Rossipohja riskirakenne?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
F

fraatti

Hyperaktiivi
Mikä ei ole väärin käytettynä riskirakenne?
Mulla on rossipohja jossa ei ole mitään puu rakennetta. Miten se homehtuu? Tai voihan sielläkin jotain alkaa laatan pinnassa kasvamaan. Mitä sitten?
 
Tuulettuvan alapohjan homehtuminen ei ole hyvästä, vaikka se olisi betonia.

Talo yläpuolella on alipaineinen ja niin tiivistä rakennetta ei ole olemassa, että yhtään ilman kulkureittiä ei löytyisi.

Rossipohjassa tuuletustilan maaperä olisi hyvä olla eristetty. Lecasoraa 200mm pintaan sepelin sijasta, niin alkaa olemaan hyvä. Tuuletusaukot toki, mutta ne vain tuloilmalle. Poisto eristetyllä viemäriputkella katolle talon läpi, niin sitten tuuletuskin alkaa olemaan kunnossa.
 
Mikki sanoi:
Tuulettuvan alapohjan homehtuminen ei ole hyvästä, vaikka se olisi betonia.

Talo yläpuolella on alipaineinen ja niin tiivistä rakennetta ei ole olemassa, että yhtään ilman kulkureittiä ei löytyisi.

Rossipohjassa tuuletustilan maaperä olisi hyvä olla eristetty. Lecasoraa 200mm pintaan sepelin sijasta, niin alkaa olemaan hyvä. Tuuletusaukot toki, mutta ne vain tuloilmalle. Poisto eristetyllä viemäriputkella katolle talon läpi, niin sitten tuuletuskin alkaa olemaan kunnossa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos tuuletusta ressaa niin voihan asentaa koneellinen imun sinne.
Mulla haisi vähän tunkalle kun 5 tuuletus tötteröistä (hattu) 4 oli romahtanut kiinni. Viikossa raikastui kummasti. Mulla ei ole lekasoraa vaan hiekkaa pinnassa. En tiä pitäiskö laittaa lekasoraa. Ei taida olla paljoa iloa.
 
Se on oikein hyvä eriste. Sillä voisi tehdä yksistään alapohjan eristyksen maanvaraiseen perustuksen.

Ei tietenkään mikään Superhyper matalaenergia juttu, mutta kestäisi isältä lapsenlapsen lapsille.

En ole ihan varma miten EPSlle käy kun piiitkästä ajasta puhutaan
 
Meillä on tuommoinen pidemmän aikavälin(ontelolaattalattia) riskirakenne eli maakuoppassa oleva tuulettuva alapohja, joka on vielä rinteessä savimaassa. Asia hoidetaan nyt kuntoon ettei tule ongelmia terveydelle eikä rakenteille. Vielä siis ei mitään varsinaista ongelmaa ole, mutta emme suinkaan halua pitää homeitiötehdasta alapohjassa. Prosessi on hitaampi, sillä kaikki on betonia, jos kosteus on 100% on täyttösorassa yms korvausilman mukana tulevassa ilmassa vaikka mitä pöpöjä, joita tehtailtaisiin alapohjassa, jos kosteus yli 75%.

Alapohjan tuuletus koneelliseksi ottamatta ulkoilmasta kosteutta alapohjaan
Alapohjassa on nyt Acetec absorptiokuivain ja sillä ollaan päästy 100% kosteudesta eroon, mutta vieläkin on lähesa "80%" ilmankosteus alapohjassa.
Kaikki ns. tuulettuvan alapohjan tuuletusreiät on nyt tukittu ja eristetty(uretaania ja "finfoamia") paitsi yksi jossa ilmakuivaimen poistoputki, sillä muutoin kesäkuukausiana betonimaakuoppaalapohjassa on lämpötilaerosta johtuva "100%" kosteus kesäkuukausina eli usean kuukauden homeitiötehdas.

