Nuo paneelit taitavat olla varsin kalliita. Mikä on paneelin merkitys tuossa? Eikö homman voi hoitaa laittamalla vain vesikiertoisen putkiston sisäkattopaneelin yläpuolelle? Ehkä myös lisäeritys sen päälle. Silloin koko sisäkattopaneelin ja höyrynsulun välinen ilmatila kuumenee.
En oikein ymmärrä mistä
tämän tehot tulee. Samat luvut on myös
täällä. Siis vaikkapa 595x590 paneelille 20 C dT:llä 99 W. Tuohan on 282 W/m2, kun tasopinnan säteilyllä on mahdollista saada vain 110 W/m2 40 ja 20 C lämpötiloilla. Sama 110 W/m2 näkyy myös jälkimmäisen linkin kuvassa 10.
Myös toisen merkin
laskuri antaa reilusti yli 200 W/m2 tehoja noilla lämpötiloilla.
Jos vain laittaa putkiston sisäkaton päälle, voinee lämmönsiirron välitilasta sisäilmaan ja ulkoilmaan laskea U-arvoilla. Jos vaikka yläpohjan U-arvo 0n 0,2 tuosta raosta ylöspäin ja alaspäin on ensin pintavastus, vaikkapa 9 mm Gyproc ja taas pintavastus. Käytetään pintavastuksille 0,17 ja 0,1 sekä Gyproc 0,009/0,21=0,043. Siis U-arvo välitilasta sisään = 1/(0,17+0,043+0,1) = 3,2 W/K. Jos haluaa tuon 110 W/m2 tulee sisältä välitilaan olla 110/3,2=34 C. Eli 54 C tuolla. Lämpöteho ulos -26 C:lla (54+26)*0,2=16 W/m2. Muulla lämmitystavalla lämpöteho ulos (20+26)*0,2=9 W/m2. Hukkaan siis menee vain 7/110 eli 6%, vaikka yläpohjan U-arvo ei ole kaksinen (alle 200 mm uutta villaa). Uudemman tai lisäeristetyn yläpohjan tapauksessa hukka puolittuu.
54 C on ikävän paljon, mutta oma saaneeraussuunnitelmissa oleva talo tarvitsee vain 45 W/m2. Jos kattolämmityksen laittaa vaikkapa 75% nettoalalle, sen teho pitää olla 60 W/m2. Nyt dT:ksi riittää 19 C eli 39 C välitilassa. Ylimääräinen hukka 4 W eli 7%.
Tuohan toimisi jo hyvin maalämmön kanssa. Jotain on vielä ajatuksessa pielessä, kun tehoero on noin valtava tuohon paneeliin nähden. Konvektiota tulee varmasti myös ja ehkä paneeli lämmittää kattoa ympäriltään eli ei toimisi noin tehokkaasti, jos koko katto olisi peitetty sillä.
Vähän vinkkiä voi saada myös tästä sähköisen kattolämmityksen
asennusohjeesta. Sen mukaan 9 mm kipsilevyn yläpuolelle voi laittaa peräti 175 W/m2 elementin. Edellisen laskennan mukaisesti lämpötilaeroksi tulisi 55 C. Mutta elementti on kiinni kipsilevyssä, joten toinen pintavastus unohtaen vain 25 C.
Tässä vielä yksi
juttu, jossa on laskettu ja mitattu paneelien tehoja. Yli 200 W/m2 vaati 30 C dT:n.
Kyllähän tuota pitää vielä selvitellä, kun harmittaa laittaa patterit ja putket pitkin seiniä. Vanhassa talossa yläpohjan U-arvo on selvästi alapohjaa parempi ja helposti parannettavissa, joten kattolämmitys pitäisi säästää energiaa lattialämmitykseen verrattuna. Varsinkin parketin alla olevaan.