;D En ole vielä törmännyt yhteenkään kohtuuhintaiseen VILP:iin (Suomessa siis). Pitipä siis itse lähestyä tätä hintaongelmaa siitä lähtökohdasta että talon eristykset ovat sellaiset että 4,5kW laite riittää "kohtuudella" ;)

Kun on uusi talo tulossa en jaksa alkaa panemaan paukkuja lämmitysjärjestelmän rakentenluun vaikka elektroniikka ja säätöpuoli onnistuisikin itseltä.
Totta puhut ei sanyo ainoastaan ole kallis, mutta siinä oleva teho on vielä pienempi kuin vastaavan hintaluokan tuotteissa, villan lisääminen on halpaa säästöä verrattuna kalliisiin pumppuihin, se maksaa itsensä todennäköisesti nopeammin takaisin. Tarttee ootella noitten hintojen laskua tai odotella aikaa että olisi itsellä aikaa alkaa rakentaa oma systeemi.
 

VesA

In Memoriam
Vs: VILPPIä Sanyolla

tet sanoi:
VesA sanoi:
Henk koht olen sitä mieltä, ettei perinteistä ulkoanturisäädintä enää juuri maailmassa tarvita.

Tarkoitit varmaan tällä säädintä jossa on pelkästään ulkoanturi? Kyllähän se ulkoanturi aina on tarpeen oli niitä sitten sisällä kuinka monta tahansa. Pelkällä sisäanturilla reagointi on myöhässä.

No duoda..

- pelkällä ulkoanturilla hikoillaan kun sää kylmenee ja palellaan kun sää lauhtuu. Eli ulkoanturisysteemi on edellä. Eikä huoneen todellinen lämpötila järjestelmää kiinnosta, toiminta on likimääräistä.

- pelkällä sisäanturilla palellaan kun sää kylmenee ja hikoillaan kun sää lämpenee, eli se on jäljessä. Huoneen lämpötila kuitenkin vaikuttaa järjestelmään oli se muuten kuinka tyhmä tahansa. Eli jos lämmönluovutuksesta ei ole vastuussa aivan hirmuinen kasa betonilattiaa, jää pelkällä sisäanturilla pelaavan lämmityksen virhe pienemmäksi kuin pelkällä ulkoanturilla yrittäbän. Ja sisäanturin perään voi laittaa likimääräisen säätökäyrän sijasta/lisäksi ihan minkälaisen säädinalgoritmin tahansa.

Tarvitaanko sitten molempia ? No useimmissa systeemeissä on jo tavalla tai toisella molemmat. Eli laitetaan ulkosäätimen käyrällä liikaa, ja säädetään sitten patteritermostaatilla kohdalleen.

Sanoisin että ulkoanturia tarvitaan ja voidaan käyttää vain silloin, kun itse lämmitysjärjestelmässä on viivettä. Eli juuri silloin, kun lattian lämmönnosto pakkasella kestää suunnilleen yhtä kauan kuin itse talon jäähtyminen niitä tehoja tarvitsemaan.

Ilmiön ilkeys riippuu
1: talon eristeistä
2:lämmitettävästä massasta
3: mahdollisen varaavan lattian massasta
 
W

wattis

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Juu, tuo Vesan kommentti käy hyvin järkeen kun puhutaan normitalosta jossa ei ole varaavaa massaa. Massiivisessa matalaenergiatalossa tilanne on hiukan erilainen.

Kun sää kylmenee ja lisätään lämmitystehoa niin lämpövaikutus tulee viiveellä, mutta toisaalta talon massiiviset rakenteet luovuttavat lämpöä huoneistoon eikä sisäilma kylmene kovin nopeasti.

Kun sää lämpenee niin pudotetaan lämmitystehoa, mutta rakenteet luovuttavat lämpöä huoneistoon ja lämpötila todennäköisesti nousee sisällä. Tähän ei taida auttaa paljoa muu kuin tuuletus.
 

tet

Hyperaktiivi
Vs: VILPPIä Sanyolla

VesA sanoi:
Sanoisin että ulkoanturia tarvitaan ja voidaan käyttää vain silloin, kun itse lämmitysjärjestelmässä on viivettä. Eli juuri silloin, kun lattian lämmönnosto pakkasella kestää suunnilleen yhtä kauan kuin itse talon jäähtyminen niitä tehoja tarvitsemaan.

Minä kyllä väittäisin että paras tulos saavutetaan siten, että säätimen mittausarvo tulee sisäanturilta ja myötäkytkentä ulkoanturilta. Ennen ilppiaikaa tuo omatekoinen järjestelmäni tosin toimi juuri toisinpäin; kiertoveden asetus otettiin ulkoanturin mukaan käyrältä, ja sitä korjattiin P-säädöllä sisälämpötilan mukaan. Toimi loistavasti, keväisiä auringonpaisteita lukuunottamatta sisälämpötila oli erittäin vakaa. Mutta oikeampia tapa tosiaan on säätää oikeaa suuretta, eli sisälämpötilan säätimen kuuluu mitata sisälämpötilaa. Myötäkytkentä ulkoa taas poistaa "perässä laahaamisen" ottamalla sopivasti ennakkoa.
 
J

Joppe112

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

SolarShop sanoi:
Moro
CO2 varaaja on kaksiosainen, alaosa on lämmitysjärjestelmän akku 153 litraa ja yläosa ns.kuumapää 70 litraa, varaajassa on tiivis välikansi erottamassa nämä osat.
Välikannen läpi menee lauhde ja kuumaputki joka tuo yläosaan osan lämpöpumpun tuottaman kuuman veden, lauhdeputki tuo alas lauhtuneen veden, lämpöpumppu tuottaa aina 65-70 asteista vettä, tätä lämpöpumpulta tulevan vedenlämpötilaa taas säädellään latauspumpun kierroksilla 10-99%. Tuo 10% on se jolla pyöritetään vettä ulkoyksikköön silloin kun ulkolämpötila +4astetta alempana.
kuumapäässä
sijaitsee myös sähkövastus jota se käyttää tarpeen mukaan varsinkin kovilla pakkasilla. Varaajan alaosan lämpötilaa säädellään talon menoveden lämpötilan mukaan
esimerkiksi 0 kelillä lattialämmitys pyytää menovedeksi 29 astetta niin varaajan alaosan lämpötilaa pidetään 5 astetta korkeammalla (34 asteisena). Varaajan alaosan lämpötila nostetaan 65 asteeseen joka neljännellä pumppauskerralla tämä varotoimi pöpöjen pöyhimiseksi (alaosassa on käyttövesikierukan esilämmitysosa). Ohjaimelle annetaan talokäyrä lämmitysmuodon mukaan. Taustalla pyörii kokoajan energiansäästöohjelma joka seuraa talon käyttöveden lämpötilaa jota ei aina pidetä turhan korkealla jos kuumanveden käyttö vähäistä, lasketaan yläosa 54 asteeseen.
Ulkoyksikkö sammutetaan -26 asteessa jolloin cop varmaan lähellä 1.1. Käytäntö on osoittanut sen että vuotuinen cop on vähintäänkin 2.
Isompi malli on tulossa ensikeväällä. Laite valinnassa on tietysti oltava järki päässä tämä nykyinen laite riittää takuuvarmasti kohteisiin
jossa energian tarve maksimissaan 30000kWh ja uusitulokas 60000kWh, jos tuollainen isompi laitetaan esim. 20000 energiantarpeeseen
niin voi olla ettei taloudellisuus ole kohdallaan.
Toivottavasti tämä avasi jotain.

Otanpa tarkasteluun "vielä kerran pojat" -hengessä tämän CO2 ECO:n energiavaraajan rakenteen kun kerran asia nyt tuntuu kiinnostavan useampaakin täällä - ohessa myös soveltuva kuva manuaalista.

SolarShop: mihin mielestäsi CO2:n energiavaraajassa perustuu se, että pumppu pystyisi tuottamaan hyvällä hyötysuhteella talousvettä myös leutojen kelien aikaan? Kun tuota rakennetta katsoo, niin ulkoyksikön tuloputkihan aina tuuppaa kuuman veden suurempaan 153 L puskuriin ja sieltä kestää vähän kauemmin ennen kuin kuuma virtaus tavoittaa myös varaajan yläosan. Ja vielä erityisesti jos tuo välipohja on rakenteeltaan melko umpinainen.

Tässä tulee vaan mieleen se, että jos kuuma virtaus jääkin pyörimään ihan samaan puskuriin kuin mistä imuputki ottaa veden takaisin ulkoyksikölle niin mielestäni IVLPin hyötysuhde tarpeettomasti tästä heikkenee (= lämmönvaihtimen tulovesi on kuumempaa = lämmön hylkiminen toteutuu vaihtimessa vaikka "potkua" systeemissä muuten riittäisi). :-\
 
S

SolarShop

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Tuo poikkileikkaus varaajasta on vain sinne päin, pistän oikean leikkauksen kun kerkiän.
 