Alapohjan ilman kosteus -10% vähintään kapillaarikatkolla
Tulossa on kapillaarikatkolecasoraa ( kemiallinen käsittely ) 20-30cm.

Tontin pintavesien johtaminen ja kuivautus tulee olla kunnossa
Nyt tänä viikonloppuna vedellään rinteeseen ja muuallekkin salaojaputkia että piha ei ole enää uima-allas, kuten tällä hetkellä on(kaadot oli pihalla pielessä ja rinteen vesiä meni talon salaojiin jatkuvasti pitäen yllä maapohjan kosteutta). Talon ympärillä olevat salaojaputket on ok, mutta piha ja ympärillä oleva maa on savea ja nuo pihan kaadot oli pielessä. Talo rakennettu 2011 paaluille ja lattia on ontelolaattaa. Kaikki viemärien yms. läpiviennit on nyt tukittu uretaanivaahdolla ettei alipaine ime itiöitä huoneilmaan...

RYÖMINTÄTILAISEN ALAPOHJAN KONEELLINEN KOSTEUDENHALLINTA

Leca®-sora KAP 4–20 mm irto | Leca Finland

Leca-sora KAP 4–20 mm on veden kapillaarisen nousun tehokkaasti katkaiseva kevytsoralajike. Puhallettava ja hyvin lämpöä eristävä tuote. Lue lisää!
leca.fi leca.fi
www.kartemp.fi

Kokonaisvaltaista kosteudenhallintaa teollisuuteen ja kiinteistöihin | Kuivajäähdytys – Innovatiiviset kuivausratkaisut

Kosteudenhallintalaitteet, IV-järjestelmät ja kanavoinnit hygienian ja energiatehokkuuden varmistamiseksi asennettuna.
www.kartemp.fi www.kartemp.fi

Tämmöinen Acetec EvoDry PD on pultattuna alapohjan kattoon ja ilmastointiputket on vedetty katossa eripuolille alapohjaa:
 

Liitetiedostot

  • 20191101_142054.jpg
    20191101_142054.jpg
    98,3 KB · Lukukerrat: 1 901
  • 20191101_142121.jpg
    20191101_142121.jpg
    125,6 KB · Lukukerrat: 1 141
  • 20191101_142254.jpg
    20191101_142254.jpg
    30,6 KB · Lukukerrat: 1 115
  • 20191101_142238.jpg
    20191101_142238.jpg
    160 KB · Lukukerrat: 1 620
  • 20191101_142007.jpg
    20191101_142007.jpg
    115 KB · Lukukerrat: 1 862
  • 20191101_142159.jpg
    20191101_142159.jpg
    139 KB · Lukukerrat: 2 732
  • Tältä alapohja näytti ennen ilmakuivainta kun siellä oli 100% kosteus.jpeg
    Tältä alapohja näytti ennen ilmakuivainta kun siellä oli 100% kosteus.jpeg
    74,8 KB · Lukukerrat: 1 941
  • Alapohjan kosteus ennen absorptiokuivainta.jpeg
    Alapohjan kosteus ennen absorptiokuivainta.jpeg
    22,9 KB · Lukukerrat: 1 112
  • Alapohjan kosteustusprosessi.PNG
    Alapohjan kosteustusprosessi.PNG
    343,1 KB · Lukukerrat: 3 787
Viimeksi muokattu:
Homeet vaatii ravintoa, ei betonista sitä oikein löydy. Meilläkin on erityisen matala betonirossipohja, styroxin ja laatan väliin jää muutama mikrometri tilaa, lähes maavarainen siis. 100% kosteus aivan varmasti eli mitähän sielä muhii..:)

Lecasoran päälle raudoitus, putkien veto ja betonin valaminen voisi olla mielenkiintoista puuhaa, tosin sinne sotkee kätevästi kaikki kiepiltä.
 
Tää on jännä.

Miksi näitä tehdään kun pylväille perustamalla ja sokkeliritilöillä saadaan täysin tuulettuva rakenne....

Niinkuin jenkkimeininki. Siellä talot on näin perustettuja. Alle pääsee ryömimään ja talon voi nostaa paikoiltaankin jos tarve vaatii.

Viemärivedot pitää eristää meidän pakkasten takia, mutta pikkujuttuhan se on..
 
Tämä on oikeastaan aika uusi ongelma joka johtuu parantuneista eristeitä. Meillä ongelman huomaa jos pihakaivon pumppu pysähtyy niin kosteus nousee kaapilaarisesti alapohjaan. Pihakaivo on siis pohjasta avoin ja kuivaa maaperää vaikka sen päätarkoitus on pumpata sadevedet pois kaivosta. Olen tarkkaillut alapohjan kosteustilanetta että kosteus pysyy hallinnassa eli kosteus ei pääse tivistymään betoniin.
 
lmfmis sanoi:
Tää on jännä.

Miksi näitä tehdään kun pylväille perustamalla ja sokkeliritilöillä saadaan täysin tuulettuva rakenne....

Niinkuin jenkkimeininki. Siellä talot on näin perustettuja. Alle pääsee ryömimään ja talon voi nostaa paikoiltaankin jos tarve vaatii.

Viemärivedot pitää eristää meidän pakkasten takia, mutta pikkujuttuhan se on..
Klikkaa laajentaaksesi...

Käsittääkseni pääsyy on ulkonäköön liittyvä eli tuollainen rakenne mielletään mökin perustukseksi, jollaista ei omakotitaloalueille kaivata. Mikäli talossa halutaan asua pyörätuolin tai rollaattorinkaan kanssa(?), niin vaatii pitkän luiskan, joka harvemmin kaunis on. Kolmanneksi syyksi veikkaan hinnan: vaatii paksummat eristeet ja lattiankannattajat, jotka nostanevat rakenteen hinnan perus maanvaraista laattaa korkeammaksi.

Lisäys: itselläni on käynyt mielessä myös riski, että joku pyromaani tuikkaisi tulet talon alle, jos tuommoinen eteen hänelle sattuisi...
 
Itse ostin mielenrauhan maanvaraiseen alapohjan sillä, että anturan alla ja koko alapohjan alla on 20-50cm salaojasepeliä ja sen alla oleva murske viettää alamäkeen.

Vainoharhan toinen aste on anturan alla oleva 20mm Finnfoam.

Ja valkotakkiset voi tilata kolmannesta syystä, eli sisätäyttö 700mm sekin salaojasepeliä.

Ja eristeet 200mm platina epsää. Jos kosteus maasta lattiaan nousee niin sitten oikeasti minut saa kärrätä lataamoon
 
Ei ole uusi ongelma tosiaan. Keskimäärin vanhat rossipohjat on uusittu ainakin kerran

Kun lämmitettiin taloa ja tehtiin ruokaa tulipesillä, lämpöä levisi alapohjaankin ja se osaltaan piti rakenteet kuivina.

Lattiat oli myös huonosti eristetty ja kissanluukut suljettiin talveksi.

Sitten keksittiin keskuslämmitys ja eristeet. Hups... Olosuhteet alapojassa muuttui kertaheitolla --> ongelmia

Sitten keksittiin tehdä sama betonista. Kosteudet huutelee edelleen missä sattuu, mutta betoni ei sentään romahda, ja varmaan toimiikin.

Mutta rakennusfysiikan kannalta tuulettuvat alapohjat on aika kreisejä. Esim tuo maaperän eristys jää edelleen tekemättä pääosin
 
pökö sanoi:
Jos nyt puhut rossipohjan ongelmista niin ei todellakaan ole uusi ongelma.
Klikkaa laajentaaksesi...

On se aika uusi ongelma jos vasta nyt pääsee ongelmarakenteeksi. Mutta kuka nyt mieltää minkäkin uudeksi tai vanhaksi. 2008 tosta ei löytynyt suomenkielellä oikein kunnon tutkimusta, ja tarkoitan ennen kaikkea betonirakenteista rossipohjaa. Esim 2006 tehty tutkimus kosteusvaurioista ei mainitse tuulettuvaa alapohjaa ongelmarakenteeksi.

Juhani Pirinen osoitti vuonna 2006 valmistuneessa väitöskirjassaan, että hometalot ovat usein monivammaisia. Hänen tutki 429 omakotitaloa, jossa asukas oli ilmoittanut sisäilmaoireista. Niistä löytyi 82 erilaista tapaa, jolla mikrobivaurio oli syntynyt. Monissa taloissa oli useita vaurioita, joista osa oli hyvin vaikeasti löydettävissä.
www.rakennuslehti.fi

Näin Suomi homehtui - hyvä rakentamistapa sai aikaan pahaa jälkeä | Rakennuslehti

”Hyvä rakentamistapa” johti Hometalkoiden vetäjän Juhani Pirisen mukaan hometalojen tekemiseen, sillä moni ratkaisu osoittautui yhtä riskipitoiseksi kuin liiallinen energiansäästöinto.
www.rakennuslehti.fi www.rakennuslehti.fi
 
Viimeksi muokattu:
pökö sanoi:
On, ja kukaan ei taida tietää oikeaa ratkaisua, ei edes täällä missä on kaikki tieto.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lämmin alapohja olisi oma veikkaukseni parhaasta ratkaisusta. EPS harkoilla helpoin tehdä.

Anturasta ylöspäin EPS harkoilla sokkeli. Sokkelin sisään eristeet maata vasten. Metri ilmaa ja sitten alapohjan kannattajat puusta.

Lattiaksi kipsivalu lämmitysputkilla. Mutta ei eristeitä.

Lattian alustaan suhtaudutaan huoneensa, eli IV kone vaihtaa ilman, hitaasti tosin kun siellä ei asuta.

Pomminvarma rakenne ja kaikki putket sun muut lämpimässä ja esillä. Ainoastaan kylmävesiputket eristetään.

Paras ratkaisu sen perusteella mitä olen asiaa opiskellut. Mutta helppo tehdä vain EPS harkkotaloon. Siksi ei yleistä.
 
Mikki sanoi:
Lämmin alapohja olisi oma veikkaukseni parhaasta ratkaisusta. EPS harkoilla helpoin tehdä.

Anturasta ylöspäin EPS harkoilla sokkeli. Sokkelin sisään eristeet maata vasten. Metri ilmaa ja sitten alapohjan kannattajat puusta.

Lattiaksi kipsivalu lämmitysputkilla. Mutta ei eristeitä.

Lattian alustaan suhtaudutaan huoneensa, eli IV kone vaihtaa ilman, hitaasti tosin kun siellä ei asuta.

Pomminvarma rakenne ja kaikki putket sun muut lämpimässä ja esillä. Ainoastaan kylmävesiputket eristetään.

Paras ratkaisu sen perusteella mitä olen asiaa opiskellut. Mutta helppo tehdä vain EPS harkkotaloon. Siksi ei yleistä.
Klikkaa laajentaaksesi...
En osaa tuohon oikeeta vastausta antaa mutta olen ollut vahvasti läsnä kun nuo alapohjan betonit on kierretty ympäriinsä styroksilla.
 
