Nibe F470 menoveden raju sahaus (RATKAISTU!)

[Jamo70]

Olen läpi syksyn taistellut Niben oudon käyttäymisen kanssa ja käynyt keskustelua asiasta aloittelijoille tarkoitetussa ketjussa.
Nyt on lienee syytä erottaa se keskustele sieltä ja avata tälle ihan omansa säikeensä.

Talo on vuonna 2011 valmistunut ja neliöitä löytyy 109,5.
Olohuone ja keittiö ovat korkeita tiloja ja kuutoita talossa on noin 430.
Nibe F470 asennettu 11.4.2018 vanhan hajonneen Nibe 410P Fighterin tilalle.
Toukokuussa 2018 eteistilaan hankittu Mitsubishi FH35 ilmalämpöpumppu lämmittämään/viilentämään yleisiä tiloja.
Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys ja se on toteutettu kahdella jakotukilla.
Jakotukki 1:ssä on erillisshunttaus (AutoMix) ja seuraavat piirit: Olohuone, keittiö, wc, eteinen, komero ja kolme makuuhuonetta.
Jakotukki 2:ssa puolestaan on märkätilat: Kodinhoitohuone, pesuhuone ja sauna.

Ongelmana on ollut ilmojen kylmetessä todella rajusti sahaava menovesi. Esim. nyt pakkasten ollessa noin -10 astetta, niin menovesi sahaa 25,0 ja 36,7 välillä!
Suurimman osan ajasta menovesi jää alle pyydetyn (jopa kolme astetta), etenkin silloin kun jakotukki 1:lle menevää menovettä on kuristettu pienemmäksi (olohuone ja keittiötiloissa lämpöä pitää yllä Mitsubishi FH35 ilmalämpöpumppu).
Jos taas avaan erillishunttauksen ajamaan samaa menovettä muihin tiloihin, niin menovesi sahaa edelleenkin, mutta ei niin rajusti. Menoveden lämpötilakin tahtoo pysyä tuolloin paremmin lähellä pyydettyä, mutta sähkön kulutus luonnollisesti pomppaa heti melkoisesti vastusten kytkeytyessä päälle tiuhaan tahtiin. Tällöin myös Niben kompressori menee huilitauolle noin 1,5 tunnin välein näillä 7-10 pakkasilla.
Jos taas erillisshuntilla kuristetaan tuota jakotukki 1:n piiriä, niin kompressori käy lähes taukoamatta, mutta märkätilojen täysin avoin piiri ei tahdo pysyä pyydetyssä...
Miten tämä on selitettävissä? Pienemmällä kuormalla luulisi laitteen jaksavan paremmin ylläpitää märkätilojen lämpötilaa, mutta nyt käy päinvastoin.

Laitetta käytiin tutkimassa maahantuojan edustajan toimesta 20.12.2018 ja tuolloin tehtiin mm. seuraavat havainnot.:
-Lattipiirissä ilmaa ja Nibe ilmattu
-Sähkön virtamittaukset ja vaihejärjetys jäänyt asennusvaiheessa asettamatta

Maahantuojan edustaja kävi läpi koneen perusasetukset ja koneeseen asennettiin samalla USB-tikku tallentamaan dataa ja se on tarkoitus tutkia Niben toimesta vuodenvaihteen jälkeen.
Lämpökäyrä on nyt 3+1 ja sillä saadaan märkätilojen lämmöksi vajaat 22 astetta, kun menovesi tahtoo jäädä jatkuvasti jonnekin 28 asteeseen, vaikka pyynti olisi 30,7.

Laitan alle hieman dataa ja esimerkkejä matkan varrelta ja toivoisin saavani muilta vastaavaa dataa nähtäväksi samanlaisen laitteen osalta. Mielestäni laite ei toimi niin kuin sen kuuluisi toimivan ja alan olemaan todella turhautunut/neuvoton tämän kanssa taiteiluun.
Olen myös kiinnittänyt huomiota siihen, ettei kompressorin anturi nouse lähellekään samassa linjassa sähkövastusanturin kanssa ja sekin näkyy alla olevista kuvista. Muiden vastaavissa laitteissa olen pistänyt merkille, että kompuran anturi nousee usein sinne päälle 50 asteen, mutta omassa koneessani se jää maksimissaan sinne noin 40 asteeseen.
Kaikenlaista on nyt jo siis kokeiltu ja ainoa edes jollain tapaa toimiva ratkaisu tuntuisi olevan se, että kaikki kierrot väännetään vaan auki ja maksetaan sitten huomattavan paljon isompia sähkölaskuja, kun ilppiä ei voi hyödyntää kuristamalla Nibellä/jakotukki 1 yleisten tilojen lämpötilaa. Ilmeisesti on vain kärsivällisesti jatkettava odottelua, että josko se maahantuoja löytäisi sen todellisen ongelman aiheuttajan.

