Yleistä turinaa tuulivoiman tiimoilta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Tuuli- ja aurinkovoiman vaikutus pörssisähkön hintaan​

Tuuli- ja aurinkovoima ovat nykyään merkittävässä roolissa Suomen energiamarkkinoilla, sillä niiden tuotantoa on paljon tarjolla. Valitettavasti Suomessa ei tuule ja paista koko aikaa, eikä sähkön laajamittainen varastointi ole mahdollista.
www.nordicgreen.fi

Tuuli- ja aurinkovoiman vaikutus pörssisähkön hintaa

Tuulivoima ja aurinkovoima eroavat muista energialähteistä, koska niiden tuotanto vaihtelee nopeasti ja samanaikaisesti lähes koko Suomessa.
www.nordicgreen.fi www.nordicgreen.fi
 
Nyt taas kerran tuntuu siltä että ei oteta kaikki irti tuulesta. Hyvin tuulee koko alueella missä voimalat sijaitsee. Kapasiteetti on reilu 9500MWh, mutta nyt saadaan vain reilu 1000. Onko todella näin?
 

Liitetiedostot

  • IMG_9722.webp
    IMG_9722.webp
    90,7 KB · Lukukerrat: 21
  • IMG_9723.webp
    IMG_9723.webp
    43,5 KB · Lukukerrat: 25
Aika tyyntä on siellä missä merkittävimmät puistot sijaitsevat
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20260911_134523.webp
    Screenshot_20260911_134523.webp
    81,1 KB · Lukukerrat: 16
Rannikolla missä noita myllyjä eniten on heikompi tuuli, näkyy paremmin kun zoomaa kuvaa
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20260911_143301.webp
    Screenshot_20260911_143301.webp
    78,5 KB · Lukukerrat: 15
RauskiH sanoi:
Ajelin juuri täällä pohjoisessa yhden puiston ohitse... Kovin verkkaisesti pyörivät kun tuuli näin heikkkoa
Klikkaa laajentaaksesi...
Asun rannikolla missä suurin osa on. Kyllähän ne pyörii ”suunnilleen” samaa tahtia oli myrskyä tai 5-6 m/s tuulta. Eli taajuus on yleensä noin 2,8-3,5 sekuntia kierros. Ja pidetään nyt mielessä että tätä ei voi enää pohtia tunnin päästä näkemästään, tuulihan muuttuu jatkuvasti.
 
Onkos se siiven kärjen nopeus joku 200km/h myllyn koosta riippumatta? Olisiko joku tasapainotusjuttu?
Samoin sama nopeus tuulen nopeudesta riippumatta. Sähköä tehdään enemmän tai vähemmän jotta nopeus pysyy samana.
Oikein pienellä tuulella ei saada max teho, suuremmalla tuulella tuo nopeus rajoittaa tehoja.
 
Nykyisten suurten invertterikytkentäisten tuuliturbiineiden kiertonopeus kylläkin selvästi vaihtelee tuulen voimakkuuden mukaan, mutta ei toki ole verrannollinen tuulen nopeuteen. Lapakulman säädöllä voidaan kiertonopeutta muuttaa suhteessa tuulen nopeuteen (on omat reseptinsä, miten nuo kannattaa kulloinkin sovittaa). Sähkögeneraattorin soveltuva kiertonopeus (nopeutta nostetaan yleensä vaihteistolla) on yksi tekijä yhtälössä.
 
Matti1965 sanoi:
Koko alueella 5-6 m/s.
Klikkaa laajentaaksesi...

Takavuosina mikään tuulivoimala ei pyörinyt alle 5 m/s tuulella. Nykyiset taitavat usein startata jo alempana, jossain 3 m/s paikkeilla. Maksimiteho saavutetaan sitten jossain 10-15 m/s välilä. Jos oletetaan vaihteluväliksi vaikka 3-15 m/s, niin 6 m/s antaisi vain noin 6,5 % maksimitehosta. Tuulen nopeuden tuplaantuminen nostaa tehon 8-kertaiseksi.
 
Ruotsissa kunnat pysäyttävät 70% tuulivoimahankkeista. Ainuttakaan investointipäätöstä ei ole tullut q2 2026. Ilmeisesti kiinteistöverot menevät valtiolle ja kunnille ja asukkaille jää haitat ja veto-oikeudella saa blokattua. Ruotsissa taisi kyllä muutenkin olla kannattavuusongelmia tuulivoimalla.

www.energi.se

Sju av tio vindkraftsprojekt stoppades av kommunerna

Under första halvåret 2026 stoppades 70 procent av nya vindkraftsprojekt av det kommunala vetot. Andelen stoppade projekt har minskat sedan 2025, men ligger fortfarande på en oroande hög nivå, enligt Green Power Sweden som tagit fram statistiken.
www.energi.se www.energi.se
 
fraatti sanoi:
Ruotsissa kunnat pysäyttävät 70% tuulivoimahankkeista. Ainuttakaan investointipäätöstä ei ole tullut q2 2026. Ilmeisesti kiinteistöverot menevät valtiolle ja kunnille ja asukkaille jää haitat ja veto-oikeudella saa blokattua. Ruotsissa taisi kyllä muutenkin olla kannattavuusongelmia tuulivoimalla.
Klikkaa laajentaaksesi...
No mitenkäs tämän suuntainen päätös nyt asettuu siihen kuvaan että Ruotsiinkin ollaan kovasti pystyttelemässä energiasyöppöjä datakeskuksia... Suomessahan kunnat puolestaan kilvoittelevat nyt laitoksista aivan vastaavasta syystä.
 
Hienoa että nyt löytyy tuulivoimaa huolimatta ehtoon heikosta tuulesta.
 

Liitetiedostot

  • IMG_9851.webp
    IMG_9851.webp
    45,2 KB · Lukukerrat: 25
  • IMG_9850.webp
    IMG_9850.webp
    90 KB · Lukukerrat: 24
tet sanoi:
Tuossa sinun kuvassa näyttää olevan maanpinnan tuuli, se ei kuvaa kovin hyvin tuulivoiman tilaa. Valitse korkeudeksi 100 metriä maan pinnasta, niin näet paremmin, millainen tuuli voimaloiden napakorkeudella vallitsee.
Klikkaa laajentaaksesi...
Totta, huomasin että olin valinnut väärän kuvan, tallensin vahingossa ensin tämän ja sen jälkeen sen 100m. Mutta kuitenkin yllätyin kuinka paljon oli tuottoa, verrattaessa edelliseen avautumiseeni.
 
Nyt on kyllä tyyntä kun koko maan tuulivoima on -12 MW. Kai toi käppyrä on oikein. Aurinko vähän paikkaa uusiutuvia.
Screenshot_20260930-121957~2.webp
 
Samaan aikaan kun sähköstä on tulossa liian kallista se on silti liian halpaa.

Rakennuspäätöstä odottavia tuulivoimalahankkeita on Suomessa kymmeniä, ja niiden yhteenlaskettu teho on jopa kolmetuhatta megawattia. Se on paljon, sillä kaikkiaan Suomessa toiminnassa olevan tuulivoiman teho on 9 500 megawattia. Nämä hankkeet seuraavat, alkaako sähkön hinta nousta niin paljon, että uuden voimalan rakentaminen voisi olla kannattavaa. Tässä pohdinnassa eivät riitä arviot seuraavan päivän tai edes seuraavan vuoden hinnoista. Investointipäätöksessä punnitaan vähintään kymmenen vuoden näkymiä.
yle.fi

Sähkön kulutus kasvaa, mutta uutta tuotantoa ei kuulu – Fingrid: Toivottavasti ketsuppipullo aukeaa

Tuulivoiman rakentaja Ilmattarella on sähkölle selvä hinta, jonka jälkeen uusien voimaloiden rakentaminen olisi taas kannattavaa.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Espejot sanoi:
Samaan aikaan kun sähköstä on tulossa liian kallista se on silti liian halpaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Aika usein näköjään ennakolta laadittu Fingridin tuulituotantoennuste on viime aikoina osoittaunut jopa megawattikaupalla liian suureksi vuorokausimarkkinoiden sulkeuduttua päivitettyyn ennusteeseen nähden, joka puolestaan on vastannut varsin hyvin toteutumaa. Tuulivoima on silloin toiminut virtuaalisena säätövoimana.

