VTT-testien kummallisuuksia

S

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
No VTT "testit" on vähän eri asia, jos tehdään testit esim. SCOP lukuja varten. Niistä voi nääs joutua vastuuseen sekä labra että valmistaja (Volkkarin dieselgate esim.).

Jostain syystä esim. LN25 luukuttaa tauluun -20C 3kw tuloksen, kun maksajan lauluja laulellaan, mutta SCOP testissä vaivaiset 2kw. Tai siis on samalla viivalla muiden koneiden kanssa, aivan kuten voisi olettaakin.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Suunnittelija75 sanoi:
Jostain syystä esim. LN25 luukuttaa tauluun -20C 3kw tuloksen, kun maksajan lauluja laulellaan, mutta SCOP testissä vaivaiset 2kw. Tai siis on samalla viivalla muiden koneiden kanssa, aivan kuten voisi olettaakin.
Klikkaa laajentaaksesi..

SCOP-testisssä ei ole -20C-testiä ollenkaan, vaan se on ns. operation limit temperature = -25C ja ilmottavat tehoksi 2,3 kW tuossa lämpötilassa. Olihan tuossa ilmoitettu reference desing temperature = -22 C antotehoksi 2,6 kW. (-15C oli ilmoitettu 3,2 kW)

Ei merkittävää eroa tuohon VTT testiin samassa lämpötilassa. Olisiko tuosaa noin 2,1 kW siellä -25C https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/01/VTT_ln25.pdf
 
Viimeksi muokattu:
S

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Janti olet oikeassa, katsoin hieman kieroon noita.

Mutta jos tsekkaat miten kaikkien "omien" koneiden testeissä on -30C tehopiikki, jolla polynomisovite saadaan nousemaan, kun taasen kilpailijoilla on kuoppa. Näin esim. Premium 25 on saatu huonoon valoon, joka luukuttaa oikeassa testissä -30C 2.3kw tehot tauluun, mutta vihollisen tekemänä vain 1.8kw.

Liitteenä esimerkkikuva siitä, miten koneiden toimintaa häiritään eri tavoin.

ps. LN ottaa myöskin muutosvaiheen sulatuksen jälkeen ja tasanteeseen ajetaan yksi hyvä lämpöjakso, kun muilla päinvastoin (eli lämpöjaksoon muutosvaihe).
 

Liitteet

  • Untitled.jpg
    Untitled.jpg
    76,3 KB · Katsottu: 381
Viimeksi muokattu:
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Suunnittelija75 sanoi:
Liitteenä esimerkkikuva siitä, miten koneiden toimintaa häiritään eri tavoin.
Klikkaa laajentaaksesi..

Nostetaan lämpötilaa nopeasti tuolla -30C alapuolella vai mitä tarkoitat? HZ25TKE kohdalla tuo nousu on kyllä kummallinen -30C => -15C

Vanhassa Fujitsu tilaamassa testissä on myöskin nostettu ulkolämpötilaa -30C => -25C.
Sama tilanne Electroluxissa https://www.electrolux.fi/siteasset...ircomfort_vtt-s-05987-14-electrolux-exh12.pdf
=> Olisiko jokin testitilan ominaisuun tuo sittenkin

Mitsun FH25 on myöskin tuollainen piikki -30C => -25C, mutta FH35 ei ole piikkiä.
 
Viimeksi muokattu:
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Viimeksi muokattu:
S

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #7
Melko erikoista tosiaan noi erot, electroluxissa ikäänkuin pari sivua jostain toisesta koneesta, ei täsmää mikään. Luottaisin ennemmin siihen taulukkoon, jossa ei ole mitään muita pisteitä, se on virallista dokumentaatiota. SCOP testit tehdään minun käsittääkseni pisteestä eli sielä ei ajeta mitään liukuvia mittauksia, vaan testi hylätään jos siinä on liikaa muutosta. Pisteiden välillä on lineaarinen käyrä. Näin saadaan toistettavissa oleva tulos, kun on useita sulatusjaksoja ja niiden arvotkin vielä tasataan sykleittäin eikä siten, että hups kun tähän tulikin 4 lämmitysjaksoa ja vain 3 sulatusjaksoa.

Itseasiassa noista VTT testeistä näkee, että -30C lävistetään aivan hetkellisesti, kun jostain syystä tavoitellaan -35C tasannetta (joka jää ilmeisesti huonon labran vuoksi toteutumatta tasaisena). Tässä on mahdollisuus varmasti vaikuttaa siihen, millä sekunnilla tuo lävistys halutaan toteuttaa ylös ja alas, mistä muodostuu ääripiste taulukkoon, jos on siis järkeä päässä riittävästi pyytää tilastonikkarointia.

Toshiban testissä tilaaja on ollut valmistaja, eri vieraalla rahalla toteutettu ja toistettu tyhmästi sama testi. Jos minä joutuisin 20t€ pulittamaan, nukkuisin sielä kopissa ja puhaltelisin antureihin.
 
