Vettä/jäätä pumpun alla
- Viestiketjun aloittaja kaipas
- Aloituspäivämäärä
Veden määrä riippuu kennon kylmyydestä ( pitää päästä kastepisteen kylmemmälle puolelle ) ja ilman määrästä koska siitä ilmasta se vesi kerätään.
Kennon kylmyys taas riippuu siitä kuinka paljon tehoja otetaan. Veikkaan että naapurin kämppää lämmittää etupäässä joku muu kuin ILP. Pahimmalssa tapauksessa se on unohtunut jäähdytykselle
No ei - itse asiassa ilmamassan absoluuttinen kosteus on yllättävän vakio laajoilla alueilla, se tasaantuu itsekseen.
Pumpuissa on eroa lähinnä siinä miten kenno/puhallin on mitoitettu ja kuinka fiksusti tehonsäätö käyttäytyy. Normaalisti käytös on aika typerää - sulatuksen jälkeen vedetään kiukulla kenno kylmäksi, eikä muisteta millä teholla ajeltiin ennen sulatusta vaan aletaan haarukointi jostain arvauksesta. Koska veden tulossa on kyse jopa asteen kymmenyksistä kennossa ohjauksen hölmöily kostautuu. Omissa tutkimuksissani sulatusväli saattoi samoisa oloissa olla 0,5h -2h tästä johtuen.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Talossa on jokin muu lämmönlähde joka tuottaa niin paljon lämpöä että ILP käy äärimmäisen kevyellä kuormalla - vettä ja jäätä ei juurikaan kerry. On tietysti poikkeustapaus mutta toki mahdollinen.
Pakkasilla ei niin jäitä tule, pahin keli on nollan lähellä kosteilla. Toki lämmitystarve on pakkasella isompi ja kennoa vedetään kylmemmäksi, mutta ilma on usein aika kuivaa - pumppu ei silti pääse kennolla kastepisteen pahemmalle puolelle. Vaan jos jäätä ei kerry koskaanikinä pumppu on rikki.
LN25VGHZ naapurilla, nollakelillä 40 l palju täyttyy vedellä n. 2 vrk: ssa. Oma NZ12SKE "vuotaa" myös vettä.
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Joo justiin tyhjäsin ln25 alta paljun. 36 tuntia viime tyhjäyksestä ja 40 litran palju 3-4 senttiä vaille täynnä.
Puhuvat höpöjä, tieten tai tietämättään.
pökö
Kaivo jäässä
Trollaus käynnissä?
Ei se lämmityksen määrä ole ainoa tekijä, myös pumpun rakenteella on merkitystä. Lämmitysteho suhteessa höyrystimen kokoon on aika ratkaisevaa: pieni höyrystinkenno kondensoi samalla lämmitysteholla paljon enemmän kuin suuri, koska sen lämpötila on matalampi. Muitakin vaikuttavia muuttujia on, kuten käytetty kylmäaine sekä kennon läpi puhallettava ilmamäärä.
Jolberious
Vakionaama
Naapurit voivat kuvitella lämmittävänsä ILPillä, mutta todellisuudessa joku muu toimii lämmönlähteenä.
Mitä enemmän ulkoyksiköstä tulee vettä, sitä tehokkaammin ulkoilmasta otetaan energiaa tälläisillä keleillä.
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Kuvittelisi että riittävän voimakkaalla ulkoyksikön puhalluksella, sopivalla ilmakanavan*) muotoilulla sekä ilmakanavan pintamateriaalilla saisi kosteuden pysymään ilmassa; tai mikäli nämä eivät riitä, niin sitten puhaltamalla ulkoyksikön poistoilmaan lämmöntalteenoton ohi lisäilmaa sitomaan kosteutta itseensä.
Lisäys: tarkoitan sanoa, että eiköhän eri valmistajien laitteiden vedentuotannossa eroja löydetä, jos laitteet laitettaisiin vertailutestiin.
*) Ilmakanavalla siis tarkoitan laitteen osien pintoja, joiden rajaamana ilma kiertää laitteen läpi
Lisäys: tarkoitan sanoa, että eiköhän eri valmistajien laitteiden vedentuotannossa eroja löydetä, jos laitteet laitettaisiin vertailutestiin.
*) Ilmakanavalla siis tarkoitan laitteen osien pintoja, joiden rajaamana ilma kiertää laitteen läpi
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
kaipaksen jutut on kuin lehmän ostajalla, tai sitten asiat on muuten huonosti.