Menoveden sahailua (Jakotukki 1 kuristettuna ja Jakotukki 2 vapaalla kierrolla täysin auki):

 

[vwg4]

Viime yönä pakkanen meni yli -20c. joten ajettiin pätkä vastuksia kompuran tueksi. Oheisessa kuvassa punaisten viivojen väli on F470 kompura+vastus perässä ajettu.

Kyllähän noihin näköjään tulee eroa kompura ja vastus näyttämiin lämpöarvoihin kun vastus reilusti lämmittää.
Menovesi ei mulla sahaa yhtä rajusti, mutta näköjään tuossa keskellä "sahauspätkällä" jää samalla tavalla tavoitelämmön alle. Ikäänkuin vastus tippuu pois kun tavoitelämpö saavutetaan. Sinänsä tuo että välillä jää käyrän alle, ei haitanne, kunhan tasapaino käyrän ja talon lämmön välillä löytyy. Ja kun vastus lämmittää enemmän, menee menovesi yli tavoitelämmön. Asteminuutti tavalla jos ajattelee se lienee tasapaino jossain kohtaa.



Tästä melkein vois joku puhtaasti F470 lämpöä ajava laittaa käppyröitä näytille. oma setuppi on sen verran eri, että sotkee.

 

[kotte]

Onko tuossa F470:n säädössä jonkinlaisia säätimen parametreja, joihin käyttäjä voi koskea? Lähinnä tarkoitan PID-perusteollisuussäätäjän tyyppisiä parametreja P, I ja D. Jos nimittäin noihin olisi koskettu tai ne olisivat syystä tai toisesta muutoin poskellaan, voisi odotaa juuri kuvatun kaltaista käyttäytymistä. Jos noita parametreja umpimähkään muuttelee (vaikka Oumanin EH-203-tyypin shunttisäätäjästä), saa aikaan ihan samanlaisia ilmiöitä.

 

[vwg4]

Ei oo.
Pelkkä käyrä.

 

[kotte]

Vielä toinen ajatus: Ei kai mukana ole sisäanturia olohuoneessa tms. ohjaamassa? Sisäanturi saa lattialämmityksen kanssa toiminnasta herkästi varsin arvaamatonta.

 

[Tulihäntä]

Nyt en toisesta ketjusta enää muista, mutta miten suurelle vastukset oli sallittu? Oma ainakin joskus taannoin sahaili kun vastukset oli max 8kw. Sillon tuntui, että vastukset alkaa helposti keittää ja itse vesi jää lämmittämättä.

 

[Jamo70]

Vielä toinen ajatus: Ei kai mukana ole sisäanturia olohuoneessa tms. ohjaamassa? Sisäanturi saa lattialämmityksen kanssa toiminnasta herkästi varsin arvaamatonta.

Ei ole. Huoneanturi on vain näyttämässä huonelämpötilaa.

 

[Jamo70]

Sinänsä tuo että välillä jää käyrän alle, ei haitanne, kunhan tasapaino käyrän ja talon lämmön välillä löytyy. Ja kun vastus lämmittää enemmän, menee menovesi yli tavoitelämmön. Asteminuutti tavalla jos ajattelee se lienee tasapaino jossain kohtaa.

Mulla se menovesi tuntuu jäävän pääsääntöisesti alle käyrän, käyden ainoastaan piikkeinä hetkellisesti yli käyrän. Sitä olen tässä hämmästellyt.
Nyt kuitenkin esimerkiksi eilen pakkasen ollessa -10 astetta, niin ekaa kertaa näytti vastus tulevan avuksi prioriteetilla lämmitys.
Aiemmin vastukset kävivät päällä vain ja ainoastaan priolla käyttövesi.

Ennen huoltomiehen käyntiä Nibe ei tehnyt sitä ja oli jurnuttanut yhtenäkin pakkaspäivänä aamusta iltaan pelkällä kompressorilla, jääden koko sen ajan runsaat kolme astetta alle pyydetyn. Ja vastukset oli kuitenkin sallittuna tuolloin.

 

[AnttiT]

Kiertovesipumpun toimintaa tarkistettu? Paljonko tuossa logissa on vastusten teho? Saako logista tarkempaa? Saisiko logiin näkymään lämpötilat kompura säätö ja vastustehot?

 

[TOP82]

Ohessa meidän laitteen käppyrät tuolta kylmemmältä jaksolta. Koko pätkältä ja 23.12. vähän zoomattuna. Sähkönkulutus tuon loggauspohjan taulukon mukaan on ollut 23.12. 23(vastukset)+16(kompressori) = 39 kWh. Sähkölaitoksen etäpalvelussa kokonaiskulutus ollut 55 kWh. Ilmalämpöpumppu on ollut koko ajan päällä. Saunassakin käyty tuona päivänä. Mielestäni ihan kohtuullinen kulutus nämä seikat huomioiden. Kyllä tuo menovesi meilläkin sahailee jonkin verran, en tiedä sitten onko se vaarallista tai epänormaalia. Onko jollain esittää käppyrää, jossa menovesi ei sahaisi?

 

[Jamo70]

Kiertovesipumpun toimintaa tarkistettu? Paljonko tuossa logissa on vastusten teho? Saako logista tarkempaa? Saisiko logiin näkymään lämpötilat kompura säätö ja vastustehot?

Kierovesipumpun toiminta on tarkistettu ja olen kokeillut myös hitaammaalla kierrolla.
Vastukset on nyt sallittu 8kw ja se varmasti aiheuttaa vielä isompaa sahausta/piikkejä ylöspäin.
Oli se vastuksen teho sitten mikä tahansa, niin ihmetystä aiheuttaa se, että jos pyynti on esim. 30 asteinen vesi, niin se käytännössä jää pyörimään enempi 28 tasolle. Eli laahaa pääsääntöisesti 2-3 astetta alle pyydetyn aina vastusten ollessa enemmän mukana. Menovesi käy vain lyhyinä piikkeinä yli pyydetyn.
Tuota ilmiötä ei tapahdu siis pelkällä kompressorilla tehtynä, eikä vastuksillakaan niin voimakkaana silloin jos jakotukki 1 ei kuristeta.

Sanottakoon nyt vielä, että onhan tuo toiminta kuitenkin nyt jo hivenen parempi Niben ilmauksen jälkeen.
En vain ymmärrä sitä, että miksi käyrällä pitäisi ylikompensoida vain ja ainoastaan silloin, kun vastukset tulevat enemmän mukaan ja miksi shuntti ei availe lisää, kun todellinen menovesi pyörii pitkiä aikoja 2-3 astetta pienempänä kuin pyydetty.
Käytännössä siis jos halutaan 30 asteinen menovesi pakkasten kiristyessä, niin käyrä pitäisi valita niin että se on silloin sen 2-3 astetta haluttua korkeampi.
Ehkä mä tuijotan ja luotan liikaa siihen, että kone toimisi antamiensa laskelmien ja arvojensa mukaisesti, mutta niin se ei vaan tunnu tekevän
Kai nämä on vaan sitten ominaisuuksia, jotka on hyväksyttävä?

 

[Bati]

Oletko koittanut ilmata vielä uudestaan Niben asentajien jälkeen? Niinkuin kerroin tossa toisessa ketjussa, niin itse jouduin n. 7 kertaa ilmaamaan että loppui ilman tuleminen ilmausputkesta kokonaan.

 

[Jamo70]

Pitänee kokeilla.
Sä olit sammuttanut Niben ilmauksen aikana. Ei sitä tarvitse sammuttaa käsittääkseni, kun koneen käydessä availivat täälläkin ilmaruuvia.

 

[Bati]

Juu ei varmaan tarvikkaan. Ohjekirjassa vaan tais sillai lukee muistaakseni.

 

[vwg4]

Kiertovesipumpun toimintaa tarkistettu?

Kierovesipumpun toiminta on tarkistettu ja olen kokeillut myös hitaammaalla kierrolla

Muistanko väärin että ajoit UPM3 Auto-L pumpulla jollain mukautuvalla käyrällä? (liekkö merkitystä AnttiT kysymysperiin?)

Tuota ilmiötä ei tapahdu siis pelkällä kompressorilla tehtynä, eikä vastuksillakaan niin voimakkaana silloin jos jakotukki 1 ei kuristeta.

Tähän sitten. En muista, oliko tuon ulkopuolisen erillisen shuntin toiminta tarkistettu? tai oikeastaan koko kytkentä?
Miten esim paluukierrot menee sotkeeko jotenkin?
Joku viisaampi voi spekuloida mitä eri vika scenaarioita tähän voi liittyä, vai voiko liittyä?
(omaa irrallista ECS40 shunttia vaan kun pyörittelee käsissä, sen voi väärinkin kytkeä/ohjata)

 

[Jamo70]

Muistanko väärin että ajoit UPM3 Auto-L pumpulla jollain mukautuvalla käyrällä? (liekkö merkitystä AnttiT kysymysperiin?)

Muistat oikein. Kokeilin jonkun aikaa mukautuvalla, mutta siinä tahtoi lopulta ilmojen kylmetessä jäädä paluuvesi niin paljon pienemmäksi, ettei sekään oikein toiminut. Tarkistin kirjoista, että se mukautuva ei ole tarkoitettu lattialämmitykseen, vaan patteriverkostoille.
Asetus on tehtaan oletuksella nyt ja sitä Nibeltäkin suosittelivat.

Tähän sitten. En muista, oliko tuon ulkopuolisen erillisen shuntin toiminta tarkistettu? tai oikeastaan koko kytkentä?
Miten esim paluukierrot menee sotkeeko jotenkin?
Joku viisaampi voi spekuloida mitä eri vika scenaarioita tähän voi liittyä, vai voiko liittyä?
(omaa irrallista ECS40 shunttia vaan kun pyörittelee käsissä, sen voi väärinkin kytkeä/ohjata)

Ei sitä ole tarkistettu, muutoin kuin olen itse testannut, että onhan sen kätisyys valittu oikein. Sen nimittäin voi asettaa vasen tai oikeakätisesti aukeamaan.
Menovesiputki kun lähtee Nibeltä, niin melko varhaisessa vaiheessa lähtee T-haaralla märkätilojen jakotukille. Menovesiputki muille tiloille jatkaa jonkun matkaa vielä suoraan, tehden 90-asteen kulman, jonka jälkeen välissä on AutoMix. Tuon erillisshuntin jälkeen on erillinen kolmeasentoinen ja perinteinen kiertovesipumppu, jonka jälkeen menovesiputki menee lattiavaluun ja sieltä eteisen kaapissa olevalle jakotukille.

 

[TOP82]

Ohessa meidän laitteen käppyrät tuolta kylmemmältä jaksolta. Koko pätkältä ja 23.12. vähän zoomattuna. Sähkönkulutus tuon loggauspohjan taulukon mukaan on ollut 23.12. 23(vastukset)+16(kompressori) = 39 kWh. Sähkölaitoksen etäpalvelussa kokonaiskulutus ollut 55 kWh. Ilmalämpöpumppu on ollut koko ajan päällä. Saunassakin käyty tuona päivänä. Mielestäni ihan kohtuullinen kulutus nämä seikat huomioiden. Kyllä tuo menovesi meilläkin sahailee jonkin verran, en tiedä sitten onko se vaarallista tai epänormaalia. Onko jollain esittää käppyrää, jossa menovesi ei sahaisi?

Korjaus tähän. Kokonaiskulutus olikin mukavat 97kWh. Siellä oli jokin preliminary arvo energiaseurannassa kun viimeksi katsoin. Eli aika paljon on mennyt hupisähköä ja ilpiin jos logitaulukon 39kWh pitää paikkansa. Kinkkua paistettiin koko päivä ja saunassa käytiin, pesukone ja kuivausrumpukin kävi varmaan koko päivän...

 

[Jamo70]

Korjaus tähän. Kokonaiskulutus olikin mukavat 97kWh. Siellä oli jokin preliminary arvo energiaseurannassa kun viimeksi katsoin. Eli aika paljon on mennyt hupisähköä ja ilpiin jos logitaulukon 39kWh pitää paikkansa. Kinkkua paistettiin koko päivä ja saunassa käytiin, pesukone ja kuivausrumpukin kävi varmaan koko päivän...

Juu joulun aikaan oli meilläkin parhaimmillaan 90kwh, mutta siinä olikin uuni päällä melkoisen pitkän aikaa ja lisäksi saunaa ym.

 

[Jamo70]

Maahantuojan mukaan kone toimii normaalisti, mutta itse olen edelleenkin eri mieltä asiasta.
Aina pakkasten koventuessa sinne noin -10 ja sitä kylmemmälle, niin laitteella on selkeästi ongelmia ylläpitää koneen laskemaa menovettä.
Nyt on testissä se, että erillisshuntti on käännetty manuaalille ja täysin auki jakotukki 1:lle menevään piiriin.

