Uusi VILP omistaja ilmottautuu - Nibe Polar 12

Nibottaja

Aktiivinen jäsen
Terve kaikille!

Olen uusi tulokas täällä.
Rakensin talon vuonna 1998 jolloin valitsin öljylämmityksen lämmittämään vesikiertoista lattialämmitystä. Öljyn hinnan karatessa myöhemmin pilviin vaihdoin pellettilämmitykseen, jolla lämmitin toistakymmentä vuotta. Kirjanpitoni mukaan pelletti kulutus oli keskimäärin noin 5000kg vuodessa ja kerkesin sitä ämpärillä kantamaan kärrystä pannuhuoneeseen yli 55000kg tänä aikana.

5.12.2019 klo 10.00 käynnistyi uusi Nibe Polarin VILP lämmitys järjestelmä ja öljy/pelletti järjestelmä lensi pihalle . Vähän reilun parin vuorokauden kokemuksella olen luottavainen, että ratkaisu VILP lämmitykseen oli oikea. Päätarkoitukseni oli tähän lämmitysmuotoon siirtyessäni se, että talo lämpiäisi ilman, että tarvitsisi nähdä vaivaa sen eteen ja tietenkin myös käyttökustannukset. Investointikustannuksista en niinkään kanna huolta, enkä murehdi niitten takaisinmaksu ajasta.
 
Viimeksi muokattu:

Janos

Vakionaama
Laitas vähän lisää tietoa talsosta, neliöt yms ja millainen kytkentä Vilpille tuli?
Tuliko Vilpille oma kwh-mittari ja Pollucon tai vastaava mistä näet tuotot?
 

Nibottaja

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Talossa on 165 neliöä autotalleineen jonka pidän myös huoneenlämpöisenä läpi talven. Eteisessä sijaitsevaan sähkötauluun tuli Kwh mittarit ulkoyksikölle, sekä sisäyksikölle, eli molemmille omat.

En tiedä mitä tarkoitit kytkennöillä, mutta molemmat on kolmivaihe kytkennöillä sähkön osalta ja sisäyksikikössä itsestään on näytön kautta luettavissa tietoa tuotosta sekä kulutuksesta. Sitä en tiedä sitten, että onko ne vain laskennallisia, vai reaaliaikaisesti mitattuja tietoja.
 

Nibottaja

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Mulla ei ole erillistä vesivaraajaa, yms. Ainoastaan sisäyksikön (VVM 320 R) oma varaaja joka on 205 litraa. Meitä asuu talossa 2 aikuista ja yksi lapsi enää, joten lämpimän veden pitäisi kyllä riittää näinkin.
 

Nibottaja

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Sisäyksikikössä lähtee putki suoraa lattialämmityksen jakotukkiin ja paluu myös suoraan Sisäyksikköön. Sisäyksikkössä on oma paisuntasäiliö ja kiertovesipumppu.
 

Nibottaja

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #7
Näköjään nyt kun on alkanut vähän enemmän seuraamaan laitteiston käyntiä ja trendejä, niin herää myös kysymyksiä. Kompuran käynnistyksiä näyttäisi olevan aika paljon ja siihen ilmeisesti pystyy vaikuttamaan askelminuuttien säädöillä.

Tehdas asetukset on n - 60, joista nyt muutin sen - 80:neen. Jostakin luin, että lattialämmitys taloon askelminuuttien arvoksi voisi laittaa - 150, mutta taitaa olla aikalailla tapaus ja laitekohtasia juttuja nämä.
 

Jolberious

Vakionaama
Tehdas asetukset on n - 60, joista nyt muutin sen - 80:neen. Jostakin luin, että lattialämmitys taloon askelminuuttien arvoksi voisi laittaa - 150, mutta taitaa olla aikalailla tapaus ja laitekohtasia juttuja nämä.
Valuun upotetussa lattialämmityksessä hyvä lähtökohta on tuo -150, voi olla jopa -180.
Hae itse sopivan tuntuinen lukema. Lattiat eivät ihan heti ole jäähtymässä kuitenkaan liian kylmäksi.

Käynnistyksiä kertyy paljon tässä "katkokäyntialueella", jolloin lämmöntarve on pienempi kuin koneen pienin antoteho.
 

Nibottaja

Aktiivinen jäsen
Ei sillä määrällä ole oikeasti paljonkaan väliä - mutta kun lämpötila vuorokauden aikana vaihtelee oikea-aikainen pumpun käyttö voi jo jossain näkyä.
Tarkoitatko sitä, että voisi olla jopa parempi, että käynnistyksiä on useampia, jotta laitteisto pysyy mukana ulkolämpötilojen lämpötilavaihteluissa ja täten sisälämpötila tasaisena.
 

iqo

Vakionaama
Kyllä yleinen mielipide on ollut sekä VILP että MLP kohdalla se, että käynnistysten määrää kannattaa minimoida. Katkokäynnin haitallisuutta on paljon mietitty tälläkin palstalla, mutta totuuden tietävät ainoastaan kompressorivalmistajat (jos hekään) ja kuluttajalle ei tällaisia asioita kerrota. Ainoastaan siitä ollaan yhtä mieltä, että jatkuva käynti kuluttaa kompressoria vähemmän. Kukaan ei kuitenkaan osaa sanoa, onko hyöty niin vähäinen, että sen eteen kannattaisi nähdä vaivaa tai ainakaan investoida euroja. Sinulle investointikulut eivät olleet tärkeitä, joten suosittelen lähestymään asiaa vain asumismukavuuden näkökulmasta. Eli asteminuutteja ei kannata viedä enempää miinukselle, jos sisälämpötila alkaa heilumaan.

Kaikkien lämpöpumppujen ohjausjärjestelmä ei anna käyntijaksojen pituuden hallintaan kovin hyviä eväitä, mutta Nibessä asia on suht hyvällä tolalla. Suosittelen siis hyödyntämään näiä toimintoja.

Mielenkiinnosta utelen, että mikä sai sinut päätymään VILP-ratkaisuun MLP:n sijaan ja paljonko nyt meni euroja?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kirjanpitoni mukaan pelletti kulutus oli keskimäärin noin 5000kg vuodessa

Mielenkiinnolla odotamme tuloksia. Tuohon Polarin kaveriksi pitäisi kyllä saada jokin energiamittari, jotta näkisi tuotannon ja saisi selkeät COP tulokset eri olosuhteissa. Jos tuosta pelletin kulutukseta haarukoi, 5000 kg = lämpöarvo noin 23 500 kWh, josta sitten jollakin hyötysuhteella lämmitykseen. Tuo pelletin polton hyötysuhde voi olla parhaimmillaan korkeakin, mutta se voi helposti olla kurallakin. Jotain 20 000 kWh tai ehkä hieman yli noista lienee saatu lämmintä pirttiin.

Muistatko paljonko öljyä paloi aikanaan? Ainakin nyt kolmen viimevuoden aikana vuosien väliset erot ovat olleet mitättömän pieniä mutta kuukausien välillä on huomattavia eroja varsinkin pidentyvän päivän aikaan.
 

Nibottaja

Aktiivinen jäsen
En enää tarkkaan muista öljyn kulutusta, mutta jotain 2000 - 2500 litran hujakoilla taisi olla.

Enkös minä saa nykyisen järjestelmän tarkan energiakulutuksen noilla mun erillisillä energia mittareilla joista syöttö lähtee ulko, sekä sisä yksikölle erillisinä. Ynnää ne vain yhteen. Ajattelin kirjata lukemat ylös kuukausittain. Vuositasolla voin sitten miinustaa noitten yhteenlaskettu lukema talon varsinaisesta energia mittarista, niin näen mitä on mennyt muuta sähköä vs lämmitykseen.

Onhan tuossa sisäyksikkössäkin vaikka ja mitä energia mittareita, missä erotettu kompuralla tuotettu teho sähkövastuksilla tuotettuun lisätehoon.
 

Nibottaja

Aktiivinen jäsen
Pelletin hinta oli monta vuotta vakio, eli 260€ per tuhat kiloa. Se kertaa 5, niin vuosikustannukset oli lämpimän veden ja lämmityksen kanssa 1300€. Jännittää nähdä, että mikä nykyisen järjestelmän vuosikustannukset tulee olemaan.

Kuten jo aiemmin kirjoitin, niin helppoutta ja huolettomuutta tässä ensi sijaisesti lähdin hakemaan, mutta tietenkin käyttökustannuksiakin silmällä pitäen. Olen periaatteessa tyytyväinen niin kauan kuin käyttökustannukset eivät nouse kovin paljoa yli sen mitä pelletillä oli
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jännittää nähdä, että mikä nykyisen järjestelmän vuosikustannukset tulee olemaan.

Voisi olla siinä 7000 kWh/v paikkeilla jos etelässä ollaan eli rahallinen säästö ei kyllä silti suuri ole. Ellei tuo lämmöntarve jostain syystä muutu, kyllä sähkönkulutuksen lisäyksen pitäisi jäädä joka tapauksessa alle tuon pellettikustannuksen.
 

Nibottaja

Aktiivinen jäsen
Screenshot_20191209_104236_com.nibeuplink.android.jpg
 

Nibottaja

Aktiivinen jäsen
Siinä yllä kännykästä otettu kuvankaappaus laitteen omasta energia mittauksesta joka on luettavissa kännykällä ja tietokoneella. Laitteen näytöstä saa tietenkin myös luettua.

Arvoja on loputtomiin mitä pystyy seurata ja säätää, sekä lukea trendejä ym.

Tuossa näkyy, että sähkövastukset on käynyt päällä ja se johtuu siitä, että kun laitteisto otettiin ajoon, niin vesi oli 4 asteista josta se lähti lämmittämään.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mihin nuo lämpöenergiantuotto mittaukset perustuvat eli miten se Nibe sen mittaa. Millainen mittari siellä sisällä on ? Näyttääkö mahdollisesti erikseen sulatusten takaisin oton.

Sähkön syöttöpuoli vaikuttaisi olevan kunnossa, jos virrat menee mittaritaulusta kahden erillisen mittauksen kautta. Nibe myös itse kertoo, mihin on sitä käyttänyt eli vastuksiin tai pumppaukseen.

Kannattaisi taulukoida lukemat suhteessa ulkolämpötilaan. Niistä näkisi nopeasti millaista COPia tuo pukkaa. Nyt on talvi tulollaan ja pakkasarvot saadaan varmaan myös pian ulos. COPinhan näkee periaatteessa jokaisen päivän päätteeksi. Se täytyy vain suhteuttaa ulkolämpötilaan, jonka näkee esim. täältä. Joku lienee lähellä.
Jos on omia mittareita, niistä tulee helposti ulos mitä sattuu, kun aurinko välillä lämmittää ja sitten sade kastelee.

Näistä VILPien COPeista on ollut täällä paljon puhetta ja jos saa aikaiseksi hyviä lukemia, sitten alkaa vääntö mittauksista. Siksi näitä kyselen ja on se toki tietysti hyvä selvittää, että jos mitataan niin mitataan oikeita asioita ja kunnolla.
 

Nibottaja

Aktiivinen jäsen
Minä en osaa katsoa enkä tiedä tuon laitteiston mittauksien toteutuksista mitään. En viitsi myöskään alkaa purkamaan ja katselemaan sen sielunelämää, koska sillä en saa kuin vahinkoa aikaan :).
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jostakin teknisistä tiedoista tuo pitäisi löytää. Tietäisiköhän kukaan miten tuo on Nibessä toteutettu. Tuotetun tehon mittauksessa suurin ongelma on virtausmäärän tunteminen.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Mihin nuo lämpöenergiantuotto mittaukset perustuvat eli miten se Nibe sen mittaa. Millainen mittari siellä sisällä on ? Näyttääkö mahdollisesti erikseen sulatusten takaisin oton.

Nibellä löytyy lisävarusteena EMK300 virtausmittari, sillä pitäisi saada suhteellisen tarkat lukemat, luulisi olevan tarkkuudeltaan muiden energiamittareiden veroisia.


Sitä en osaa sanoa onko aloittajan koneessa tuollainen mutta listaa kun katselee niin luulisi olevan, muuten ollaan tuossa vahvasti arvailujen tiellä noiden osalta.

Muoks: Mielestäni joku äskettäin mainosti että tuo osaisi eritellä sulatusten vaatima energia mutta en nyt äkkiseltään muista mistä keskustelusta sen luin. Taisi olla joku jolla oli tuo SMO40 käytössä ellen väärin muista. Tuo EMK300:han markkinoidaan lähinnä VVM:n yhteyteen mutta luulisi että SMO 40 on pitkälti samanlainen, ei ole vaan sisäänrakennettua varaajaa eikä kv pumppua.

Muoks 2: Tässä keskustelussa eli "ilma-vesilämpöpumppua hankkimassa" oli maininta
EMK 500 energiamittari / SMO 40 osaa vähentää sulatukset.
 
Viimeksi muokattu:

iqo

Vakionaama
No ei ole yleinen.
Moni säätää MLP:n käymään lyhyttä pätkää kaivonkierron pituuden mukaan.
En ole naapurifoorumia viimeisinä vuosina seurannut kovin aktiivisesti, joten voin olla väärässäkin. Silti rohkenen väittää että sielläkin on edelleen löydettävissä vähintään 10-kertaimen määrä kirjoittajia, joiden tavoite on pitkät käyntijaksot myös on/off-koneilla niihin verrattuna, jotka pyrkivät siihen noin 15 min pätkäkäyntiin. @VesA tätä pätkäajoa täällä ainakin harrastaa, mutta hänkin on useasti maininnut selkänojakseen sen 10 vuoden kompuratakuun. Hänen tapauksessaan olisi jopa edullista, jos kompura laukeaisi juuri ennen takuun päättymistä ;)
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Nibellä löytyy lisävarusteena EMK300 virtausmittari, sillä pitäisi saada suhteellisen tarkat lukemat, luulisi olevan tarkkuudeltaan muiden energiamittareiden veroisia.

Sitten ei muuta kuin odotellaan ensimmäisiä vuorokausikohtaisia COP tuloksia. Pumpattu määrä voi vaihdella vuorokaudesta toiseen jonkin verran veden käytön ja muiden syiden mukana, mutta COP ei paljon heittele suhteessa ulkolämpötilaan.
 

Jolberious

Vakionaama
Nibe ehkä osaa laskea sen, mutta jos ei niin samalta ajanjaksolta vedestä mitattujen kWh-lukemien erotus jaetaan pumpun ottaman sähkön kWh-lukemien erotusella.
Ei osaa.

Se ei osaa hahmottaa ottoenergiaansa (tai osaa, mutta ko. tekniikkaa ei ole valjastettu COP-laskentaa varten.
Tämän kysymyksen olen kysynyt Niben järjestämässä koulutuspäivässä asentajille, vastaajana oli suunnittelupuoli ja (se oikea) tekninen puoli. Koulutuksen aiheena oli nimenomaa IVLP).
 

MasaTku

Jäsen
Valuun upotetussa lattialämmityksessä hyvä lähtökohta on tuo -150, voi olla jopa -180.
Hae itse sopivan tuntuinen lukema. Lattiat eivät ihan heti ole jäähtymässä kuitenkaan liian kylmäksi.

Käynnistyksiä kertyy paljon tässä "katkokäyntialueella", jolloin lämmöntarve on pienempi kuin koneen pienin antoteho.

Uutena VILP:n käyttäjänä olen itsekin pohdiskellut noita termejä jotta mitkä lasketaan näissä invertteripumpuissa niiksi katkokäynneiksi ja milloin se kompura vain "huilailee" muuten vain, vai "huilaileeko"?
Nyt tämä Niben kompura on tämän UpLinkin mukaan ollut toiminnassa 545tuntia jolloin käynnistyksiä on ollut 481kpl.
Kun nyt sitten otinPrtScreenin tuosta pumpun taajuudesta vuorokauden ajalta niin itse olen ihmetellyt tätä kuviota kun se taajuus on heilunut välillä 0Hz että 81Hz:ssä.

Liitän tänne koottua faktaa tuosta omasta laitteestani josko jokuminua fiksumpi osaa siitä jotain sanoa.
nimetön.png
Nibe huoltotiedot 20 12 19.jpg
 

MasaTku

Jäsen
Tätä tietoa on paljon enemmän saatavilla kun tuossa aiemmassa Jämä Miniter 25K:ssa tai Automis10:ssä niin olettaa voisi että nitä säätöjäkin on siten vastaavasti todella paljon jos pyritään sekä laitteiston pitkään käyttöikään kuin taloudelisuuteen.
Valitettavaa vain on se etei tämä Niben opus kerro kovinkaan suuria faktoja jolla noihin tavoitteisiin päästisiin.
Tosin, en suurimmissakaan haaveissa edes toivo että tämä uusi Nibe mitenkään pystyisi kilpailemaan kestävyydessä tuon mallia -76 olevan Jämän kattilan tai Oilon Junior polttimon kanssa mutta edes taloudeiluudessa sentään jotenkin...
 

MasaTku

Jäsen
Ei osaa.

Se ei osaa hahmottaa ottoenergiaansa (tai osaa, mutta ko. tekniikkaa ei ole valjastettu COP-laskentaa varten.
Tämän kysymyksen olen kysynyt Niben järjestämässä koulutuspäivässä asentajille, vastaajana oli suunnittelupuoli ja (se oikea) tekninen puoli. Koulutuksen aiheena oli nimenomaa IVLP).
Miten sait itsesi ympättyä tuonne koulutuspäiville?
 

MasaTku

Jäsen
Tuolla Ruotsin puolella on muutoinkin se VILP-keskustelut jo pitemmälä kun ovat käyttäneet noita laitteita luultavasti meitä kauemmin jolloin on sitä kokemusta niistä että paikallista tietoa oman maan valmistajalta.
Tuossakin ketjussa on paljon asiaa mutta minun lukemista häiritsee se että nämäkin pitää sitten lukea Google-kääntälän välityksellä...
 

ahpe

Aktiivinen jäsen
Kutsuttiin paikalle
Seuraavaa voisit kysästä.

Miksi tuo SMO40 tarvii nuo lisäanturit, ulkoinen menoanturi BT25 ja ulkoinen paluujohto BT71, eikö SMO40 voisi ohjelmallisesti käyttää vaihtimen HBS05 antureita, lauhduttimen meno EB101-BT12 ja paluulämpötila EB101-BT3.
Anturithan ovat HBS05 sisällä jo tehtaalla valmiiksi asennettuna ja paremmin kontaktissa putkistoon, nyt näyttää arvot samasta asiasta näin, heittoa on +-2C.

Tämä sen vuoksi kun asennan virtausmittarin Nibe EMK300 ja lämpötila-arvot otetaan BT25 ja BT71, ei mittaustulos ole todellinen, koska siihen vaikuttaa irtoantureiden paikka, kiinnitys,eristys yms.

Paluulämpötila BT3 vs BT71.PNG

HBS05 BT3 ja BT12.PNG
 
Viimeksi muokattu:

ahpe

Aktiivinen jäsen
Onneksi HBS05 nuo anturit on johdotettu liittimillä kortille, silloin voi vaihtaa noiden sisäisten ja ulkoisten antureiden paikkaa keskenään eli sisäiset johdottaa smo40 riviliittin paikoille BT25 ja BT71.
15769135847705462907430018482264.jpg
 

roots

Hyperaktiivi
Miksi tuo SMO40 tarvii nuo lisäanturit, ulkoinen menoanturi BT25 ja ulkoinen paluujohto BT71, eikö SMO40 voisi ohjelmallisesti käyttää vaihtimen HBS05 antureita, lauhduttimen meno EB101-BT12 ja paluulämpötila EB101-BT3.
Anturithan ovat HBS05 sisällä jo tehtaalla valmiiksi asennettuna ja paremmin kontaktissa putkistoon, nyt näyttää arvot samasta asiasta näin, heittoa on +-2C.
Niimpä, kummallista kun noita ulkoisia tarvitaan...mistäs sulle tämä juttu on tullut että tarvitaan?

Täällä @Hempuli :n se juttu vähän haiskahti siltä että asentaja 'rimpautti' Nibelle ja sitten laitettiin lisää anturia, eli ei kuulostanut täysin vakuuttavalta selitykseltä siitä tarpeesta.
Ellen ihan väärin muista, niin tästä SMO40 anturointitarpeesta keskusteltiin eräässä topicissa, olikohan @Hempuli n pumppua koskeva?

Vähän tuo ristiin laittaminen epäilyttää koska se saa sitten niistä alkuperäisistä antureista väärää tietoa ja varmaankin sekottaa toimintaa...

Mitä jos ne anturit naittaa sen vehkeen alkupeäisten anturien kylkiäisiksi...saattaa olla vähän haastava paikka saada hyvää kontaktia?
 
Back
Ylös Bottom