Vitocal - Mitä huoltotoimija tehtävä itse

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Eehema
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Eehema

Jäsen
Muutettiin taloon johon ede asukas asennuttanut ilmavesilämpöpumpun 2021.
Viessman VITOCAL 222. Lämmin käyttövesi ja pattereiden kiertovesi.
Laite on toiminut mutta missään ei ole tullut vastaan mitä huoltoja pitäisi tehdä.
Täytyykö vettä lisätä patterikiertoon? Ottaako automaattisesti lisää. Kännykällä on ohjelma josta näkee lämpötilat ym. ja ilmoittaa kaikki ok.
Täällä kyllä asennetaan uusia mutta jos kysyy onko henkilöä joka vois perehdyttää käytössä, ei heitä löydä. n.100 neliötä ja sähköä kuluu 9000-9500kWh/vuosi
 
Muutettiin taloon johon ede asukas asennuttanut ilmavesilämpöpumpun 2021.
Viessman VITOCAL 222. Lämmin käyttövesi ja pattereiden kiertovesi.
Laite on toiminut mutta missään ei ole tullut vastaan mitä huoltoja pitäisi tehdä.
Täytyykö vettä lisätä patterikiertoon? Ottaako automaattisesti lisää. Kännykällä on ohjelma josta näkee lämpötilat ym. ja ilmoittaa kaikki ok.
Täällä kyllä asennetaan uusia mutta jos kysyy onko henkilöä joka vois perehdyttää käytössä, ei heitä löydä. n.100 neliötä ja sähköä kuluu 9000-9500kWh/vuosi
Laitteen käyttöohjeen etsiminen ja lukeminen. Sitten kun vähän tietää, niin kyllä täällä hyvin apuja saa järkeviin kysymyksiin.
Tietysti hyvä myös kuvailla vähän laitteiston toteutusta, ei kukaan osaa oikeen muuten mitään siitä kertoa.
 
Täytyykö vettä lisätä patterikiertoon? Ottaako automaattisesti lisää.
Tämä ei ole laitekohtainen tieto, jos näitä perusasioita ei tiedä niin täytyy kurssittaa itseään. Myyjän olisi pitänyt perehdyttää. Toimivassa järjestelmässä vettä ei tarvitse yleensä lisätä, ehkä joskus kuitenkin. Ei taida järjestelmästä olla kaaviota piirretty.
 
Edelline omistaja=talon myyjä hankkinut laitteen. Nuo käyttöohjeet sellaista insinöörikieltä, katso sivu, katso sivu. Ihan perus käyttö. Lämmöt osaa säätää ja ajastaa. Käyränkin (lämmitys) olen käynyt katsomassa. Mutta onko jotain jota kuuluisi tarkistaa. Sellaista en ole löytänyt kohtaa.
 
Mutta onko jotain jota kuuluisi tarkistaa. Sellaista en ole löytänyt kohtaa.

Eipä tuollaisia tietoja ole muissakaan systeemeissä. Minulla meni 20 vuotta hoksata että kattilahuoneen käyttöveden sekoitusventtiiliä pitäisi käydä silloin tällöin ruuvaamassa että se ei jumiudu. Selvisi kun löysin netistä sen käyttöohjeen. Ei kertonut asentaja mitään sellaisesta.

jos kysyy onko henkilöä joka vois perehdyttää käytössä, ei heitä löydä

Ihan sattumalta tiedän että tuo on peräti yleinen ongelma. Etsit jotain tällaista https://talotutuksi.fi/talotekniikka
 
Vilppiin liittyen ulkoyksikön puhtaanapito, roskat yms. Sulatuksen toiminnan seuranta talvisin, että jäätä ei jää minnekään, kenno sulaa kauttaaltaan. Säännöllinen tarkistus, että vedet poistuu ulkoyksikön alta suunnitellusti (sitä tulee paljon).

Lämmityskiertoon liittyen vettä ei pitäisi lisätä (vuotaa jos tarvii lisätä, selvitettävä). Paineen seuranta, venttilien ja varoventtiilien herkistely vuosittain. Lämmityskauden alussa tarkistaa että kaikki patterit lämpiää, joskus voi olla ilmaustarve (silloin joutuu myös lisäämään vettä).

Kiertovesipumppujen ja kaiken muunkin toiminnanseuranta korvakuulolta, kannatta vaan opetella miltä vehkeet kuulostaa toimiessaan ja sitten ohikulkiessa aina kuulostelee outoja ääniä (laakeriviat, ilmaa tms). Sama koskee muitakin laitteita, IV esimerkiksi.