Viimeksi muokattu:
A

Aufpumpen

Tulokas
Ihan ensiksi pitää sanoa että VTT:n testit ovat loistava asia. Ne tuottavat vertailukelpoisia tuloksia eri pumppumerkeistä ja malleista nimenomaan todellisissa suomalaisissa talviolosuhteissa. Tosin todelliset suomalaiset talviolosuhteet näyttävät olevan sitä nykyään enää Oulun korkeudelta lähtien mutta etelän sähkölasku kiittää.

Ja sitten mennään niihin useisiin ongelmakohtiin joiden pitää olla tiedossa ennen kuin testien tuloksia yrittää lukea. Asun itse etelärannikolla joten Utsjoki-Kevon tutkimusasemalle asennetun pumpun omistaja voi nähdä VTT:n testiprosessin vähän toisessa valossa.

1) Testeissä on juututtu menneeseen maailmaan jossa oli hirveä huoli vain siitä pystyykö pumppu tuottamaan -15 asteen pakkasella enää yhtään lämpöä eikä suinkaan siihen miten hyvällä hyötysuhteella sitä syntyy todellisessa asennuskohteessa aina -30 asteeseen saakka nykyaikaisilla huippumalleilla.

VTT:n testihuone on rakennettu tarkoituksella niin että -26 asteessa sen pitäminen +20 asteisena vaatii 6kW tehon. Yksikään testatuista pumpuista ei pysty tuottamaan tuossa lämpötilassa edes puolta siitä joten testatut pumput ajetaan tarkoituksella maksimiteholle jo kauan ennen tätä lämpötilaa. Tehokäyrien perusteella 25-sarjan pumpuista pakotetaan ulos maksimiteho jo noin -10 asteessa (aka 4,5kW luokkaa) eli siitä lähtien COP on huonoin mahdollinen ja mitataan oikeastaan vain sitä paljonko tehoa saadaan ulos hyötysuhteesta piittaamatta.

2) Lämpöpumppujen hyötysuhde eli COP putoaa dramaattisesti jokaisessa lämpötilassa jos niitä pitää ajaa maksimiteholla eikä nimellisteholla joka on noin 50% maksimista. Todellisessa asennuskohteessa on aika epätodennäköistä että nykyiset huippumallit saataisiin sijoitettua tilaan jossa ILP:iä joudutaan ajamaan maksimiteholla eli huonoimmalla mahdollisella COP:illa jo -10 asteessa. Tuollainen asennus kertoisi ainakin siitä että pumppu on valittu aivan päin honkia.

Oma ILP on saatu asennettua poikkeuksellisen laajaan avotilaan jossa se lämmittää kolmea makuuhuonetta olkkarin keittiön, ruokailuhuoneen ja eteistilojen lisäksi mutta silti -10 astessa pyöritään vielä 70% tehoilla joten pienemmässä ja paremmin eristetyssä todellisessa kohteessa pärjätään hyvinkin sillä 50% nimellisteholla jolla COP on yli numeroa parempi kuin VTT:n testissä mitattu. (Omalla Toshiballa COP on teknisen datalehden mukaan -10 asteessa 50% nimellisteholla peräti 3,6 mutta täydellä teholla enää 2,3 joka on muuten täsmälleen sama kuin VTT:n käyrästä löytyvä COP eli täydellä teholla mennään)

3) Pumppujen ohjelmisto optimoi lämmöntuoton aina olosuhteiden muuttuessa mutta tähän kuluu aikaa. Vaikkapa lämpötilan pudotessa nollasta -5 asteeseen tuntuu ILP hakevan tuntikausia optimaalisia tehoasetuksia kunnes vakiintuu uuteen tilaan jossa ainakin oman Toshiban tapauksessa maksimoidaan näköjään se aika jonka pumppu käy kyseisen lämpötilan 50% nimellisteholla (eli maksimaalisella COP arvolla) ja loppuaika sitten hyvin pienellä teholla jos nimellisteho tuottaa liikaa lämpöä olosuhteisiin nähden.

VTT:n testissä ei ole käytettävissä päiväkausia aikaa joten pumput ajetaan sukkana puolen vuorokauden aikana +10 asteesta -33 asteeseen ja mittaillaan lennosta huikeasti heittelehtiviä arvoja koko matkan ajan ilman että ne ehtivät mitenkään optimoimaan toimintaansa välissä oleviin lämpötiloihin. Näitä laidasta laitaan heiluvia piikkitehoja sitten sovitellaan kauniiksi käyriksi tunnetuin seurauksin. Mittauksissa on ainakin se hyvä puoli että niitä huonompia arvoja pumput eivät pysty tuottamaan todellisissa olosuhteissa jossa sama lämpötila vallitsee yleensä ainakin koko yön/päivän ajan kerrallaan ellei peräti päiväkausia putkeen.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Aufpumpen sanoi:
Tehokäyrien perusteella 25-sarjan pumpuista pakotetaan ulos maksimiteho jo noin -10 asteessa (aka 4,5kW luokkaa) eli siitä lähtien COP on huonoin mahdollinen ja mitataan oikeastaan vain sitä paljonko tehoa saadaan ulos hyötysuhteesta piittaamatta.

oman Toshiban tapauksessa maksimoidaan näköjään se aika jonka pumppu käy kyseisen lämpötilan 50% nimellisteholla (eli maksimaalisella COP arvolla) ja loppuaika sitten hyvin pienellä teholla jos nimellisteho tuottaa liikaa lämpöä olosuhteisiin nähden.
Klikkaa laajentaaksesi..

