Turkuun maailman suurin aurinkoenergian varasto

Tiedemies

Tulokas
Turun torin alle kymmenien metrien syvyyteen ryhdytään säilömään kesällä talteen kerättyä lämpöä 560 omakotitalon vuosikulutuksen verran.

Linkki

Tämä on kyllä höpöhöpöä
 
Tämä on kyllä höpöhöpöä
Meinaatko tapaa, jolla jutussa käsitellään mittayksiköitä?

Itse sovelluksessa on kyllä tässä tapauksessa järkeäkin, eli jos jotain tuollaista kokeillaan, niin juuri tämänkaltaiseen tehtävään ja tuollaisilla maaperän ja perustamisen edellytyksillä. Käytännössä maanalainen pysäköintihalli vaatii aika suurta ilmanvaihtoa ja tuloilmaa on pakko lämmittää osan aikaa, ettei paikasta tule samanlaista sumukammiota kuin vaikkapa Keravan-Vuosaaren rautatietunnelista, jonne junat aluksi pysähtyivät liian kosteuden aiheuttamiin sähkövikoihin. Talvella lämpötila on myös pidettävä hiukan plussalla, jotta autoista valuva enemmän tai vähemmän suolainen vesi ei jäädy viemäreihin (minkä lisäksi liukkaudenesto sujuu samalla vähemmin ongelmin kuin muilla tavoilla).

Sinällään tämänkaltaisen ratkaisun ilmastohyödyt eivät onnistuessakaan tunnu kokonaisuudessa millään tavoin (mutta koko pysäköintilaitoksen rakentamatta jättäminenkin toisi vain paikallisesti suuremman nettohyödyn).
 
Olisiko tiedemiehellä jotain perustetta asialle? Kivetys kannattanee tehdä mustalla kivellä että kivi imee lämpöä.

Pinta-alaa keräimellä ainakin on ja kun nestettä kierrätetään niin toki lämpöä siirtyy paljon.

Mutta toimiiko tuo....aika näyttää. Hieno kokeilu kuitenkin
 
Onhan näitä vastaavia ajatuksia ollut useampiakin, mutta en tiedä onko yhdessäkään päästy ohi tilanteen "ensin maa vasta lämpenee". Sen sijaan jos tuossa sanotaan että maaperä lämpenee 35C asti, niin voi olla pysäköintihallissa aika lämmin sen jälkeen loppusyksystä.

Ajatuksen tasollahan tuo on toimiva ja kun siihen on saatu vielä 1,3M€ tukea, niin tuskinpa kannattaa olla rakentamatta - vaikka ei pääsisi kuin osatuottoon.
 
Torin pintakivetyksen alta ei tuollaista energiamäärää maahan varastoida, saatika lämmitetä 35 asteiseksi.
Sinällään aurinko tuottaa Turun korkeudella luokkaa 1MWh vaakasuoraa neliömetriä kohden vuodessa. Jos torilta onnistuisi rajaamaan 100 x 100 metrin keräysalueen, olisi lämpöä periaatteessa saatavissa 10GWh. Eihän likimainkaan 100% tuosta lämpömäärästä ole kerättävissä talteen. Näköjään noiden laskelmissa puhuttiin luokkaa 11GWh varastokapasiteetista, mikä vaatisi yli 100% hyötysuhdetta, joten kovin vaikuttaa touhu optimistiselta. Onkohan edes koko torin pinta-ala hehtaaria?

SInällään vaakasuora pinta kyllä kesällä lämpenee usein paljonkin yli 35-asteiseksi (tiemittareissahan näki viime kesänäkin yli 40 asteen lukemia), mutta mitä korkeampi on tavoitelämpötila, sitä suuremmat ovat häviöt ja keräyksen hyötysuhde heikkenee. Oletetaan nyt kumminkin, että lämpö kerättäisiin hiukan yli 20-asteisena, jolloin häviötkin pysyvät kurissa ja päästäneen aika hyvään hyötysuhteeseen. Mietitään siis itse varastoa ...