Mutasihdin tarkistus joskus, jos on. Siitä sen sitten näkee että kuinka usein tarvii, itse en ole vuosiin avannut, virtaukset pysyy).

Eli siis kaiken seuranta maalaisjärjellä, ei mitään ihmeellistä.
 
Lisätään nyt vielä koneen tuoton, kulutuksen, lämpöjen, käyttötuntien yms. seuranta, jotta huomaa jos joskus alkaa tulla jotain poikkeavaa.
 
Ei taida päästä näkemään edellisen omistajan sähkönkulutuksia, niihin omia vertaamalla näkisi onko laitteet suurinpiirtein kunnossa koska sähkönkulutuksessa se heti näkyy jos tökkii.

Pääseekö muuten edellinenkään omistaja enää näkemään omia vanhoja kulutuksiaan myymästään kohteesta?
 
Datahub ei näytä tietoja käyttöliittymässään, mutta ne voi ladata CSV:nä
Oho :oops:
Eikös tuo ole rankemman luokan tietosuojavirhe. Eihän ne uusien omistajien kulutustiedot sinulle kuulu, eikä nyt varmaan uusille omistajille sinunkaan entiset kulutustiedot, vaikka niillä nyt sentään voi olla jotain merkitystä myyntitiedoissa mahdollisesti luvatun kanssa.
 
Oho :oops:
Eikös tuo ole rankemman luokan tietosuojavirhe. Eihän ne uusien omistajien kulutustiedot sinulle kuulu, eikä nyt varmaan uusille omistajille sinunkaan entiset kulutustiedot, vaikka niillä nyt sentään voi olla jotain merkitystä myyntitiedoissa mahdollisesti luvatun kanssa.
Ei uusien vaan minun.

Kerran vielä: Saan myymästäni kohteesta ladattua kulutustiedot siirtosopimukseni päättymiseen asti, mutta en näe niitä datahubin grafiikoissa. Siirtosopimuksen päättymisen jälkeiseltä ajalta en näe tietoja missään muodossa.
 
Kiertovesipumppujen ja kaiken muunkin toiminnanseuranta korvakuulolta, kannatta vaan opetella miltä vehkeet kuulostaa toimiessaan ja sitten ohikulkiessa aina kuulostelee outoja ääniä (laakeriviat, ilmaa tms). Sama koskee muitakin laitteita, IV esimerkiksi.
No joo,
Painottaisin tätä, että miltä kaikki kuulostaa, kun asiat ovat kunnossa. Kun se lämmitysjärjestelmän vesi on keitettyä, itselläni ei kuulu kuin pienen pieni sihinä kiertopumpuista.
  • Veden virtaama eli mutasihdin puhdistus. Itselläni siihen kertyy lähinnä jotain roskia, hampun kuituja ja mustia ruostehippuja. Aina kun kattilan keittää, sihdistä löytyy jonkin verran ruostehippuja, joka näkyy pienentyneenä virtaamana. Tässä energiamittarin tarjoama virtaustieto onkin kullan arvoinen. Lukemat kannattaa laittaa ylös ja verrata, mitä ne ovat olleet. Jos jotain puuttuu, sihtiin on jotain satoa kertynyt.
  • Lämmitysjärjestelmän vesipaine. Tämä on ollut hiukan murheen kryyni. Aluksi oli hyvä mutta liian pieni paisuntasäiliö, nyt on riittävän iso mutta sellainen, joka päästää kaasuja kalvopussinsa läpi. Hiukan vaikea arvata, kumpi sieltä on vuotanut, kaasu vain vesi, mutta kokemus on osoittanut, että vettä ei karkaa kuin putkimuutoksissa. Lisäksi olen kehittänyt menetelmän, millä voin tarkastaa ns. "ylimääräisen" veden määrän. Veden lisääminen mahtaa olla kaikilla helpointa, sen kun voi tehdä vain täyttöventtiilin aukaisulla. Todellinen syy mahtanee olla muillakin useimmiten "ilman" karkaaminen paisuntasäiliöstä.
  • Lauhdeveden poistoa kannattaa seurata. Itse tulee jonkin verran puuhasteltua kaikenlaista pannuhuoneessa, joka palvelee myös siistien pienten remppatöiden lämpimänä verstaana. Sulatuksen aikana veden lirinän viemäriin kuulee ja silloin sen puolen tietää olevan kunnossa. Useimmilla kone lienee myös jotenkin näkösällä ulkona ja jos vesi ei mene sinne minne pitäisi, sen nyt luulisi näkyvän jäämöykkyinä koneen alla.
  • VILPin puhaltimen laakerit ja samoin myös IV -kone ovat olleet laakeroitavina, VILP toistamiseen. Ääniä kannattaa kuunnella ja ryhtyä toimenpiteisiin ajoissa.
  • Itse olen myös kirjannut teho- ja kulutustietoja ylös täydellä teholla (90 rps) ja puolella teholla (50 rps). Näistä nyt luulisi näkevän, jos potku alkaisi jotenkin hiipua. Toistaiseksi lähinnä Pollut ovat hiipuneet vanhetessaan ja tuloskunto on korjaantunut, kun on uusinut mittarin. Lisäksi olen kuvannut kylmäprosessin näytöstä kuvia eri vuoden aikoina niin niistä voi katsoa, jos jotain olisi muuttunut, kun kuvia on muutaman asteen välein kaikissa eri ulkolämpötiloissa.
  • Olen myös yrittänyt kuunnella kompressorin aiheuttamaa ääntä, joka kuuluu selvästi oikeastaan mistä tahansa kohdasta latauskiertoa vaihtelevalla voimakkuudella ja suodatuksella, jopa suoraan kattilan kyljestä ja putkista lämmön jaon puoleltakin. Ääni kuulostaa terveeltä, eli siinä ei ole kuultavissa ylimääräisiä säröjä mutta eipä ole kokemusta, miltä alkaisi mahdollisesti kuulostaa ennen hajoamista. Olisikin mielenkiintoista kuulla, onko joku jotain kuulut ennen kuin lopullisesti hajoaa?
  • Myös kiertopumppuja voi kuunnella samalla tavalla muoviputken pätkällä mutta oikea stetoskooppi varmaan olisi paljon parempi. Kun ilmakuplia on, ääni on karmea mutta kun ilmaa ei ole, ehjä kiertopumppu pitää samankaltaista ääntä kuin laivan potkuri eli kuuluu semmoinen tasainen pieni jumputus, ilmeisesti yhtä monta iskua kuin niitä juoksypyörän siivekkeitä pyyhkäisee.
Täytyykö vettä lisätä patterikiertoon?
Yleensä ottaen ei tarvitse, varsinkaan mikään kone ei vettä tai ilmaa itse lisää. Kun tarve tämmöiselle ilmenee, arvelen, että todennäköisin syy on "ilman" eli ponnekaasun karkaaminen joko pihalle tai vesipuolelle. Kaasun karkaaminen näkyy paineessa mutta jos vettä vuotaa, sitä vettä saattasi löytyä jostain lattilta tai pienten vuotojen jäljiltä rumia jo kuivuneita ruosteisia vuotojälkiä putkien liitoksissa ja lattialta niiden alta. Simun pitää opetella ymmärtämään, kumpaa sieltä puuttuu, "ilmaa vai vettä".
 
Jokainen laite lienee niin erilainen.
Tässä 200litra käyttövesi. Normaali lämpö 50C. Olen asentanut että nyt kiinteänsähkösopimuksen aikana että ottaa ensin koko säiliön lämpötilan mittaukseen klo12. Nostaa sitten 54C. Ylemmäksi ei saa nostettua. Pitäisi systeemin joskus nostaa 60C mutta en koskaan 2.5v aikana sitä huomannut.
Klo 18 siirtyy mittaamaan yläosasta lämpöä seuraavan päivän klo 12 saakka. Ei veden kiertoa. Yritin vesikierron ajastaa päälle lämmön noston aikana, en onnistunut.
Myös lämmitys nyt on niin että klo 12-18 on korkeampi lämpö(oletukseni, ulkona lämpimämpää, hyötyteho parempi) Muutoin pidän +22C.
Kaupungin vesi. Mutasihdistä ei mitään tietoa.
1 kpl suntti manuaalinen asennossa 1ollut koko ajan. Joku säätömutteri (asteikko) tuolla missä putket haarautuu. Sisällä 1960 venttiilit joiden toiminta on mitä on ja asennettu alas?
Asuimme aiemmin varaava sähkölämmitys 1200l eli ennestään patterit jotenkin tuttuja. Ilmalämpöpumppu Oh sekoittelee/kierrättää lähinna katonrajaan suunnattuna ilmaa. En pidä vedosta.
 
Kesällä asiaatunteva kävi katsomassa. Kaikki näytti olevan ok. Paine säiliössä matala kun lämmöt melko alhaalla. Vettä lisätty.
Onneksi oltiin kotona kun pakkanen meni yli-20. Kompura lopetti lämmön tuoton ja vastus ei lähtenyt päälle. Appi ilmoitti kaikki kunnossa. Laitteella oli PO. Kaks/kolme kertaa kun kuittasi, lähti pois ja alkoi pelata. Kauko-ohjauksella tuota ei olisi saanut pois. Häiriötä ei huomannut ennen pakkasia. Olin kyllä ihmetelkyt kun näytti kulutus 0 vastuksille. Aiheuttaja virtapiikki marras/joulukuu kun valokaapelin vetäjät poikkasivat 2 tulevaa vaihetta. Virrat katkesi viiveellä runsaiden sateiden jälkeen. Ja sitä ennen ne oli olleet "heikkoja"
Sammutettiin nyt laite puoleksi tunniksi "nollautumaan" ja täytyy toivoa ettei toistu.
Täytyy seurata ettei näytä nollaa vastusten kulutus viikkoa kauempaa.(Koko joulukuu oli nollaa tai pikkasen, käyttöveden)
Tuo paine jäi mietityttäämään, elää liikaa, ikäänkuin vastapaine huono.
Täytyy keväällä etsiä maahatuojan kautta huoltomiestä. Myyjiä on mutta ei huoltajia. 5v laitteelle tulee ikää.
 
OB oli se vika ilmo ja se tuli nyt taas kovilla pakkasilla. Huoltoon laitettu viestiä.
Laite pelaa alle -20 kunnolla. Kun pakastuu, kompressori pysäätyy, samalla loppuu sähkövastuksella lämmitys. Käyttövesi toimii, vettä ei tosin tarvita. Kun päivällä lämpenee, laite lähtee taas toimimaan.
Käyttää sähkövastusta kun kompressori toimii.
Latialämmitys pesuhuone/sauna menee kolmitiehanan kautta, se oli jämähtänyt, uusi vaihdettu. Täytyy muistaa sitä kesemmällä pyörittää kun lämmöt alhaalla, enemmän vettä lattiakiertoon. Nyt asento pienellä.
 
Muutettiin taloon johon ede asukas asennuttanut ilmavesilämpöpumpun 2021.
Viessman VITOCAL 222. Lämmin käyttövesi ja pattereiden kiertovesi.
Laite on toiminut mutta missään ei ole tullut vastaan mitä huoltoja pitäisi tehdä.
Täytyykö vettä lisätä patterikiertoon? Ottaako automaattisesti lisää. Kännykällä on ohjelma josta näkee lämpötilat ym. ja ilmoittaa kaikki ok.
Täällä kyllä asennetaan uusia mutta jos kysyy onko henkilöä joka vois perehdyttää käytössä, ei heitä löydä. n.100 neliötä ja sähköä kuluu 9000-9500kWh/vuosi
Oikein hyviä vinkkejä ja näkemyksiä tullutkin jo muilta käyttäjiltä 👏, ainakin yksi tulisi vielä mieleen itsellä:

Vitocal 222-S-sarjan sisäyksiköiden käyttövesisäiliössä on sellainen "ominaisuus", että säiliö on materiaaliltaan ns. mustaa terästä, joka on sisäpuoleltaan pinnoitettu emalilla.

Emalipinnoitteessa on hyvät ja huonot puolensa, esim. joillain alueilla/vedenlaaduilla emali kestää käsittääkseni ruostumatonta terästä paremmin.

Käyttövesisäiliön pitäisi olla varustettu jo tehtaalla magnesiumanodilla.

Magnesiumanodin kuntoa on syytä aika-ajoin tarkastella. Magnesiunanodi on sauva, joka on suorassa yhteydessä käyttövesisäiliössä olevaan lämpimään käyttöveteen, ja sen ensisijaisena tehtävänä on suojella käyttövesisäiliön emalipintaa.

Magnesiumanodin kunto heikkenee yleensä ajan kanssa, käyttöveden syövyttäessä sitä.

Jos magnesiumanodin kunto on heikko, on mahdollista/todennäköistä, ehkä jopa varmaa, että jossakin vaiheessa käyttövesisäiliön emalipinta alkaa syöpyä. Jos emalipinta syöpyy puhki, alkaa seuraavaksi syöpyä musta teräs. Syöpymisprosessin lopputuloksena varaajan puhkisyöpyminen, ensisijaisena korjaavan toimenpiteenä käyttövesisäliön vaihto = verrattain kallista, puhutaan tuhannesta/muutamista tuhansista, ei sadoista euroista.

