Yläkerran vesikierto nollassa

makke31

Tulokas
Talomme on 1,5 kerroksinen OKT. Yläkerran vesikiertoinen lattialämmitys näyttää pysähtyneen ja nyt pakkasten myötä ylhäällä enää virkistävä 14,7 astetta lämmintä. Alakerrassa mukavat lämpötilat.

Yläkerran kaikki termarit on "kaakossa" eli niin kuumaa pitäisi tulla, kuin voi.

Aloin tutkimaan järjestelmiä, niin yläkerran tukki näyttää tältä:
IMG-20231127-WA0003.jpeg


Virtausmittarit kuitenkin näyttää kaikissa piiressä nollaa.
IMG-20231127-WA0005.jpeg


Alakerrassa (Nibe ACVM 270) pömpelistä tulee putki jossa mittarissa ~0,8 bar painetta
IMG-20231127-WA0007.jpeg


En näistä vehkeistä ole kovin perillä, mutta ruuvari pysyy sen verran kädessä, että mielellään itse koitan korjailla.

Miten lähtisin liikkeelle? Onko järjestelmässä ilmaa tjms?
 
Viimeksi muokattu:
Voishan sitä kokeilla tuosta ylemmän jako tukinpäästä tuleeko ilmaa vai vettä. Ehkä sammuttaisin siksi aikaa vielä kiertovesipumpun/t. Jos tulee ilmaa niin päästää sen pahan ilman pihalle ja nostaa paineet ylös.
Ei tuo 0.8bar missään tapauksessa liikaa ole.
 
En kyllä löytänyt mitään erillistä vesipumppua joten oletan sen olevan tuolla Niben sisällä. Ja alakerrassa vesi kiertään, niin eikö se silloin kertoisi sen toiminnasta?

Ylhäällä avasin täyttökorkin ja sieltä suhisi ilmaa monta sekuntia. Kun vettä alkoi tulemaan löin korkin kiinni ja virtausmittarit alkoivat heilumaan. Oletan että homma lähti rokkaamaan tällä ja nyt kaikki piirit näyttää tasaista ~1l/min.

En löytänyt mistään automaattista ilmanpoistinta. Jotenkin yllättävää, että tällaiseen ~5 vuotta vanhaan mökkiin ei sellasta ole asennettu?

Seurataan lähteekö mökki lämpiämään.
 
Samalla kyllä paineet tuli alas 0,1bar verran. Onko tämä vielä ok, ja miten tuota voi nostaa?
Ehkä lisäisin vähän vettä järjestelmään, 1bar on aika hyvä paine.

E: Siellä Niben lähistöllä on varmaan jossain täyttöventtiili, siitä varovasti painemittaria seuraten päästä vettä järjestelmään.
 
0,8 bar paine nostaa veden 8m korkeuteen. Jos paine on 0,7 niin vesi on 7m korkeudessa mittauspisteestä ylöspäin.

5.mh 3 toimilaite näyttää olevan irti. Toimilaite painaa näkyvää neulaa, mutta ei siihen juuri nyt pysty. Jos kyseinen tila on juuri kylmä niin ruuvaa toimilaite paikoilleen ja kiristä (kohtuudella)
 
Viimeksi muokattu:
0,8 bar paine nostaa veden 8m korkeuteen. Jos paine on 0,7 niin vesi on 7m korkeudessa mittauspisteestä ylöspäin.

5.mh 3 toimilaite näyttää olevan irti. Toimilaite painaa näkyvää neulaa, mutta ei siihen juuri nyt pysty. Jos kyseinen tila on juuri kylmä niin ruuvaa toimilaite paikoilleen ja kiristä (kohtuudella)
Eikös se ole täysin auki kun nasta on ylhäällä?
 
Itse pitäisin 1.0 bar ehdottomana miniminä, mieluummin 1.5 bar olisi se ns. normaali, jolla taataan sen veden "jaksaminen" nousta myös tuonne yläkertaankin kunnolla. Tuossa mittarissakin puna-alue alkaa vasta 2.5 bar, joten siihen saakka homma on siis ok.

Meillä on ihan eri vehkeet himassa, mutta jos päästän patteripiirin alle 1.0 bar, ei siinä kovin kauaa mene kun PILP alkaa jo huutamaan ylilämpö-hälytystä, tuo kun on myös piirin korkeimmalla kohdalla tässä 1-krs ratkaisussamme. Tai no onhan talo 1.5krs, mutta yläkerrassa ei ole vesikiertoa lainkaan.
 