Savi on sinällään hyvä lämmön varastointiaine (lämpökapasiteetti luokkaa puolet veden lämpökapasiteetista tilavuusyksikköä kohden) ja jos paalutuksella onnistutaan tekemään parikymmentä metriä syvä varasto, niin jo 20-asteisella loppulämpötilalla saisi paljon aikaan talviajan lämmityksessä, jos pyritään muutaman plusasteen lämpötilaan ja varaston loppulämpötila voisi olla esim. 10 astetta purettuna. Näillä oletuksilla pysäköintiluolan lattianeliömetriä kohden lämpövarastokapasiteettia on saman verran kuin 10m3 vettä ja jos jäähtymä on 10 astetta, energiaa voi varastoida luokkaa runsas 100kWh tuohon vesimäärään. Jos siis pyritään 11GWh:n lämpökapasiteettiin, tarvittaisiin autohallipinta-alaa 110000m2, eli 11 ha. Tuo on sitten yli kymmenen kertaa enemmän kuin mitä edellä arvioin mahdolliseksi keräimen alaksi korkeintaan. Jotta homma toimisi, pitäisi olla savea ja paaluja 200m:n syyvyydeltä, mikä ei kyllä voi pitää paikkaansa tuolla (lehtiartikkelinkaan mukaan).

Jos sitten koko torin alusta olisi parkkiluolaa, voisi lämpökapasiteettia olla vain luokkaa runsas 1GWh. Tekeekö sitten tuolla jotakin, on toinen kysymys. Kyllä se periaatteessa vastaa muutaman kymmenen omakotitalon vuotuista lämmitysenergian tarvetta, mutta vähäiseltä se vaikuttaa koko torin laajuisen pysäköintilaitoksen tarpeisiin torin sulanapidosta nyt puhumattakaan. Jos savea nyt kumminkin olisi kaksi-kolme kertaa paksummin, niin onhan tuo varaston kapasiteetti ja lämmönkeräyskyky sitten sentään suuruusluokaltaan melko balanssissa.
 
Sinällään tuo voi vaikka toimiakin. Alhaiset lämpötilat varastoinnissa ja käytössä. Jos torin sulanapitoa vielä jotenkin kytkee pois pahimman pakkasen ajaksi, jolloin se ei sitä tarvitse, lämpö riittää paremmin ja lumet sulavat pois.

Lämmön keräyksen hyötysuhde tuskin kovin kaksinen on torin päällysteestä ja sekin rajoittuu maksimissaan neljän kuukauden lämpimien poutapäivien ajalle.
 
Ihan laidasta laitaan olis 150 m kanttiinsa eli reilu 2 ha.

Kun noin 2,5 miljoonan tonnin painoinen savimaa hallin alla on lämmennyt, voidaan siitä purkaa ulos lämpötehoa 6,6 Megawattia.

Jos savimaa painais 2 tn/m³ niin tarvis tilavuutta 1,25 miljoonaa m³. Parin hehtaarin alle tarvii syvyyttä n. 60 m. 10 K lämpötilaerolla olis kyllä 6,6 MWh. Ja parin ha:n alalta vois saman verran saada talteen.

No teoriassa toimii mutta todellisuudessa aika laihaksi tulee hyöty jäämään.
 
En jaksa myöskään oikein uskoa tuohon tarinaan että kannettu vesi tai lämpö kaivossa pysyis, mutta kymmeniin metreihin yltävät paalut vieri vieressä toimii kyllä varmaan jonkinmoisena maalämpönä ihan ilman tuota talteenottoakin. Toisaalta paalutus tehdään joka tapauksessa ja se pintaputkitus tehdään myös yhtä varmaati tuon sulanapidon takia, joten tässähän ei tehdä mitään ylimääräistä. Paitsi että ovat keksineet saada ”aurinkotukea” katulämmityksen rakentamiseen sillä verukkeella että pumppua voi pitää päällä kesällä. Ovelaa, kerrankin.
 
Oliko missään että että kerättäisiinkö se lämpö vain kierrättämällä pakkasnestettä ilman lämpöpumppuja?