En edelleenkään kykene ymmärtämään sitä logiikkaa ja väitettä, että se erillisshuntti sotkisi tuota toimintaa.
Eikös Nibessä ole se menoveden anturi heti siinä säiliön jälkeen, ennen Niben omaa shunttia ja kiertovesipumppua?
Tämän Niben kiertovesipumpun jälkeen menovesiputki haarautuu vähän matkan päästä jakotukki 2 (khh, s, ph) ja se piiri on kokoajan täysin auki. Sama menovesiputki jatkaa siis jakotukki 1:lle tuosta T-haarasta (Oh,k,mh,wc,eteinen) ja siellä myöhemmin on sitten se erillisshuntti ja sen jälkeen oma kiertovesipumppu.
Mun ymmärrykseen ei siis mene se, että miten se lähes kokonaan ja kokoajan kiinni oleva erillisshuntti voisi vaikuttaa siihen miten Niben oma shuntti shunttaa? Tuossa erillisshuntissa on siis laitettu niin loiva käyrä, ettei se lähtenyt availemaan sitä edes -14 pakkasilla. Siitä on säädetty vain minimimenovesi noin 20 asteeseen ja se venttiili on siis vain hivenen auki koko ajan.
Eikös Niben pitäisi siis osata ylläpitää ja tehdä haluttu menovesi, kun märkätilojen kierrot on täysin auki ja sillä on khh, s ja ph piirit mihin työntää sitä menovettä? Nyt se menovesi tahtoo jäädä pitkiä aikoja 2,5-3,0 astetta alle pyydetyn ja eihän se märkätilojen lämpötila tahdo pysyä sillä kuin vaivoin 21 asteen huonelämpötilassa!
Lämpökäyränä olen kokeillut nyt pakkasilla 3+0 ja 3+1.

Eilen kun pakkaset kävi jo -14 asteessa, niin vasta silloin alkoi vastus avittamaan priolla lämmitys tiuhaan tahtiin, mutta sekin vasta kun nostin lämpökäyrän 3+0 -> 3+1.

Nyt kun se erillisshuntti on avattu täydelle kierrolle, niin on vaan pakko sulkea sitten jakotukki 1:ltä niitä kiertoja Oh ja keittön osalta, kun huonetermaria ei niissä tiloissa ole. Muutoin voin heittää keväällä hankitulla ilpillä vesilintua ja käyttää sitä vain kesällä viilennyksessä hyödyksi.

Noh, katellaan ja jatketaan ihmettelyä tämän laitteen kanssa.
Olen myös asentanut nyt vanhempieni uudelle Nibe F470:lle NibeUpLinkin ja seurannut vertailuna heidän koneensa toimintaa. Ei se menovesi sahaa lähellekään niin pahasti kuin meillä ja kyllä se menovesi muutoinkin tahtoo pysyä paaaaaljon paremmin siinä pyydetyssä.

Mulla on meinannut usko ja ymmärrys loppua jo aikoja sitten, mutta jääräpäisesti olen jaksanut yrittää selittää ongelmaa myös maahantuojan suuntaan.
En tiedä, olenko sitten vain ihan hakoteillä tuon laitteen kanssa ja hakkaanko päätäni turhaan seinään...?

Mitä te muut olette mieltä? Olenko oikeilla jäljillä vai onko toiminta teidän mielestänne ihan normaalia?

 

[Espejot]

Onko tuossa F470:n säädössä jonkinlaisia säätimen parametreja, joihin käyttäjä voi koskea? Lähinnä tarkoitan PID-perusteollisuussäätäjän tyyppisiä parametreja P, I ja D. Jos nimittäin noihin olisi koskettu tai ne olisivat syystä tai toisesta muutoin poskellaan, voisi odotaa juuri kuvatun kaltaista käyttäytymistä. Jos noita parametreja umpimähkään muuttelee (vaikka Oumanin EH-203-tyypin shunttisäätäjästä), saa aikaan ihan samanlaisia ilmiöitä.

Niben maalämpöpumpujen ohjauksessa on jotakin mikä viittaa PID:n suuntaan mutta parametrit eivät ole kuitenkaan tarkoitettu loppukäyttäjän muutettaviksi. Tosin on epäselvyyttä onko parametrit edes PID:ä vai jotakin muuta. On luultavaa että F470 ole samanlaiset parametrit. Maalämpöpumpuissa parametrit on tallenettu STORE.SET tiedostoon joka voidaan tallentaa koneesta usb-tikulle ja arvoja voidaan muuttaa esim tietokoneen tekstieditorilla ja ladata usb-tikulta takaisin koneeseen. En tiedä toimiiko sama tavalla F470:ssa.

 

[burmanm]

Eikös Nibessä ole se menoveden anturi heti siinä säiliön jälkeen, ennen Niben omaa shunttia ja kiertovesipumppua?

Ei, vaan suntin jälkeen, ennen kiertovesipumppua. Ulkoinen suntti sotkee juuri sen takia, nimittäin jos se sulkee kiertoa vähänkin niin paluuvesi (BT3) muuttaa arvoaan -> Nibe korjaa muuttamalla suntin asentoa jotta BT2 taas muuttuisi. Nyt jos se ulkoinen suntti muuttuukin heti toiseen suuntaan, niin Nibe korjaa taas vastakkaiseen suuntaan. Syntyy heijausilmiö.

Tuo ilmiö ei katoa minnekään jos kumpikin yrittävät säätää menoa sopivaksi.

 

[Jamo70]

Ei, vaan suntin jälkeen, ennen kiertovesipumppua. Ulkoinen suntti sotkee juuri sen takia, nimittäin jos se sulkee kiertoa vähänkin niin paluuvesi (BT3) muuttaa arvoaan -> Nibe korjaa muuttamalla suntin asentoa jotta BT2 taas muuttuisi. Nyt jos se ulkoinen suntti muuttuukin heti toiseen suuntaan, niin Nibe korjaa taas vastakkaiseen suuntaan. Syntyy heijausilmiö.

Tuo ilmiö ei katoa minnekään jos kumpikin yrittävät säätää menoa sopivaksi.

Se erillinen shuntti ei sinä aikana ole muuttunut mihinkään suuntaan, vaan kierto on pysynyt sielläkin vakiona, kun niitä sahauksia ja vajaaksi jäänyttä menoveden lämpötilaa ilmenee.

 

[Jamo70]

Ja tuon logiikan mukaan siis Nibe jättää lämmittämättä/vajaaksi myös muita avoinna olevia piirejä, jos yhden makuuhuoneen termari sulkee kiertoa...
Lisäksi sieltä erillishuntista paluuvesi pysyy lähes vakiona. Meno- ja paluuveden lämpötilaero on pysynyt pääsääntöisesti 2,5-3,0 asteen välillä. Miten siis se paluuvedenlämpötila voi vaikuttaa siihen, ettei Nibe shunttaa lisää tarpeen selkeästi ilmetessä? En ymmärrä.

 

[kotte]

Niben maalämpöpumpujen ohjauksessa on jotakin mikä viittaa PID:n suuntaan mutta parametrit eivät ole kuitenkaan tarkoitettu loppukäyttäjän muutettaviksi.

Ei niitä missään säätimessä ole tarkoitettu loppukäyttäjän muutettaviksi, mutta kinkkisempiä huojuntaongelmia ei saa hallintaan perussäädöillä ja noiden huoltovalikon takana olevien parametrien asiallisella räpläämisellä voi asian joskus saada korjatuksi. Toki ilman tietoa ja summamutikassa tehdyillä säädöillä laitteen saa tilaan, joka vaatii tehdasasetusten resetointia ja toimivien asetusmuutosten palauttamista käsin.

 

[Jamo70]

Ei niitä missään säätimessä ole tarkoitettu loppukäyttäjän muutettaviksi, mutta kinkkisempiä huojuntaongelmia ei saa hallintaan perussäädöillä ja noiden huoltovalikon takana olevien parametrien asiallisella räpläämisellä voi asian joskus saada korjatuksi. Toki ilman tietoa ja summamutikassa tehdyillä säädöillä laitteen saa tilaan, joka vaatii tehdasasetusten resetointia ja toimivien asetusmuutosten palauttamista käsin.

Eli voisiko nyt olla niin, että tuossa meidän koneessa olisi ne jotkut parametrit poskellaan? En tiedä mistä puhutte yleensäkin, mutta ilmeisesti jostain perussäätöjä syvällisemmistä asetuksista, joihin tavallinen taatelintallaaja ei pääse käsiksi.

 

[Jamo70]

Yksi epämukavaksi kokemani ongelma tässä on ollut se, etten saa märkätilojen lämpötilaa riittäväksi ja mukavaksi muutoin kuin ajamalla Nibellä selkeästi ylisuurella käyrällä pakkasten aikaan.
Eli jos haluan, että märkätiloissa kiertäisi pakkasilla esim. noin 30 asteinen menovesi, niin joudun laittamaan lämpökäyrän sen mukaisesti, että Niben laskettu menovesi on jopa luokkaa 34.

Muissa oleskelutiloissa saan helposti lämmöt nousemaan ja pysymään sopivana lähinnä ilpin avustuksella, mutta märkätilojen huonelämpötila tahtoo jäädä usein alhaisemmaksi kuin muut tilat ja sen pitäisi olla juurikin päinvastoin.

 

[Espejot]

Eli voisiko nyt olla niin, että tuossa meidän koneessa olisi ne jotkut parametrit poskellaan? En tiedä mistä puhutte yleensäkin, mutta ilmeisesti jostain perussäätöjä syvällisemmistä asetuksista, joihin tavallinen taatelintallaaja ei pääse käsiksi.

En usko. Mutta koska parametreja voi muuttaa niin kaikilla ei varmaankaan ole samoja asetuksia jotka riippuvat ties mistä.
Mutta kokeile... pistä usb tikku kiinni ja kokeile saatko tallennettua tikulle asetukset.

 

[hanuri]

Mikä softaversio sulla on nibessä ja onko se sama kuin vanhempiesi laitteessa? Tuli vain mieleen, liekkö merkitystä tämän ongelman kanssa...

 

[Jamo70]

Mikä softaversio sulla on nibessä ja onko se sama kuin vanhempiesi laitteessa? Tuli vain mieleen, liekkö merkitystä tämän ongelman kanssa...

Softa on 8816R2 ja kummassakin siis sama versio.

 

[Jamo70]

En usko. Mutta koska parametreja voi muuttaa niin kaikilla ei varmaankaan ole samoja asetuksia jotka riippuvat ties mistä.
Mutta kokeile... pistä usb tikku kiinni ja kokeile saatko tallennettua tikulle asetukset.

Mulla on tikku nyt kiinni koneessa, kun kokeillaan mitä se laitos tekee sen erillisshuntin ollessa täysin levällään.
Tiedossa on ainakin se, että isomman loven se tekee kukkarolle sähkönkulutuksen osalta...

 

[Jamo70]

Oman haasteensa tässä näille eri testauksille on se, kun näitä pakkasjaksoja on tullut vain hyvin lyhyinä hetkinä. Nyt taas kun ollaan yhtäkkiä nollan tietämissä, niin toiminta rauhoittuu. Taas pitää odotella pakkaspäiviä, että voi nähdä mitä muutokset saa aikaan.

 

[kotte]

Eli voisiko nyt olla niin, että tuossa meidän koneessa olisi ne jotkut parametrit poskellaan? En tiedä mistä puhutte yleensäkin, mutta ilmeisesti jostain perussäätöjä syvällisemmistä asetuksista, joihin tavallinen taatelintallaaja ei pääse käsiksi.

Aika samoin ajattelen kuin Espejot: Tehdasasetukset ovat yleensä siinä mielessä konservatiiviset, että huojuntaa ei esiinny, vaan ongelmana on säädön hitaus ja suoranaiset virheet turhan pitkän ajanjakson huomattavan kulutusmuutoksen jälkeen. Huojunta on sitten saatu esille, kun joku on mennyt peukaloimaan parametreja joko vasten parempaa tietoa tai ottamatta huomioon muita käyttötilanteita.

 

[Jamo70]

Aika samoin ajattelen kuin Espejot: Tehdasasetukset ovat yleensä siinä mielessä konservatiiviset, että huojuntaa ei esiinny, vaan ongelmana on säädön hitaus ja suoranaiset virheet turhan pitkän ajanjakson huomattavan kulutusmuutoksen jälkeen. Huojunta on sitten saatu esille, kun joku on mennyt peukaloimaan parametreja joko vasten parempaa tietoa tai ottamatta huomioon muita käyttötilanteita.

No mutta kun asetuksetkin on käsittääkseni aikalailla tehdasasetukset ja asiantuntijan tarkastamat. Huojunta ei siis selity silläkään.

 

[Espejot]

No mutta kun asetuksetkin on käsittääkseni aikalailla tehdasasetukset ja asiantuntijan tarkastamat. Huojunta ei siis selity silläkään.

Normaalien asetusten takana on lisäasetuksia varmaankin useammassa tasossa. On todenäköisesti huoltovalikko ja joku taso vielä tämänkin jälkeen. Niben mlp:ssä kaikkiin parametreihin ei pääse valikosta käsin vaan arvoja muutetaan tekstitiedostoa editoimalla.

 

[vwg4]

Normaalien asetusten takana on lisäasetuksia varmaankin useammassa tasossa. On todenäköisesti huoltovalikko ja joku taso vielä tämänkin jälkeen. Niben mlp:ssä kaikkiin parametreihin ei pääse valikosta käsin vaan arvoja muutetaan tekstitiedostoa editoimalla.

Miten tuohon tekstitiedostoon pääsee käsiksi?
Usb tikulle valikoista ei Kait muutakin softa päivitys, lokitus ja asetusten snapshot/palautus.

Miksi noita olisi uudessa koneessa muutettu?

 

[Espejot]

Miten tuohon tekstitiedostoon pääsee käsiksi?
Usb tikulle valikoista ei Kait muutakin softa päivitys, lokitus ja asetusten snapshot/palautus.

Miksi noita olisi uudessa koneessa muutettu?

Ei varmaan olekaan muutettu mutta asetukset ei vältämättä toimi kaikissa tilanteissa. Niben f1255 kärsii 'ryntäilystä' ja muuttamalla muutamaa parametria koneen käynti rauhoittuu. Maalämmössä tämä toimii seuraavasti: asetusten tallennus tikulle, muokkaus editorilla tietokoneella ja palautu tikulta koneen muistiin. Käsitääkseni asetukset nollautuvat uudelleenkäynnistyksen yhteydessä.

Nopea kuuklaus ei antanut hakutuloksia joten ei tietoa mikä on tilanne f470 osalta... eli oletettavasti kukaan ei ole kokeillut.

Eli en tiedä mutta arvaan että tältä suunalta voisi löytyä helpotusta... mutta tie voi olla kivinen ja muutama karikkokin voipi tulla vastaa. Että puhrejtiminen tuntematomilla vesillä omalla vastuulla. Mutta asetustiedostun tutkailusta ei voi olla haittaa.

 

[Jamo70]

Nyt on 1,5 vuorokautta ollut se erillisshuntti sepposen selällään manuaalisella asetuksella. Menoveden lämpötilat ovat pysyneet ja seuranneet nyt ehkä paremmin pyydettyä, mutta eipä pakkastakaan ole ollut kuin sen vajaa -5 asetta.
Noilla asetuksilla kompura menee huilimaan 1,5-2 tunnin välein.
Kulutus on tietenkin sitten myös aivan eri luokkaa! Toissapäivänä ulkolämpötila ka -4,4 ja kulutus 43kwh. Eilen lähes sama ulkolämpötila, mutta kulutus nyt 73kwh.
Eli melkoinen ero tulee, kun avaa erillisshuntin auki. Olin toki kiertänyt jakotukki 1:stä keittiö ja Oh kiertoja käsisäädöllä pienemmälle, mutta silti +30kwh lisää päiväkulutukseen on paljon...huh.
Tulee melkoisia sähkölaskuja, jos tuolla tapaa jatkaa!
Huonelämpötila tosin nousi tällä olohuoneessa 21,8 -> 22,5 asteeseen.
Nyt myös märkätilojen lämpötila nousi jopa 22 asteeseen, kun todellinen menovesi pysytteli lähempänä pyydettyä.

Eli olisiko se nyt kuitenkin järkevintä tuon Niben toiminnan kannalta asennuttaa oh ja keittiötilaan huonetermostaatti katkomaan kiertoja ja jättää se erillisshuntti kokonaan pois välistä? Käsisäätöisenä puljailu ei kiinnosta sitten niin laisinkaan.
Edelleenkin jaksan silti ihmetellä, että miten tuo Niben toiminta voi sotkeentua tuosta, kun jakotukki 1:lle menevää menoveden linjaa kuristetaan...
Onko se lähempänä oleva märkätilojen piiri liian lyhyt kierroltaan Nibelle ja se sotkee jotenkin?
Pitäisikö kokeilla vielä esim. sellaista, että erillisshuntti takaisin kuristamaan ja Niben oma kierovesipumpun asettaa vaikka nopeudelle 1, koska tuolloinhan se varsinainen lämmitysvesi kiertää pääasiallisesti lyhyemmän piirin märkätiloissa? Jakotukki 1:lle menevä kiertovesi voi olla selkeästi haaleampaa ja sinnehän on kuitenkin oma kierovesipumpunsa. Vai sotkeeko sen viileämpi paluuvesi?

Paljon kysymyksiä, paljon epätietoa ja ymmärtämättömyyttä (onhan muuten oikea sanahirviö!)...
Joku kombinaatio tässä kuitenkin tekee tuosta nyt melko haastavaa tällaiselle noviisille.

 

[VesA]

huonelämpötilan nosto ottaa ylimääräistä energiaa - kannattaa katsella vähän aikaa.

 

[Espejot]

Minkä takia erillistuntti on? Eikö kuristamalla saada haluttua lämpötilaa? Tämmöisissä tilanteissa voisi toimia automaattisesti säätyvät/moduloivat jakotukit.

 

[Jamo70]

Minkä takia erillistuntti on? Eikö kuristamalla saada haluttua lämpötilaa? Tämmöisissä tilanteissa voisi toimia automaattisesti säätyvät/moduloivat jakotukit.

En tiedä miksi edellisten asukkaiden aikana tai silloin kun talo on rakennettu, niin tehty tuollainen.
Itse kuvittelisin sen olevan siksi, että märkätiloihin saisi ajettua muita tiloja lämpöisempää lämmitysvettä.
Nyt vain tuntuu helposti käyvän niin, että kun sillä kuristetaan, niin Nibe ei syystä tai toisesta osaa enää ylläpitää lähempänä olevaa ja lyhyempää märkätilojen piiriä halutussa lämmössä.
Olohuone ja keittiö kun ovat yhtä isoa tilaa, niin niissä ei ole laisinkaan huonetermostaattia, mutta makuuhuoneista (3) ne löytyy.
Nyt jos tuon erillisshuntin jättää täysin auki, niin vaihtoehdoksi ei jää kuin käsisäädöllä kuristaminen oh ja keittiön piirien osalta. Ilmojen vaihdellessa sekään ei tunnu kovin mielekkäältä olla ruuvailemassa niitä jatkuvasti.