virtausmittauksia

[ylonve]

Mittasin omasta Ultimate Basic 12:sta virtausta kuumalankavirtausmittarilla. Puhallus: high, lämpöpyyntö täysillä. Mittari oli työnnettynä läppien välistä.. Virtaus vaihteli riippuen mittauskohdasta 3-4 m/s välillä, keskiarvo 3.5 ms/s. Vasemassa reunassa oli 4 m/s ja oikeassa 3 m/s. Laskin pinta-alaksi 0.60 m x 0.04 m = 0.024 m2. Tästä saadaa virtaukseksi tunnissa:

3.5 m/s * 0.024 m2 * 3600 s = 302,4 m3/h

Valmistaja ilmoittaa 570 m3 eli todellisuudessa virtaus on vain puolet. Voitte siis jakaa COP-laskelmat kahdella. Tämä romahduttaa pumpun hyötysuhteen lähelle yhtä.

 

[teukka]

Vs: virtausmittauksia

Aion kesän aikana mittailla sen puhaltimen kierroslukua, koska tuntuu siltä, että esim. high- asennossa se puhallus ei ole aina sama. Se riippuu jostakin.

Tuollainen kuumalankamittarikin on käynyt mielessä, mutta etukäteen arvelin käyvän kuten sinullakin, että arvot ovat vähän epämääräisiä.

 

[ylonve]

Vs: virtausmittauksia

Testasin med ja low asetuksilla arvot olivat pienempiä. Mielestäni high asetuksella on kyllä puhaltanut kovempaakin. Voi olla, että olet oikeassa. Jatketana mittailua.

 

[Freeze]

Vs: virtausmittauksia


Kyllä se ilmamäärä on yleensä se minkä tehdas tai valmistaja ilmoittaa, mutta Ultin ILPOISTA en mene kyllä vannomaan mitään.

 

[Jihala]

Vs: virtausmittauksia

Täällä mittausta pitotilla talvella. Yritin nopeutena ja paineen kautta. Puhallusaukko laajeneva ulospäin ja korkeussuunnassakin pientä eroa, samoin sivuprofiili epämääräinen.

Katsoin toivottomaksi saada "varmaa" ilmamäärää tällä hommalla, joten käytin speksien arvoa lämpötehon
laskennassa. Omasta mielestä pääsin hyvin järkevään lopputulokseen tälläkin, puhallus koko ajan manuaalilla.

Tämä "teukan" rpm-mittaus voisi olla se "varma", omassa ilpissä pelkkä puhallus ja siitä voisi ottaa speksien mukaisen ilmamäärän referenssiksi.

 

[Kari]

Vs: virtausmittauksia

Se kun vaan riippuu niin monesta asiasta se ilmamäärä. Itse olen sitä ihmetellyt ja tutkiskellut ja sanonut täälläkin että on ihan turha mittailla COP arvoja jos ei ole tietoa ilmamääristä. (nyt puhun Panasta muista en tiedä mutta mitä olen seurannut niin asiat on samanlaisia muissakin pumpuissa) Eli vaikka kakesta kuinka näpyttelisi koneen puhaltamaan täysillä niin ei puhalla ja kun lueskelee service manuaaleja niin näin myöskin on. Puhallin nopeuksia on huomattavasti enemmän koneessa kuin ne 5 tai jotain mitä näpytellään kakella.
Ja kaikkia rajotuksia miksi kone laskee puhallus nopeutta ei varmasti ole edes service manuaaleissa täysin selvitetty. Se miksi toiset saavat täällä valmistajan ilmoittamia COP arvoja reilusti parempia arvoja arvelisin johtuvan tästä Ja asiasta kolmanteen aloitan uuden keskustelun kuhan keksisin millä nimellä ja mihin energian kulutus tms :-\

 

[ylonve]

Vs: virtausmittauksia

Mittasin virtauksen siitä kohti mistä tuo pinta-ala on laskettu. Kyllä tuosta saa hyvän mittausarvon kun laskee keskiarvon useasta kohdasta. Tuo kuumalankamittari perustuu samaan periaatteeseen kuin autojen ilmamäärämittarit.

Kohta saadaan muista laitteista vertailun vuoksi arvoja.

