Uusi VILP omistaja ilmottautuu - Nibe Polar 12

ahpe

Aktiivinen jäsen
...mistäs sulle tämä juttu on tullut että tarvitaan?
Kun viime perjantaina ensi käynnistystä yritin, tuli herjaa puuttuvista antureista ulkoinen menoanturi BT25 ja ulkoinen paluujohto BT71 .
ristiin laittaminen epäilyttää koska se saa sitten niistä alkuperäisistä antureista väärää tietoa ja varmaankin sekottaa toimintaa...
Ei varmaan sekoita toimintaa koska saa kokoajan tarkempaa ja nopeampaa tietoa prosessista.
Ne alkuperäiset anturit otetaa irtonaisena pussista ja kiinnitetään itse paikalleen, ja muutaman päivän olivat putkissa kiinni pelkällä nippusiteellä, nyt alumiiniteipillä kiinnitettynä ja eristettynä mutta kovat on edelleen erot.
 

roots

Vakionaama
Nämä irtonaisena pussissa, en usko...EB101-BT12 ja paluulämpötila EB101-BT3 ?
Tässä on joku väärinymmärrys, tarkoitin alkuperäisillä BT12 ja BT3....jos nuo siirtyy 'ulos' niin epäilen että ongelmaa tulee...

Nuohan BT25 ja BT71 liittyy johonkin 'lisälämmitykseen' jos se on niin sitten tarvittaneen...
Jos kyse on vain jostain väärästä parametroinnista joka laittaa vaatimaan BT25 ja BT71?
 

ahpe

Aktiivinen jäsen
Tässä on joku väärinymmärrys
Näin on.

Niben manualin ymmärrykseen tarvisin varmaan sen ruåttalaisen insinöörin, olen itse ollut nyt siinä luulossa, että nuo em. BT25 ja BT71 ovat kaikista tärkeimmät anturit, jotta vilp toimisi oikein, ko niistä alkuun herjasi.
Luettuni tuota
VILP Nibe F2120-12+SMO40+Jäspi GTV500 Hybrid Okt 2x80m2 Turunseutu
tulin toisiin ajatuksiin.
väärästä parametroinnista joka laittaa vaatimaan BT25 ja BT71?
pitää tutkia tarkemmin BT25 ja BT71 sijoitusta järjestelmässä ja tarvetta, nyt anturit välittömästi HBS05 yläpuolella tulo- ja meno putkissa ja siitä tämä ihmettely alkoi.

HBS05 öljykattilan rinnalle kytketty josta Ouman säätää patteriin menolämpötilan,eikä autom. lisälämmitystä ole.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Vastoin parempaa tietoa Split Boxista, mutta koska Nibellä antureilla tuntuu olevan samat koodit eri laitteissa, niin koetetaan. Olen vakuuttunut, jotta BT25 ja BT71 tarvitaan ja niillä mitataan lämmitysverkoston lämpötiloja eikä lämmöntuoton lämpötiloja, joita mittaa BT12 ja BT3. BT25 mittaa eroa lämpökäyrän antamaan lämpötilaan ja laskee/nostaa sen mukaan asteminuutteja. BT71 tarpeesta ei minulla ole tietoa, mutta meillä se on lämmitysverkon paluussa. BT12 ja BT3 pitäisin tehdasasennuksen mukaisilla paikoillaan ja kytkennöillään.

Sikäli mikäli öljykattila toimii varaajana lämpöpumpulle, niin itse laitoin BT25:n varaajan keskelle. Varaajan lähdössä patteriverkkoon se ei ollut hyvä, koska siinä vaiheessa, kun lähtevä menovesi laski käyrän tarvetta alemmaksi ja asteminuutit alkoivat pudota, niin varaaja oli täynnä viileätä paluuvettä, jota meni verkkoon, ennen kuin pumppu alkoi tuottamaan. Varaajan keskellä asteminuutit alkavat laskea aikaisemmin ja verkkoon menee lämmintä yläosan vettä. Lattialämmössä tilanne on varmaan eri, koska lattiakin toimii lämmön varaajana.