Teillä tulee loota täyteen kun kämpässä ei ole eristeitä ja pumppu takoo täyttä. Missään normaalitalossa ei ole 16 lämpöä ikinä, varsinkaan kun lämmityslaitteet on käytössä. Epänormaalia asumista, onko iglu?
Naapurissa kone käy tyhjäkäyntiä niin ei tule vettä tahi jäätä.
pökö
Kaivo jäässä
Älä ny närkästy
Onko kukaan mitannut mitään? Olis paikka esim. tutkia:
- vertailudataa, kuinka kylmänä ylkoyksikön kennot käyvät
- kuinka kovalla niiden puhaltimet käyvät, käyttääkö joku laite selvästi enemmän ulkoilmaa ja joku toinen puristaa vähemmän ja kylmemmäksi. Silloin toinen tekee lämpöä enemmän kosteudesta, toinen lämpötilaerosta.
- paljonko sisäyksiköt hönkivät lämpöä, eli mikä on todellinen lämmitysteho
- jäätääkö putkilähdöt (merkkinä ainevajauksesta tms)
ihan kevyesti pikkuplussalla voi olla:
-että jossakin tuvassa ei juurikaan lämmitetä. Elämisen tuottama hukkalämpö voi riittää lämpimänä pitämiseen. Se on ihan saletti, että talo ei varmasti nollakelissä kylmene nollaan vaikka ei viikkoihin lämmitettäisi, koska sinne tulee asumisesta kuitenkin 10-20kWh sisään.
- että joku laite lämmittää tosi surkealla copilla, eli ei ota ulkoa lämpöä, vaan tekee sen sähköstä kompuralla. Syitä voi olla karanneista aineista ihan vain surkeaan laitteeseen. Esim omalla kohdalla selvästi tuli todistettua että Mitsu FD25 on parasta pitää suljettuna, ellei tehon tarve ole huomattava. Eli tullut vettä ei. Sähköä kyllä meni. Sähkölasku pieneni selvästi kun aparaatin löi kiinni ja nosti lattian lämpöä, koska VILP sitten toimi kohtuucopilla. Mitsu oli vain kallis sähkölämmitin.
Jolberious
Vakionaama
Voin kyllä sanoa että 80% ilpin omistajista ei joko a) lämmitä ilpillä b) osaa lämmittää ilpillä. Huomaa hyvin kun helmikuussa käppäilee jollakin OKT alueella, niin vain muutamassa on melkoinen jäävuori alla, tai pihalla iglu rakennettu laastipaljuun kertyneistä palikoista, lopuilla on vaan kallis tuuletin seinällä.
pökö
Kaivo jäässä
Kaverini on tästä elävä esimerkki, eikä tyyli muutu vaikka mitä sanoo.
Samaan aikaan lämpöä tupaan takoo ilp, öljy ja 2 uunia
Takka+ILP+öljy + kaikki mahdolliset väärinkäytökset
Kävimpäs kaverin luona ihmettelemässä miten "hybridilämmitetään oikein" kun lämmitysjärjestelmiä on kolme ;D Autosta noustessani katselin että Panan ropelli pyöri eli ilpillä lämmitetään, niin pitääkin tehdä nyt kun on siihen hyvä keli. Sisällä oli aika lämmin, 26 astetta, myös uuni oli lämmin...
Juu ei minimi-puhalluksellakaan paljon jäätä tule.Alkoi taas jäätä kertymään tämänkin laitoksen ulkoyksikköön
TM Rakennusmaailma 2/2016 lehdessä oli artikkeli "Kylmään viritetyt ilmalämpöpumput". Yhteenvedossa mainitaan, että Daikin Ururu Sarara R32 ei testin aikana sulatellut lainkaan +7 eikä -7 C-asteessa. Vasta -15 C-asteessa ilmeni huurtumista ja laite sulatteli parin tunnin välein. Olikohan testin aikana ilma niin kuivaa, ettei ulkoyksikön kenno huurtunut vai mistäköhän moinen johtui. Voiko joku kyseisen pumppumallin omistaja vahvistaa asian? Entäs Daikinin nykyiset mallit?
Oli - testin aikana suhteellinen kosteus vaihteli 58-71% - eli kastepiste oli monen monituisen asteen päässä ulkolämpötilasta. Ilmaa yritettiin kostuttaa 80% asti, mutta menestys oli heikko, traktoreitakaan ei ilmeisesti ajeta kostealla ilmalla kun halli toimii noin... MitausNormin mukaan kun kosteus pitäisi olla 80% - joka sekin on aika helppo koska kastepiste on jo 2-3 asteen päässä ulkolämpötilasta. Esmes nyt se on tuolla ulkona 0,5 asteen päässä.