Samalla kyllä paineet tuli alas 0,1bar verran. Onko tämä vielä ok, ja miten tuota voi nostaa?
Jos on vaikka Nibe 470 niin ohjekirjassa tai aloittelijan ketjussa lukee miten painetta voi nostaa nibestä. Myös ilmauksen voi tehdä nibestä. Itse ilmaan useamman kerran vuodessa, etenkin lämmityskauden alussa. Jos oot asunut jo pidempään ja et ilmannut koskaan, ei ihme että oli ongelmia. Kannattaa kokeilla ilmata nibestä uudelleen niin monta kertaa että ei tule enään ilmaa.

Mulla on samannäköinen jakotukki ja jos toimilaite ei ole paikoillaan niin piirin virtaus on koko ajan päällä.
 
Kiitos paljon vastauksista kaikille!

Löysin hanat ja nostin paineet 1.1 bar. Seuraavaksi pitää kyllä tutustua tuohon ilmaukseen. Ihmettelin miksei täällä ylhäällä ole automaagista ilmausventtiiliä. Melkoinen lorina täällä käy, joten ilmaa varmasti on vielä järjestelmässä paljon. Toivottavasti Nibestä löytyy jokin ratkaisu tähän.

Laitoin tuon toimilaitteen paikalleen ja virtaus pieneni, joten otin sen pois. Meillä on yläkerta yhtä isoa tilaa, vaikka "makuuhuoneille" onkin omat piirit.

Itse tosiaan asunut nyt pari vuotta ja rakentaja ~3v vuotta sitä ennen. Enkä ainakaan itse ole ilmannut.
 
Kiitos paljon vastauksista kaikille!

Löysin hanat ja nostin paineet 1.1 bar. Seuraavaksi pitää kyllä tutustua tuohon ilmaukseen. Ihmettelin miksei täällä ylhäällä ole automaagista ilmausventtiiliä. Melkoinen lorina täällä käy, joten ilmaa varmasti on vielä järjestelmässä paljon. Toivottavasti Nibestä löytyy jokin ratkaisu tähän.

Laitoin tuon toimilaitteen paikalleen ja virtaus pieneni, joten otin sen pois. Meillä on yläkerta yhtä isoa tilaa, vaikka "makuuhuoneille" onkin omat piirit.

Itse tosiaan asunut nyt pari vuotta ja rakentaja ~3v vuotta sitä ennen. Enkä ainakaan itse ole ilmannut.
Lämmityspiirissä oleva ilma pyrkii ylimpään kohtaan eli juuri sinne ylös , eli jos siellä lorisee niin ilmaile sieltä yläkerrasta useampaan otteeseen. Alhaalla niben luona ei välttämättä ole ilmaa lainkaan.
 
Onko ajatuksia mihin tässä voisi laittaa automaattisen ilmausventtiilin? Tuolla vasemmalla hanan kohdalla on jotain liittimiä,mitkä on korkeimmalla kohdalla. Tukin päässä oleva liitin on se mistä päästin ilmat, mutta se ei vaikuta siltä, että sinne varsinaisesti kerääntyy ilmaa.

Yksi ajatus on laittaa siihen väliaikaisesti letku ylöspäin jonka päähän ilmausventtiili/hana josta voi ilmaa päästää.
 
Mulla on hyvin vastaavat jakotukit, joissa jokaisessa on oma automaatti-ilmain. Sinulla ei ole tuota paikkaa tai se on käytetty yhdelle piirille. Eiköhän ilmauksen saisi rakennettua tuohon päädyssä olevaan tyhjennysventtiiliin tai linjasäätöventtiiliin.

Aika paljon on kokemusta ilmauksesta, kun olen syksyn rakennellut lämmönjakoa ja lisännyt aina piirin kerrallaan jakotukkiin. Menee n. 10 min siitä kun putket on kiinni siihen, että on taas koko systeemi käytössä ja ilmattuna. MLP seis, muut jakotukit kiinni, lisättävän jakotukin muut piirit kiinni ja uusi auki. Täyttöhana auki kunnes paine 2,5 bar. Kieropumppu päälle ja täyttöhanaa auki niin, että paine pysyy 2,5 bar. Sitten kaikki piirit auki ja taas tarvittaessa täyttöhanaa auki. MLP takaisin päälle.

Lämmänjaon energiamittarista näkee hyvin onko ilmaa. UÄ-virtausmittarin lukema heiluu, jos on. Jakotukkeja on kolme eli automaatti-ilmaimia on 6. Kaikki jatkuvasti auki eli automaattiasennossa.

1701171601568.png
 
^ Aika kätevä systeemi tuossa tukissa noi ilmaimet.

Pitääpä itsekin ehkä paskarrella omiin Rotheihin tyhjennys/ilmausyhteisiin vaikka T-haaralla automaatti-ilmaimille paikat. No yläkerrassa mulla kiertääkin vesi välivaraajan kautta ennen tukkia ja siellä ylimmässä menoputkessa sekä varaajan "nupissa" on ilmaimet joten sitä kautta kaikki ilma on pois pihissyt itsekseen, mutta alakerran kahdessa tukissa noi olisi hyvä lisä.
 
1,5bar on ainakin meillä suurin sallittu. Lämpöpumpuissa ehkä joskus alempi. Kiina halåistuotteissa kun on enimmäkseen 0,8bar.
 
1,5bar on ainakin meillä suurin sallittu. Lämpöpumpuissa ehkä joskus alempi. Kiina halåistuotteissa kun on enimmäkseen 0,8bar.
Oikein valitusta varosta tulee sitten yli, jos liikaa yrittää. Missä on noin alhaisia maksimeita? Silloinhan varon pitäisi olla alle tuon. Mulla esim. MLP:ssä sanottu maksimiksi 3,0 bar, minimiksi 1,2 bar ja varo on 2,5 bar.
 
Oikein valitusta varosta tulee sitten yli, jos liikaa yrittää. Missä on noin alhaisia maksimeita? Silloinhan varon pitäisi olla alle tuon. Mulla esim. MLP:ssä sanottu maksimiksi 3,0 bar, minimiksi 1,2 bar ja varo on 2,5 bar.
Kattiloissa ja varaajissa (ainakin Jäspin kattiloissa ja ovali varaajissa) tuo 1,5 bar on monesti maksimi, luonnollisesti varoventtiilit sen mukaan.
 
Onko ajatuksia mihin tässä voisi laittaa automaattisen ilmausventtiilin? Tuolla vasemmalla hanan kohdalla on jotain liittimiä,mitkä on korkeimmalla kohdalla. Tukin päässä oleva liitin on se mistä päästin ilmat, mutta se ei vaikuta siltä, että sinne varsinaisesti kerääntyy ilmaa.

Yksi ajatus on laittaa siihen väliaikaisesti letku ylöspäin jonka päähän ilmausventtiili/hana josta voi ilmaa päästää.

Et tarvitse automaattisia ilmaimia jakotukkien yhteyteen, täydelisen turhia. Kun saat ilmattua systeemin niin uutta ilmaa ei mene lattiapiireihin koska vanhankin ilman pois saanti vaatii ylimääräsitä painetta. Sinun täytyy niin sanotusti letkuttaa lattiapiirit esim, jakotukin liitimistä piiri kerrallaan 1) Jakotukin liitimistä sisään uutta vettä hanasta ja vanha vesi viemäriin. Meno ja paluusulut kiinni jakotukista. Ilmaus piiri kerrallaan 2) uutta vettä esim puutarhapumpulla säiliöstä jakotukin yhteistä ja vanha vesi takas säiliöön. Meno ja paluusulut kiinni. Ilmaus piiri kerrallaan 3) joku laskee vettä täyttöventiilistä samaan aikaan kun sinä päästät vettä jakotukista pois viemäriin letkun avulla. Paluuventtiili kiinni. Jos sinulla on voimakas pumppu niin tämän voi tehdä myös lämmönjakohuoneesta käsin niin että ylimääräinen pumppu liitetään sarjaan kiertovesipumpun kanssa niin että uusi pumppu lisää vettä järjestelmään (kierovesipumppu päällä) ja lasket sen veden sitten viemäriin letkulla. Jos vesi lasketaan viemäriin jakotukista niin paluuventtiili kiinni. Siitä nimi, letkuttaminen. Samalla tulee huuhdeltua systeemi. Siinä menee aikaa xx min riippuen kuinka paljon saat aikaiseksi paine-eroa mutta sen kuulee kun ilmaa ei ole enään veden seassa. Jos valtakunnan verkostossa on 6 bar niin hanasta saa aika lähelle sen verran. Tämä on enemmän kuin mitä varo sallii täyttöventiilistä käsin mutta kuitenkin niin vähän että paikkojen täytyy kestää. Koepaine on yleensä 6bar ja käyttövedelle 10bar.
 
Viimeksi muokattu:
Onko ajatuksia mihin tässä voisi laittaa automaattisen ilmausventtiilin? Tuolla vasemmalla hanan kohdalla on jotain liittimiä,mitkä on korkeimmalla kohdalla. Tukin päässä oleva liitin on se mistä päästin ilmat, mutta se ei vaikuta siltä, että sinne varsinaisesti kerääntyy ilmaa.

Yksi ajatus on laittaa siihen väliaikaisesti letku ylöspäin jonka päähän ilmausventtiili/hana josta voi ilmaa päästää.
Roskiksee tai sitten vähitään sulku ennen sitä. Automaatti ilmaus on oikein hieno ja hyvä niin kauvan kun toimii sen jälkeen kaikkea muuta ennen pumpua iso ongelma jos paine ei ole oikeesti korkea ja pumppu on ohjattu välillä sammumaan ja pumpulla ei ole heti ruokaa eli jonknkun mehupillin päässä.kyseessä ei ole suunnittelu kukkanen vaan hydrauliikan ymmärryksen puute.se että paljonko painetta pitää olla on taas toinen juttu sitä pitää olla alle varovennttlin verran ja järjistelmää käyttöön ottaessa sen verran että vesi jaksaa nousta korkeimpaan kohtaan kylmällä vedellä sen jälkeen paineen lisäys on periaattessa vaan turvatoimen pide.
Koska jos järjestelmällä ei ole muuta kuin vettä niin vesi vie ja vesi tuo. Jos vesi vielä olisi aina saman lämpöistä niin paisunta astiakin olisi aivan viraton.
 
1701230455565.png


Tämän tyylisillä pumppu+astia kombolla hoidetaan ilmaukset kaupallisella puolella. Puutarhapumppu + iso astia ajaa saman asian. Jos en väärin muista niin nostokorkeus on luokkaa 50m joka vastaa normaalia verkoston painetta (Huom normaali vittaa nyt PKS).
 
Jos on vaikka Nibe 470 niin ohjekirjassa tai aloittelijan ketjussa lukee miten painetta voi nostaa nibestä. Myös ilmauksen voi tehdä nibestä. Itse ilmaan useamman kerran vuodessa, etenkin lämmityskauden alussa. Jos oot asunut jo pidempään ja et ilmannut koskaan, ei ihme että oli ongelmia. Kannattaa kokeilla ilmata nibestä uudelleen niin monta kertaa että ei tule enään ilmaa.

Mulla on samannäköinen jakotukki ja jos toimilaite ei ole paikoillaan niin piirin virtaus on koko ajan päällä.
Totanoi. Se missä on toimilaitteet tossa jakotukilla niin menee paluupuolen virtaus ja alhaalla tulopuoli.

Vesi kyllä virtaa vaikka toimilaitteet ovat kiinni. Silloin ei vaan ns kylmävesi vaihdu tai pääse pois.
 
Roskiksee tai sitten vähitään sulku ennen sitä.
Noissa mun jakotukkien mukana tulleissa voi sulkea automaatti-ilmauksen ilma-aukon kiertämällä ilmaruuvin kiinni. Voi myös päästää ilmaa/vettä ohi automaatin. En ole roskikseen heittämässä ja ilmaus on tosiaan sujunut hyvin helposti ilman ulkoisia pumppuja ja letkuja.
 
Totanoi. Se missä on toimilaitteet tossa jakotukilla niin menee paluupuolen virtaus ja alhaalla tulopuoli.

Vesi kyllä virtaa vaikka toimilaitteet ovat kiinni. Silloin ei vaan ns kylmävesi vaihdu tai pääse pois.

Onko näissä joku yleinen linja kumpi jakotukki on tulo ja kumpi paluu? Meillä on Uponorin kilkkeet ja olen aina kuvitellut että ylemmässä jossa on toimilaitteet, on tulot ja alemmassa paluut.
 
Onko näissä joku yleinen linja kumpi jakotukki on tulo ja kumpi paluu? Meillä on Uponorin kilkkeet ja olen aina kuvitellut että ylemmässä jossa on toimilaitteet, on tulot ja alemmassa paluut.
Mun mielestä ylempi jakotukki on aina meno eli tulo ja alempi on paluu. Muistaakseni joissain malleissa toimilaitteet ovat menopuolella ja joissain paluupuolella. Muistanko väärin?
 
Mun mielestä ylempi jakotukki on aina meno eli tulo ja alempi on paluu. Muistaakseni joissain malleissa toimilaitteet ovat menopuolella ja joissain paluupuolella. Muistanko väärin?
Ei mene noin. Toimilaitteet ovat aina paluupuolella.

Jakotukin linjaus voi olla kumminpäin vain.

Helppo esim linjata ja ymmärtää kiertovesipumpun painepuolelta lähtevä putki (tulopuoli)
 
Tällä tavalla lähtee ilma liikkeelle piiristä ja paluupuolellehan se menee eli siellä olisi hyvä olla ilmaus. Menee kyllä tuurilla alakertaan asti.
Totta, mutta tosiaan jokaisessa jakotukissa on automaatti-ilmain eli sekä meno että paluu eli käytännössä ei ilmaa juuri tule jakotukista paluuseen. Muualla ei ilmausta olekaan.
 
Ok, makkella paluutukki ylempänä mutta jmajalla alempana.
Mulla on paluu alempana ja siinä paikat toimilaitteille (ei ole, ainakaan vielä), mutta mistäs tiedä kummin päin @makke31 on? Varminta on kädellä kokeilla kumpi on lämpimämpi. Mulla on punainen ja sininen sulun kahva sekä lämpömittarit, joten epäselvyyttä ei ole. Ei olisi muutenkaan, kun itse olen asentanut.
 
Totta, mutta tosiaan jokaisessa jakotukissa on automaatti-ilmain eli sekä meno että paluu eli käytännössä ei ilmaa juuri tule jakotukista paluuseen. Muualla ei ilmausta olekaan.
Tarkoitin niitä, joilla ei ole jakotukissa ilmakelloja niin toi muiden piirien kuristaminen auttaa hyvin. Olen joitakin putkiasennuksia tehnyt lähinnä sivutoimisesti niin siinä on huomannut ilmakellojen tarpeellisuuden. Niissä ei kannata säästää.
Googlasin tuota toimilaitteiden sijaintia niin kyllä niitä on menotukkeihinkin asennettu mutta paluupuoliasennus on vallitseva.
 
Minulla on toimilaitteet ylemmässä tukissa jota olen siis kuvitellut aina tuloksi. Linjasäätöventtiiliä, ilmakelloja, lämpö-, tai virtausmittareita ei näissä ole, budjettilinjalla on rakentaja mennyt, tai oliko ysärillä tapana noita laittaakaan.

Mitäs tapahtuu jos kierto meneekin väärin päin, eli tukit kytketty ristiin?
 
Ei kai tuohon voi sokeasti luottaa
Ei voi.
Teen enemmän rakennuspuolen hommia mutta usein asiakas samalla kertoo että patteri on kylmä tai muuta häikkää lvi-puolella niin autan myös niissä asioissa jos osaan. Lämmitysjutuissa selvitän ekana mikä on meno- ja paluupuoli, ilman sitä tietoa on vaikea toimia. Niitä ei ole useinkaan merkattu. Aina on mahdollista että on tehty vääriä tai eri logiikan mukaisia kytkentöjä kuin itse ajattelet, sen on huomannut. Viimeksi tuli vastaan kuivakaivo, joka on kytketty suoraan viemärilinjaan vaikka lähellä on vesilukollinen kaivo.
 
Minulla on toimilaitteet ylemmässä tukissa jota olen siis kuvitellut aina tuloksi. Linjasäätöventtiiliä, ilmakelloja, lämpö-, tai virtausmittareita ei näissä ole, budjettilinjalla on rakentaja mennyt, tai oliko ysärillä tapana noita laittaakaan.

Mitäs tapahtuu jos kierto meneekin väärin päin, eli tukit kytketty ristiin?
Silloinhan toimilaitteet onkin paluupuolella. No problem?
 
Takaisin
Ylös Bottom