En tunne kanstainvälisen lain kiemuroita riittävästi, mitä voi olla seurauksena, mutta parempi vain valmistautua siihen, että sota ja pakotteet vain keskeyttävät hommat ja jos joskus saadaan rauha ja pakotteet puretaan, mahdollisesti palataan vanhaan tilanteeseen (ja jos on tehty jotakin väillä, se voidaan katsoa oman käden oikeudella tehdyksi ja aiheuttaa korvausvelvollisuuden). Homma siis olisi vain keskeytettynä. Jatkosta täytyy tietenkin päästä pois, mutta niin yksinkertaisesti kuin mahdollista sotkematta asioita yhtään enempää.Eikös ne uhanneet oikeusjutulla kun projekti lopetettiin?
Mutta tapahtuiko kuitenkaan mitään vai odotellaanko rauhaa ja sitten korvausoikeudenkäynti pystyyn?
Onhan maailmassa sodittu vuosituhansia ja jonkinlaiset yleiset periaatteet ovat muotoutuneet kansainväliseksi säännöstöksi. Yleensä tämänkaltaiset asiat sovitaan rauhasopimuksissa, mutta rakentaminen taisi tyssätä osittain EU:n ja muiden kansainvälisten instanssien pakotteisiin. Olisi kaiken huippu ja riski joutua maksumieheksi, jos Ukrainan ja Venäjän rauhansopimukseen jollakin tavoin jouduttaisiin ottamaan kantaa tähänkin Hanhikiven tontin ydinvoimalaprojektin jatkoselvittelyihin. Ei jatkoon.Ulkomaalaisten kanssa asioidessa pitäisi laittaa jokin sota ehto tai ”riitaa naapurin kanssa” ehto jolla sopimuksen voisi purkaa. Tässä tapauksessa sota ei olisi ollut riittävä ehto koska kyseessä on ”vain” erikoisoperaatio. Voi olla että oikeus joutuisi ottamaan kantaa siihenkin onko kyseessä sota vai ei.