Tuo 35 astetta tulisi aika hyvin MLP vehkeilä... kun eihän tosiaan pelkällä kierrätyksellä tuollaisia lämpöjä saa. Aurinkoenergialla pyörittäisi pummppuja kesän yli ja lämmittäisi savipatjaa. Keruupiirillä ainakin kokoa olisi.

Enegiaa ulos voisi ottaa sitten passiivisesti. Tähän komboon voisin jotenkin uskoakkin
 
Hyviä pohdintoja.

Lehtijutun mukaan ymmärsin, että neste sellaisenaan riittäisi. Kovasti uskovat lämmönkeruuseen.

Mutta miten lämmönkeruu voisi toimia, kun tori on kesäaikaan täynnä toritelttoja ym., rakennuksetkin varjostavat. Kivet jotka ovat tuskin mustan väriset jäähtyvät illan tullen, siirtyykö lämpö oikeasti keräysputkille asti..

Varmasti paalujen lämpötilaa saadaan kesäisin nostettua keräysputkilla muutama aste, ei 35 asteeseen.

MLP-vehkeet tässä tarvitsisivat, eikä ihan pikkutehoisista laitteista puhuta..
 
1,3 miljoonalla jo jonkun verran MLP pumppuja ostaa. Olettaisin että torin putkituksen kustantaa kaupunki ja energiapaalutuksen lisähinta ehkä aika maltillinen
 
Tuo 35 astetta tulisi aika hyvin MLP vehkeilä... kun eihän tosiaan pelkällä kierrätyksellä tuollaisia lämpöjä saa. Aurinkoenergialla pyörittäisi pummppuja kesän yli ja lämmittäisi savipatjaa. Keruupiirillä ainakin kokoa olisi.

Enegiaa ulos voisi ottaa sitten passiivisesti. Tähän komboon voisin jotenkin uskoakkin
Ei huonosta aurinkokeräimestä kerätyn lämmön pumppaamisessa savivarastoon ja passiivisessa varaston purkamisessa lämmitykseen ole suurta järkeä (kun sähkökin on kesällä auringonpaisteisella säätyypillä kallista, eihän tuule eikä sada ja ydinvoimaloita sekä yhteistuotantolaitoksia huolletaan).

Pikemminkin varastoa voisi kesällä ladata osin ulkoilman lämmöllä (kai kadunpinta heinä-elokuussa pysyttelee keskimäärin noin 20 asteessa tai yli, kun meressä pintavesikin nousee noihin asteisiin ja tuolla sentään haihtuminen ja sekoittuminen jäähdyttää pintakerroksia). Talvella sitten varaston voisi purkaa lähelle nollaa lämpöpumpuilla sen jälkeen, kun passiivinen lämpö ei enää riitä.
 
Hyviä pohdintoja.

Lehtijutun mukaan ymmärsin, että neste sellaisenaan riittäisi. Kovasti uskovat lämmönkeruuseen.

Mutta miten lämmönkeruu voisi toimia, kun tori on kesäaikaan täynnä toritelttoja ym., rakennuksetkin varjostavat. Kivet jotka ovat tuskin mustan väriset jäähtyvät illan tullen, siirtyykö lämpö oikeasti keräysputkille asti..

Varmasti paalujen lämpötilaa saadaan kesäisin nostettua keräysputkilla muutama aste, ei 35 asteeseen.

MLP-vehkeet tässä tarvitsisivat, eikä ihan pikkutehoisista laitteista puhuta..

Jos keruuputkisto kiertäisi vaikka 10 senttimetrin syvyydellä, niin tuskin siellä syvyydellä maa lämpenee yli +10 - +15 Celsius asteen. Tuskin keruuputkissa kiertävä vesi silloin sitä lämpimämmäksi passiivisesti lämpenee.

Maalämpöpumpulla sen keruupiiristä kerätyn energian saisi tehokkaasti talteen ja nostettua vaikka +40 Celsius asteeseen. Tosin voisi olla Turun tori aika viileä kesällä kun maanpinta jäähdytettäisiin keruuputkistolla +0C lähelle.