Joo mm. Kiirunatalo tekee ns. lämmintä alapohjaa, jossa myös maapohja on eristetty maata vasten ja Ilmanvaihtokone vaihtaa ilman myös alapohjassa(Tämmöisen haluan, jos jonkun talopaketin vielä tässä elämässä tilaan). Tämä vissiin paras rakenne tällä hetkellä ns. maakuoppatyyppisissä tuulettuvissa alapohjissa. Meidän tapauksessa kapillaarikatkolecasora(en tiedä miten on käsitelty, mutta jokin kemiallinen käsittely noissa on) puhalletaan nykyisen soran päälle, jotta kapillaarinen kosteuden nousu katkaistaan ja samalla tulee jonkin verran eristettä alapohjaan maata vasten. Acetec Absorbtio kuivain tarvittaessa kuivaa alapohjaa ja mikäli ei tarvitse kuivata ko. kuivain vain kierrättää ilmaa ja toimii "radonpuhaltimena" jossain määrin. ( Radontutkimus on tällähetkellä päällä, jotta näkee radonin tason, kun kaikki tuuletusreiät on tukittu paitsi yksi johon alapohjan ilmakuivain kytketty.)
 
Viimeksi muokattu:
Rossipohja, myös betoni ontelolaatalla tarvitsee sen kapilaarikatkon. Ennen toi oli pesty sepeli (meillä) ja nykyään lecasora. Meillä on routaeristys sokkelin sisäpuolellakin :) ja se toimii kyllä kapilaarikatkona ihan simämääräisestikin arvioituna. Betonin hyvä puoli on että se imee kosteutta huonosti ja kun RH on 100% niin kosteus tiivistyy betonin pintaan ja ongelma on havaittavaissa. Itse tuuletus ei auta koska loppukesästä kylmään alapohjaan tulee kosteaa ilmaa. Pakkasten tultua ongelma sitten helpottuu kun ulkoilma on kuivaa.


Asiaa on täällä sivuttu 2009

Mistä home tulee?

Mistä home tulee? Tällä foorumilla on silloin tällöin viitattu homeeseen ja vaurioiden syntyyn on jopa virheellisellä ajattelulla liitetty joskus ilmalämpöpumppu. Olen usein yrittänyt keskustella ammattirakentajien kanssa asiasta ja joskus olen saanut järkevääkin tietoa. Lienee niin, että...
lampopumput.info lampopumput.info
 
Ismo67 sanoi:
Meillä puhalletaan kemiallisesti käsitellyt lecapavut vaan päälle eristämään ja estämään kapillaarista kosteuden nousua.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eipä olekaan tuommoinen sattunut eteen tai ajatuksiin että lecapapuja käsitellään kemiallisesti. Tietääkö kukaan minkä tyylistä myrkkyä niihin laitetaan ja mikä se toimintaperiaate fysikaalisessa mielessä on? Jonkinlainen huokosten tukkiminen>pintajännityksen suurentaminen vai?
 
Viimeksi muokattu:
metsänhoitaja sanoi:
Millainen routaeristys sisäpuolella ja millainen ulkopuolella? Patolevy tietenkin?
Klikkaa laajentaaksesi...

Sama ulkona ja sisällällä, routastyroksi maassa. Jälkikäteen tulin siihen tulokseen että sokkelin sisäpuolta ei ollut tarkoitettu routaeristettäväksi. Sokkelissa patolevy ulkopuolella ja sisäpuolella styroksi. Vesiputkia ei ole eristetty eikä ole koskaan jäätynyt. Enkä jäätä ole havainnut.
 
Meneekö nämä ongelmat samaan kategoriaan kuin Älvsby joskus 15-20 vuotta sitten? Niihinhän lisättiin puhaltimia ja kuivaimia. Niissähän oli tuulettuva alapohja.
Eli ei uusi ongelma?
 
Harrastelija sanoi:
Meneekö nämä ongelmat samaan kategoriaan kuin Älvsby joskus 15-20 vuotta sitten? Niihinhän lisättiin puhaltimia ja kuivaimia. Niissähän oli tuulettuva alapohja.
Eli ei uusi ongelma?
Klikkaa laajentaaksesi...