Pyörimisnopeus näyttää vaihtelevan manuaaliasetuksellakin, kuten täällä on todettu.

 

[ilpo]

Vs: virtausmittauksia

Kokeilkaapas mittailla ilmamääriä FAN-tilassa, siten voisi ainakin arvioida cop-mittausten yhteydessä että ollaanko speksin mukaisissa ilmamäärissä vai ei.
Mitä muuten tekee puhallus automaatilla fan-moodissa?

Ja kaikkia rajotuksia miksi kone laskee puhallus nopeutta ei varmasti ole edes service manuaaleissa täysin selvitetty.

Tuo Karin mainitsema seikka on askarruttanut kovasti, onko kenelläkään tietoa ohjauslogiikasta:Missä tilanteessa ajellaan kompuratehoja ja missä säädetään puhallusvoimakkuutta? Freeze?

 

[glocker]

Vs: virtausmittauksia

Pyörimisnopeus näyttää vaihtelevan manuaaliasetuksellakin, kuten täällä on todettu.

High asennossa Ultimatella välillä hyökkää puhaltamaan lujempaa. Eli näyttäisi olevan ainakin neljä puhallustasoa: low, med, high ja kaukosäätimestä säätämättömissä oleva "high2". Edellyttäen että koneesi/asennuksesi on kunnossa vrt. keskustelu säälittävästä jäähdytystehosta.

Onko high ja high power -toiminnoilla puhallusvoimakkuudessa laitteessasi eroja?

 

[Jihala]

Vs: virtausmittauksia

ilpolle:

Näin juuri tein itsellä, vertasin FAN-tilaa ja HEATia keskenään. Minulla ollut puhallin koko ajan asennossa: pieni. Asteikko pieni-keski-suuri ja quiet. Tällä pienellä taso tuntui pysyvän samalla tasolla molemmilla tiloilla.
Suuri-asennossa puhallin seilaa lämmityksellä, takapuolituntumalla pieni-asennossa ei selvää seilausta eri lämmitystehoilla.
Ennen logger-mittauksia otin kynälyysillä lukemia silloin tällöin, mutta kyllä ne oli "vähän sinne päin".
Sitten, kun sai suoraan exceliin, niin tuli tolkkua.

 

[Kari]

Vs: virtausmittauksia

Pana E9CKP:n manuaali kertoilee seuraavaa mikäli oikein ymmärsin.Puhallin nopeutta rajoitetaan kennon lämpötilan mukaan (todennäköisesti paluulinjassa ? ) Ja vaihto pisteet esim manuaali puhallus ja manuaali suuntaus on 19/31/33/37/58 astetta eli puhaltimen nopeus nousee jos on asetettu esim täysille niin vasta kun lämpö on 58 astetta täysi puhallus. Alaspäin mentäessä 55/32/24/16 (33ja37 vaihtopiste on sama 24) Eli kun ollaan sellaisessa tilanteessa että ulospuhallus on jotai 30 ja 40 asteen välillä niin riippuen kompuran tehosta
puhallus voi olla mitä sattuu vaikka olisi asetettu täysille. Jos haluaa mitata jatkuvaa COP arvoa niin on pakko mitata jatkuvasti myös puhallin nopeutta. Nopeuksia sisäisesti on 31 mutta näyttävät kyllä liittyvän automaatti
asetuksiin tai jäähdytykseen. Itse en löytänyt ilmamääristä tietoja osatehoilla eli pitäisi mitata ja sitten ottaa moottorin jänniteseuranta käyttöön. Eihän se COP siitä miksikään muutu vaikka kuinka mittailis mutta olishan se hauska tietää mitä se oikeesti osakuormilla on. Tässä voi kesällä sadepäivinä viritellä sopivia vehkeitä talven mittauksiin.Tosin pitää sitten PC asennella tohon ulos ikkunan taakse ettei sotke tarkkoja mittaustuloksia

 

[ylonve]

Vs: virtausmittauksia

Daisekai 13 antoi keskimäärin 4 m/s täydellä puhalluksella (high power tila). Pinta-alaksi arvioitiin 0.06 m x 0.60 m, tästä tulisi virtaukseksi 520 m3/h.

Voisiko joku tsekata tuon pinta-alan, jos löytyisi jostain speksistä.

