Kohta taas joku kansanedustaja raivoaa kun ajetaan alinopeutta.
Yleistä autoilukeskustelua
- Viestiketjun aloittaja Harrastelija
- Aloituspäivämäärä
Koskaan ei voi miellyttää kaikkia. Mutta nopeutta säädellessä on hyvä muistaa se, että koko matka pitää ajaa reippaasti nopeammin, jotta siitä on kunnolla hyötyä matka-aikaan.
Jos 100km matkan moottoritietä ajaa 120 km/h nopeuden sijaan 100 km/h alinopeudella, niin matkaan kuluuu aikaa 10 minuuttia enemmän. Jos sen sijaan ajaa 140 km/h ylinopeudella niin aikaa säästyy 7 minuuttia.
Tarvii laskea tarkkaan mikä vaihtoehto sopii itselle parhaiten. 140 vauhdissa kulutus on jo aikamoista niin että lataamaan pääsee varmasti ennen aikojaan.
Millä tiellä sitten on syytä itkeä, jos kuitenkin ajaa vähintään reilua 80 km/h eli rekkojen vauhtia?
Niillä, joissa on aita rakennettuna kaistojen väliin niin ettei pääse millään ohittamaan.
Luukku
Vakionaama
Samalla se matkanteko/ajaminen on mukavan rauhallista. 120-140km/h on hyvin stressaavaa niinkuin kiire yleensäkin.
Onneksi ne aidat on yleensä aika lyhyillä pätkillä
No eikös niissä rekat kuitenkin rajoita matkanopeuden 85 km/h paikkeille?
Kiire on toki stressaavaa, mutta omasta mielestäni pelkästään kovempi vauhti ei ole stressaavaa. Omassa autossa vakkari toimii 210km/h asti, ja liikennetilanteen ja nopeusrajoitusten salliessa käytän sitä usein 160-170km/h nopeuksissa pitämättä sitä yhtään sen stressaavampana kuin esim. 100km/h vauhtiakaan.
Suomessa on. Jos pyrkii ajamaan kovempaa, joutuu jatkuvasti ohittelemaan tai moottoritiellä vaihtamaan kaistaa ja varomaan hitaampia ohituskaistalle tulevia.
puuteknikko
Vakionaama
Niron kanssa huomaa, miten kulutus pompsahtaa kun ajelee 120 km/h-alueella. 80-100 km/h alueella menee kesäolosuhteissa todella pienellä kulutuksella, viimeisin 320 kilometrin edestakainen matka 91 km/h keskinopeudella meni vähän alle 16 kWh/100 km. Motaria Helsinkiin haukkaa helposti 30% enemmän.
Vaikea sanoa, miten tuo muuttuu talvella kun useamman kymmenen kilometrin satasen rajoitukset tippuu kuitenkin kahdeksaankymppiin.
Vaikea sanoa, miten tuo muuttuu talvella kun useamman kymmenen kilometrin satasen rajoitukset tippuu kuitenkin kahdeksaankymppiin.
Talvella kylmä ilma on paksumpaa ja kulutus jo sen vuoksi suurempaan. Motarinopeudet rokottaa tästäkin syystä enemmän kuin kesällä. Motarilla kun ajaa 120 vauhdilla niin voi käydä niin, että rangessa kilometrit tippuu nopeammin kuin matkamittarissa lisääntyy. Silloin on syytä hieman hidastaa jos on laskenut pääsevänsä perille lataamatta matkalla.
Eikai se aita ole ainoa ohittamisen estävä asia? Monilla mäkisillä ja mutkaisilla 100kmh teilläkin valkoista viivaa on melkoinen osa matkasta.
Aika vähän kuitenkin. Jos +20 C vertaa, ilmanvastus kasvaa 0 C 7%, -20 C 16% ja -40 C 26%. Ellei aja todella kovaa tai anna auton pysyä kylmänä, lämmityksen osuus on paljon suurempi. Ja lisääntyyhän se lämmönsiirtokin nopeuden kasvaessa ja ilman tihentyessä
Ei nuo ole vähäisiä vaan näkyy jo rangessa. Lisäksi ilmanvastuksen vaikutus kasvaa nopeuden mukaan neliöön. Eli kovalla nopeudella vaikutus on vielä suurempi. Toki tuo on vain yksi vaikuttava elementti. Renkaiden vierintävastus muuttuu myös jne... lämmitys -25 pakkasella on ongelma koska lämpöpumppukaan ei silloin auta vaan lämmitys menee vastuksilla.
No alinopeutta ajaviksi mä miellän noi joiden nopeus on jotain 65-70 kaikki 50-100 välin rajoitukset.
Tuollaisen 35m pitkän kuorkin ohitukseen tarvii kyllä aika paljon laakeeta, mutta ei niistä nyt kai ole sen kummemmin valitettu?