Magnesiumanodin kuntoa voidaan mitata testerillä, sekä se voidaan ottaa säiliöstä ulos silmämääräistä tarkastusta varten. Jonkinlaista omakohtaista kokemusta 100+ Viessmann lämpöpumpusta, tyypillisimmin magnesiumanodit tulleet vaihtoikäisiksi 4 - 7 vuodessa.

Toisinaan (käsittääkseni harvemmin, toimestani kerran) magnesiumanodi korvattu asennusliikkeen toimesta sähköanodilla. Sähköanodi ei lähtökohtaisesti tarvitse säännöllistä tarkastelua, vaan kestää yleensä varaajan käyttöiän.

Anodin tarkastusta/vaihtoa ei maallikko pysty lähtökohtaisesti tekemään, vaan tarvitaan ammatilaista. Anodin tarkastus/vaihto on kohtalaisen nopea homma. Testeritarkastus ottaa ehkä ~5 - 10 min hetkestä, kun asentaja teknisessä tilassa. Anodin ottaminen ulos pöntöstä tarkastusta varten/vaihto tyypillisesti suoritettu tunnin sisällä. 222-S -sarjan varaajan magnesiumanodisarjan (uusi laippa + tiiviste + anodi) hyväksyttäväksi hinnaksi heittäisin itse ~180 - 210 €, kukin toki hinnoittelee miten hinnoittelee...

Jos anodinne on magnesiumia, eikä sitä ole tarkastettu/vaihdettu käyttöönoton jälkeen, suosittelen varmuuden vuoksi tarkastusta, halvempaa kuin säiliön vaihto. Jos kiinnostaa, hakukoneen kuvahakua käyttäen (esim. hakusana "corroded magnesium anode") voi katsoa, miltä kulunut anodi näyttää, ja havaita että anodit voivat tosiaan kulua aika reippaastikin.

Ja mitä sähkövastuksen ehkä hieman erikoisen kuuloiseen toimintaan tulee, jonkun voisi olla hyvä tarkastaa vähintään huoltovalikoiden takaa löytyvien "Koodaustasojen" kautta, ettei sähkövastusten käytölle ole asetusristiriitoja. Ristiriidat, tai suoranaiset väärät asetukset voivat vaikuttaa vastusten toimintaan. Asetusten/parametrien tarkastelu tai muuttelukaan ei ole ensisijaisesti maallikon homma, vaan tarvitset jonkun, joka osaa säätää laitteen koodimuotoisia parametreja.

Vitocal-sarjan lämpöpumpuissa emalitankin lisäksi toinenkin "ominaisuus" = toisinaan sähkövastuksen ylilämpösuoja voi laueta (tämä toisinaan ihan normaalia), useastakin eri syystä, eikä automaatio ikävä kyllä osaa millään tavalla ilmoittaa laukeamisesta.

Eli, jos ylilämpösuoja laukeaa, näyttö voi valheellisesti kertoa vastuksen olevan päällä, mutta todellisuudessa vastus ei lämmitä.

Se, ettei ylilämpösuojan laukeamisesta tule ilmoitusta automaatioon, on mielestäni ainakin vanhemman sukupolven (R410A-kylmäaine) koneissa hieman harmillinen ominaisuus. Esim. jos talo olisi talvella tyhjillään ja ylilämpösuoja laukeaisi, seuraukset voisivat olla pahimmillaan aika ikävät. Ylilämpösuojan laukeamisen voi tarkistaa painamalla sen kuittauspainiketta, mikä vaatii sisäyksikön peltien availua ja painikkeen löytämisen. Jos painike naksahtaa (joskus naksahdus voi olla aika hiljainen/tunnoton), on ylilämpösuoja lauennut.

Jos teillä kuitenkin vastus oikeasti (ei pelkästään automaation mielestä 🥹) lämmittää kompressorin ollessa päällä, ei ylilämpösuojan laukeamisesta ole kyse.
 
40mm sulamisvesiputki oli huono, liian pieni ja oli tukossa. Neulaset ja moska olivat tukkineet putken eikä kunnolla vetänyt. Vaihdoin 80mm putken, jospa nyt pysyisi auki.

IMG_20260502_163605.jpg
 
Helmikuun vika oli, ulko kytkin palanut, vettä mennyt sisään.
Sähkövastusten olisi pitänyt lämmittää kun kompura poissa pelistä. Säätöjä tehty, huolto. Vastaavassa tilanteessa nyt vastusten tulis toimia. Kytkin meni takuuseen. Sähkömiehen saanti paikalle kesti.
 
Takaisin
Ylös Bottom