S

SolarShop

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Ympyröidyllä alueella on jonkin verran levyä,putkea ja jotain muuta, tuotekehityssalapidon takia ei tarkkoja piirustuksia siitä edes saa. Mutta jokainen voi arvailla mitä siellä on.
 
W

wattis

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

SolarShop kyllähän jokainen kilpailija voi ostaa yhden kappaaleen noita Sanyoyta ja purkaa sen atomeiksi. Sinänsä sanaista arkkua voisi raottaa kyllä hiukan enemmän.

Tuo on kyllä huolestutava pointti minkä Joppe tuossa toi esille.

Tietysti nyt pitää myös muistaa toteutuneet vuosi COP:t, mutta noissa esimerkeissä ei tainnut olla yhtään matalaenergiataloa. Matalaenergiatalossa lämmitysjärjestelmän paluuvesi ei jäähdy niin paljoa kuin normitaloissa. Tyrkkölän Miehen kommentti oli myös että käytännön havainto oli että laite toimii parhaiten kun kiertovesipumppu on säädetty pienelle ja paluuvesi on jäähtynyt enemmän.

Muistan kyllä, että Sanyon varaajan shuntin pitäisi huolehtia siitä, että jos paluuvesi on lämmintä kierrätetään sitä takaisin lämmitysjärjestelmään ja toisaalta paluuvesi palautetaan ilmeisesti ylemmäksi varaajaa kuin jos se on kylmempää?
 
S

SolarShop

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Kyllähän varaajan todellakin voi purkaa tutkia mitä sisältä löytyy,niin varmaan kiinalaiset ovat tehneetkin, mutta ensin on tehtävä co2 pumppu jolla saadaan riittävän
kuuma vettä. Se mitä tarkoitin salassapidolla, minulla ei ole tarkkoja speksejä eikä ole kyllä päämiehelläkään. Jos voi verrata esim. microsoftiin -Japsi on vähintäänkin yhtä tiukka lähdekoodistaan!.

Tämä paluuveden liiallinen lämpeneminen lauhoilla keleillä ei ole ongelma käytännössä, tai ainakin tulee jos 9kW valitaan liian pieneen taloon.
Silloin kun kesäraja saavutettu nousee varaajan alaosa 60 asteeseen ja joka neljännen pumppauskerralla nostetaan 65 asteeseen.
Vaikka paluuvesi saattaa tuossa tilanteessa noustakin lähelle viittäkymmentä astetta, on varaajassa jo paljon käytettävää talousvettä.
kompuran käyntiaika kesällä todella vähäistä n, tunti tai kaksi vuorokaudessa -ja cop on maksimissaan.

Referenssilistalla ei ole lattialämmitystaloa, tulee kyllä myöhemmin kun saadaan vuosi täyteen, nyt näyttää jo että vuosi cop parempi lattialämmityssysteemissä,
Tai onhan talot vissiin vähän lämpimimpiä kuin vanhat talot, tiedäpä tuota.
Varaajan alaosan maksimilämpö lattialämmityssysteemissä (+42 asteinen jossain -20 ulkolämpötilassa).
 
J

Joppe112

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Takaisin teoriaan - normaalin lämmönvaihtimen (+ auton turbon intercooler:n) klassinen lämmönsiirtotehokkuushan kirjoitetaan näin:

Q = U * A * LMDT

jossa...
Q = siirtyvä lämpömäärä
U = vaihtimen fyysinen siirtotehokkuuskerroin
A = vaihtimen pinta-ala
LMDT = logaritminen keskiarvo syöttö- ja lähtöputkien lämpötilaerosta
(http://en.wikipedia.org/wiki/Log_mean_temperature_difference)

Ts jopa Sanyo:n ulkoyksikön lämmönvaihdin toimisi tehokkaimmin nostamalla imu- ja syöttöputken lämpötilojen erotusta (ts sen Q) koska se erotus on juuri tuo kaavan LMDT-termi, joka tällöin kasvaa. Veden virtaus läpi koko 200 litran pömpelin (153 litran sijasta) maksimoisi juuri tämän efektin.

Lisäksi, jos leudolla kelillä ylläpidetään korkeaa talousveden lämpötilaa alapuskurissa niin sitä käytetään tn osin myös keskuslämmityksen elementeissä eli ajetaan siis vaikkapa sitä +30 C:n lattialämmityspiiriä tarpeettoman korkealla syöttövedellä... Se toinen vaihtoehto: ajaa matalan lämpötilan ohjelmaa alapuskuriin ja jättää talousveden kuumennus sähkölle yläpuskuriin.

Olen jo aiemminkin täällä ehdottanut, että mielestäni IVLP:ssä on järkevämpää eriyttää kokonaan fyysisiin eri säiliöihin & toimintatiloihin talousveden tuotto ja keskuslämmityksen vesi (pätee kaikkiin malleihin). Se on teknisesti helpoin tapa varmistaa paras mahdollinen lämpökerroin (COP) kaikissa olosuhteissa.

Kyllä tämä rakennekuva nyt ihan riittävästi selkeyttää jotta jokainen voi arvottaa systeemin omalta kohdaltaan. :cool:

ps: johtuen juuri nyt keskusteltavista tekijöistä - nämä IVLPin valmistajat niin usein aina haluaisivat tuputtaa oman massavaraajan lämpöpumpun kylkiäisenä joka nostaa hintaa pilviin vrt vanhoihin taloihin joissa on jo varaajat valmiina...
 
H

hp

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Jos joutuu hankkimaan ivlp:lle erillisen varaajan,niin mikä on hyvä varaaja?
 

tet

Hyperaktiivi
Vs: VILPPIä Sanyolla

Joppe112 sanoi:
Lisäksi, jos leudolla kelillä ylläpidetään korkeaa talousveden lämpötilaa alapuskurissa niin sitä käytetään tn osin myös keskuslämmityksen elementeissä eli ajetaan siis vaikkapa sitä +30 C:n lattialämmityspiiriä tarpeettoman korkealla syöttövedellä...

Eihän sinne lattiaan mene yhtään sen lämpimämpää vettä. Lämmityskierron menoveden lämpötilahan säädetään sekoitusventtiilillä, kyllä sinne lähtee aina oikean lämpöistä vettä. Jos lämmöntarve on pientä ja varaajan vesi kuumaa, on kiertoon varaajasta menevä vesimäärä hyvin pieni (samoin varaajaan palaava) ja suurin osa menovedestä on sitä kierrosta palaavaa viilentynyttä vettä. Toki syöttövesi on tarpeettoman kuumaa, mutta sen määrä on sitten vastaavasti pienempi.
 
J

jsa

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

SolarShop sanoi:
Se mitä tarkoitin salassapidolla, minulla ei ole tarkkoja speksejä eikä ole kyllä päämiehelläkään. Jos voi verrata esim. microsoftiin -Japsi on vähintäänkin yhtä tiukka lähdekoodistaan!.
Tässähän onkin hyvä aasin silta.
Avoimen lähdekoodin tuotteet ovat monesti paljon parempia koska käyttäjät fiksaa parhaiten toimivaksi.
Tästä Linux vs Windows kummastakahan mahtaa löytyä aukkoja enemmän ;D.
Tämä on todella hyvä, että näitä asioita tongitaan ja syvältä kyllä niistä heikkoja kohtia löytyy.
 
S

SolarShop

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Kyllä ulkoyksikön saa erikseen, ja on minulla yksi asiakas Tampereella jolla 1800 litrainen varaaja, käyttövesi ja lämmitys , paluuvesi otetaan varaajan pohjalta ja
menovesi varaajan yläosaan. Ohjaus tapahtuu seuraavasti: alkuperäinen sanyo ohjainyksikkö modifioituna SolarShop "labrassa", lämpötila-anturilla mitataan paluuveden lämpötilaa ja kun paluuveden lämpötila noussut 36 asteeseen lämpöpumppu sammutetaan, ylälämpötila tällöin 63 asteessa ja lämmönvaihtimen kuumakaasu 99 asteessa. Jälkeenpäin on hieman pudotettu paluuveden lämpötilarajaksi 33 astetta, nyt ylhäällä lämpötila n. 60 astetta. Ohjain ohjaa myös varaajassa olevia vastuksia 2x6kW. 2 kk käytön aikana vastukset eivät ole käynnistyneet kertaakaan. Talo 130 neliötä.
 
S

SolarShop

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Joppe112 sanoi:
Olen jo aiemminkin täällä ehdottanut, että mielestäni IVLP:ssä on järkevämpää eriyttää kokonaan fyysisiin eri säiliöihin & toimintatiloihin talousveden tuotto ja keskuslämmityksen vesi (pätee kaikkiin malleihin). Se on teknisesti helpoin tapa varmistaa paras mahdollinen lämpökerroin (COP) kaikissa olosuhteissa.

Paljonkos meinaat saada lisäsäästöä kyseisellä menetelmällä?
kesällähän lämpöpumppu on vain kallis koriste!

Minun mielipiteeni että miinukselle mennään rutkasti!

Jos haluaa kikkailla on vaihtoehto sekin että laittaa lämpöpumpun paluuvesiputkeen puhallinpatterin joka laskee lämpötilaa 10 astetta. = 8% lisähyöty kokonais copista kesäaikana, eipä silläkään ole merkitystä.
 
T

Tyrkkölän Mies

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

SolarShop sanoi:
Paljonkos meinaat saada lisäsäästöä kyseisellä menetelmällä?
kesällähän lämpöpumppu on vain kallis koriste!

Niin, kyllä kauppias on tässä minun mielestäni oikeassa :). Tuo säästö jonka saavuttaisi pumpun hyötysuhteen optimoimiseksi kesäaikana tulisi ehkäpä liian kalliiksi suhteessa saatavaan säästöön, vaikkapa virittämisen mahdollisuushan laitteessa olisi, jossain vain on se hifistelyn ja highendin raja.

Niinkuin tuossa aiemmin viittasin, niin sellainen oikea virittämisen paikka olisi hyötysuhteen tehokäyttö sellaisissa lämpötiloissa joissa pumppu 'pätkii', eli latailee usan kerran päivässä lämmön tankkiin. Ei vain tule harmaaseen mieleen mikä voisi olla sellainen akkuviritelmä johon saisi tasaisella hyötysuhteella ladattua lämmön talteen, taitaa olla ajatuksena lähinnä periaatteellinen ja toteustusarvoltaan mieletön sekin :-X. Kuten jo aiemmin mainitsin puhutaan siinäkin vuositasolla kuitenkin aika pienistä määristä, ainakin tapaus 'meitin talossa'.

***

Summa summarum: Itse en näe laitteessa paljonkaan muuta parannettavaa kuin hinnan ja takuuajan pidennyksen kompressorin osalta. Hintakin tosin hieman kompensoituu jos on vaikkapa pannun vaihto edessä. Tehokkaampi malli joka on tulollaan on sekin parannus tällä saralla. Jos ja kun joku näitä sivuja tavaava hankkii laitteen niin sen säätöön taloon optimaaliseksi kannattaa nähdä hieman vaivaa, on sitä hullumpiakin harrastuksia.

Sitten se pirun energia-avustus, sen kun vielä laitteelle saisi. Kirjoittelin aiheesta lehtiinkin tuossa taannoin, mutta ei lienyt poliitikoilla osaamista asiaan tarttumiseen, eli tuskin tietävät mitä eroa on pumpulla ja pumpulla, saatika sitten VILP:llä ja VILP:llä. Varsinkin tärkeää tuo olisi nyt kun meidän rakkaasta kotimaastamme aiotaan tehdä täysin öljytöntä pelkillä pelleteillä, aurinkosähköllä ja maalämmöllä, halonhakkaajia unohtamatta.
 

VesA

In Memoriam
Vs: VILPPIä Sanyolla

SolarShop sanoi:
Joppe112 sanoi:
Olen jo aiemminkin täällä ehdottanut, että mielestäni IVLP:ssä on järkevämpää eriyttää kokonaan fyysisiin eri säiliöihin & toimintatiloihin talousveden tuotto ja keskuslämmityksen vesi (pätee kaikkiin malleihin). Se on teknisesti helpoin tapa varmistaa paras mahdollinen lämpökerroin (COP) kaikissa olosuhteissa.

Paljonkos meinaat saada lisäsäästöä kyseisellä menetelmällä?
kesällähän lämpöpumppu on vain kallis koriste!

Minun mielipiteeni että miinukselle mennään rutkasti!

Jos haluaa kikkailla on vaihtoehto sekin että laittaa lämpöpumpun paluuvesiputkeen puhallinpatterin joka laskee lämpötilaa 10 astetta. = 8% lisähyöty kokonais copista kesäaikana, eipä silläkään ole merkitystä.

Mallia voinee ottaa Daikin Althermasta.
 