Harrastelija
Hyperaktiivi
Pitkän rekan ohittaminen ei välttämättä ole ongelma mutta se tien varressa oleva poliisi ei siitä välttämättä tykkää. 
Niinpä. Omasta mielestäni ohitus mahdollisimman ripeästi eli vähän aikaa vastaantulijan kaistalla on turvallisempaa kun roikkua rekan rinnalla pitkään. Toki se tarkoittaa hetkellistä ylinopeutta, eihän rekan ohitus olisi mahdollistakaan ilman ohituskaistaa jollei nopeus menisi yli.Pitkän rekan ohittaminen ei välttämättä ole ongelma mutta se tien varressa oleva poliisi ei siitä välttämättä tykkää.
Usein nopeus 100kmh alueella käy ohituksissa 140 hujakoilla ja sitten jarrua...homma on nopeasti ohi, mutta jos sattuu mittaukseen juuri silloin voi ajot loppua puoleksi vuotta.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Noh poliisin kommentit tietää että jos ei onnistu ilman ylinopeutta niin sitten ei ohiteta….
Mielipidekysymys ehkä, Pitää muistaa, ettei ilmanvastuksen osuus kokonaiskulutuksesta ole kovin suuri ellei aja varsin kovaa ja pakkasillahan Suomessa ei saa edes ajaa yli 100 km/h.
Kyllä se lämmitys on selkeästi suurin syy lisääntyneeseen kulutukseen. Helppo kokeilla sammuttamalla ilmanvaihto talvella. Ainakin MG4:lla pääsee silloin kesäkulutuksiin.
Jos ohittaminen pelottaa niin se tosiaan kannattaa hoitaa nopeasti pois. Rekan rinnalla ajamista ohittaessa voi harjoitella turvallisesti moottoritiellä kunhan katsoo ettei ketään ole takana.
Tuli ihan mieleen kun nuorempana ajettiin kaverin kanssa viitostietä viikonloppuruuhkassa. Silloin kaikki ajoivat etelään eikä vastaantulijoita juuri ollut. Kaveri oli edellä ja LA-puhelimella kertoi, milloin tie on vapaa mutkankin takana. Silloin pystyi vetämään kerralla ohi kymmenittäin autoja letkasta vaikkei ollutkaan näkyvyyttä, kun tiesi ettei siellä ketään tule.
Tuolta ajalta jäänyt selkäytimeen se ettei ohituksen jälkeen tarvitse äkillisesti vetää ohitettavan eteen vaan voi siellä kaistalla pysyä niin kauan kuin on tarpeen, jos ei ole esteitä näkyvissä. Jotkut harrastaa sellaista slalomia vetämällä jokaisen ohitetun auton eteen heti kuin mahdollista vain todetakseen että seuraavakin auto pitäisi ohittaa.
Samaa tehtiin lällärien kanssa, kun kahdella autolla ajeltiin etelästä Leville. Eli edessä ajava ohitti näkyvillä pätkillä, takaa tultiin sitten sen tiedon turvin että tyhjää on edessä kilometritolkulla, vaikka pyrytti ja oli aika mutkaistakin pätkää.
Kyllä siinä ohitettavat varmaan useaan otteeseen päivittelivät, että ei mitään järkeä lähteä pimeässä mutkassa ohi
Näin jälkikäteen kun alkoi miettimään, niin jos siinä olisi joku huomaamaton liityntä ollut matkalla josta vaikka traktori olisi kurvannut huomaamatta vastaantulevalle kaistalle, niin olisi voinut yllättää kakkosauton
Kyllä se ilmanvastus on hyvin ratkaiseva tekijä, vai millä selittyy se että tyhjä kuomukärry Model 3 perässä lähes tuplaa kulutuksen?
Juuri sillä, että Model 3 ja monen muun sähköauton ilmanvastus on hyvin pieni. Sen kuomukärryn ei ole.
kaveri kertoi pari päivää sitten kun polkupyöristä keskusteltiin kun lähti täältä kaakosta sallaan ja kauniimpi puolisko halusi polkupyörät mukaan niin eikun vanha pikku peräkärry 2003 mallin mekaanisella kompura-ahtimella varustetun farkkumersun koukkuun ja pyörät siihen...............sanoi ettei enää koskaan, piti tankata vähänväliä kun se joi menovettä aivan tolkuttomasti., välillä jännitti että pääseekö seuraavalle asemalle kun ei ollut varakannua. ei edes keskusteltu sähköautoista eikä rangesta, kertoi ihan vain lonkalta.
tämä niille rangeahdistusta poteville sähköauton vastustajille arkielämästä mistä ei juuri puhuta polttispöydissä.
tämä niille rangeahdistusta poteville sähköauton vastustajille arkielämästä mistä ei juuri puhuta polttispöydissä.