Eiköhän tuonne kannattaisi varastoida vaikka kaukolämpölaitoksen hukkatehoja kesällä. Tai sitten rakentaa se maalämpösysteemi tai aurinkokeräimet hieman syrjemmäs keskustasta kun pukata sen tuotto sitten kaukolämpöverkkoa pitkin sinne torille tai vetää uusi kaukolämpöputki sitä varten.
 
Eiköhän tuonne kannattaisi varastoida vaikka kaukolämpölaitoksen hukkatehoja kesällä
Mistä tarkkaan ottaen tuollaista "hukkatehoa" muka jostakin olisi ammettavissa?
Tai sitten rakentaa se maalämpösysteemi tai aurinkokeräimet hieman syrjemmäs keskustasta kun pukata sen tuotto sitten kaukolämpöverkkoa pitkin sinne torille tai vetää uusi kaukolämpöputki sitä varten.
Nykyisin käyttöveden kaukolämmityksessä tarvittava lämpö kerätään jätetävedestä ja jäähdytettävistä keskustan rakennuksista lämpöpumpuilla. Tuotettu lämpö siis menee hyödyksi ja jäähdytyskin on hyödyksi (sekä keskustan kiinteistöjen viilentämiseen että puhdistetun jäteveden biologisen aktiivisuuden hidastamiseen). Miksi muka pitäisi tuhlata lisää sähköä lämmön keräämiseen jostakin tarpeettomasta kohteesta ja dumppamiseen huonosti eristettyyn ja falskaavaan lämpövaraston tapaiseen rakennelmaan?
 
Viimeksi muokattu:
Paksu tiivis savipatja ei ole kyllä huonosti eristetty, eikä falskaa.

Mutta silti olen samoilla linjoilla... projekti taitaa olla rakennettu sen vuoksi, että ainakin se 1,3 miljoonaa saadaan imettyä julkista rahaa. Parempi se on kuin ei mitään.

Luonnollisestikkaan mitään tulosvastuuta ei tuon 1,3 miljoonan kanssa ole. Siitä olen aika varma.

Jos sattuu käymään niin että homma ei toimikkaan niin ehkä jatkorahoitus syyn selvittämiseksi on jo kiikarissa.

Vastikkeeton raha saa ihmeitä aikaan.
 
Mistä tarkkaan ottaen tuollaista "hukkatehoa" muka jostakin olisi ammettavissa?

En tiedä miten Turussa kaukolämpö tuotetaan, mutta täällä Oulussa sama voimala tuottaa kaukolämpöä ja sähköä. Lämmityskauden ulkopuolella lauhdevoimalasta ylimääräiset lämmöt pukataan mereen mitä en saada kaukolämpöverkkoon menemään.

Toki kesällä pistävät koko roskan kiinni ja tuottavat tarpeellisen määrän kaukolämpöä jossain varavoimaloissa, mutta siinä on sellaisia kausia välissä jolloin yhteistuotantovoimalaa joutuvat pitämään päällä sähköntuotannon vuoksi.
 
En tiedä miten Turussa kaukolämpö tuotetaan, mutta täällä Oulussa sama voimala tuottaa kaukolämpöä ja sähköä.
Kesällä pääasiassa lämpöpumpuilla (kuten todettua, jätevedestä ja keskustan kiinteistöjen jäähdytyksestä pumpattuna). Keväällä ja syksyllä lämpöä tulee pääasiassa Naantalissa sijaitsevasta monipolttoainevoimalasta (yhä enemmän käytetään puuhaketta, mutta myös kivihiiltä ohessa, vaikka kaiketi ilmankin pian pärjättäisiin) sekä ikivanhasta kivihilivoimalasta tuon uuden monipolttoaineyhteistuotantolaitoksen vieressä. Huippukuormaa tuotetaan myös pellettilämpökeskuksesta sekä varalaitoksina olevilla öljykattiloilla.

Nuo yhteistuotantovoimalat seisovat kesäisin.
 
Viimeksi muokattu:
Taitaa parkin työ edistyä hiukan huonosti. Mikähän siellä on tilanne nyt?

 
YLE:n jutussa lyntätään tämä NollaE:n Turun projekti lähinnä humpuukiksi:

Tuo on aika mielenkiintoinen juttu, että Englannissa on tehty ihan kunnon tutkimus jonka kautta voi päätellä, että Turun hankkeessa potentiaali auringonkeruuseen on alle 10% siitä mitä NollaE on salaisissa laskelmissaan laskenut. "Pikkuinen ero".

NollaE firmalla on kyllä ideoita... kuten se yksi monimutkaisuudeltaan öljynjalostamoa vastaava omakotitalokohde, josta ei ikinä ole kuulunut mitään myöhemmin. Rakennusvaiheessa kovastikin raportoitiin hankkeesta :-)
 
Mikäs juttu tuo olikaan?
 
Harmi kun en nyt löytänyt isompaa kuvaa mitä talon alle haudattiin ja mistä se öljynjalostamo tuli mieleen. Mutta tässä on osa niistä.

En yhtään ihmettelisi jos jälkeenpäin on pihassa käynyt poravaunu ja siellä on nyt yksi 250m kaivo. Tässähän oli siis ainakin aluksi sama idea kuin Turun parkissa, että ladataan lämpöä maaperään ja käytetään talvella.

Läpiviennit-e1477224202534.jpg
 
Harmi kun en nyt löytänyt isompaa kuvaa mitä talon alle haudattiin ja mistä se öljynjalostamo tuli mieleen. Mutta tässä on osa niistä.

En yhtään ihmettelisi jos jälkeenpäin on pihassa käynyt poravaunu ja siellä on nyt yksi 250m kaivo. Tässähän oli siis ainakin aluksi sama idea kuin Turun parkissa, että ladataan lämpöä maaperään ja käytetään talvella.

Näytä liitetiedosto 82238
Taisin näitä kuvia joskus tänne linkittääkin. Olikos tuo mihin tuli myös lämmönkeräimet kattopellin alle?

edit. oli tuolla jo ketju aiheesta: https://lampopumput.info/foorumi/threads/auringolla-latautuva-lämpövarasto-talon-alla.25622/

Kohteessa 150m teräspaaluja ja mlp, maapiiri, ohutkalvopanelit, aurinkolämmönkeräys katolta. Onko energiankulutus sitten pieni vai suuri jos kyseessä on passiivitalo?
  • 5 kWp järjestelmä
  • Solaredge SE 5k invertteri
  • Järjestelmässä pilotoidaan Aurinkokattoratkaisua, jossa kerätään talteen ja varastoidaan myös lämpöenergiaa katolta. Järjestelmään tulee myöhemmin myös Sonnen Batterien AC/AC -akku, joka ei edellytä invertteriltä akkuvalmiutta.


Joutsentalossa on yli 200 m2 asuintilaa ja 100 m2:n lämmitetty autotalli. Talon energiakulutus on kokoonsa nähden hyvin kohtuullinen. Roihan mukaan vuonna 2019 sähkönkulutus oli 10 000 kWh, josta ostettua sähköä oli 6 700 kWh ja itsetuotettua 4 000 kWh. Pieni osa sähköstä myytiin takaisin verkkoon.

Varalämmönlähteenä Joutsentalossa on tuttu ja turvallinen maalämpöpumppu. Varsinkin ensimmäisinä vuosina, ennen kuin maa talon alla on lämmitetty, ylimääräinen lämpö tehdään maalämpöpumpulla. Vuosi vuodelta maa kuitenkin lämpenee ja noin viiden vuoden kuluttua ollaan tilanteessa, jossa 90 prosenttia talon lämmitysenergiasta tulee suoraan auringosta.

Ellei muuta niin rikkoutuvaa tekniikkaa on ainakin paljon :hmm:
Olisi mukava tietää tuoreempi kulutuslukemia.
 
Harmi kun en nyt löytänyt isompaa kuvaa mitä talon alle haudattiin ja mistä se öljynjalostamo tuli mieleen. Mutta tässä on osa niistä.

En yhtään ihmettelisi jos jälkeenpäin on pihassa käynyt poravaunu ja siellä on nyt yksi 250m kaivo. Tässähän oli siis ainakin aluksi sama idea kuin Turun parkissa, että ladataan lämpöä maaperään ja käytetään talvella.

Näytä liitetiedosto 82238
Musta tuntuu, että omat tieto- ja viihdetekniikkani viritelmät kotona näyttää ulkopuolisen silmin samalta kuin tuo kuva.
 
YLE:n jutussa lyntätään tämä NollaE:n Turun projekti lähinnä humpuukiksi:

Tuo on aika mielenkiintoinen juttu, että Englannissa on tehty ihan kunnon tutkimus jonka kautta voi päätellä, että Turun hankkeessa potentiaali auringonkeruuseen on alle 10% siitä mitä NollaE on salaisissa laskelmissaan laskenut. "Pikkuinen ero".

NollaE firmalla on kyllä ideoita... kuten se yksi monimutkaisuudeltaan öljynjalostamoa vastaava omakotitalokohde, josta ei ikinä ole kuulunut mitään myöhemmin. Rakennusvaiheessa kovastikin raportoitiin hankkeesta :)
Joo tuo haiskahtaa joltain tukirahan keruu projektilta, näissä lisäksi vastuu on jollain muulla. Yleensä veronmaksajilla.

Ja Turussa nyt yleensä tuppaa menemään nuo rakennushankkeet pieleen ja rahallisesti myös, kun muurari- ja muussa hyvävelijärjestelmässä on paljon ottavia käsiä.
Mitäs meni funikulaari 5+, kävelysilta 20+ M€ ym..
 
Kaukolämpövettä kun vihreää.

EDIT: Mutta eipäs ollutkaan, vaan toriparkin sulanapitojärjestelmän jäähdytysnestettä.
 
En jaksa myöskään oikein uskoa tuohon tarinaan että kannettu vesi tai lämpö kaivossa pysyis, mutta kymmeniin metreihin yltävät paalut vieri vieressä toimii kyllä varmaan jonkinmoisena maalämpönä ihan ilman tuota talteenottoakin. Toisaalta paalutus tehdään joka tapauksessa ja se pintaputkitus tehdään myös yhtä varmaati tuon sulanapidon takia, joten tässähän ei tehdä mitään ylimääräistä. Paitsi että ovat keksineet saada ”aurinkotukea” katulämmityksen rakentamiseen sillä verukkeella että pumppua voi pitää päällä kesällä. Ovelaa, kerrankin.
Työssäkäyvät (suomalainen termi heille "rikkaat") veronmaksajat maksavat eri lystit ja joku heistä voi olla huolissaan, että mihin kaikkeen yhteiskunnassa käytetään rahaa. Jos noin ajattelee, niin tuo Pampun kommentti lohduttaa, että samat systeemit tehdään kokolailla jokatapauksessa, niin ei mene rahaa haaskuuseen, jos lopullinen hyöty jää pieneksi.
 
Viimeksi muokattu:
3000 liitoskohtaa :) justiinsa... Tuo koko aurinkoprojekti on täyttä huuhaata kuten sen suunnitelleen firman muutkin projektit.

No onneksi ovat olleet sen verran epäuskoisia projektiin Turussa, ettå ovat rakentaneet kaukolämmön paluuvedellä lämmityksen varalle. Eiköhän tuo jää käyttöön ja huuhaasysteemi jää muistoksi viherpölhöydestä.
 
Turun kauppatori on paikallisen opaskartan mukaan 126 m x 130 m eli 16380 m2. Tuohon kun nakkelee 3000 liitosta, niin keskimäärin jokaiselle 5,46 m2 tulee yksi liitos.

Vaan ihana on pulun kesällä tallustella, kun kivet eivät polttele varpaita.
 
Toissaviikolla ihmettelin ettei ole ihan tasainen sulanapitolämmitys, kun muutamissa kohdissa oli melkoisia jää/lumiraitoja. Mahtaako olla ilmaa putkissa?
 
Takaisin
Ylös Bottom