20 vuotta on lyhyt aika talon elinkaaren aikana... paljon uudempi toi ongelma ei voisi olla. Ruotsin puolella ongelma on vielä vanhempi ja sieltä se ongelman ratkaisukin on haettu. Niin kun aikaisemmin sanoin, törmäsin aiheeseen vuonna 2009 ja silloin asia tiedostettiin. Tosin tarkastelin ongelmaa betonirakenteiden vinkkelistä. En tiedä onko kunnollinen kapilaarikatko kuinka nykypäivää ja asennetaako kuivaimia kuinka paljon. Ainakin yhdelle naapurille on laitettu Lecasoraa jo 2008 joten ainakin osa suunnitelijoista tiesi kapilaarikatkon tärkeyden jo silloin.


Määräysten vastainen rakenne
www.is.fi

AL: Talotehdas salaili kotiensa homeongelmaa

Pientaloja toimittava Finndomo tiesi taloissaan olevista homeongelmista, mutta salasi asian asiakkailta. Nyt asukkaat ovat huomanneet majailevansa hometaloissa. Asiasta kertovan Aamulehden mukaan ainakin sadassa Finndomon talossa on vakavia rakennusvirheitä.
www.is.fi www.is.fi

Finndomo tiesi Aamulehden mukaan tämän jo kaksi vuotta sitten, sillä se tilasi VTT:ltä tutkimuksen kahden asuntomessutalon alapohjien homeongelmista. Lehden käsiinsä saama raportti paljasti kuivainratkaisuun liittyvän vaaran. Finndomo kuitenkin määräsi tutkimuksen salaiseksi, ja myi talopaketteja ihmisille siitä piittaamatta.


Samaan aikaan Ruotsin VTT oli ollut asian kimpussa ja tuuletus havaittu ongelmaksi.
www.sp.se

RISE

RISE är ett statligt forskningsinstitut som samverkar med akademi, näringsliv och samhälle i det svenska innovationssystemet. Välkommen till RISE!
www.sp.se www.sp.se
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on betoninen eristetty rossi, ontelolaatat päällä, alla on umpikallio. Ei siis mitään kapillaarikatkottavaa, kun mitään maakosteutta ei voi mistään nousta korkealla kalliolla. Kuitenkin tuo rossi on kesällä kostea, käsittääkseni ainoa kosteuden tuoja sinne on juurikin se ilmanvaihto. Viileään tilaan tuodaan lämmintä ja kesäisin hyvin kosteaa ilmaa, niin siellähän se RH pomppaa sataseen ja tiivistyy joka paikkaan.

Olen myös funtsinut että onko sillä sitten mitään väliä ja toisaalta voisiko sille mitään tehdä. Ilmanvaihtoa lisäämällä tuodaan vain lisää kosteutta. Ilmanvaihtoa pitäisi sitten tehdä lämpimään päiväaikaan niin suurella teholla että rossi oikeaari lämpenisi ulkoilman tasolle. Mahtaneeko onnistua mitenkään. Koneellisesti voisi kuivata, mutta hyödyttääkö se mitään. Ehkä ilmanvaihto pitäisi tulpata kokonaan, en oikein näe siinä mitään pointtia milloinkaan. Mahdollisesti silloin voisi olla koneellisesti hallittavissa joku kosteustasapaino.

Mutta taas kerran, erilaisten prosenttien perässä voi näperrellä vaikka mitä, mutta onko sillä mitään väliä? Puurakenteisen kanssa näissä saariston oloissa olisi varmaan ihan lirissä.
 
Sillä maaperän eristämisellä on vinha vaikutus juurikin siihen, että lämmin ulkoilma ei törmää suoraan kylmään maahan. Alapohjan lämpötila nousee siis lähemmäs ulkoilmaa ja kondenssia tapahtuu ainakin vähemmän.

Tuossa svedujenkin tekstissä sivuttiin asiaa. Mutta kuviin oli piirretty finnfoamin näköiset levyt... Tarkoitus ei ole että eristeet olisi diffuusiotiiviitä.

Lecasora tai lasivaahtomurske sopii tuohon käyttöön kuin nenä päähän. Ne kun saa puhaltamalla sinne jälkeenpäinkin.

Toinen juttu on että betonisessa alapohjassa onko sillä pikku pintahomeella väliä. Ei se vallan villiinny ja toisaalta marginaaliset määrät hometta kämpän ilmassa ei välttämättä mitään tee. Onhan erilaisia homeitiöitä joka paikka muutenkin täynnä.. ne odottavat vain kärsivällisesti otollista kasvuolosuhdetta.
 
Viimeksi muokattu:
No meillä on 2010 valmistunut Älvsby ja nuo ryömintätilan ongelmat olivat jo tuolloin hyvin tiedossa => tulikin sitten kunnon kellari ja moiset ongelmat oli ikäänkuin ratkottu. Vaan varsinkin näinä parina vimosimpana hellekesänä kun tuota todella lämmintä, kosteaa ulkoilmaa tuonne vilposeen kellariin puskee ilmanvaihdon korvausilmana (kyllä, tuolla autotallillisessa kellarissa on meillä ihan oma ilmavaihtonsa, joka ei ole mitenkään yhteydessä asuintiloihin), niin kuivurihan sinne oli lisäksi vielä asennettava ja homma toimii. Tuo kuivuri tosiaan on leikannut noilta kesien kosteuspiikeiltä päät pois ja pitää sen sallitun kosteus-maksiminsa tuolla. Ja vastaavasti talvisin tuo basic-ilp pitää lämpötilat halutussa niin ei tila pääse jäähtymäänkään liiaksi, esim. putkien jäätymisiä tartte myöskään pelätä :)
 
En ole minkäänlaista näkyvää hometta nähnyt alapohjassa missään, vaikka pinnat välillä onkin märkänä. Talvella pinnat sitten taas kuivuu ruutikuivaksi. Ja toisaalta jos jotain olisi, niin se on vielä aika pitkä loikka, että ne sieltä sisäilmaan jollain konstilla pääsisivät.

Tuota kallion päälle jonkun tavaran tuontia mietin, mutta tuleeko sitten talvella turpaan kun kalliosta ei lämpöä nousekaan. Riittääkö alapohjan vuoto pitämään paikat sulana? Vai irtoaako siitä kalliosta edes talvella lämpöä? Kun ei ole varmuutta, niin tulee vaan mieleen että ampuuko itseään jalkaan yrittäessä korjata ongelmaa, jota ei ole edes olemassa.
 
Harrastelija sanoi:
Minkähän ikäisiä nuo Älvsby talot lie tuolloin olleet? Tuskin ongelma huomattiin heti rakennusvuonna?
Klikkaa laajentaaksesi...
No ei, mutta juuri tuolloin 2010...2012 noista oli monellakin forumilla isoa juttua (tai ainakin tuohon aikaan itse niitä lueskelin), kuinka ryömintätilat homehtui ja keinoiksi suositeltiin milloin ilmanvaihdon lisäystä, milloin ilmanvaihdon tukkimista ja kuivurin asentamista, milloin maapohjan peittämistä muovilla jne. Ja jos noita kissanluukkujakin katselee mitä meillekin nuo ritilät niitä varten toimitettiin, niin aika onnettomia olisivat olleet, kapeita luiruja joiden kautta sen ilman sitten mukamas pitäisi vaihtua :rolleyes:

Vakiotoimituksessahan näissä tulee kylmä betonipalkisto, jossa on sitten määrävälein kolot noille ritilöille. Ja kun lattiakin on melko paksulti eristetty, niin eipä sitä hukkalämpöäkään tuonne ryömintätilaan juuri pääse. No kesähelteillä kun se lämmin ilma tuonne sitten esim. tuulen mukana kulkeutuu, niin aika selväähän on että se suht.kosteus ampuu tappiinsa = malko loistavat olosuhteet kaikille itiöille :(
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom