Luonto on niitä itiöitä ja niiden ruokaa täynnä koko ajan - tuskin niistä sen isompaa haittaa talon allakaan on.. jos talo on kunnolla tehty
Rossipohja riskirakenne?
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Luonto on niitä itiöitä ja niiden ruokaa täynnä koko ajan - tuskin niistä sen isompaa haittaa talon allakaan on.. jos talo on kunnolla tehty
Harrastelija
Hyperaktiivi
Oli noita todettu jo aikaisemmin. Ehkä kärjistyivät 2010 paikkeilla.
Pitääpä töissä kysyä kaverilta että mikä vuosi se oli kun asuivat tommosessa.
Minulla on myös talossa ontelolaatoilla tehty rossipohja. Taloa ostaessa kuvittelin että tämä olisi hyvä juttu, mutta pian selvisi että kosteutta on "kellarissa" aika paljon suurimman osan vuotta. Edellinen omistaja oli kosteuden vuoksi kairannut lisää tuuletusaukkoja ja laittanut koneellisen poistopuhaltimen katolle tehostamaan ilmanvaihtoa. Nämä muutokset pahentavat tilannetta ainakin osan vuotta kun kosteaa ja lämmintä ilmaa tulee sisään entistä enemmän.
Muutaman vuoden tarkkailun jälkeen laitoin imurin pois päältä, tulppasin suurimma osan tuloreijistä ja laitoin halvan ilmankuivaimen alapohjaan. Kuivain pörisee kellarissa suurimman osan vuotta ja tuo on riittänyt pitämään kosteuden aisoissa. Kiinalaisen mittarin mukaan kosteus on 60-70% tietämissä kesällä ja muulloin vähemmän. Teetin myös radon-mittauksen alapohjassa kun ilmanvaihto oli kiinni, ja radonin näkökulmasta alapohja kelpaisi vaikka asuintilaksi.
Muutaman vuoden tarkkailun jälkeen laitoin imurin pois päältä, tulppasin suurimma osan tuloreijistä ja laitoin halvan ilmankuivaimen alapohjaan. Kuivain pörisee kellarissa suurimman osan vuotta ja tuo on riittänyt pitämään kosteuden aisoissa. Kiinalaisen mittarin mukaan kosteus on 60-70% tietämissä kesällä ja muulloin vähemmän. Teetin myös radon-mittauksen alapohjassa kun ilmanvaihto oli kiinni, ja radonin näkökulmasta alapohja kelpaisi vaikka asuintilaksi.
Espejot
Hyperaktiivi
Oliko kapilaarikatko tehty mitenkä?
20 vuotta on lyhyt aika talon elinkaaren aikana... paljon uudempi toi ongelma ei voisi olla. Ruotsin puolella ongelma on vielä vanhempi ja sieltä se ongelman ratkaisukin on haettu. Niin kun aikaisemmin sanoin, törmäsin aiheeseen vuonna 2009 ja silloin asia tiedostettiin. Tosin tarkastelin ongelmaa betonirakenteiden vinkkelistä. En tiedä onko kunnollinen kapilaarikatko kuinka nykypäivää ja asennetaako kuivaimia kuinka paljon. Ainakin yhdelle naapurille on laitettu Lecasoraa jo 2008 joten ainakin osa suunnitelijoista tiesi kapilaarikatkon tärkeyden jo silloin.
Määräysten vastainen rakenne
AL: Talotehdas salaili kotiensa homeongelmaa
Pientaloja toimittava Finndomo tiesi taloissaan olevista homeongelmista, mutta salasi asian asiakkailta. Nyt asukkaat ovat huomanneet majailevansa hometaloissa. Asiasta kertovan Aamulehden mukaan ainakin sadassa Finndomon talossa on vakavia rakennusvirheitä.www.is.fi
Finndomo tiesi Aamulehden mukaan tämän jo kaksi vuotta sitten, sillä se tilasi VTT:ltä tutkimuksen kahden asuntomessutalon alapohjien homeongelmista. Lehden käsiinsä saama raportti paljasti kuivainratkaisuun liittyvän vaaran. Finndomo kuitenkin määräsi tutkimuksen salaiseksi, ja myi talopaketteja ihmisille siitä piittaamatta.
Samaan aikaan Ruotsin VTT oli ollut asian kimpussa ja tuuletus havaittu ongelmaksi.
RISE
RISE är ett statligt forskningsinstitut som samverkar med akademi, näringsliv och samhälle i det svenska innovationssystemet. Välkommen till RISE!www.sp.se
Meillä on juurikin tällainen Finndomon talo jossa tuulettuva alapohja ei ole tuulettuva... ja tarkoituksella tehty näin. Ruotsissa näitä taitaa olla enemmänkin. Talo valmistunut 2007 alkupuolella ja minkäänalaista ongelmaa ei ole ollut.
Talo on jossain määrin kallion päälle rakennettu. Betonielementit anturoina ja alapohjassa lecasoraa n. 15-20cm. Elementeissä on luukut mutta ne pitää pitää tukittuna jotta ilma ei vaihdu. Alapohjan vapaa korkeus noin 70cm ja lecasoran pinta aika lailla samalla tasolla ulkona olevan maanpinnan kanssa.
Alapohja on tehty mahdollisimman ilmatiiviiksi ja siellä on kuivauskone joka pitää kosteuden 60-70% tasolla. Homehan alkaa kasvaa kun suhteellinen kosteus alkaa mennä yli 80%.
Alapohja näyttää edelleen näin 13 vuoden kuluttua kuin eilen rakennetulta. Talotehdas teetätti jopa tutkimuksen tähän taloon (kuten varmaan moneen muuhunkin vastaavaan) silloin kun tämä asia oli enemmänkin tapetilla.
Sähköähän kuivain vie mutta sen kanssa on elettävä. Lisäksi alapohjassa on pari kosteusloggeria joista näen jos jostain syystä kosteus alkaisi nousemaan mutta toistaiseksi ei ole ollut ongelmia.
Rossipohjan ongelma on juurikin se että kun sinne ei nykymääräyksillä pääse mistään lämpöä. Kesällä muistaakseni huippulämpötilat alapohjassa olivat jossain 21-22C tienoilla ja talvella saattaa mennä kovalla pakkasella pari astetta pakkasen puolelle. Tällä hetkellä 9-10C. Viemärit on eristettyjä eikä jäätymistä ole tapahtunut.
Pestyä sepeliä siellä on, mutta en tiedä kuinka paksusti. Tontti on savimaata pellon kulmalla ja perusvedet pumpataan uppopumpulla ojaan joten talon alla pitäisi olla suhteellisen kuivaa.
Biopumppari
Jäsen
On muuten mielenkiintoinen keskustelu tämä, nimittäin meitillä on justiin tuollainen 100m2 älväri, johon tein 50m2 laajennuksen rossitilaisena. Talo on reilu 20-vuotias ja puurakenteinen rossitila on kuin uudessa. Tässä talossa ei tullut ryömintätilan kosteuden poistajaa mukana, mutta maata vasten piti laittaa rakennusmuovi tehtaan suosituksen mukaan. Muutaman vuoden asuttuamme eräänä kesänä alapohja oli kosteana pidempään, jolloin asensin ryömintätilaan pakkasvahdit jokaiseen loosiin ja hygrostaattohjatun puhaltimen. Näillä kosteus putosi alle kriittisen 70 pinnaa. Nykyisin pakkasvahdit saa sähkönsä aurinkopaneeleista käyttöveden lämmityksen 'oheistuotteena', eli termostastin katkaistaessa veden lämmityksen 90-asteessa lämmittää 5x200W pakkasvahdit tilaa parhaimmillaan tuonne 26-asteen tietämille. Hygrostaatti käynnistää puhaltimen 80 kosteus pinnan tietämissä, mutta tätä ei ole tapahtunut kaiketi vuosiin, koska lämmitys pudottaa suhteellista kosteusprosenttia niin tehokkaasti. Lisäksi tilassa on ILPin ulkoyksikkö, joka osaltaan lämmittää tilaa aina kun huoneistoa viilennetään kesällä. Kissanluukut on luonnollisesti auki kesäisin ja kiinni talvisin, jolloin ILP jauhaa lämpöä tilasta ja samalla poistaa kosteutta. ILPin ulkoyksikön alapuolella on kaukalo, josta vesi ohjataan putkea pitkin tilan ulkopuolelle. Talvella tilojen viiden loosin ilmaa kierrätetään puhaltimella ILPin ulkoyksikölle. Talon lto-koneen tuloilmaputki kiertää tilassa, jolloin sen kautta otettu tuloilma lämpenee talvisin. Kesällä tämä putki lämmittää tilaa, kun ulkoa otettu lämmin ilma kiertää (tarvittaessa) taloon rossitilan kautta (keväällä). Tällä hetkellä ryömintätilassa on lämmintä 3-astetta ja suhteellinen kosteusprosentti on 54. Kosteusprosentti on jo niin alhainen, että tilan lämpötilan laskiessa pakkaselle ei lämpöpumppu juurikaan tee kuumakaasusulatuksia, koska kenno ei enää huurru.
Oma tuntumani, että tuulettuvat alapohjat tuli muotiin 2000-luvun alussa kun 70-80 luvun maanvaraisten alapohjien ongelmista alettiin puhua.
Yhdessä vaiheessa näitä ontelolaatta-alapohjia pidettiin ylivoimaisesti parhaimpina. Ei siinä mitään, kyllä ne ihan hyviä on pääosin, kun hurjista kosteuksista huolimatta ei tule ainakaan näkyviä vaurioita.
Mutta ehkä tuo hehkutus on hieman laantunut, kun on nähty ettei nekään ole mitään ihmeitä tekeviä.
Samaan aikaan on maanvaraisissa alapohjissa päästy eroon niistä ongelmista, mitkä koko huonon maineen toi: liian matala kivijalka ja liian hienoa hiekkaa talon alle ja sisätäyttöihin.
Nyt kivijalkaa jätetään näkyviin aina normisti 300-400mm ja hiekan sijasta käytetään sepeliä. Lisäksi kapillaarikatkoista ei tingitä. Esim. meille ihan talopakettiin tuli kaksinkertainen kapillaarikatko alaohjauspuun alle: bitumikaistale ja radonkermi, joka meni reilusti laatan alle.
Rakennusfysikaalisesti maanvarainen alapohja toimii ympäri vuoden loogisesti.
Lämpimään alapohjaan verrattuna suuri heikkous on kuitenkin talotekniikan hautaus rakennekerroksiin.
Normaalissa tuulettuvassa alapohjassa taasen on pitkälti sama ongelma kuin maanvaraisessa laatassa.. tekniikka on ontelolaatan päällä.
Tähän yksi kaveri totesi, että no viemärirempan voi tehdä poraamalla uudet viemärit timantilla alapohjaan asti. No ehkä.. jos ontelolaatan onteloiden sijainnit on sopivat. Eli tässä tuulettuvat alapohjat kaikki voittaa maanvaraisen.
Yhdessä vaiheessa näitä ontelolaatta-alapohjia pidettiin ylivoimaisesti parhaimpina. Ei siinä mitään, kyllä ne ihan hyviä on pääosin, kun hurjista kosteuksista huolimatta ei tule ainakaan näkyviä vaurioita.
Mutta ehkä tuo hehkutus on hieman laantunut, kun on nähty ettei nekään ole mitään ihmeitä tekeviä.
Samaan aikaan on maanvaraisissa alapohjissa päästy eroon niistä ongelmista, mitkä koko huonon maineen toi: liian matala kivijalka ja liian hienoa hiekkaa talon alle ja sisätäyttöihin.
Nyt kivijalkaa jätetään näkyviin aina normisti 300-400mm ja hiekan sijasta käytetään sepeliä. Lisäksi kapillaarikatkoista ei tingitä. Esim. meille ihan talopakettiin tuli kaksinkertainen kapillaarikatko alaohjauspuun alle: bitumikaistale ja radonkermi, joka meni reilusti laatan alle.
Rakennusfysikaalisesti maanvarainen alapohja toimii ympäri vuoden loogisesti.
Lämpimään alapohjaan verrattuna suuri heikkous on kuitenkin talotekniikan hautaus rakennekerroksiin.
Normaalissa tuulettuvassa alapohjassa taasen on pitkälti sama ongelma kuin maanvaraisessa laatassa.. tekniikka on ontelolaatan päällä.
Tähän yksi kaveri totesi, että no viemärirempan voi tehdä poraamalla uudet viemärit timantilla alapohjaan asti. No ehkä.. jos ontelolaatan onteloiden sijainnit on sopivat. Eli tässä tuulettuvat alapohjat kaikki voittaa maanvaraisen.
pökö
Kaivo jäässä
Tulevaisuudessa tuokin saatetaan todeta huonoksi.
Aivan totta. Rakentaminen ei ole kovin tunnettu siitä, että virheistä kunnolla opittaisiin.
Aika helposti paikataan ongelmia lisäämällä jotain, mutta itse ongelmaa ei ymmärretä.
Tuo kosteuden nousu kivijalasta seinään on sentään jo pitkäaikaisesti havaittu juttu. Hirsitaloja on kengitetty kautta aikain. Mutta silti asia on unohdettu aika ajoin. Kaveri remppaa juuri yhtä rivariyhtiötä Espoossa, jossa alaohjaupuiden alla ei ole mitään ja yhtiö on rakennettu 80 luvulla.
Lahoa siis, mutta syy ei yksin kivijalan kosteudessa: seinään on päässyt vettä ulkopuoleltakin. Hurjan näköistä silti kun kivijalka on kuin kynnöspelto ja puu suoraan siihen pultattu.
pökö
Kaivo jäässä
On ehkä opittu muttei välitetä.
Sikäli metkaa että jo pitkään on ollut hyvät tuotteet ja välineet rakentamiseen, mutta noita käyttävien päähän ei ole saatu taottua miten niitä käytetään oikein. Eikä valvominen kiinnosta edes valvojaa.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Vaikka tuulettuva+ontelolaatta on joissain kohdin epäedullinen, niin se olisi silti oma valintani, koska sille voi aina tehdä kohtuullisesti jotain.
Jos kosteus haittaa poistetaan koneellisesti.
Jos täyttö tai eriste osoittautuu huonoksi, niin vaihdetaan se.
Ja muutakin voi.
Ja jos olisin Juutalainen Natsi-Saksassa piiloutuisin alapohjaan.
Jos kosteus haittaa poistetaan koneellisesti.
Jos täyttö tai eriste osoittautuu huonoksi, niin vaihdetaan se.
Ja muutakin voi.
Ja jos olisin Juutalainen Natsi-Saksassa piiloutuisin alapohjaan.
No ei ole - nykymallin mutkikkaista kerrosrakenteista tehtyjä taloja on hankala peruskorjata, niistä tulee kertakäyttöisiä. Eli parempi mennä kerralla oikein ja sitten pärjätään 30 vuotta - ja tulta nurkan alle.
Jos pitäisi talo rakentaan niin ehkä näillä: https://www.wienerberger.fi/tuotteet/kennotiiliharkot.html
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Noiden kanssa pitääkin sitten olla millin tarkka asennuksissa. Eikös muurarin vanha viisaus ollut, että siihen mihin ei sovi tiili, siihen sopii laasti.
Mielenkiintoinen tuote kyllä tuo kennoharkko. Lahoamatonta ja hengittävää materiaalia. Kuinkahan tuommoiseen sitten putket ja johdot. Järsitään pintaan ?
Mielenkiintoinen tuote kyllä tuo kennoharkko. Lahoamatonta ja hengittävää materiaalia. Kuinkahan tuommoiseen sitten putket ja johdot. Järsitään pintaan ?
Espejot
Hyperaktiivi
Meillä kanssa savimaata ja betonipaalut... ja koska perusvesikaivo on muutama betonirengas niin on pohjalta auki niin pumppu kuivaa maata. Kuvissa oli joku tuotteistettu kaivo pumppuyhdistelmä mutta jälkikäteen tyytyväinen että suostuin kvv:n ehdotukseen.Salaojakaivot on aina olleet kuivat.
Biopumppari
Jäsen
Oman kokemuksen mukaan tärkeintä on laittaa rakennusmuovi maata vasten etenkin puurossipohjissa. Tällä estetään kosteuden nousu maaperästä. Sanoisin, että muun kanssa sitten pärjää ja homma rallaa. Heinäkuun helteillä kun lämmittää ryömintätilaa saa kosteuden laskemaan turvallisiin lukemiin. Väittäisin, että sekin riittää kun puhaltimilla saa ilman vaan liikkumaan tilassa. Homeet nauttii kosteasta seisovasta ilmasta. Monet pienemmät asiat tukee rakenteiden pysymistä terveenä. Salaojitus sokkelin ympärille, sade-hulevesiviemäröinti ulkopuolisen routasuojauksen alle, sokkelin sisäpuolinen eristäminen, rakennusmuovin alapuolinen kapillaarikatko. Maatavasten en sen sijaan laittaisi mitään routasuojausta, jotta sieltä saa talviaikana energiaa ILPin avulla. Nämä on omassa systeemissä tukeneet osaltaan homman jytäämistä. Tähän aikaan sopii ryömintätilainen talo ehkäpä parhaiten koskaan, koska tilaan saa kätevästi piiloon lähes kaiken 'ekovoimalatekniikan'. Invertterit, akustot, ja muu muuttuvan maailman relevempaimisto on piilossa tilassa ja lämpöä sinne tuottamassa. Talvisin tulisija vuotaa tilaan osaltaan lämpöä ja viemärit, jota ILPillä voi siirtää taas sisätiloihin. Kesäisin aurinkopaneelit varastoi tilaan lämpöä etenkin heinäkuun helteillä, kun väki lomailee missä milloinkin. Näin jytää systeemi vuoden kiertoa mukaillen.
K
korsteeni
Vieras
Luin äkkiä nuo linkit, kylläkin kännykän varassa olen, ei löytynyt yhtään nimeä, kukaan ei uskalla allekirjoittaa väittämää.
Muovilla paikataan oiretta, mutta ei korjata perussyytä. Kyllä se osittain estää kosteutta, mutta ei se siihen lämpimän tuuletusilman tuomaan kosteuteen vaikuta.
Mutta tietenkin, jos alkaa teknisillä laitteilla, lämmittimillä ja puhaltimilla 'hoitamaan" alapohjaa, niin miksei se toimisi siinä miten lämmitetty huonetilakin. Kuulostaa vain vähän tyhmältä.
Mutta jos haluaa tehdä ihan vain sellaisen alapohjan mitä ei tarvitse aktiivisesti hoitaa, on maaperän eristäminen helpoin tapa vähentää kosteutta kesäkuukausina. Talvisin kuivaa on muutenkin.
Muovi sen sijaan yksinään ei kosteuksia poista.
Mutta tietenkin, jos alkaa teknisillä laitteilla, lämmittimillä ja puhaltimilla 'hoitamaan" alapohjaa, niin miksei se toimisi siinä miten lämmitetty huonetilakin. Kuulostaa vain vähän tyhmältä.
Mutta jos haluaa tehdä ihan vain sellaisen alapohjan mitä ei tarvitse aktiivisesti hoitaa, on maaperän eristäminen helpoin tapa vähentää kosteutta kesäkuukausina. Talvisin kuivaa on muutenkin.
Muovi sen sijaan yksinään ei kosteuksia poista.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Vaikka meillä puurakenteinen tuo rossipohja onkin, niin silti juuri tämä muutosten helppous oli se pointti miksi olen erityisen tyytyväinen tähän ratkaisuumme. Monessa muussakin kohtaa läpi koko tämän rak.projektin olemme jättäneet erilaisia optioita avoimiksi, joskos jotain pitäisi muuttaa jälkeenpäin ja näin tämä talo kokonaisuudessaan tukee elämää, eri elämänvaiheissa kun ihmisillä usein on erilaisia tarpeita => ei ihan heti (=vuosikymmeniin) tule vastaan pakkoa muuttaa tästä poiskaan
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Onko tuo elämä näiden rossipohjien kanssa oikeasti noin paljon erilaisten teknisten järjestelyjen varassa. 
*tuuletetus, ilmanvaihtopuhaltimet / ilmanvaihdon ohjaus
*lämmittimet sähköllä, auringonkeräimillä, aurinkopaneelien ylijäämäsähköllä
*adsoptiokuivaimet
*ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköt
Itse olen tuon oman kellarikerrokseni kanssa yrittänyt pärjätä pelkällä ilmanvaihdolla ja lämmityksellä, koska nämä ovat vaihtoehdoista ainoat, jotka samalla palvelevat sitä sen käyttötarkoitusta.
*tuuletetus, ilmanvaihtopuhaltimet / ilmanvaihdon ohjaus
*lämmittimet sähköllä, auringonkeräimillä, aurinkopaneelien ylijäämäsähköllä
*adsoptiokuivaimet
*ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköt
Itse olen tuon oman kellarikerrokseni kanssa yrittänyt pärjätä pelkällä ilmanvaihdolla ja lämmityksellä, koska nämä ovat vaihtoehdoista ainoat, jotka samalla palvelevat sitä sen käyttötarkoitusta.
Biopumppari
Jäsen
Kieltämättä maavaraisen lattiarakenteen etuina on myös se, että ongelmat on poissa silmistä ja siten myös poissa mielestä. Eli ei tarvitse stressata turhaan olemattomia.
Olen sillä kantilla että jos talon tekee, niin kellarkerroskin pitää olla. Eiköhän tuo epätoivoinen kikkailu vain tarkoita sitä että ties mistä RT-korteista löytyvät best-practice rossipohjat ovat järjestään elinkelvottomia - tai sitä kostumista pelätään ihan vaan sen itsensä takia ilman oikeita uhkia
Jolberious
Vakionaama
Saatan olla typerä, mutta mitkä on ne oikeat edut rossipohjassa vrt maanvarainen.
Maanvaraisen kun tekee jonnekin muualle kuin suonsilmäkkeeseen tai muuten vaan luontaisesti idioottimaiseen paikkaan, salaojitukset ja sadevesien ohjaukset kuntoon ja metrin verran soraa pohjalle, kunnes anturan tekee, niin ei ongelmia taida luvassa olla.
On muutenkin helpompi, halvempi ja yksinkertaisempi toteuttaa.
Maanvaraisen kun tekee jonnekin muualle kuin suonsilmäkkeeseen tai muuten vaan luontaisesti idioottimaiseen paikkaan, salaojitukset ja sadevesien ohjaukset kuntoon ja metrin verran soraa pohjalle, kunnes anturan tekee, niin ei ongelmia taida luvassa olla.
On muutenkin helpompi, halvempi ja yksinkertaisempi toteuttaa.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Ainakin se, että kun mullakin on kussut uima-altaan putki rossipohjaan.... mitä sitten
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jotenkin vain olen ollut tähän saakka siinä lapsen uskossa, että nykyaikainen rossipohja olisi se oikea, aina toimiva ja idioottivarma ratkaisu.
Espejot
Hyperaktiivi
Kait noissa on samat perusongelmat - kosteus maasta. Eduista en nyt sitten tiedä mutta ottaisin rossipohjan toistamiseen.
Jos on betonista tehty ontelo niin aika vaikea sitä on sössiä. Ja jos sössii niin ongelman voi aina korjata helposti. Rossipohjan ongelmat on kertaluokkaa uudempia kuin maavaraisen laatan.
pökö
Kaivo jäässä
Ehkä kunnolla tehty putkitus ei olisi kussut?Ainakin se, että kun mullakin on kussut uima-altaan putki rossipohjaan.... mitä sitten
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Putki oli kestänyt käytössä yli 20v, mutta se mistä se kusi näyttää siltä, että joku on opetellut juottamista siihen...
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Tosta käyrän juotoksesta tullu pihalle
pökö
Kaivo jäässä
Klooria vedessä?
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Kai siellä on ollut.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Tarkoitan että minun valtakautena siellä ei ole ollut vettä ja aikalaistensa kertoman mukaan,sekä löytyneiden klooripurkkien perusteella ovat siellä sitä käyttäneet.
Jolberious
Vakionaama
Tämähän on rossipohjan etuus, ongelmat näkee ja niitä pystyy korjaamaan, esim muhvistaan irronnut viemäriputki.
Maanvarainen alapohja toimii ympäri vuoden samalla tavalla kun olosuhteet ei muutu olennaisesti koskaan.
Mietin vain että kuinka realistista on ontelolaatta-alapohjatalossa tehdä isoja muutoksia. Samalla lailla sielläkin lämmitysputket määrää huonejaon ja yleensä talon laajennus on helpompaa kuin isot rakenteelliset muutokset.
Jos ISON remontin tekee, niin ei se maanvaraisen laatan roiloaminen ole kuin pölyinen homma. Työnä 8cm paksun betonin timanttisahaus ei kummoinen homma ole.
Mietin vain että kuinka realistista on ontelolaatta-alapohjatalossa tehdä isoja muutoksia. Samalla lailla sielläkin lämmitysputket määrää huonejaon ja yleensä talon laajennus on helpompaa kuin isot rakenteelliset muutokset.
Jos ISON remontin tekee, niin ei se maanvaraisen laatan roiloaminen ole kuin pölyinen homma. Työnä 8cm paksun betonin timanttisahaus ei kummoinen homma ole.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itse olen joskus miettinyt mielessäni, onko viemäriputkien korjaaminen käytännössä mitenkään mahdollista lattian alle - paitsi sukittamalla - jos se onnistuu. Kellarikerroksen tiloissa putket menevät väliseinien sisään valettujen lattioiden alla ja ilmeisesti jotenkin kellarin kantavien väliseinien anturoiden ali tai läpi. Aika pirunmoinen homma sahailla niitä auki, korjata ja valaa uudelleen umpeen.
Asuinkerroksessa viemäriputkissa on myös vaakavetoja, joskaan ei kovin pitkiä, ennen alas johtavia pudotuksia. Putket kulkevat kahden laatan välissä, olettaisin niiden kulkevan eristekerroksessa, kun sitä on piirustuksiin merkitty 100 mm. Ei kyllä ole mikään pikkuhomma noita auki repiä. Jos viemärit vuotaisivat, tavara varmaankin aika laajalle leviäisi, todennäköisesti myös kellarikerroksen ulkoseiniin. Kai ne vuodot jostakin alas valuisivat. Oletan, että tuho olisi perin täydellinen ellei jotenkin sattumalta ajoissa huomaisi.
Asuinkerroksessa viemäriputkissa on myös vaakavetoja, joskaan ei kovin pitkiä, ennen alas johtavia pudotuksia. Putket kulkevat kahden laatan välissä, olettaisin niiden kulkevan eristekerroksessa, kun sitä on piirustuksiin merkitty 100 mm. Ei kyllä ole mikään pikkuhomma noita auki repiä. Jos viemärit vuotaisivat, tavara varmaankin aika laajalle leviäisi, todennäköisesti myös kellarikerroksen ulkoseiniin. Kai ne vuodot jostakin alas valuisivat. Oletan, että tuho olisi perin täydellinen ellei jotenkin sattumalta ajoissa huomaisi.
Espejot
Hyperaktiivi
Kyllä maavaraisen laatan sisälläkin menevää putkea uusitaan... lattia vaan revitään / roilotaan auki. Tässä suhteessa tuulettuva-alapohja on yksinkertaisesti helppo.
Kun katsoo noita vanhempien kerrostalojen putkiremppoja niin niissä hajotellaan betonia talon sisällä ihan kunnolla, isoja reikiä asunnosta toiseen sivu- ja pystysuunnassa. Uusia putkia ei sitten enää laiteta samalla tavalla - siitä taitaa olla määräyksiäkin. Puuha ei välttämättä kannata alueilla joissa neliöhinnat ovat matalalla - sama koskee omakotilalojakin. On tästä läheltä laitettu yksi 60-luvun iso tiilitalo ( omakotitalo ) matalaksi laskelmien jälkeen, vaikka alue ei ihan halvinta olekaan.
Espejot
Hyperaktiivi
Myllypuron joku palelutaloon jätetään kantavat rakenteet, kaikki muu menee uusiksi. Projekti kestää joku 2,5 vuotta. Ei nyt enään liity rossipohjaan mutta kyllähän taloja remontoidaan niin että kaikki menee uusiksi. Noissa lattiat roilottu auki kokonaan jotta saadaan vesikiertoinen lattialämmitys. Viemärit putoaa suoraan seuraavaan kerokseen mistä ne menee pystylinjoihin. Samalla suunulla oli joku koulu missä kellarin lattia revittiin ainakin osittain auki... totta kai kaikki muukin meni uusiksi.
Viimeksi muokattu: