Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Ulkona ollut tänään - 10 ja - 5 välillä
Rossipohja riskirakenne?
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Maa ei ole jäässä vielä oikeen mitenkään
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Aukaisin kaksi tötteröä lisää. Ja katsotaan huomenna uusiksi.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Nonnii ei se mun betoni/lekaharkkopohja mätänekkään pystyyn. Nyt oli kosteus laskenut yön aikana 68%. Good for me. Bad for mushrooms.
Oletan että huomenna kosteus on laskenut 60%.
Ens viikolla sielon nii kuivaa, että joudun viedä sinne ilmankostuttimen
Kertokaapas nyt fiksummat, että miten tätä Älvsbytalon rossipohjaa pitää oikein käyttää 
2005 valmistunut kukkulan päällä oleva 1,5 kerroksinen Kalevar. Avaimet saatiin syys/lokakuun vaihteessa alkup. rakennuttajalta.
Rossipohjassa ei tuoksu/haise mikään ja muovin päällä kaikki kuivaa. Muovin alla vesihelmiä ehkä 1/3 pinta-alalla.
Woods-ilmankuivain on puhissut tuolla yötäpäivää nyt 15 vuotta. Ihmeen kestävä härveli.
Vedet kuivaimesta valuvat muovin päälle ja edelleen maahan. Tämä oli tiedossa jo taloa ostettaessa, mutta onhan tuo aika huikea systeemi. Ainoa kohta muuten mistä löytyi parin neliösentin "kasvusto".
Itse kallistuisin ehkä alkup. omistajan tyyliin. Ainakin tuolla tavalla talo on pysynyt hyvässä hapessa 15 vuotta. Paljon tuosta on toki sen ansiota, että talo on mäen päällä ja maaperä tuntuu muutenkin kuivalta. Hiukan vain ketuttaa tuo energiahukka kun talvella tieten tahtoen huuhtelee talon pohjaa kylmällä ilmalla.
Mites muut vastaavien himmeleiden omistajat ovat asian ratkaiseet? Kosteus ja lämpömittari löytyy jo tuolta pohjasta.
2005 valmistunut kukkulan päällä oleva 1,5 kerroksinen Kalevar. Avaimet saatiin syys/lokakuun vaihteessa alkup. rakennuttajalta.
Rossipohjassa ei tuoksu/haise mikään ja muovin päällä kaikki kuivaa. Muovin alla vesihelmiä ehkä 1/3 pinta-alalla.
Woods-ilmankuivain on puhissut tuolla yötäpäivää nyt 15 vuotta. Ihmeen kestävä härveli.
Vedet kuivaimesta valuvat muovin päälle ja edelleen maahan. Tämä oli tiedossa jo taloa ostettaessa, mutta onhan tuo aika huikea systeemi. Ainoa kohta muuten mistä löytyi parin neliösentin "kasvusto".
- Alkuperäinen omistaja on noudattanut tuuletusluukkujen kanssa logiikkaa, jossa ne ovat kesällä kiinni ja talvella auki. Kuivain on aina päällä. Itse ymmärrän tämän ajatustavan oikein hyvin. Kesällä estetään kostean ilman pääsy kylmempään tilaan ja kuivain hoitaa loput. Talvella ilma on kuivempaa ja alapohja taas lämpimämpi, niin luukut auki. Tällä systeemillä kuivain kuluttaa sähköä koko ajan (2...5 kWh/d) ja talvella jäähdytetään pohjaa.
- RAKSystemsin kanta oli pitää suurinta osaa luukuista auki aina ja ikuisesti.
- Vanha kansa taas pitää luukut auki kesällä ja kiinni talvella. Heillä tosin tuskin oli Älvsby taloa ja kuivaimia.
Itse kallistuisin ehkä alkup. omistajan tyyliin. Ainakin tuolla tavalla talo on pysynyt hyvässä hapessa 15 vuotta. Paljon tuosta on toki sen ansiota, että talo on mäen päällä ja maaperä tuntuu muutenkin kuivalta. Hiukan vain ketuttaa tuo energiahukka kun talvella tieten tahtoen huuhtelee talon pohjaa kylmällä ilmalla.
Mites muut vastaavien himmeleiden omistajat ovat asian ratkaiseet? Kosteus ja lämpömittari löytyy jo tuolta pohjasta.
Milloin on "talvikelit" . Ei ole ainakaan ollut etelässä juuri 2019 sellaisia kelejä.
En tiedä mikä on paras ratkaisu Tallpoika tapauksessa, mutta meillä (2011 Ontelolaatta) alapohja pysyy aika lämpöisenä näillä nykytalvien keleillä ilmakuivaimella eikä tulisi mieleenkään avata alapohjan tuuletusputkia, jolloin suuri kosteusprosenttinen kylmä ilma pääsee alapohjaan ja lämmin ja kuiva ilma poistumaan alapohjasta. Eli meillä pysyy kaikki räppänät kiinni paitsi yksi johon on tuo ilmakuivain kytketty. Meillä ilmakuivaimesta lähtee kaksi ilmastointiputkilinjastoa viemään kuivaa ja lämmitä ilmaa alapohjan eri osastoille. Kun räppänät on kiinni ei kaikki ilmakuivaimen tuottamalämpöenergia mene harakoille, kun alapohjan kautta menee vähemmän asunnon lämmitysenergiaa harakoille.
Ohessa kuvakaappaukset ulkolämmöistä ja kosteusprosentista 30.11.2020 ja samat otokset alapohjasta.
En tiedä mikä on paras ratkaisu Tallpoika tapauksessa, mutta meillä (2011 Ontelolaatta) alapohja pysyy aika lämpöisenä näillä nykytalvien keleillä ilmakuivaimella eikä tulisi mieleenkään avata alapohjan tuuletusputkia, jolloin suuri kosteusprosenttinen kylmä ilma pääsee alapohjaan ja lämmin ja kuiva ilma poistumaan alapohjasta. Eli meillä pysyy kaikki räppänät kiinni paitsi yksi johon on tuo ilmakuivain kytketty. Meillä ilmakuivaimesta lähtee kaksi ilmastointiputkilinjastoa viemään kuivaa ja lämmitä ilmaa alapohjan eri osastoille. Kun räppänät on kiinni ei kaikki ilmakuivaimen tuottamalämpöenergia mene harakoille, kun alapohjan kautta menee vähemmän asunnon lämmitysenergiaa harakoille.
Ohessa kuvakaappaukset ulkolämmöistä ja kosteusprosentista 30.11.2020 ja samat otokset alapohjasta.
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
2010 valmistunut Lohiatar kalliorinteen päällä, maapohja hienoa hiekkaa vähän paikasta riippuen 1...3m paksuudelta. Kellari rakennettu itse leca-harkoista, jossa puhkuu ILP lämpöä klo 22-07 ja kuivain toimii kosteusleikkurina 24/7. Kellarissa on oma, talosta eristetty ilmanvaihtonsa heikohkolla poistoilman puhalluksella, ilman minkään sortin talteenottoja tms. mutta siis ilma vaihtuu kellarissa hiljakseen kuitenkin jatkuvasti, läpi vuoden. Ei ole pinnoissa sanomista, ei hajuja ja kellarissa säilytetty pahvilaatikkokin tuntuu vielä pahvilta 
Kiitoksia! Oletan että teillä menee vedet kuivaimesta/ILPstä alapohjan/kellarin ulkopuolelle?2010 valmistunut Lohiatar kalliorinteen päällä, maapohja hienoa hiekkaa vähän paikasta riippuen 1...3m paksuudelta. Kellari rakennettu itse leca-harkoista, jossa puhkuu ILP lämpöä klo 22-07 ja kuivain toimii kosteusleikkurina 24/7. Kellarissa on oma, talosta eristetty ilmanvaihtonsa heikohkolla poistoilman puhalluksella, ilman minkään sortin talteenottoja tms. mutta siis ilma vaihtuu kellarissa hiljakseen kuitenkin jatkuvasti, läpi vuoden. Ei ole pinnoissa sanomista, ei hajuja ja kellarissa säilytetty pahvilaatikkokin tuntuu vielä pahvilta
Voi olla että olen ymmärtänyt jotain väärin, mutta eikö jo etelänkin talvi-ilma (about nolla-asteinen) sisällä aika paljon vähemmän vettä kuin lämpimämpi ilma? Sinänsä räppänät kiinni ja kuivain päällä läpi vuoden on varmaan ihan toimiva ratkaisi. Hiukan vain jännittää onko tuossa huonolla tuurilla hyvän pommin ainekset. Vanha kuivain joka dumppaa vedet samaan tilaan ilman mitään tuuletusta. Se kun leviää ja jää huomaamatta, niin lyhyessäkin ajassa saatetaan olla pulassa.
Ehkä moderni ratkaisu olisi langaton anturi vanhan rinnalle tuonne alapohjaan. Räppänät kiinni ja seurataan tilannetta säännöllisesti. Ei suosituksia kohtuu hintaisesta anturista olisi?
Mulla on Wifi pohjainen ja Tuya kotiautomaatiostandardin mukainen Konlen kosteus & lämpötilasensori alapohjassa.
Meillä on juuri nyt ulkona +1C lämmintä 95.4% kosteusprosentti.
Meidän ilmakuivain kun sulattaa höyrystimensä eli kosteuden tiivivistyskennonsa ja puhaltaa sulatusveden kosteuden höyrynä pois alapohjan tuuletusputken kautta. Eli mitään vesiä ei valuteta alapohjaan.
Meillä on juuri nyt ulkona +1C lämmintä 95.4% kosteusprosentti.
Meidän ilmakuivain kun sulattaa höyrystimensä eli kosteuden tiivivistyskennonsa ja puhaltaa sulatusveden kosteuden höyrynä pois alapohjan tuuletusputken kautta. Eli mitään vesiä ei valuteta alapohjaan.
Viimeksi muokattu:
RuuviTag on edullinen anturi jonka voit tuonne laittaa ja lukea kännykällä etänä. Mutta aika hullu ratkaisu on tuo, ettei kondenssivesille ole järjestetty poistumisväylää. Ne olisi ollut järkevää viemäröidä.
Saisiko tuollaisen viemäröinnin tehtyä? Joko niin, että alapohjassa viemäriin lisätään haaroitus ja esimerkiksi tämmöinen hajulukko:
www.taloon.com
Tai sitten tympeämmällä tavalla ja pumppaat pienellä uppopumpulla veden asuinkerrokseen ja sieltä viemäriin.
Saisiko tuollaisen viemäröinnin tehtyä? Joko niin, että alapohjassa viemäriin lisätään haaroitus ja esimerkiksi tämmöinen hajulukko:
Hajulukko Wavin HepvO D32 mm
Kotimainen Wavin edullisesti ja nopealla toimituksella! Hajulukko HepvO D32 mm ja muut ratkaisut kodin viemäröintiin Taloon.comista!
www.taloon.com
Tai sitten tympeämmällä tavalla ja pumppaat pienellä uppopumpulla veden asuinkerrokseen ja sieltä viemäriin.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Kellarissa ei ole varsinaista lattiaa vielä lainkaan, vain FF-levyt leviteltyinä "lattiaksi" ja tuo kuivuri valuttelee ne vetensä pienestä reiästä tuonne FF-levyjen alle, jossa on 10...50cm pestyä salaojasepeliä ennen kalliorinnettä. ILP itsessään kun toimii jatkuvasti pelkkänä lämmittimenä, pyynti 17 ast, niin sehän ei ikinä kondensoi yhtään mitään, jolloin se ei tartte vedenpoistoakaan
Hankin ryömintätilaan Shelly H&T:n, joka lähettää WiFin kautta lämpötila ja kosteustiedot aina kun muuttuvat yli asetetun rajan + 2krt päivässä.
Meillä ontelolaatta-alapohja ja ryömintätilassa tuuletusta tehostamassa putki, joka vie katolle vilpelle. Shelly sarjasta tuohon hankin ohjaukseen 1PM:n. Vielä pitäisi miettiä ohjauslogiikka tuolle Vilpelle. Tällä hetellä ulkona pikkuisen pakkasta ja kosteus lähellä 100. Alapohjassa 6,5 astetta ja kosteus 70%. Vilpe ei ole päällä. Lisätuuletushan ei välttämättä poista kosteutta vaan huonoimmassa tapauksessa kostuttaa alapohjaa lisää. Mikä tuon ohjaukselle olisi järkevintä?
Vaihtoehtoja, milloin vilpe pistetään päälle:
- Jos suhteellinen kosteus ylittää jonkun rajan (75%)
- Ulkona on lämpimpää kuin ryömintätilassa (tämä olisi talon energiankulutuksen kannalta ehkä fiksua, tiedä sitten miten kosteuden kannalta)
- Joku muu mikä?
Meillä ontelolaatta-alapohja ja ryömintätilassa tuuletusta tehostamassa putki, joka vie katolle vilpelle. Shelly sarjasta tuohon hankin ohjaukseen 1PM:n. Vielä pitäisi miettiä ohjauslogiikka tuolle Vilpelle. Tällä hetellä ulkona pikkuisen pakkasta ja kosteus lähellä 100. Alapohjassa 6,5 astetta ja kosteus 70%. Vilpe ei ole päällä. Lisätuuletushan ei välttämättä poista kosteutta vaan huonoimmassa tapauksessa kostuttaa alapohjaa lisää. Mikä tuon ohjaukselle olisi järkevintä?
Vaihtoehtoja, milloin vilpe pistetään päälle:
- Jos suhteellinen kosteus ylittää jonkun rajan (75%)
- Ulkona on lämpimpää kuin ryömintätilassa (tämä olisi talon energiankulutuksen kannalta ehkä fiksua, tiedä sitten miten kosteuden kannalta)
- Joku muu mikä?
No nyt! Tuo RuuviTag on juuri mitä ollaan etsitty ihan myös sisäkäyttöön eikä ole edes pahan hintainen.
Taitaa olla aika vakioratkaisu tämän ikäluokan Älvsbytaloissa. Virallisesti tuossa kai kuuluisi olla kunnon poistoletku, mikä veisi veden pidemmälle muovin alle, josta se valuu soran läpi maahan.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Taitaa olla vakioratkaisu Älvsby-Taloissa jo ihan muutenkin kautta aikain; betonipalkkiperustus, matala ryömintätila, muovit maan pinnalle ja kuivuri hurisemaan. Ilma tilassa vaihtuu jos vaihtuu ja milloin vaihtuu kaposten sokkelin tuuletusaukkojen kautta
Tuo 15v. kuivuri on muuten todennäköisesti pitänyt alapohjan kunnossa. Ei ihan huono suoritus kun ottaa huomioon että koko talon terveys riippuu pitkälti siitä.
FinnDomo ja Älbsby taloissa on tätä menetelmää käytelty puurossipohjan kunnossa pitämiseen. Ei mitenkään erityisen älykäs ratkaisuna, mutta näemmä toimii kun kuivain hoitaa asiansa.
Tuo RuuviTag (tai joku muu kosteusmittari) kannattanee laittaa ihan sen seuraamiseen että kuivain tosiaan toimii.
FinnDomo ja Älbsby taloissa on tätä menetelmää käytelty puurossipohjan kunnossa pitämiseen. Ei mitenkään erityisen älykäs ratkaisuna, mutta näemmä toimii kun kuivain hoitaa asiansa.
Tuo RuuviTag (tai joku muu kosteusmittari) kannattanee laittaa ihan sen seuraamiseen että kuivain tosiaan toimii.
MItä alapohjaa on tullut tarkkailluksi (mökillä yhdessä rakennuksessa, ilman kuivainta), niin vaikuttaa ihan järkevältä, jos kerran kuivain on aina päällä. Kosteusriskejä on eniten kesällä, kun perusta on kylmä ja ja turha tuonne on johtaa lisää kosteutta. Lämpö olisi hyödyksi, mutta kuivain hoitaa lämmityksen kuivauksen sivutuotteena hiljalleen ja luotettavammin. Ilman kuivainta luukkuja pitäisi säätää sään mukaan (auki kuivalla ja aurinkoisella säällä, kiinni sateella tai hyvin kostealla ilmalla).
Talvella pienikin tuuletusluukku riittää kuivaamaan etenkin, jos alla on vielä melko ehjä muovikalvo, jolloin aukkoa ei ehkä tarvita lainkaan ainakaan pakkasilla (eikä kuivatinkaan ole oleellinen, mutta eipä haittaa, vaikka olisi päällä, jollei muutu jäämöykyksi -- mikä muuten juuri Woodsien tapauksessa voi uhata). Talvella alapohjaa on turha jäähdyttää yhtään turhaan.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Löysin alapohjan katosta kosteus tiivistymän ,joka alkaa laatan ja harkkosokkelin yläreunasta. Ala 20cmx50cm. Näyttäis styroksi vähän irvistävän siitä kohdasta,että riittäiskö se syyksi siihen?
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Käytetään tätä ketjua kun se rossipohjaan liittyy. Miten on tuo ei kapillaarikäsitelty lecasora ,miten paljon sen kosteuden nousu eroaa tuosta käsitellystä? Hommasin vissiin vahingossa tuota tavallista,kun halvalla sain. Tarkoituksena on toki vain paikata rossipohjani huonosti leviteltyä hiekka pintaa.
Tuskin on suurta eroa. Rudukselta muistan että oli taulukko missä oli pesty salaojasepeli ja siten pesemätön salaojasepeli vastakkain. Ja joidenkin senttien ero oli veden nousukorkeudessa, mutta ei mitään kovin merkittävää.
Lecasorasta en osaa ihan samaa sanoa. Mutta uskon että lämmöneristeenä ja tuossa käyttökohteessa se tavallinen lecasora toimii yhtälailla. Parempi kui huonosti levitelty hiekka jokatapauksessa.
Lecasorasta en osaa ihan samaa sanoa. Mutta uskon että lämmöneristeenä ja tuossa käyttökohteessa se tavallinen lecasora toimii yhtälailla. Parempi kui huonosti levitelty hiekka jokatapauksessa.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Eikös tuolla Lecan sivuillakin sanota jotta KAP-tuotteen vedennousu jää 10cm, joten ilm. tuossa tavallisessa nousua on sitten enempi. Mutta jos levittelet sinne rossipohjalle alle 10cm kerroksen joka tapauksessa, niin onko tuolla kalliimmalla KAP-ominaisuudella tässä kohtaa yhtään mitään merkitystä 
"jokatapauksessa" alle 10cm vedennousu KAP tuotteessa? Joskus olen ihmetelly isoissa altakastelukukkaruukkujen lecasoria, joissa ei siis päältä kastelua on lekasorassa selkeää kosteuden nousua ihan pintaan asti. Veikaanpa vaan että KAP tuote toimii "8cm" täytölläkin paremmin kuin ei KAP tuote vaikkakin tavoiteltava rutikuiva alapohja sillä ei toteudukkaan.Eikös tuolla Lecan sivuillakin sanota jotta KAP-tuotteen vedennousu jää 10cm, joten ilm. tuossa tavallisessa nousua on sitten enempi. Mutta jos levittelet sinne rossipohjalle alle 10cm kerroksen joka tapauksessa, niin onko tuolla kalliimmalla KAP-ominaisuudella tässä kohtaa yhtään mitään merkitystä
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Mikä on sitten "rutikuiva"? Meinaan tuo tavis voi toimia siellä hyvinkin, jos ilmanvaihtoa on riittävästi, sillä huokoisena tuo irtopapu tarjoaa sille kapillaariselle vedelle pinta-alaa mistä haihtua ja näin ilmanvaihto vie sen sitten mukanaan pois = tod.näk. kuivempi pohja kuin pelkällä hiekkapinnalla olisi
haraldh
Vakionaama
Meidän laajennetussa mikä lie Österbottenhus-talossa on rossipohja jossa ennen ostoa on imutettu pois hiekat ja rakennusjätteitä ja korvattu sepelillä. Kävin laittamassa tuohon yhden Telldus lämpötila- ja ilmankosteusanturin ja viikon otannalla siellä on 3-4 °C ja 75-80% suhteellinen ilmankosteus. Vähän kostealta tuntuu, ja tajusin tässä vaiheessa vasta että edellisen omistajan 1800-luvun tiedot tuuletusluukuista oli just väärinpäin. Vastedes mennään luukut auki ympäri vuoden menetelmällä.
Talon vanhalla puolella on perustuksessa pitkittäinen väliseinä keskellä taloa, ja talon uudessa päädyssä on kaksi pitkittäistä väliseinää eli kolme arkkua. Näista kolmesta vain yhdessä on tuuletus suoraan ulos, muut kaksi ovat vähän nurkan takana. Pitää varmaan parantaa tuuletusta avaamalla lisää luukkuja. Tai sitten miltä kuullostaa että tekee 160 ø mm reiän sokkeliin ja siitä 90° kulman kautta putki suoraan ylöspäin. Kun rossipohjassa on kuitenkin jonkin verran aina lämpöä niin eikö putken aiheuttama veto riittäisi ettei tarvitsisi mitään sähkötuuletinta käyttää vuoden ympäri?
Liitteessä millainen perustus tuossa on, lekoharkoista muurattu. 2 kohdalle pitää avata aukko. 1 kohdalla pitää tehdä uusi tuuletusaukko. Tällä hetkellä koko piirustuksen alaosan tuuletus on 3. kohdan aukon varassa. 3 kohdalla on miehen mentäviä aukkoja. Muut aukot ovat kissan mentäviä.
Tokassa liitteessä rossipohjan lämpötila sinisellä ja ilmankosteus punaisella. Kolmannessa ulkolämpötila samalta ajalta.
Pitäisi varmaan asentaa seuraavan ILP:in ulkoyksikkö rossipohjaan kuivattelemaan ilmaa.
Talon vanhalla puolella on perustuksessa pitkittäinen väliseinä keskellä taloa, ja talon uudessa päädyssä on kaksi pitkittäistä väliseinää eli kolme arkkua. Näista kolmesta vain yhdessä on tuuletus suoraan ulos, muut kaksi ovat vähän nurkan takana. Pitää varmaan parantaa tuuletusta avaamalla lisää luukkuja. Tai sitten miltä kuullostaa että tekee 160 ø mm reiän sokkeliin ja siitä 90° kulman kautta putki suoraan ylöspäin. Kun rossipohjassa on kuitenkin jonkin verran aina lämpöä niin eikö putken aiheuttama veto riittäisi ettei tarvitsisi mitään sähkötuuletinta käyttää vuoden ympäri?
Liitteessä millainen perustus tuossa on, lekoharkoista muurattu. 2 kohdalle pitää avata aukko. 1 kohdalla pitää tehdä uusi tuuletusaukko. Tällä hetkellä koko piirustuksen alaosan tuuletus on 3. kohdan aukon varassa. 3 kohdalla on miehen mentäviä aukkoja. Muut aukot ovat kissan mentäviä.
Tokassa liitteessä rossipohjan lämpötila sinisellä ja ilmankosteus punaisella. Kolmannessa ulkolämpötila samalta ajalta.
Pitäisi varmaan asentaa seuraavan ILP:in ulkoyksikkö rossipohjaan kuivattelemaan ilmaa.
Liitetiedostot
Meillä on 1994 rakennettu rossipohjainen ruotsalainen pakettitalo (Eksjöhus). Talossa on salaojat ja patolevyt asennettuna mutta kapillaarisoran sijaan täyttömaana on joka paikassa melko hienoa "hiekkalaatikkohiekkaa".
Talvella meidän 2,5 metriä korkean rossipohjan sisällä on lämpötila 0-5 astetta ja suhteellinen ilmankosteus 80-85.
Keväällä lämpötila nousi ja suhteellinen ilmankosteus huiteli 70-79 paikkeilla.
Nyt heinäkuussa kun ulkoilma on varsin kosteaa rossipohjan kosteus huitelee yläreunasta 80-87 paikkeilla. Alkaa olla jo vähän liian kosteaa.
Lisäksi talon kyljessä kiinni olevan autotallin umpinaisen (vain 2 liian pientä tuuletusluukkua) 2 metriä korkean rossipohjan kosteus on melkeen ympäri vuoden yli 90. Tuolta ei onneksi ole yhteyttä suoraan asuintilojen rossipohjaan mutta yhteisen harkkoseinän läpi kosteus varmasti pääsee pikkuhiljaa siirtymään harkkojen epätiiviin rakenteen vuoksi.
Näkyvää hometta ei asuintilojen alla olevassa rossipohjassa ole vaan rakenteet on silmämääräisesti hyvässä kunnossa. Tuohon pohjan toimivuuteen on varmasti auttanut tuo sen yli 2,5 m korkeus jolloin katon rajassa on lämpimämpää ja pienempi suhteellinen kosteus kuin lattian rajassa.
Tilanne on nyt kuitenkin se että noita kosteuksia pitää saada alas. Yhtenä keinona ajattelin hiekkatäytön vaihtamista lecasoraan ja lisäksi jos tämä ei riitä niin kuivurin asentamista. Uskoisin että jo pelkällä lecasoralla saa tuota lämpötilaa nostettua pari astetta jolloin suhteellinen kosteus pienenee ja maatäyttö ei nosta tällöin juurikaan kapillaarisesti kosteutta alhaalta päin toisin kuin nyt tuo hieno hiekka missä kapillaarisesti kosteus siirtyy melko hyvin joka suuntaan. Erityisesti nyt heinäkuun kosteilla keleillä huomaa että ulkoilman kosteus tiivistyy rossipohjan kylmään hiekkapohjaan ja hiekkapohja kastuu näin lisää. Alkukesästä tuo oli paljon kuivempi. Lämpötila rossipohjassa on ollut koko kesän aikalailla tuo 15-16 astetta.
Meillä palkataan insinööri näitä juttuja katselemaan ja suunnittelemaan mutta ajattelin että koska täällä on asioista käyty keskustelua niin kirjoitan tänne kokemuksia.
Talvella meidän 2,5 metriä korkean rossipohjan sisällä on lämpötila 0-5 astetta ja suhteellinen ilmankosteus 80-85.
Keväällä lämpötila nousi ja suhteellinen ilmankosteus huiteli 70-79 paikkeilla.
Nyt heinäkuussa kun ulkoilma on varsin kosteaa rossipohjan kosteus huitelee yläreunasta 80-87 paikkeilla. Alkaa olla jo vähän liian kosteaa.
Lisäksi talon kyljessä kiinni olevan autotallin umpinaisen (vain 2 liian pientä tuuletusluukkua) 2 metriä korkean rossipohjan kosteus on melkeen ympäri vuoden yli 90. Tuolta ei onneksi ole yhteyttä suoraan asuintilojen rossipohjaan mutta yhteisen harkkoseinän läpi kosteus varmasti pääsee pikkuhiljaa siirtymään harkkojen epätiiviin rakenteen vuoksi.
Näkyvää hometta ei asuintilojen alla olevassa rossipohjassa ole vaan rakenteet on silmämääräisesti hyvässä kunnossa. Tuohon pohjan toimivuuteen on varmasti auttanut tuo sen yli 2,5 m korkeus jolloin katon rajassa on lämpimämpää ja pienempi suhteellinen kosteus kuin lattian rajassa.
Tilanne on nyt kuitenkin se että noita kosteuksia pitää saada alas. Yhtenä keinona ajattelin hiekkatäytön vaihtamista lecasoraan ja lisäksi jos tämä ei riitä niin kuivurin asentamista. Uskoisin että jo pelkällä lecasoralla saa tuota lämpötilaa nostettua pari astetta jolloin suhteellinen kosteus pienenee ja maatäyttö ei nosta tällöin juurikaan kapillaarisesti kosteutta alhaalta päin toisin kuin nyt tuo hieno hiekka missä kapillaarisesti kosteus siirtyy melko hyvin joka suuntaan. Erityisesti nyt heinäkuun kosteilla keleillä huomaa että ulkoilman kosteus tiivistyy rossipohjan kylmään hiekkapohjaan ja hiekkapohja kastuu näin lisää. Alkukesästä tuo oli paljon kuivempi. Lämpötila rossipohjassa on ollut koko kesän aikalailla tuo 15-16 astetta.
Meillä palkataan insinööri näitä juttuja katselemaan ja suunnittelemaan mutta ajattelin että koska täällä on asioista käyty keskustelua niin kirjoitan tänne kokemuksia.
Luukku
Vakionaama
Talvella ei kannata jäähdyttää sitä alapohjaa liikaa, koska jos se on kesällä liian kylmä niin sitten sinne vasta sitä kosteutta tiivistyykin.
Luukut kiinni/pienemmälle, kun järvet jäätyy ja auki,kun jäät lähtee järvistä.
Siinä on tällä hetkellä osa seinistä maanvastaisia (rinnetalo) ja lattian taso on alapihan maanpinnan alapuolella noin 30-40 cm.Jos sulla tosiaan on 2.5m korkea rossipohja, niin miksi et rakenna tuota ihan huonetilaksi? Kellari kun ei syö rak.oikeuttakaan, niin tuossahan on ihan loistava mahis saada huomattavasti lisää varasto- yms. tilaa
En tiedä onnistuisiko se hyvin jos tonne tekisi betonilattiat ja lattia olisi ympäröivän maanpinnan tasolla tai vähän sen alla En täysin luota ettei tulisi jotain kosteusteknisiä ongelmia ja sitten yhtäkkiä ollaan tilanteessa että talon salaojat pitää uusia tai jotain muuta yllättävää
Ehkä se on tällä hetkellä enemmänkin rahakysymys miksi tuota ei olla ajateltu lecasoraa (ja ehkä kuivuria) enempää fiksailla. Lecasorat ja styroxit pitäisi kuitenkin laittaa kapillaarikatkoksi ja lämpöeristeeksi ja siihen päälle betonilaatta. Homma maksaa jo jonkun verran. Saa seuraava talon omistaja vaikka tehdä ne hommat. Meidän täytyy lisäksi fiksailla tuota autotallia sisältä koska siellä olevat kipsilevyt ovat vähän kosteusvaurioituneet autotallin rossipohjan kosteuden takia ja sen takia että talli ei tuuletu sisältä riittävän hyvin. Siihenkin menee rahaa muutamia tonneja varmaan.
Jos kellarin ottaisi tosiaan huonetilaksi käyttöön, pitäisi myös perusta lämpöeristää ja suojata sade- ym. vesiltä lattiatasoa vastaan ulkopuolelta ja mahdollisesti olisi tarpeen myös vaihtaa ympäröiviä maamassoja. Samassa yhteydessä pitäisi myös salaojat saattaa tällaisen rakenteen edellyttämälle tasolle. Paitsi, että tuo olisi kallista, se ei ainakaan vähennä kosteusriskejä ja voi johtaa ojasta allikkoon, ellei toteuteta oikein ja huolellisesti. Kaikkihan on toki periaatteessa mahdollista, jopa rakentaa eräänlainen eristepato talon ympärille koneellisine kuivatuspumppausratkaisuineen.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Maanalaisia kellareitahan nyt on tehty maailman sivu ja jos vain rak.paikka on sopiva, niin ei noissa nyt mitään rakettitiedettä kuitenkaan ole. Vielä jos tyytyy puolilämpimään tilaan, niin vielä vähempi on erilaista nysvättävää.