VILPPIä Sanyolla

[jsa]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Ok! Joppe112 olen samaa mieltä siitä että IVLP:t on koko maailmassa kehitysvaiheessa. Kyllä hyviä koneita löytyy jo tänäpäivänäkin. Jos vielä 0,4-0,8 vuosicoppia saadaan lisää on IVLP maalämpöpumpun kanssa tasoissa, ja tuosta tasosta ilmeisesti ei enää ole mahdollista nousta?

No ilmaston lämpeneminenhän parantaa itsestään coppia, toisaalta laitteet itsessään hillitsee ilmaston lämpenemistä, vai miten liekkään ???
No joo kehitystä tapahtuu tietysti koko ajan, mutta laitteisiin voisi toivoa eri käyttöolosuhteisiin soveltuvaa softaa/parametrointia.
Toivottavasti tulevaisuudessa näissä laitteissa on selvä hinta ero maalämppöpumppuihin se virkistäisi näiden kauppa kummasti.
Tai sitten se energia-avustus

 

[hextall]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Semmosta oisin kysyny että riittääkö Sanyon teho paritaloon jossa lämmitettäviä neliöitä noin 210.
Talo on vuodelta 1966 ja sitä tällähetkellä lämmittää vuodelta 1965 oleva oiskohan Höglöfsin öljykattila joten öljyä palaa aika paljon (n.5000l/vuosi)
Talossa on vesikiertoinen patterilämmitys.
Molempiin asuntoihin olisi tarkoitus laittaa vielä lämpöpumput helpottamaan lämmitystä.
Talo sijaitsee Turun alueella.

 

[VesA]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Semmosta oisin kysyny että riittääkö Sanyon teho paritaloon jossa lämmitettäviä neliöitä noin 210.
Talo on vuodelta 1966 ja sitä tällähetkellä lämmittää vuodelta 1965 oleva oiskohan Höglöfsin öljykattila joten öljyä palaa aika paljon (n.5000l/vuosi)
Talossa on vesikiertoinen patterilämmitys.
Molempiin asuntoihin olisi tarkoitus laittaa vielä lämpöpumput helpottamaan lämmitystä.
Talo sijaitsee Turun alueella.

Sanyo CO2 riittää moisessa asumuksessa pelkällä pumpulla suunnilleen nollakeleihin, ja vastuksensa kanssa vähän yli -10 asteeseen. Uusi tuplatehoinen malli voisi olla aika sopiva.

Ilmailmalämpöpumpuilla täydennettynä menee selvästi pitemmälle.

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Semmosta oisin kysyny että riittääkö Sanyon teho paritaloon jossa lämmitettäviä neliöitä noin 210.
Talo on vuodelta 1966 ja sitä tällähetkellä lämmittää vuodelta 1965 oleva oiskohan Höglöfsin öljykattila joten öljyä palaa aika paljon (n.5000l/vuosi)

Juu, ei ainakaan noiden tietojen valossa. Talon energiankulutus lienee siinä 40 000 kWh:n hujakoilla.

Myöskään tälläistä ILPi/VILPi sekoitusta kuin minulla on en suosittelisi. Kovilla pakkasilla kun tuo Sanyon 9 kWh:n vastus tuskin riittää pitämään taloanne lämpöisenä.

***

Eli pää kylmäksi ja odottelemaan sitä isompaa pumppua tai katselemaan muilta valmistajilta vaihtoehtoja.

 

[SolarShop]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Semmosta oisin kysyny että riittääkö Sanyon teho paritaloon jossa lämmitettäviä neliöitä noin 210.
Talo on vuodelta 1966 ja sitä tällähetkellä lämmittää vuodelta 1965 oleva oiskohan Höglöfsin öljykattila joten öljyä palaa aika paljon (n.5000l/vuosi)
Talossa on vesikiertoinen patterilämmitys.
Molempiin asuntoihin olisi tarkoitus laittaa vielä lämpöpumput helpottamaan lämmitystä.
Talo sijaitsee Turun alueella.

Hyviä vastauksia tullut.

Kyllä se on 9kW:n CO2 paikallaan tuohon energianmäärään, suositellaan kohteisiin joissa maksimissaan tarve 60000kWh vuodessa. Myös lisäpotkua 1,5 - 18kW vastuksella. Hinta jossain 10.000-11.000 asennettuna. Tämä ei ole tarjous! vaan arvio.