Ei muistu, käykö kompuran kierrokset nollassa sulatuksen aikana. Nousevat kuitenkin hetkeksi 80Hz:iin. Meillä kompuran lähtökierrokset säätyvät kompurakäyrän mukaan näillä keleillä ~40Hz ja jos asteminuutit laskevat liian kauas, niin niitä nostetaan 70-80Hz tuntumaan, jolloin asteminuutit nousevat nopeasti nollaan.

Tuntematta Split Boxia, niin mitähän lämpötilaa BT25 näyttää lämmönvaihtimen lähdössä, kun pumppu lepäilee. Jos se on lähellä verkoston paluulämpöä, niin asteminuutit laskevat nopeasti ja pumppu lähtee käyntiin melkoisen useasti.
 

ahpe

Aktiivinen jäsen
Tuntematta Split Boxia, niin mitähän lämpötilaa BT25 näyttää lämmönvaihtimen lähdössä, kun pumppu lepäilee. Jos se on lähellä verkoston paluulämpöä, niin asteminuutit laskevat nopeasti ja pumppu lähtee käyntiin melkoisen useasti.
Tämän näköinen käppyrä
BT25 BT71.PNG
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Ei ihan ole mulla handussa Niben logiikka 2 kk käytön jälkeen ilman aikaisempia kokemuksia lämpöpumpuista.

SMO40:n huoltovalikossa on meillä kohta 5.1.3 max. poikkeama menolämpö, johon laitoin vissiin 3K lisälämmölle ja 4K kompressorille. Ajatus on kokeilla vielä asteen pudotusta. Tuo laittaa asteminuutit nollaksi, kun BT25 lämpötila nousee 4K yli käyrän, jolloin hystereesi vähenee. Kompuran käyntiinlähtöä nopeutin muuttamalla 4.9.3 käynnistä kompressori oletus -60:sta -30:ksi. Tuon vaikutus lienee 10-15 min, kun paluuveden lämpötila on 2-3K alle Niben käyrän.

Käppyrät näyttävät loogisilta oli BT25 sitten pumpun lähdössä varaajaan tai varaajassa. Sulatukset vaikuttavat asteminuutteihin ja nekin näkyvät käppyrässä.

EMK300 kuukkelehdin ja kovin niukasti asennusoppaassa oli tietoa. Näyttää olevan pelkkä virtausmittari ja ilmeisesti tarkoitus kytkeä latauspiiriin. Sen sanottiin käyttävän Niben omia antureita, mutta hivenen outoa olisi, jos se ei käyttäisi BT12/BT3:sta, kun BT25 ja BT71 voi olla missä tahansa.

Oma kytkentä on vielä hakusessa eikä pariin viikkoon ole tehty mitään muutoksia muiden hommien vuoksi, kun tuntuu toimivan siedettävästi ja odottelen Oumanin huoneantureiksi vastuksia Kiinasta. Meillä on tosin F2120, mutta liekö sillä vaikutusta logiikan löytämiseen.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Löytynee anturivastus Partcolta ja olisin saanut muutenkin suvun kautta. Kiinasta vain oli helppo ottaa muun roinan lisäksi kokeeksi, kun näytti siistiltä ja perässä oli valmiiksi 5m johtoa.
 

janhunen

Jäsen
Laitoin tuohon kompressorille 2K.
mulla 5k

Laitoin tuohon -30.
mulla -90

Kompressorikäyrän muutin automaatille.
mulla -2 asti matalin mahdollinen taajuus(25hz)

Nyt dT näyttää paremmalta.
ite pyrin mahdollisimman pitkään kompuran päälläoloaikaan ja noilla asetuksilla näillä ulkolämpötiloilla kompressori jauhaa melkein koko ajan pl. sulatukset. Tolla 25hz taajuudella ottoteho vaihtelee 368w-483w, joten mielestäni hyvällä hyötysuhteella kämppä lämpenee. Toi 5k ylitys pyyntilämpötilaan johtaa lievään ylilämmitykseen, mutta ainakin lämmintä piisaa kämpässä. Liitteenä käyrää. Laitteena f2040 monoblock.
Screenshot_2019-12-24-22-06-46-1.png



Kiitos neuvoista.

katso liitettä 62123
 

ahpe

Aktiivinen jäsen
Nyt dT näyttää paremmalta.
Voisin vielä yrittää vähän nostaa tuota alapäätä korkeammalle jotta Ouman EH 800 voisi säätää pattereille lähtevän veden lämpötilaa, nyt shuntti suurimman osan ajasta 100% auki.
Tällä voisin estää myös lisälämmityksen turhan käynnistymisen kompressorin seisokin aikana.

janhunen sanoi:
"kompressori jauhaa melkein koko ajan"

Itse tehdyllä DIY-vilpillä COP oli n.1 silloin kun se jauhoi ylläpitolämpöä pienillä kierroksilla, tätä en ole Nibellä kokeillut jossa COP nyt n. 2 (+-0.5)

Kuvassa keltainen kohta missä tein em. muutoksen.

Ulkolämpötila n.-3 C.

BT25 S1.PNG
 
Viimeksi muokattu:

ahpe

Aktiivinen jäsen
EMK300 kuukkelehdin ja kovin niukasti asennusoppaassa oli tietoa. Näyttää olevan pelkkä virtausmittari ja ilmeisesti tarkoitus kytkeä latauspiiriin. Sen sanottiin käyttävän Niben omia antureita, mutta hivenen outoa olisi, jos se ei käyttäisi BT12/BT3:sta, kun BT25 ja BT71 voi olla missä tahansa.
Pelkkä virtausmittari on, kytketään menoputkeen HBS 05 , jos manuaalia oikein tulkitsen.
Asennus tapahtuu seuraavasti Virtausmittari asennetaan latauspiiriin, esimerkiksi lämpöpumpun ja ensimmäisen vaihtoventtiilin välille. Lämpötila mitataan laitteiston nykyisellä anturilla.
https://www.nibe.fi/nibedocuments/16594/231817-4.pdf

Tuolta tilasin ko Onninen eikä Ahlsell löytynyt haulla EMK300.

https://www.rorprodukter.se/varmepu...epumpar/nibe_energimatarsats_emk_300--6246787

Kyllä ainoat antuit mitä voisi käyttää ovat BT12/BT3.
 
Viimeksi muokattu:

janhunen

Jäsen
Täytyypä seurailla tuota sähkönkulutusta, kunhan sähköyhtiön sivut päivittyvät. Mulla ei ole muuta tapaa tällä hetkellä, kun ei ole mitään tuottomittareita järjestelmässä. Nyt ulkolämpötilat ovat olleet aika tasaisia useamman päivän, joten jotain suuntaa tuo kulutusseuranta voisi näyttää. Ei ton pitäisi kuitenkaan sitä sähköä kauheasti tuolla minimiteholla käyttää. Ainahan sitä voi palata tehdasasetuksiin
 

Nibottaja

Jäsen
Nyt on laitteisto hyrrännyt noin 3 viikkoa ja 400 kWh sähkön kulutus erillisellä omalla kwh mittarilla mitattuna.
 
Nyt on laitteisto hyrrännyt noin 3 viikkoa ja 400 kWh sähkön kulutus erillisellä omalla kwh mittarilla mitattuna.
Tässä on ollut aika pitkään varsin tasaiset lämmöt. Katsoppa siitä edustava pätkä, esim. yksi tai kaksi kalenteriviikkoa ja etsi ajalta ennen VILPiä vastaava tilanne. Näitä vertaamalla voi saada jo aika hyvän käsityksen kuinka paljon sähkönkulutus on pienentynyt k.o. olosuhteissa. Kk tasolla sitten aikanaan voi verrata ja tässä auttaa, kun ottaa verrokkikuukausien keskilämmöt mukaan.
 

Nibottaja

Jäsen
Mullahan oli aiemmin pelletti lämmitys, joten sähkön kulutus on pikemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt, mutta yhtä lailla voi vertailla aiempiin kokonais kulutuksiin.
 

ahpe

Aktiivinen jäsen
Nyt on laitteisto hyrrännyt noin 3 viikkoa ja 400 kWh sähkön kulutus erillisellä omalla kwh mittarilla mitattuna.
Minulla ollut nyt toiminnassa 13 vrk, keskilämpötila -4,1 °C, lämmitystarveluku 273,9 (°Cvrk)

Sähköä kulunut erillisellä kwh-mittarilla 294 kwh ja pollucom mukaan tuotto 548 kwh (menolämpötila-anturi putken päällä eristeen alla).
Nyt joutunut laittamaan puuta pannuun ko ulkona -23 °C.
 
Mullahan oli aiemmin pelletti lämmitys, joten sähkön kulutus on pikemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt
No niin näkyy olleen. Vähän tuosta vaikea on saada kunnon vertailua. Vuosi pari niin ainakin käyttökustannukset selviää.
VILP voi hyvinkin hakata pellettilaitteet kustannusmielessä, jos pääsee hyville COPeille. Molemmat samalla tavalla käytössä kuluvia, ei ikuisia laitteita. Toisesta saa hiukan tuhkaakin, toisesta ei.

Lämpöenergian mittareita saa toimituskuluineen ja asennushiluineen noin 50 € hintaan, että ei siitäkään konkursiin menisi. Sellaisella saisi jo varsin pätevän arvion tuotetusta energiasta.
 

Nibottaja

Jäsen
Nimenomaan se nuohoaminen ja pelletin kanto alkoi kyllästyttämään ja lämmityksen helppous oli ensisijainen syy miksi tähän lämmitys muotoon siirryin. Tottakai on plussaa, että tämä vaikuttaisi tutkimukseni mukaan olevan varsin kilpailukykyinen myös käyttökustannuksien suhteen.
Laitteessa näyttäisi olevan valmiina jonkinlainen energian mittaus, mutta miten se on toteutettu käytännössä en tiedä. Tässä tämänhetkinen tilanne sen omien laskureiden mukaan.
Screenshot_20191228_050247_com.nibeuplink.android.jpg
 

Nibottaja

Jäsen
Ok. No en ainakaan ole tuommosta lisävarusteena tilannut, tai asennuttanut, eikä ulkopuolisesti näy putkistossa olevan. Jonkinlainen virtausmittaus laitteistossa ilmeisesti kuitenkin on kuten tuossa aiemmassa kuvankaapoauksessa jonka laitoin näkyykin. Trendistäkin kun katsoo, niin näkee, että siinä jonkinlaista elämää on.
 

Nibottaja

Jäsen
Vaikuttaako yhtään järkeviltä lukemista. Laitteisto on nyt pörrönnyt 5 päivää vaille koko joulukuun ja sähkönkulutus pelkästään Vilp laitteistolle kokonaisuudessa 520kWh ja laitteiston itse ilmoittama tuotto 1921.8kWh
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Täällä 90-luvun puolivälin 160 m2 lattialämmitys talo Fujitsu VILPillä on ottanut aika lailla saman n. 500 kWh 25 päivän aikana. Tuotosta ei tietoa, paitsi että lattiat lämpimät ja sisälämpö pyörii 22-24 C. Eli vaikuttaisi olevan Ok.
 

Nibottaja

Jäsen
Täällä 90-luvun puolivälin 160 m2 lattialämmitys talo Fujitsu VILPillä on ottanut aika lailla saman n. 500 kWh 25 päivän aikana. Tuotosta ei tietoa, paitsi että lattiat lämpimät ja sisälämpö pyörii 22-24 C. Eli vaikuttaisi olevan Ok.
Okei, kiitoksia. Aikalailla samoilla spekseillä mennään :)
 

Sakarikk

Jäsen
Panan lukemat patteritalossa vajaa joulukuu, varaajan yläosa 42C, lämmitysvesi n. 36C , ulkolämpö nollan kahtapuolta.
Ottoteho 649kWh sähkömittarista, saatu teho Multicalista 1707kWh, COP näistä luvuista 2,63.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vaikuttaako yhtään järkeviltä lukemista. Laitteisto on nyt pörrönnyt 5 päivää vaille koko joulukuun ja sähkönkulutus pelkästään Vilp laitteistolle kokonaisuudessa 520kWh ja laitteiston itse ilmoittama tuotto 1921.8kWh
Voi olla hieman yläkantissa koneen ilmoittama tuotto.
 
5 päivää vaille koko joulukuun ja sähkönkulutus pelkästään Vilp laitteistolle kokonaisuudessa 520kWh ja laitteiston itse ilmoittama tuotto 1921.8kWh
Koko kuukaudelle pitäisi tulla suunnilleen 31/(31-5)*520=620 kWh (lämmöntuotto vastaavasti ~ 2300 kWh)
Ei tuo maalämmöntappaja kyllä paljon ehdi vuodessa syödä, sillä päättynyt joulukuu oli kuitenkin minullakin 12% vuotuisesta pumppaussähköstä. Voi jäädä 6000 kWh haminoille ensi jouluun.
 

kaihakki

Vakionaama
Tuotto vaikuttaa järkevälle. Justiinsa luin meidän mittarit ja Ulti 5000 tuotti joulukuussa n. 1700 kwh ja on heikkotehoinen kone. Mutta epäilen tuota ottotehon mittausta. Miten ja millä laitteella on mitattu?
 
Jos jaksaa pitää silmällä ja optimoida, näitä kannattaa ajaa vähän "letkeästi" ulkolämpötilan vaihdellessa. Kun ulkolämpötila soutaa ja huopaa, lämmitys painottuu helposti kylmimmälle ajalle, vaikka lämmityksen ehtisi hyvin hoitaa edullisemmissakin olosuhteissa. Ainakin meillä voi ihan surutta pumpatta lattioita lämpimiksi vuorokauden ennen kuin pakastaa, ei se ehdi näkyä kuin muutaman kymmenyksen lämpömittarissa. Kun sitten laittaa säädölle pakkasen koittaessa, vetää ensin lattialämmityksen suntin kiinni puoleksi vuorokaudeksi.
 

Nibottaja

Jäsen
Tuotto vaikuttaa järkevälle. Justiinsa luin meidän mittarit ja Ulti 5000 tuotti joulukuussa n. 1700 kwh ja on heikkotehoinen kone. Mutta epäilen tuota ottotehon mittausta. Miten ja millä laitteella on mitattu?
Tämmösillä ABB:n mittareilla ottoteho on mitattu. Ulko ja sisäyksiköillä oma mittari.
IMG_20200101_101908.jpg
 

Nibottaja

Jäsen
Molemmat omien sulakkeiden perässä, eikä mitään muuta ole kytketty niihin kuin Vilp laitteisto, joten pitäisi olla luotettavat lukemat
 
Näistä VILPien COPeista on ollut täällä paljon puhetta ja jos saa aikaiseksi hyviä lukemia, sitten alkaa vääntö mittauksista.
Voi olla hieman yläkantissa koneen ilmoittama tuotto.
Bingo !

5000 kg pellettiä olisi ollut ~ 20 000 kWh lämmintä vuodessa, tätä taustaa vasten tuo 2300 kWh joulukuulta olisi hyvin linjassa omaan lämmitystarpeeseeni suhteutettuna.

Voisi kuvitella, että koneen omat mittaukset osaa sentään ottaa sulatukset huomioon.
 
Ylös Bottom