No paljonko meni menovettä ja mikä oli keskikulutus vs ilman kärryä? En tiedä auton speksejä, miten iso tankki siinä on? Ettei vaan ollut kärrissä laakeri jumissa, mahtaisko sähkiksellä päästä edes kotipihaa pidemmälle samalla kärrillä
Jatketaan vielä, että Model 3:n ilmanvastusteho 100:ssa on n. 7 kW ja häviöiden jälkeen se vie ehkä 8 kW akusta. 20 C:ssa. Kovalla pakkasella ilmanvastusta on 25% enemmän eli silloin vie 10 kW. Ero kulutuksessa kasvaneen ilmanvastuksen takia siis +20 C vs -40 C on 2 kWh/100 km 100 km/h vauhdissa ja hiljaisemmassa vauhdissa vähemmän.
-40 C:ssa taitaa kulua luokkaa 20 kWh/100 km ylimääräistä, joten vain 10% lisästä johtuu kasvaneesta ilmanvastuksesta.
Kyllä tikkurilasta pääsee tampereelle ja takaisin ilman latausta kesällä KIV EV6 lla. Tai no motarilla sitten max 125. Kolmatta vuotta tuolla nyt ajelen. Hettaankin pääsee ihan kivuttomasti. Nyt kun on oppinut että akun voi päästää sinne 20% aan, suosi 800V latureita. Oppimiseen ja tottumiseen menee vaan tovi. Aikaisemmin mulla on dieseli eemeli W212 ihan ok peli sekin, mutta 2008 vuosimallie aeroa mä kaipaan edelleen niin ja manuaali laatikolla. Harmittaa kun myin pois, vaikka kilsoja oli 350.000 mittarissa
Mitä kullekin on maantieajo. 80 km/h:ssa monessa autossa on jo suurempi vastus renkaiden vierintävastuksesta kuin ilmanvastuksesta ja kunnon pakkasilla lämmitys menee molemmista ohi.
Eikö tuo ole vaan joku oletus % minkä pudottaa lukemasta. Mitsubishi Outlanderissa oli ilmastoinnin napilla sama vaikutus, sähkörange putosi kun napin painoi, riippumatta oliko kompressorin käynnistymiselle edes siinä kelissä tarvetta.
sama väli Lpr Hki L3 ja takaisin kuormalla nelikko hiacella en kertaakaan huomannut kulutuksessa juurikaan eroa ~600kg kuormalla tai ilman.
id.4 menee ~16kW/100 ilman kärriä saman matkan ja 750 kuomullinen aku kärry tyhjänä ~24-26kW/100.
ei mitään hifistelytarkuutta vaan suuruusluokkia.
id.4 menee ~16kW/100 ilman kärriä saman matkan ja 750 kuomullinen aku kärry tyhjänä ~24-26kW/100.
ei mitään hifistelytarkuutta vaan suuruusluokkia.
Eli kovalla pakkasella kannattaa ajaa lujempaa että ettei kulu lämmitykseen niin paljon sähköä kun päästään nopeammin perille? Model 3 pahimmillakin pakkasilla kulutus on selvästi pienempi kuin kesän optimikelissä kuomukärry perässä.
Ei varmastikaan. Ilmanvastus kasvaa nopeuden neliössä. Kiihdyttämällä teet siitä merkittävästi isomman.
Vierintävastus pysyy käytännössä samana nopeudesta riippumatta, ja vierintävastus ylittää ilmanvastuksen kun nopeus putoaa johonkin alle 30kmh tms.
Pakkasessa se vierintävastuskin kyllä kasvaa, eli ihan yksinomaan ilmanvastuksen kasvusta ei ole kyse.
Kyllä se vauhti lisää myös lämmitystehon tarvetta, mutta taloudellisin nopeus voi olla selvästi eri kuin kesällä.
Virtaviivaisella sähköautolla ilmanvastus laskee alle vierintävastuksen jossain 70-80 km/h paikkeilla. Riippuu toki painosta, renkaista, otsapinta-alasta ja Cd:stä.
30 km/h:ssa ilmanvastus on enää luokkaa 20% vierintävastuksesta.
Niinhän se teki myös bensalla ainakin ennen näitä pieniä suorasuihkuturboja. Harvan kaasujalka siitä keveni. Siis 120 km/h kulutti helposti 10 ja 80 km/h alle 7.Se on vain hyvä että sähkiksissä huomaa nopeuden kasvun kulutukseen niin selvästi. Pihinä miehenä se keventää kaasujalkaa kummasti
Sama fysiikka tulee dieselilläkin vastaan, mutta luvut vaan pysyy pieninä. Mun diesel menee alle 4 tasaisessa 80 ja 120 menee lähelle 6.