 

[olvi03]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Kysymys SolarShopille. Minulla on vesikiertoinen patterilämmitystalo. Talo on kaksikerroksinen ja neliöitä n. 250. Lämmitys tällä hetkellä varaavalla sähkölämmityksellä (yösähkö ja kolme 4.5 kwh vastusta varaajassa) Varaaja liian pieni (en tiedä varmasti kokoa, mutta n. 2 m korkea ja metrin leveä eristeineen!) ja yli 3 asteen pakkasilla pitää jo laittaa puukattilaan tuli, että riittää lämmintä vettä pattereihin ja lämmintä vettä suihkuun. Sähköä kuluu lämmitykseen/yösähköön n. 29000 kwh vuodessa. Olen kiinnostunut tuosta Sanyo CO2 pumpusta ja siitä, kuinka paljon säästöä vuodessa voisi sen asentamalla saada. ???

 

[SolarShop]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Kysymys SolarShopille. Minulla on vesikiertoinen patterilämmitystalo. Talo on kaksikerroksinen ja neliöitä n. 250. Lämmitys tällä hetkellä varaavalla sähkölämmityksellä (yösähkö ja kolme 4.5 kwh vastusta varaajassa) Varaaja liian pieni (en tiedä varmasti kokoa, mutta n. 2 m korkea ja metrin leveä eristeineen!) ja yli 3 asteen pakkasilla pitää jo laittaa puukattilaan tuli, että riittää lämmintä vettä pattereihin ja lämmintä vettä suihkuun. Sähköä kuluu lämmitykseen/yösähköön n. 29000 kwh vuodessa. Olen kiinnostunut tuosta Sanyo CO2 pumpusta ja siitä, kuinka paljon säästöä vuodessa voisi sen asentamalla saada. ???

Sähköähän sinulla näyttää menevän ihan kiitettävästi. Periaatteessa tuo pienempikin pystyisi rakentamaan tuon 29000kWh ja puilla loput. Suosittelen odottamaan jonkin aikaa
isompaa CO2 myllyä. Nämä 4,5kW koneet ovat rakentaneet 2. vuosicopeja vähän pienemmissä taloissa. Uskon että uusi tulokas on jo lähes maalämmön tasoissa
vuosicopeissaan. Säästöä voisi tulla jopa 16-18000kWh tai enemmänkin.

 

[wattis]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Mille korkeudelle kannattaa suunnitella seinään reikä tuohon Sanyon ECO lämminvesisäiliöön?

Joissakin kuvissa näytti että liityntä ulkoyksiköltä tulee säiliön alaosaan, mutta valokuvissa kaikki liitännät näyttävät olevan varaajan päällä.

Kattelin jotain kuvaa ja varmaan 125mm halkaisijalta oleva reikä on riittävän iso?

 

[SolarShop]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Mille korkeudelle kannattaa suunnitella seinään reikä tuohon Sanyon ECO lämminvesisäiliöön?

Joissakin kuvissa näytti että liityntä ulkoyksiköltä tulee säiliön alaosaan, mutta valokuvissa kaikki liitännät näyttävät olevan varaajan päällä.

Kattelin jotain kuvaa ja varmaan 125mm halkaisijalta oleva reikä on riittävän iso?

Lämpöpumpun vesiletkut lähtevät alhaalta takaseinästä 5cm lattiattiasta valmiina esityöstettyä kaksi aukkoa 120x90mm, voi myös lähteä lattian läpikin tai sivuista poraamalla 100mm reikä. 9kW lähtee päältä mutta voi myös lähteä alhaaltakin.

 

[fa35]

Vs: VILPPIä Sanyolla

SolarShopille olisi kysymys koskien kaupunkilehti vartissa olleeseen mainokseen.
Onko tuohon perhe Salmisen seinä asennetuun ulkoyksikköön jouduttu tekemään joitain erikois systeemejä ettei sen äänet kantaudu sisään?

 

[SolarShop]

Vs: VILPPIä Sanyolla

SolarShopille olisi kysymys koskien kaupunkilehti vartissa olleeseen mainokseen.
Onko tuohon perhe Salmisen seinä asennetuun ulkoyksikköön jouduttu tekemään joitain erikois systeemejä ettei sen äänet kantaudu sisään?

Asiakas itse asensi sen sinne, eikä ääntele sanoo asiakas.

 

[fa35]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Asiakas itse asensi sen sinne, eikä ääntele sanoo asiakas.

Ja asiakas on aina oikeassa

 

[SolarShop]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Tästä se alkaa!

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Ompas komian näköinen

***

Olisi se vain hienoa kuin alkaisivat inehmot ostailemaan lämpöpumppuja samalla intohimolla kuin ostelevat uusia bemareita. Olisivat halpoja nuo laitteet...

***

Se päivä jolloin investointi pumppuun, varsinkin tehokkaampaan, on 100%:sti pelkästään taloudellisesti kannattava on vielä kaukana, tai ainakin muutaman vuoden päässä (siis jollei käyttäjällä ole edessään lämmitysjärjestelmäremontti). Järkevä kombinaatio tänä päivänä olisi pienehkö pumppu (kuten se nykyinen markkinoilla oleva) varustettuna hieman isommalla kattilalla ja tehoreservillä (= sähkövastukset) + speksattu mahdollisuus liittää laitteeseen aurinkovoimaa tai mitä tahansa VOIMAA.