Ehkä tämä oli sitten aikanaan syynä, että minun ILP söi niinkin paljon sähköä kuin söi. Se joutui käymään täysillä jo plus asteissa. Vaikea sanoa jälkeen päin, olisiko kokonaistulos ollut parempi, jos öljyllä olisi lämmittänyt apuna ja ajanut ILPiä pienemmällä. Hyvin se toimi mutta vaikka sitten VILPin lämmitysvastuu laajeni, sähkön kulutus kasvoi vain vähän sillä ulkolämpötila-alueella, missä tuo ILP vielä jaksoi asuinkerroksen lämmittää.

Sinällään tuo tulos on looginen sillä tuo sama näkyy myös VILPin tuloksissa. Kierrosten kasvaessa COP kärsii. Näiden ilmasta ottavien pitäisi olla sen verran isoja, että ne selvityisivät tehtävästään kohtuu helpolla.
 
V

VesA

In Memoriam
Aufpumpen sanoi:
Ihan ensiksi pitää sanoa että VTT:n testit ovat loistava asia. Ne tuottavat vertailukelpoisia tuloksia eri pumppumerkeistä ja malleista nimenomaan todellisissa suomalaisissa talviolosuhteissa.
Klikkaa laajentaaksesi..

No ei ihan - sitä kiusallisinta ilmaa jolla sulatusalgoritmit ja sen jälkeinen käytös punnitaan ei tuolla kokeilla. Testin pitäis lähteä +5 /99% kostues -kelistä kylmentämään.
 
H

Heat&Cool

Aktiivinen jäsen
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Näiden ilmasta ottavien pitäisi olla sen verran isoja, että ne selvityisivät tehtävästään kohtuu helpolla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tämä! Ei se paljon auta isossa/vanhassa talossa/paukkupakkasilla vaikka 25-sarjalaisen cop 50% osatehoilla -10 kelissä olisi tuo aiemmin mainittu 3,6. Kun lämpöteho on lilliputtiluokkaa, ja siitäkin vähästä tippuu pois esim. tuon Tossun kellosulatukset 70min. Unohtamatta pohjavastusta. Tossussa sentään kohtuu iso 900w kompura verrattuna Mitsun LN pohjanoteeraus 660w. Mutta tosiaan kait noilla jotain tekee uudehkossa pienessä etelän talossa. Ja viilennykseenhän näitä yhä enemmän käytetään. Vastaavasti pilp kompurat olleet perinteisesti 500-600w luokkaa, ja tunnetusti alitehoisia jo etelän pienehköihin uudiskohteisiin + käyttöikä ollut mitä on.
 
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tämä teho ja kierrosasia tulee varmaan pohjimmiltaan pakkastehoista. Jotta koneista saadaan järkeviä tehoja pakkasella, pitää saada kovasti kierroksia. Samalla toiminta-alue laajenee, mikä on tietysti hyvä asia. Sitten kun koneilla väännetään lauhemmassakin ylikierroksilla ne kyllä pukkaavat kovasti lämmintä mutta heikolla COPilla. Ilmeisesti tilanne on kuitenkin parempi kuin verrattuna suorasähköön + osatehokäyttöön paremmalla COPilla. Jäähdytyskäytössä tilanne on varmaan siinä mielessä helpompi, että jos koneen annettaan olla päällä, tyypillisesti se ei joudu käymään raskaassa kuormassa. Nuuka isäntä jäähdyttää sitten vain tarpeeseen täysillä, vaikka lopputulos jatkuvalla käytöllä olisi parempi ja sähköäkin kuluisi vähemmän. Ilpeissä ei taida olla oikein sellaisia suurempia koneita isompaan lämmitystarpeeseen ja kahden hankkiminen on sekä kustannus- että sijoituspaikkaongelma. Massamarkkinat taitavat ovat lähinnä kohtuullisen pienille laitteille.

VILPissa nuukailu näkyy sitten niin, että käynnistysten minimoimiseksi otetetaan pieni kone, joka polkee jo täysillä jossakin -10 asteessa. Vaikka toimintaolosuhteet olisivat vielä tyydyttävät, ylikellotettu ja alimitoitettu kone ei enää anna lähellekään parasta COPia. Suurempi antaisi pikkupakkasille asti sen ~parhaan mahdollisen saatavilla olevan COPin mutta toki joutuisi sitten katkomaan käyntiä lauhemmalla säällä, mistä ei sinällään ole mitään haittaa.

Heat&Cool sanoi:
Vastaavasti pilp kompurat olleet perinteisesti 500-600w luokkaa, ja tunnetusti alitehoisia jo etelän pienehköihin uudiskohteisiin + käyttöikä ollut mitä on.
Klikkaa laajentaaksesi..

Niinpä. PILPin talvi on pitkä ja kylmä (-15 °C muistan lukeneeni), käyttötunteja kertyy, lämpötilat ovat kovat veden lämmityksen vuoksi.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom