Voiko epästarionäärillä käytöllä parantaa tehokkuutta ?

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Päivällä tuppaa olemaan ulkona lämpimämpää kuin yöllä. Keväällä tuo lämpötilaero on helposti toista kymmentä astetta. Helposti tulee tilanne, että päivällä tehot putoaa, kun lämmitystä ei tarvita. Jos tällöin kuitenkin piiskaisi ILPistä enemmän irti ja antaisi lämmön varastoitua rakennukseen, voisi se vastaavasti aamuyöstä kylmimmän aikaan seisoa. Tämä tietysti johtaa siihen, että ILP joutuu käydessään käymään suuremmalla teholla. Pudottaako tehon nosto hyötysuhdetta (COP) kuinka paljon?
 
Vs: Voiko epästarionäärillä käytöllä parantaa tehokkuutta ?

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Päivällä tuppaa olemaan ulkona lämpimämpää kuin yöllä. Keväällä tuo lämpötilaero on helposti toista kymmentä astetta. Helposti tulee tilanne, että päivällä tehot putoaa, kun lämmitystä ei tarvita. Jos tällöin kuitenkin piiskaisi ILPistä enemmän irti ja antaisi lämmön varastoitua rakennukseen, voisi se vastaavasti aamuyöstä kylmimmän aikaan seisoa. Tämä tietysti johtaa siihen, että ILP joutuu käydessään käymään suuremmalla teholla. Pudottaako tehon nosto hyötysuhdetta (COP) kuinka paljon?

Jos optimoida aikoo täytyy tämä asia suhteuttaa sähkösopimuksensa ehtoihin.. pörssisähkö on yöllä selvästi halvempaa, ja siirtokin voi olla vähän. Pumpussa tulee hyvin todennäköisesti joku lämpö- tai paineraja vastaan, eli ihan täydellä ottoteholla ei lämpöisillä säillä voi ajella.. sisäyksikön kenno nousee jonnekin 50 asteen päälle ja sen mukaisella ottoteholla mennään.

Voisin veikata että COP muuttuu tehon mukana korkeintaan yhden numeron.. tosin on myös niin että kaikki pumput eivät käy hyvällä COPilla pienillä tehoilla vaikka eivät katkoisikaan.. sellaisia on ollut esmes Mitsu Electricillä.

Pumppujen COP-käytöstä ei ole noissa oloissa tutkittu, mutta voisi kuvitella että yksinkertainen ajastus olisi tuolla kellarissa muutenkin hyvä.. ILP nostaa lämmöt äkkiä, eli sopivaan aikaan aamulla käyntiin vaan, välttyy vielä COPpia syövältä katkomiselta, kun pumpulla on töitä. Tosin kylmin hetki kevätyöllä on noin klo 6 ja sähkön hinta alkaa nousta 7 jälkeen.. saa siinä jaksoja pohtia.
 
Vs: Voiko epästarionäärillä käytöllä parantaa tehokkuutta ?

VesA sanoi:
Tosin kylmin hetki kevätyöllä on noin klo 6 ja sähkön hinta alkaa nousta 7 jälkeen.. saa siinä jaksoja pohtia.

Vielä yli vuoden on sama hinta kesät talvet.... ja yksi ILP pörrää olohuoneen seinällä. Tuli aikoinaan talon mukana.
 
Vs: Voiko epästarionäärillä käytöllä parantaa tehokkuutta ?

Jossain olen nähnyt neuvottavan sellaisen säästön, että ILPPI pysäytetään päivas aikaan, kun väki
on töissä ja talo tyhjä. Rakenteet jäähtyvät, ja sitten yritetään kovalla tohinalla saada asunnon läm-
pö taas "asumiskelpoiseksi". Säästetäänkö siinä mitään? Mielestäni älykkäämpää olisi ohjelmoida
ILPPI puhaltamaan "luppoajat" maksimi puhalluksella, mikä todistetusti parantaa COPIA tehokkaas-ti, eikä rakenteet jäähdy.
 
Vs: Voiko epästarionäärillä käytöllä parantaa tehokkuutta ?

Regene sanoi:
Jossain olen nähnyt neuvottavan sellaisen säästön, että ILPPI pysäytetään päivas aikaan, kun väki
on töissä ja talo tyhjä. Rakenteet jäähtyvät, ja sitten yritetään kovalla tohinalla saada asunnon läm-
pö taas "asumiskelpoiseksi".

Jos laite kävisi päivän katkokäyntiä niin tämä on mielestäni ihan suositeltavaa. Itse laitan laitteen aamulla OFF ja illalla ON näillä keleillä.
 
Vs: Voiko epästarionäärillä käytöllä parantaa tehokkuutta ?

Regene sanoi:
Jossain olen nähnyt neuvottavan sellaisen säästön, että ILPPI pysäytetään päivas aikaan, kun väki
on töissä ja talo tyhjä. Rakenteet jäähtyvät, ja sitten yritetään kovalla tohinalla saada asunnon läm-
pö taas "asumiskelpoiseksi". Säästetäänkö siinä mitään? Mielestäni älykkäämpää olisi ohjelmoida
ILPPI puhaltamaan "luppoajat" maksimi puhalluksella, mikä todistetusti parantaa COPIA tehokkaas-ti, eikä rakenteet jäähdy.

Tämäkin riippuu niin talosta. Meillä on massiivinen.. lämmityksen voi talvellakin pysäyttää pariksi päiväksi ennenkuin alkaa palella, täällä tuollainen pätkiminen tuskin olisi paljon vaikuttanut mihinkään, mutta sähkön hinnalla olisi voinut keplotella.

Kellari on sitten oma lukunsa. Voiko sinne varata lämpöä riippuu rakenteista. Meillä on 50-luvun rakenne jossa on tiilimuuri sisimpänä ja sen takana tyhjää.. kyllä tiiliin hiukan saa varattua, mutta sen takana on sitten muutaman asteen lämpönielu.
 
Vs: Voiko epästarionäärillä käytöllä parantaa tehokkuutta ?

Päivän energiat pitäsisi saada varastoitua jonnekin edullisesti ja sitten ottaa yöllä käyttöön. Varastoaineena vesi on hinta/laatusuhteeltaan ylivoimaisin ja sitä on helppo siirtää huoneesta toiseenkin putkea pitkin tarpeen vaatiessa. Mutta rakennelmien TMA on sitten oma lukunsa...
 
Vs: Voiko epästarionäärillä käytöllä parantaa tehokkuutta ?

ILPin kanssa kanssa ainoa edullinen mahdollisuus lämmön varaamiseen ovat rakenteet. Parhaat mahdollisuudet on silloin, kun ILP on asennettu johonkin keskeiseen, mutta asumismukavuuden kannalta toisarvoiseen paikkaan, kuten suureen tiili- tai betonirakenteiseen eteishalliin, aulaan tai vastaavaan, josta lämmenneen ilman leviämistä muihin tiloihin voidaan vielä säädellä ovien tai vastaavien avulla. Jos asennuspaikka on asumismukavuuden kannalta kriittisempi (kuten tyypillisesti olohuone), ei käytetä tuntihinnoiteltua sähköä ja ajankohta on väliltä myöhäinen kevät ... loppusyksy, niin kyllä säästömahdollisuudet ovat varsin olemattomat. Talvella taas tehon riittävyys muodostaa tyypillisesti esteen kikkailumahdollisuuksille.

Vaikka tuottosuhde katkokäynnillä putoaakin, niin putoaapa se siitäkin, jos sisäyksikkö joutuu toimimaan muutaman asteen normaalia lämpimässä ympäristössä. Kaiken lisäksi tuottosuhde on jonkin aikaa erityisen huono pitkän seisontajakson päättyessä, kun kompressori on päässyt jäähtymään lähes ulkoilman lämpötilaan ja kompressorin täytyy ensin lämmetä, jotta lämpöä saadaan sisällekin.
 
Vs: Voiko epästarionäärillä käytöllä parantaa tehokkuutta ?

Mulla VILP-käyttöön modattu ILP antoi kesäkelillä noin COP-arvon 2 jos sen antoi käydä itsekseen sopivalla teholla. Kun sen pakotti käymään ON-OFF -käyntiä, eli pidempiä vetoja isolla pyynnillä ja sitten pitkä päykä huilausta, niin pääsin yli COP 4:n nollakeliä lämpimämmässä.
 
Takaisin
Ylös Bottom