Tuosta voisikin olla mielenkiintoista tehdä laskelma, siis siitä, että mikä on talon tehonkulutus / missä vaiheessa tietyllä hyötysuhteella toimiva lämpöpumppu ei enää kykene tuottamaan lämpöä. Noissa tehokkaammissakin kun se raja tulee vastaan kun on ilmasta kysymys. Uskoisisn sen nykyisen 4.5 kWh:n pumppuliinin nykyisin olevan siinä järkevässä hinta / tuotto - asetelmassa. Helppoa kuin heinänkorsi, mutta useille meistä maallikoista ei. Lykästämpä tuollaisen nykyisillä ka. hyötysuhteilla versus energian hinta (palataan ensi viikolla, ehkä).

***

Onhan tuota tietenkin helpompi myydä...

 

[SolarShop]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Ompas komian näköinen

***

Olisi se vain hienoa kuin alkaisivat inehmot ostailemaan lämpöpumppuja samalla intohimolla kuin ostelevat uusia bemareita. Olisivat halpoja nuo laitteet...

***

Se päivä jolloin investointi pumppuun, varsinkin tehokkaampaan, on 100%:sti pelkästään taloudellisesti kannattava on vielä kaukana, tai ainakin muutaman vuoden päässä (siis jollei käyttäjällä ole edessään lämmitysjärjestelmäremontti). Järkevä kombinaatio tänä päivänä olisi pienehkö pumppu (kuten se nykyinen markkinoilla oleva) varustettuna hieman isommalla kattilalla ja tehoreservillä (= sähkövastukset) + speksattu mahdollisuus liittää laitteeseen aurinkovoimaa tai mitä tahansa VOIMAA.

Tuosta voisikin olla mielenkiintoista tehdä laskelma, siis siitä, että mikä on talon tehonkulutus / missä vaiheessa tietyllä hyötysuhteella toimiva lämpöpumppu ei enää kykene tuottamaan lämpöä. Noissa tehokkaammissakin kun se raja tulee vastaan kun on ilmasta kysymys. Uskoisisn sen nykyisen 4.5 kWh:n pumppuliinin nykyisin olevan siinä järkevässä hinta / tuotto - asetelmassa. Helppoa kuin heinänkorsi, mutta useille meistä maallikoista ei. Lykästämpä tuollaisen nykyisillä ka. hyötysuhteilla versus energian hinta (palataan ensi viikolla, ehkä).

***

Onhan tuota tietenkin helpompi myydä...

Olen samaa mieltä tyrkkölänmiehen kanssa ainakin siitä bemarin ostosta, paljon ihmiset vaihtaa autonsa uuteen kolmenvuoden välein ja vähän aikaisemminkin, siinä vaihtorahaa palaa jopa kahden vilpin verran eikä varmaan lasketa maksoiko se itsensä takaisin.

 

[wattis]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Tuosta voisikin olla mielenkiintoista tehdä laskelma, siis siitä, että mikä on talon tehonkulutus / missä vaiheessa tietyllä hyötysuhteella toimiva lämpöpumppu ei enää kykene tuottamaan lämpöä. Noissa tehokkaammissakin kun se raja tulee vastaan kun on ilmasta kysymys. Uskoisisn sen nykyisen 4.5 kWh:n pumppuliinin nykyisin olevan siinä järkevässä hinta / tuotto - asetelmassa. Helppoa kuin heinänkorsi, mutta useille meistä maallikoista ei. Lykästämpä tuollaisen nykyisillä ka. hyötysuhteilla versus energian hinta (palataan ensi viikolla, ehkä).

Olen saanut tarkennettua omia laskelmia talon tehonkulutuksesta eri lämpötiloissa. Näyttää siltä että n. -3 asteessa Sanyo CO2 riittää yksin (sisältäen käyttö- ja lämmitysveden). Service manuaalin mukaan Sanyo CO2 tuottaa -15 asteessa vielä 4,5kW (ottotehon ollessa 2,48kW). Talo kuluttaa -15 asteessa ~6,6kW, eli noissa pakkasissa tarvitaan jo 4,6kW sähköä. Noita pakkasia lienee enintään 40 vuorokautta vuodessa Oulussa (tänä vuonna ollut n. 2vrk n. -15C, kylmimmillään kai jotain -17 asteessa käynyt hetkellisesti). Ehkä noin 4400kWh menee talven kylmimpinä aikoina ja lopputalven aikana menee n. 2000kWh.

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Talo kuluttaa -15 asteessa ~6,6kW, eli noissa pakkasissa tarvitaan jo 4,6kW sähköä. Noita pakkasia lienee enintään 40 vuorokautta vuodessa

Moi! Etkös sinä ollut pykäämässä uutta taloa? Tuo lukema kuulostaa hieman kovalta, siis tuon pumpun kanssa. Jos rakennat uuden 160 'lämpö'-neliöisen talon niin kyllä sinun pitää tuolla pumpun saannilla -15 asteeseen se pystyä lämpöisenä pitämään, jos ei niin kannattaa tuijottaa hieman rakenteita (kune en muista enää montako sataa neliötä sinulla oli suunnitteilla).

***

Siellä Oulun orkeudella muuten tuo isompi pumppu alkaa jo paremmin tienata itseänsä. Tosin ehkä sinne maalämpövaihtoehdot ovat hieman selkeämpiä... ...tai ainakin toistaiseksi... ...eiköhän tuon myönnä meidän kauppiaammekin. Ja tuon auringon vaikutuskin talviaikaan taitaa hieman poiketa näistä 'etelän' lukemista.

 

[miksula]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Onko kukaan selvitellyt noiden kahden sonyo mallien ruotsin hintaa
siis co2 ja tuon artic 10 ?

 

[wattis]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Moi! Etkös sinä ollut pykäämässä uutta taloa? Tuo lukema kuulostaa hieman kovalta, siis tuon pumpun kanssa. Jos rakennat uuden 160 'lämpö'-neliöisen talon niin kyllä sinun pitää tuolla pumpun saannilla -15 asteeseen se pystyä lämpöisenä pitämään, jos ei niin kannattaa tuijottaa hieman rakenteita (kune en muista enää montako sataa neliötä sinulla oli suunnitteilla).

Usko vaan että olen tuijotellut noita rakenteita jo kyllästymiseen asti! Talo menee kategoriaan matalaenergia talo. 550m3 on tila jota lämmitetään. Laskennallinen energiakulutus vuodessa on ~17500kWh.

Samaa mieltä että taloon Oulussa kannattaisi valita sellainen pumppu joka pystyy tuottamaan hyvällä COP:lla kaiken tarvittavan tehon vielä -15C:ssä.
Vertailun vuoksi -15C:ssä
Daikin Altherma malli 7 antaa ~4,6kW (COP reilut 2, +35asteinen vesi).
Sanyo CO2 antaa 4,5kW (COP vajaat 2, +35 asteinen vesi)

Ja -7C
Daikin Altherma malli 7 antaa 6kW (COP 3, 30 asteinen vesi).
Sanyo CO2 antaa 4,5kW (COP 2, +30 asteinen vesi) Laskin nuo arvot tuosta manuaalista (lopussa) löytyvästä taulukosta. http://www.ahlsell.se/upload/kyl/D&S/1KCCservicemanual_co2_sve.pdf Arvot ovat erejä kuin Jopen laskemat tuonne Lämpöpumppujen mallit osioon: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=2156.0;attach=2253;image

Kun talon energian tarve on -7C ~5300W niin tuolla perusteella Daikin näyttäisi paremmalta vaihtoehdolta.

 

[mikaora]

Lisävaraajan kytkentä? (Vs: VILPPIä Sanyolla)

Mitenhän Sanyoon kannattaisi kytkeä lisävaraaja käyttövedelle? Ja millainen varaaja? Tarve on käytännössä ammeen takia.. Eli tarttis saada siis n. 250L 37c vettä kertalaakista, ja veikkaan että sanyon omalla varaajalla kapasiteetti ei riitä. Kytkentä pitäs luonnollisesti olla sellainen, että vettä ei tarvitsis hirveen paljoo suoralla sähköllä lämmittää.

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: Lisävaraajan kytkentä? (Vs: VILPPIä Sanyolla)

Mitenhän Sanyoon kannattaisi kytkeä lisävaraaja käyttövedelle? Ja millainen varaaja? Tarve on käytännössä ammeen takia.. Eli tarttis saada siis n. 250L 37c vettä kertalaakista, ja veikkaan että sanyon omalla varaajalla kapasiteetti ei riitä. Kytkentä pitäs luonnollisesti olla sellainen, että vettä ei tarvitsis hirveen paljoo suoralla sähköllä lämmittää.

Moi!

Itse olen miettinyt hieman samaa. Tosin olen miettinyt jos tuohon käyttövesipuolelle sarjottaisi pienen käyttövesivaraajan jota lämmittäisi aurinkolämmöllä. Eikös se vaadi vaan sen että sekottaja on ennen tuota uutta varaajaa ja sitten loppu olisi niinkuin ennenkin.

***Sitten tas jos haluat saada siihen varaajaan kompressoitua lämpöä lämpöpumpulla menee jo vaikeammaksi. Käytännössä tuossa ei olisi mitään etua jos varaaja olisi lähtevässä käyttövesilinjassa, koska Sanyo kuitenkin lämmittäisi siihen tulevan veden (ja kun tuo kulutus olisi noin iso niin vastuksilla). ELi vaatisi jonkinmoisen lataushässäkän.

Itse olen kyllä sitä mieltä että laitteesta irtoaa tuo 300litraa kuumaa vettä kertarysäyksellä. Siinä käy vaan niin että vastus menee päälle ja ottaa hieman tehoja, mutta vesi kyllä pysyy lämpöisenä.

Rakas kauppiaamme järjestää sinulle varmaan testin jollei ole jo järjestänytkin.

 

[mikaora]

Vs: Lisävaraajan kytkentä? (Vs: VILPPIä Sanyolla)

Mitenhän Sanyoon kannattaisi kytkeä lisävaraaja käyttövedelle? Ja millainen varaaja? Tarve on käytännössä ammeen takia.. Eli tarttis saada siis n. 250L 37c vettä kertalaakista, ja veikkaan että sanyon omalla varaajalla kapasiteetti ei riitä. Kytkentä pitäs luonnollisesti olla sellainen, että vettä ei tarvitsis hirveen paljoo suoralla sähköllä lämmittää.

Moi!

Itse olen miettinyt hieman samaa. Tosin olen miettinyt jos tuohon käyttövesipuolelle sarjottaisi pienen käyttövesivaraajan jota lämmittäisi aurinkolämmöllä. Eikös se vaadi vaan sen että sekottaja on ennen tuota uutta varaajaa ja sitten loppu olisi niinkuin ennenkin.

***Sitten tas jos haluat saada siihen varaajaan kompressoitua lämpöä lämpöpumpulla menee jo vaikeammaksi. Käytännössä tuossa ei olisi mitään etua jos varaaja olisi lähtevässä käyttövesilinjassa, koska Sanyo kuitenkin lämmittäisi siihen tulevan veden (ja kun tuo kulutus olisi noin iso niin vastuksilla). ELi vaatisi jonkinmoisen lataushässäkän.

Itse olen kyllä sitä mieltä että laitteesta irtoaa tuo 300litraa kuumaa vettä kertarysäyksellä. Siinä käy vaan niin että vastus menee päälle ja ottaa hieman tehoja, mutta vesi kyllä pysyy lämpöisenä.

Rakas kauppiaamme järjestää sinulle varmaan testin jollei ole jo järjestänytkin.

Eipä se niin paljoo haittais jos ammeen täytön yhteydessä joutuis jonkin verran suoraa sähköä uhraamaan, ei sitä kuitenkaan päivittäin tule ammetta käytettyä. Joten periaatteessa suoraan Sanyon lähtevään käyttövesilinjaan kytketty lisävaraaja varmaan ajais asiansa (=vesi ei loppuis kesken koskaan), normaalikäytössähän veden kuitenkin lämmittäis pääosin Sanyo kompurallaan.

Millä logiikalla Sanyo muuten ottaa vastukset käyttöön?

Ja eikö tosiaan kukaan Sanyon omistaja ole tehnyt testiä käyttöveden riittävyydestä?? MLP puolen foorumilla tätä on harrastettu, mutta mikäpä sitä on loruutella ku on rahaa

 

[VesA]

Vs: Lisävaraajan kytkentä? (Vs: VILPPIä Sanyolla)

Mitenhän Sanyoon kannattaisi kytkeä lisävaraaja käyttövedelle? Ja millainen varaaja? Tarve on käytännössä ammeen takia.. Eli tarttis saada siis n. 250L 37c vettä kertalaakista, ja veikkaan että sanyon omalla varaajalla kapasiteetti ei riitä. Kytkentä pitäs luonnollisesti olla sellainen, että vettä ei tarvitsis hirveen paljoo suoralla

Kerrostaloissahan on kuumassa vedessä kiertovesipumppu. Jos tässä tapauksessa haluaa sekä pumpun edut että suuremman tilavuuden, pitänee laittaa varaaja Sanyon ottopuolelle, ja kierrättää varaajan vettä hissuksiin sanyon lämmönvaihtimen läpi niin, että lämmintä on lopulta molemmissa pöntöissä.

 

[janosvalos]

Vs: Lisävaraajan kytkentä? (Vs: VILPPIä Sanyolla)

Kerrostaloissahan on kuumassa vedessä kiertovesipumppu. Jos tässä tapauksessa haluaa sekä pumpun edut että suuremman tilavuuden, pitänee laittaa varaaja Sanyon ottopuolelle, ja kierrättää varaajan vettä hissuksiin sanyon lämmönvaihtimen läpi niin, että lämmintä on lopulta molemmissa pöntöissä.

Meidän perheen käyttötottumuksilla (aamusauna ja koko perheen aamusuihkut) lisavaraaja voisi olla Sanyon lähtölinjassa. Kulutus on siis hyvin aamupainotteista. Kun lisävaraaja tyhjenisi, ottaisi se Sanyon lämmittämää vettä tilalle tarpeen mukaan. Vastusten ohjaus voisi toimia yösähköllä siten että lämpötila saisi lisävaraajassa nousta vähän korkeammalle kuin mihin Sanyo pystyisi.

Mikäli taloon tulisi saunavieraita, voisi vastukset kytkeä taulusta lämmittämään lisävaraajaa myös päiväsähköllä (kuten nykyisessäkin 2-tariffi järjestelyssä toimitaan)

Vai olenko ihan pihalla tämän järkeilyni kanssa?

 

[VesA]

Vs: Lisävaraajan kytkentä? (Vs: VILPPIä Sanyolla)

Kerrostaloissahan on kuumassa vedessä kiertovesipumppu. Jos tässä tapauksessa haluaa sekä pumpun edut että suuremman tilavuuden, pitänee laittaa varaaja Sanyon ottopuolelle, ja kierrättää varaajan vettä hissuksiin sanyon lämmönvaihtimen läpi niin, että lämmintä on lopulta molemmissa pöntöissä.

Meidän perheen käyttötottumuksilla (aamusauna ja koko perheen aamusuihkut) lisavaraaja voisi olla Sanyon lähtölinjassa. Kulutus on siis hyvin aamupainotteista. Kun lisävaraaja tyhjenisi, ottaisi se Sanyon lämmittämää vettä tilalle tarpeen mukaan. Vastusten ohjaus voisi toimia yösähköllä siten että lämpötila saisi lisävaraajassa nousta vähän korkeammalle kuin mihin Sanyo pystyisi.

Mikäli taloon tulisi saunavieraita, voisi vastukset kytkeä taulusta lämmittämään lisävaraajaa myös päiväsähköllä (kuten nykyisessäkin 2-tariffi järjestelyssä toimitaan)

Vai olenko ihan pihalla tämän järkeilyni kanssa?

Lienee järkevää olla investoimatta systeemiin kovin paljon. Lähtölinjassa oleva varaaja vaan ei pelasta Sanyota hölmöilyltä: pahimmassa tapauksessa Sanyo pamahtaa turhaan vastuksille, kun vaikkapa puolet lisävaraajasta on käytetty ja kuumaa vettä olisi vaikka kuinka, koska tilalletuleva kylmä vesi jäähdyttää heti Sanyota joka asiasta hätääntyy. Jos pöntöt ovat toisessa järjestyksessä näin ei käy ennenkuin lisävaraaja on kokonaan käytetty.

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: Lisävaraajan kytkentä? (Vs: VILPPIä Sanyolla)

Millä logiikalla Sanyo muuten ottaa vastukset käyttöön?

Tuohonkin se herra Solarshop osaa antaa oikean vastauksen jos nyt 9kW laite hypessään vielä joutaa (tulisikohan tämä pienokainen muuten hinnassaan hieman alas kun tuon uuden julkistavat...). Käsittääkseni laite ottaa vastusreservin aika pian käyttöön kun huomaa ettei kykene ilmasta lämpöä imemään, eli että 'tankin' yläosan lämpötila laskee johonkin pisteeseen. Sitten se ottaa vastusta mukaan ihan sen perusteellaa paljonkon on tarvetta. Tuo edellinen on siis vain ihan käytännön havainnointia kun olen käynyt kurkaamassa laitetta pitkän suihkun lomassa ja spekseihin en enää viitsi paneutua.

***

Siinä että siihen sarjaan, siis jatkoksi laittaisi varaajan en hevin lähtisi, siis ilman jonkinmoista lataushässäkkää. Todennäköisesti tuollainen asennus johtaisi siihen, että kun tulet kolmen viikon pohojammaan reissulta kotiin, joudut laskemaan 300 litraa vettä lavuaariin ennenkuin saat kätesi pestyä (jos ei siis siinä varaajassasi ole omaa vastushässäkkää, niinkuin varmaan olet ajatellut).

Eikös tuo ole aikas helppo laskea paljonko se vesimäärä tarvitsee saavuttaakseen tuon lämpötilan kun tietää hanan virtausnopeuden ja kylmän veden lämpötilan, eli uskon että pähkäilet asiaa ihan suotta.

***

Vaikka olisikin mielenkiintoista ottaa tunnin suihku 37 asteisessa vedessä ihan vain empiirisen tiedon keräämiseksi niin jääköön nyt väliin ,hoitakoon herra Aurinkokauppias tuon suihkureissun.

 

[janosvalos]

Vs: Lisävaraajan kytkentä? (Vs: VILPPIä Sanyolla)

Lienee järkevää olla investoimatta systeemiin kovin paljon. Lähtölinjassa oleva varaaja vaan ei pelasta Sanyota hölmöilyltä: pahimmassa tapauksessa Sanyo pamahtaa turhaan vastuksille, kun vaikkapa puolet lisävaraajasta on käytetty ja kuumaa vettä olisi vaikka kuinka, koska tilalletuleva kylmä vesi jäähdyttää heti Sanyota joka asiasta hätääntyy. Jos pöntöt ovat toisessa järjestyksessä näin ei käy ennenkuin lisävaraaja on kokonaan käytetty.

Näinhän siinä saattaisi käydä - mutta tämähän onkin vain hypoteettista pohdintaa. Uutta taloa rakentaessa tuli tehtyä se "nyt edullisin investointiratkaisu", joka varmistaa sen ettei meille ihan äkkiä VILPPIä Sanyolla tule. Mutta eihän se opiskelua tulevaisuuden varalta tulppaa....

 

[VesA]

Vs: Lisävaraajan kytkentä? (Vs: VILPPIä Sanyolla)

Lienee järkevää olla investoimatta systeemiin kovin paljon. Lähtölinjassa oleva varaaja vaan ei pelasta Sanyota hölmöilyltä: pahimmassa tapauksessa Sanyo pamahtaa turhaan vastuksille, kun vaikkapa puolet lisävaraajasta on käytetty ja kuumaa vettä olisi vaikka kuinka, koska tilalletuleva kylmä vesi jäähdyttää heti Sanyota joka asiasta hätääntyy. Jos pöntöt ovat toisessa järjestyksessä näin ei käy ennenkuin lisävaraaja on kokonaan käytetty.

Näinhän siinä saattaisi käydä - mutta tämähän onkin vain hypoteettista pohdintaa. Uutta taloa rakentaessa tuli tehtyä se "nyt edullisin investointiratkaisu", joka varmistaa sen ettei meille ihan äkkiä VILPPIä Sanyolla tule. Mutta eihän se opiskelua tulevaisuuden varalta tulppaa....

Niin.. itsekin tässä lämmitän käyttövedet systeemillä, jonka häviö kesäaikaan on tasainen 700W. Talvella enemmän. Tarttis vaan saada tilalle jotain tolkullisen hintaista. Ehkäpä se GREEn uutuusmalli vaikka siihenkin sitten pitää rakentaa lämmitysjärjestelmä jotenkin.

 

[SolarShop]

Vs: Lisävaraajan kytkentä? (Vs: VILPPIä Sanyolla)

Mitenhän Sanyoon kannattaisi kytkeä lisävaraaja käyttövedelle? Ja millainen varaaja? Tarve on käytännössä ammeen takia.. Eli tarttis saada siis n. 250L 37c vettä kertalaakista, ja veikkaan että sanyon omalla varaajalla kapasiteetti ei riitä. Kytkentä pitäs luonnollisesti olla sellainen, että vettä ei tarvitsis hirveen paljoo suoralla sähköllä lämmittää.

Sanyo CO2 4,5 kW

kuumavesikapasiteetti:

verkoston vesi +10 astetta
Säiliön ylälämpö 50 astetta
kulutus 12 litraa minuutissa
40 asteista
kapasiteetti 100 litraa

verkoston vesi +10 astetta
Säiliön ylälämpö 65 astetta
kulutus 12 litraa minuutissa
40 asteista
kapasiteetti 365 litraa

verkoston vesi +10 astetta
Säiliön ylälämpö 75 astetta
kulutus 12 litraa minuutissa
40 asteista
kapasiteetti 540 litraa

Ei siihen erillistä varaaja tarvita, halvin konsti säädetään säiliön yläosan lämpötila korkeammalle sähkövastuksella.

 

[mikaora]

Vs: Lisävaraajan kytkentä? (Vs: VILPPIä Sanyolla)

Sanyo CO2 4,5 kW

kuumavesikapasiteetti:

verkoston vesi +10 astetta
Säiliön ylälämpö 50 astetta
kulutus 12 litraa minuutissa
40 asteista
kapasiteetti 100 litraa

verkoston vesi +10 astetta
Säiliön ylälämpö 65 astetta
kulutus 12 litraa minuutissa
40 asteista
kapasiteetti 365 litraa

verkoston vesi +10 astetta
Säiliön ylälämpö 75 astetta
kulutus 12 litraa minuutissa
40 asteista
kapasiteetti 540 litraa

Ei siihen erillistä varaaja tarvita, halvin konsti säädetään säiliön yläosan lämpötila korkeammalle sähkövastuksella.

Esitteiden mukaan sanyo tekee 65-70c vettä jo kompuralla, vai vaatiko tää jo sen että nostetaan sähkövastuksella 50->65c? Tässä varmaan sitten myös varaajan alaosan lämmöt nousee ja hyötysuhde jonkin verran kärsii? Mutta tulishan niitä lämoöhäviöitä joka tapauksessa myös lisävaraajasta ja veden kierrätyksestä tms.

 

[SolarShop]

Vs: Lisävaraajan kytkentä? (Vs: VILPPIä Sanyolla)

Sanyo CO2 4,5 kW

kuumavesikapasiteetti:

verkoston vesi +10 astetta
Säiliön ylälämpö 50 astetta
kulutus 12 litraa minuutissa
40 asteista
kapasiteetti 100 litraa

verkoston vesi +10 astetta
Säiliön ylälämpö 65 astetta
kulutus 12 litraa minuutissa
40 asteista
kapasiteetti 365 litraa

verkoston vesi +10 astetta
Säiliön ylälämpö 75 astetta
kulutus 12 litraa minuutissa
40 asteista
kapasiteetti 540 litraa

Ei siihen erillistä varaaja tarvita, halvin konsti säädetään säiliön yläosan lämpötila korkeammalle sähkövastuksella.

Esitteiden mukaan sanyo tekee 65-70c vettä jo kompuralla, vai vaatiko tää jo sen että nostetaan sähkövastuksella 50->65c? Tässä varmaan sitten myös varaajan alaosan lämmöt nousee ja hyötysuhde jonkin verran kärsii? Mutta tulishan niitä lämoöhäviöitä joka tapauksessa myös lisävaraajasta ja veden kierrätyksestä tms.

Tekee kompuralla erittäin kuumaa vettä mutta esim. tehdasasetuksilla ajettaessa ylälämpö pidetään 52-55 asteisena joka riittää normaalitaloudessa. Mikäli tarvitaan lisäpotkua niin sitä on kyllä tarjolla -ja lisäpotku maksaa tehtiinpä se millä energianmuodolla hyvänsä.

 

[janti]

Vs: VILPPIä Sanyolla

En muista oliko jo jossain ketjussa linkkiä, mutta tässäpä linkki käyttöohjeeseen
http://www.sanyoshop.fi/tekniset_tiedot/Kayttoohje_CO2_ECO.pdf

Tuossa vielä CO2tekniikan esittely
Sanyo_CO2_lampopumpputekniikka
http://www.sanyoshop.fi/tekniset_tiedot/Sanyo_CO2_lampopumpputekniikka.pdf

 

[janti]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Olen saanut tarkennettua omia laskelmia talon tehonkulutuksesta eri lämpötiloissa. Näyttää siltä että n. -3 asteessa Sanyo CO2 riittää yksin (sisältäen käyttö- ja lämmitysveden). Service manuaalin mukaan Sanyo CO2 tuottaa -15 asteessa vielä 4,5kW (ottotehon ollessa 2,48kW). Talo kuluttaa -15 asteessa ~6,6kW, eli noissa pakkasissa tarvitaan jo 4,6kW sähköä. Noita pakkasia lienee enintään 40 vuorokautta vuodessa Oulussa (tänä vuonna ollut n. 2vrk n. -15C, kylmimmillään kai jotain -17 asteessa käynyt hetkellisesti). Ehkä noin 4400kWh menee talven kylmimpinä aikoina ja lopputalven aikana menee n. 2000kWh.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3760.msg47791;topicseen#msg47791

Tuostahan sitä voisi lähteä arvioimaan. Hintaero noilla 4,5kW ja 9 kW laitteilla on noin ilmeisesti noin 2500€ ja sillähän saa ainakin noin 38 000 kWh sähköä.

Esim. Jos niitä -5 asteen keskilämmön alittavia pakkaspäiviä olisi vaikka 40 päivää vuodessa ja ne avustettaisiin suorasähköllä keskiteholla +3 kW vastus täysillä 24h => 2880 kWh vuosittain suoraasähköä vastukselle.

=> Investoinnin takaisinmaksuun menisi sähkön säästöllä noin 13 vuotta
=> Tuskin kannattaa isompi laite hankkia jos noi lähtötiedot pitävät kutinsa ehkä järkevämpää olisi vältellä pitkiä suihkuja kovilla pakkasilla.

 

[wattis]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Kiitos janti Tämä on ollut myös omien pitkällisten harkintojen tulos. Toki vaakakupissa painaa myös (pikkasen) rakkaan vaimon -ei niin kevyt sana- suuren ulkoyksikön rujosta ulkonäöstä. :

 

[Otso]

Vs: VILPPIä Sanyolla

Miten Sanyossa kannattaisi toteuttaa kondenssiveden poisto? Ruotsalaisissa pumpuissa kondenssi kerätään hallitusti joko altaaseen tai johdetaan poistoputkella esim. rännikaivoon. Jäätyminen estetään lämmityskaapelin pätkällä.