 

[ylonve]

Vs: virtausmittauksia

Mittaisin Ultimate 12:n virtaukset uudestaan. Tällä kertaa ulkona +13, lämmitysmoodi, lämpötilapyyntö maksimissa. Tässä tulokset:

fan speed / virtaus(keskiarvo pinta-alalle):
high 4.5 m/s
med 4.0 m/s
low 3.5 m/s

lisäksi mittasin high power moodin, joka antoi samat kuin fan speed high: high power 4.5 m/s.

Tästä saadaan maksimivirtaus 4.5 m/s * 0.024 m2 * 3600 = 388.8 m/s, eli vielä puuttuu ilmoitetusta. Tosin suurin virhe tuossa tulee varmasti pinta-alan korkeuden määrityksestä, kun 1 cm heitto aiheuttaa 20 % eron.

 

[ylonve]

Vs: virtausmittauksia

Viimeinen tarjous pinta-alan korkeudeksi olisi 4.5 cm, jolloin maksimivirtaukseksi tulisi 437.4 m3 / h, eli puuttuu enää 25 % ilmoitetusta.

 

[ilpo]

Vs: virtausmittauksia

Morjens!
Viime aikoina porukka on ollut täällä varsin aktiivista (toisin kuin vaikkapa allekirjoittanut :-[ :)
Hyvä niin, sivuilta löytyy koko ajan mielenkiintoista luettavaa.

Palaisin vielä tuohon vanhaan aiheeseen koska asia ei tullut täysin selväksi ja olisi kuitenkin mukavaa tietää hieman tarkemmin vehkeen sielunelämästä:

Ja kaikkia rajotuksia miksi kone laskee puhallus nopeutta ei varmasti ole edes service manuaaleissa täysin selvitetty.

Tuo Karin mainitsema seikka on askarruttanut kovasti, onko kenelläkään tietoa ohjauslogiikasta:Missä tilanteessa ajellaan kompuratehoja ja missä säädetään puhallusvoimakkuutta? Freeze?
[/quote]

Kari löysikin tietoa puhalluksen ohjauksesta,:
(Periaate lienee sama muillakin merkeillä?)

Pana E9CKP:n manuaali kertoilee seuraavaa mikäli oikein ymmärsin.Puhallin nopeutta rajoitetaan kennon lämpötilan mukaan (todennäköisesti paluulinjassa ? ) Ja vaihto pisteet esim manuaali puhallus ja manuaali suuntaus on 19/31/33/37/58 astetta eli puhaltimen nopeus nousee jos on asetettu esim täysille niin vasta kun lämpö on 58 astetta täysi puhallus. Alaspäin mentäessä 55/32/24/16 (33ja37 vaihtopiste on sama 24) Eli kun ollaan sellaisessa tilanteessa että ulospuhallus on jotai 30 ja 40 asteen välillä niin riippuen kompuran tehosta
puhallus voi olla mitä sattuu vaikka olisi asetettu täysille.

Mutta entä kompuran ohjaus? Miten toimii?

 

[tet]

Vs: virtausmittauksia

Mutta entä kompuran ohjaus? Miten toimii?

Ihan villin arvauksen voin pistää, vai pitäisikö sanoa että valistuneen arvauksen säätötekniikan parissa työskentelevältä henkilöltä.

Luulenpa että molempia, sekä puhallinta että kompuraa, ohjaa sama (luultavasti sumea) säädin. Ne siis molemmat pyörivät sitä lujempaa mitä kauempana lämpötilan asetusarvosta ollaan, noin pääsääntöisesti. Sitten on koko joukko rajoituksia jotka tekevät poikkeuksia tähän sääntöön. Sen takia luulen että laitteissa on sumea säädin, tavalliseen PID-säätimeen ei hirveästi kannata noita rajoituksia rakennella, tahtovat vaan sotkea selvää säätöalgoritmia. Helpompaa on tehdä fuzzy- eli sumea säädin.

Toinen mahdollisuus on, että kompuraa ohjaa toinen säädin joka pyrkii pitämään sisäyksikön kennon vakiolämpötilasssa. Käytännössä toimii melko samalla lailla kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa: kun puhallusta lisätään, kenno pyrkii jäähtymään (jäähdytyksellä lämpenemään) jolloin kompuran säädin vääntää lisää potkua.

 

[ilpo]

Vs: virtausmittauksia

Ok, oliko muita villejä, mutta valistuneita arvauksia?
Löytyisikö ihan faktoja ohjauksesta ja niistä rajoituksista?
Missä meidän Gurut?

 

[Nafta]

Vs: virtausmittauksia

Noissa vehkeissä näyttää toi sisäyksikön puhallinmoottori usein olevan ihan virtasäätöinen tasavirta moottori.
Monessa merkissä puhaltimen nopeutta mitataan ja prosessori pystyy säätämään tarkasti pyörimisnopeuden.

Halvimmat ja samalla useimmissa ILPeissä kylmäaineen syötön'säätö' ulkoyksikön höyrystimeen on perinteinen köyhänmiehen jääkaappitoteutus eli kapillaariputki. Käytännössä se siis on 1mm läpimittainen (sisämitta) metrinen putkikieppi joka siis erottaa matala ja korkeapaine puolen toisistaan.
Kylmäainekiertolenkin toisella reunalla on sen paineen nostokone, kompressori.

Kapillaarin halkaisija ja pituus on määritetty tehtaalla todennäköisesti kokeellisesti.
Kylmäkoneen tärkein säädettävä parametri on höyrystin puolella kylmäaineen höyryn tulistumisen 'määrä' asteina. Kapillaarikoneessa tuota ei voi säätää.
Mutta lauhdepuolen(sisäkennon) lämpötilaa ja siten painetta ja siten kapillaarin yli vaikuttavaa paine-eroa pystyy säätämään puhallinopeudella sisäyksikössä.

Teoriassa sisäkennon lämpötila halutaan mahdollisimman alas jolloin paine-ero pienin.
Tämä pätee vain tilanteessa että tulistus ulkona on aktiivisesti pidetty vakiona.

Siten saattaa olla haluttua nostaa lauhdepainetta jotta kokonaisteho saadaan ylemmäksi, vaikka COP kustannuksella.

Tätä teoriaa vastaan puhuu seikka että se puhallinopeus on yleensä jätetty mahdolliseksi säätää käsin.
Toisaalta, emmehän tiedä millä taajuudella invertteri ajaa kompressoria milläkin puhallinopeudella?
Eli lienee parasta pitää Fan Speed automaatilla....

 

[plundstrom]

Vs: virtausmittauksia

Yksinkertaiseti sanottuna kompuraa ohjataan sen perusteella kuinka kaukana tavoitelämpötilasta ollaan. Tarkemmin tarkasteltuna asiaan vaikuttaa myös ulkolämpötila, aika joka tietyllä tehoalueella on vietetty, missä moodissa ollaan (high power, quiet jne.). Koko säätöprosessi on aika monimutkainen ja sitä voi jokainen yrittää tavata laitteiden huoltomanuaalista joissa se on selitetty mahdollisimman monimutkaisesti ja epäselvästi.

Mutta jos haluaa vain suunnilleen ymmärtää ILPin sielunelämää, niin riittää kahden asian ymmärtäminen. (3. kohta on sitten "heureka").

1. Kompuran tehoa ohjataan sen mukaan kuinka kaukana tavoitelämpötilasta ollaan.
2. Sisäpuhaltimen nopeutta ohjataan sisäkennoston lämpötilan mukaan. Kennoston lämpötila (=ulospuhallettavan ilman lämpötila) pyritään pitämään tiettyjen raja-arvojen sisällä.
(3.) Vielä kun hoksaa, että kennoston lämpötila riippuu (karkeasti) kompuran tekemästä työstä, ulkolämpötilasta ja läpivirtaavasta ilmamäärästä, niin koko prosessi onkin hanskassa.

Tuohon 2. kohtaan pitää vielä lisäselityksenä laittaa, että kun puhaltimen nopeus on manuaaliasetuksella, niin silloin pyritään toimimaan asetetulla nopeudella aika laajan lämpötila-alueen sisällä. Kuitenkin kun alaraja saavutetaan pudotetaan puhaltimen nopeutta ja vastaavasti ylärajalla nopeutta lisätään.