M

mikaora

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Joppe112 sanoi:
...
Olen jo aiemminkin täällä ehdottanut, että mielestäni IVLP:ssä on järkevämpää eriyttää kokonaan fyysisiin eri säiliöihin & toimintatiloihin talousveden tuotto ja keskuslämmityksen vesi (pätee kaikkiin malleihin). Se on teknisesti helpoin tapa varmistaa paras mahdollinen lämpökerroin (COP) kaikissa olosuhteissa.
....

Tässähän sitten oltaisiin toimintaperiaatteen puolesta hyvin lähellä nykyisiä vaihtuvalauhdutteisia maalämpöpumppuja (ns.ruottalaispumppuja) :) Daikin tosiaan taitaa tällä periaatteella toimiakin.
 
S

SolarShop

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

VesA sanoi:
Mallia voinee ottaa Daikin Althermasta.

No kerropas altherman vuosicopit!

Minun mielestä olisi reilua esittää todelliset näytöt ko. laitteesta jonka itse mututuntumalla asettaa ylitse muiden.

Tässähän on se haittapuoli että joku voi jopa uskoakin ja ostaa harhaanjohdetusta vinkistä.

Tämän fooruminhan päätarkoitus olisi opastaa ihmisiä ja saada tietoa mitä markkinoilla
tänäpäivänä saatavilla. Eikä tyhjänpäiväisiä väittelyjä asiasta mistä ei ole todellista oikeata tietoa.
 
J

jsa

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

pr sanoi:
SolarShop sanoi:
No kerropas altherman vuosicopit!
Daikin altherma 007 järjestelmä, pakkasta -26, kone pahkuaa pihalla pitäen lattialämmitysveden 34 asteisena - ilman apuvastusta ainakin sulatukseen asti. Mihin lie perustuu, kun toiminnan alarajalämpötila asetettu -20:een...

edit. päivitetyt lämpötilat. Täytyy mitata ottoteho, kunhan ehtii..

Voiskohan pr kommentoida vuosikulutuksia.
Althermassa on myös mahdollisuus käyttää jäähdytystä joka tietysti huonontaa vuosi COPpia.
 
J

Joppe112

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

SolarShop sanoi:
Joppe112 sanoi:
Olen jo aiemminkin täällä ehdottanut, että mielestäni IVLP:ssä on järkevämpää eriyttää kokonaan fyysisiin eri säiliöihin & toimintatiloihin talousveden tuotto ja keskuslämmityksen vesi (pätee kaikkiin malleihin). Se on teknisesti helpoin tapa varmistaa paras mahdollinen lämpökerroin (COP) kaikissa olosuhteissa.

Paljonkos meinaat saada lisäsäästöä kyseisellä menetelmällä?
kesällähän lämpöpumppu on vain kallis koriste!

Minun mielipiteeni että miinukselle mennään rutkasti!

Jos haluaa kikkailla on vaihtoehto sekin että laittaa lämpöpumpun paluuvesiputkeen puhallinpatterin joka laskee lämpötilaa 10 astetta. = 8% lisähyöty kokonais copista kesäaikana, eipä silläkään ole merkitystä.

Tarkoitus oli ainoastaan kertoa ketjussa, että edes Sanyo CO2:n tekniikka ei ole täydellistä eikä kenties optimoitu meidän pohjoisiin olosuhteisiin vielä. Minä en ainakaan osaa laskea mitä parannukset keskimäärin energiatehokkuudessa toisivat lisää COPpiin säästöinä, koska kaikki palautuu valittuun talon keskuslämmitykseen ja lämmöntarvekäyrään.

Sanyo:n motivaatio voi olla nyt paranemaan päin pohjolan malleille (toivottavasti), mutta taustalla päämarkkina-alueen määrittelyssä painavat vielä pitkään nämä kotimarkkinoiden syyt:

* http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2811.0

ps: tuo sulatustekniikka ulkokennon jäätymistä vastaan CO2-tekniikassa on kyllä nerokas Sanyo:ssa. :)
 
S

SolarShop

Vieras
Vs: VILPPIä Sanyolla

Ok! Joppe112 olen samaa mieltä siitä että IVLP:t on koko maailmassa kehitysvaiheessa. Kyllä hyviä koneita löytyy jo tänäpäivänäkin. Jos vielä 0,4-0,8 vuosicoppia saadaan lisää on IVLP maalämpöpumpun kanssa tasoissa, ja tuosta tasosta ilmeisesti ei enää ole mahdollista nousta?
 
Back
Ylös Bottom