Pohjoismaisellakin tasolla on liian vähän energiavarastojen tehokapasiteettia tuollaisiin tilanteisiin. Pohjois-Ruotsissakin vain osa jokien virtaamasta voidaan kanavoida altaisiin, kun vielä sadettakin on tullut runsaasti ja monet säännöstelyaltaat ovat jo käytännössä täynnä, vaikka joissakin on tilaa. Norjaan on yleisesti ottaen huonot siirtoyhteydet Pohjois-Norjaan yleisesti ja etelään kapasiteetti on pitkälti käytössä tarvittavaan siirtosuuntaan. Suomessa on varsin rajalliset mahdollisuudet varastoida vesivoimaa yleensäkään vuorokausien tasolla vaihtuvan tarpeen aikatauluprofiililla. Sähkön laajempi varastointimahdollisuus sekin tarjoaisi mahdollisuuden tuottaa lisää tuulivoimaa. Akkuvarastoja onkin rakennettu viime aikoina paljon ja ne itse asiassa ovat tuoneet lisää hyödynnettävää tuulivoimaa ja vähentäneet tarvetta käyttää tuulivoimaa säätövoimana. Sähkökattilat ovat tehneet samaa.

Olennaisin edellytys lisätuulivoiman rakentamiselle on sähkön alimpien hintojen kohoaminen kauttaaltaan. Negatiivisista hinnoista on pääosin päästy eroon, mutta tämä ei vielä riitä, vaan alhaisten positiivisten hintojen tulisi kohota.
 
kotte sanoi:
Olennaisin edellytys lisätuulivoiman rakentamiselle on sähkön alimpien hintojen kohoaminen kauttaaltaan. Negatiivisista hinnoista on pääosin päästy eroon, mutta tämä ei vielä riitä, vaan alhaisten positiivisten hintojen tulisi kohota.
Klikkaa laajentaaksesi...
Datekeskukset käyvä tasaisella vakiteholla, näin osa ammailaisista kertoo tiedä sitten lasien väriä. Toki tarjonnan puute nostaa hintaa nopeammin hintäkäyrän loppupäässä mutta silloin hyöty jaetaan kantaverkon ja tuotajien välillä. Eli sähkö kallistuu ja heilunta lisääntyy mikä joka tapauksessa tarjoaa ansantamahdollisuuden, myös tuulivoimaloiden omistajille.
 
Espejot sanoi:
Datekeskukset käyvä tasaisella vakiteholla, näin osa ammailaisista kertoo tiedä sitten lasien väriä. Toki tarjonnan puute nostaa hintaa nopeammin hintäkäyrän loppupäässä mutta silloin hyöty jaetaan kantaverkon ja tuotajien välillä. Eli sähkö kallistuu ja heilunta lisääntyy mikä joka tapauksessa tarjoaa ansantamahdollisuuden, myös tuulivoimaloiden omistajille.
Klikkaa laajentaaksesi...
Datakeskuksille tehdään pitkäaikaisia kiinteähintaisia sopimuksia tyypillisesti. Tuulivoimatuottaja hankkii sähkön markkinoilta tms., jollei tuule. Toki voi olla erilaisiakin riskinkantosopimuksia.

Tuulisähköä tuskin tuottaja myy nimelliskapasiteetin perusteella, vaan jonkinlaisen keskimääräisen odotusarvon. Jos tuulee vähän ja sähköä syntyy keskimääräistä vähemmän, korvaava sähkö voi olla hyvin kallista, mistä tulee tappiota.

Jos olisi omassa hallinnassa sähkövarasto, tuolta voisi myydä voitolla, jos varasto olisi ladattu kovan tuulen ja halvan sähkön aikana. Vastaavasti, omalle sähkölle on käyttöä varaston täyttämiseksi datakeskukselle myydyn kovan tuulen aikana, jolloin vaihtoehtona olisi vain joko dumppaaminen halvalla verkkoon tai turbiinin tehon hillitseminen kannattamattoman tuotannon kitkemiseksi. Moinen olisi erikoisen yksinkertaista, jos sähkövarasto on liitetty kantaverkkoon samalla omalla liittymällä kuin omassa hallinnassa oleva tuuliturbiiniryhmäkin.

Oman tuotannon ja oman sähkövaraston latauksen hinnanhan voi sopia joko pörssin ulkopuolelta tai miksei pörssissäkin joko vuorokausimarkkinoilla (jos verkosta sattuisi paremman hinnan, mitä on oma arvio arvosta, joka itse tuotetulla ylimääräisellä sähköllä on omaan varastoon ladattuna) tai vuorokauden sisäisillä markkinoilla (jolloin on tarkempi tieto hintatasoista ja ylimääräisen tuotannon määrästä).
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom