Rossipohja riskirakenne?

Hempuli

Jäsen
Ja julkisella rakennuspuolella (mm. koulut) niin pe valu ja heti kun pinta kestää kävelyn, tai viimeistään ma tulee eteläHelsingistä mattomiehet vetämään muovimattoa pintaan.
Tavallisesti juotettavasta lähteestä kuulin, että koulujen ja päiväkotien perusongelma on tilaaja, joka ilmoittaa remontin olevan valmis ma 12.8.20xx, jolloin lapset tulevat sisään. No, tämä oli hänen näkökantansa askartelevalta puolelta. Toki liian tiiviin aikataulun takia voi urakasta kieltäytyä ja antaa jonkun hövelimmän tehdä se. :)
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Ja julkisella rakennuspuolella (mm. koulut) niin pe valu ja heti kun pinta kestää kävelyn, tai viimeistään ma tulee eteläHelsingistä mattomiehet vetämään muovimattoa pintaan.
Näinhän se taisi Malmin sairaalassakin käydä kun lattiamateriaalit ei tahdo edes pysyä kiinni alustassaan. Ainakin silloin remontin aikaan koko tuo sairaalan ympäristö oli varsin tiukkaan miehitetty LV-logoisilla rek.kilvillä varustetuilla pakuilla = liekö jopa se EST-versio nykyisin liian "kallis" - ja jälkikin sitten sen mukaista :hmm:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006272407.html
 
Saas nähdä mihin tahtiin kuivatusputkiin pohjautuva valujen kuivatus alkaa yleistyä, niiden kanssa kun kuvittelisi päästävän lattioita päällystämään piankin.

 
Ja julkisella rakennuspuolella (mm. koulut) niin pe valu ja heti kun pinta kestää kävelyn, tai viimeistään ma tulee eteläHelsingistä mattomiehet vetämään muovimattoa pintaan.
Sitten ihmetellään suuresti sisäilmaongelmia (sekä VOC että homeet)
Oman kunnan yhdestä hyvin suuresta rakennushankkeesta kuulin, että kosteudet oli kyllä mitattu asiallisesti ja todettu kuivuminen mutta jostain syystä päälle oli päätetty vetäistä vielä tasoitekerros ja sitten matto päälle. No uusiksihan se meni, onneksi jo ennen käyttöönottoa. Tämän kuulin suoraan henkilöltä, joka mittauksen oli käynyt tekemässä.

Toinen iso tänä vuonna käynnistynyt hanke edellyttää ns. kuivassa rakentamista. Mielenkiintoista seurata, tuleeko sieltä aikanaan esiin ongelmia. Viereinen suuri koulukompleksi tehtiin elinkaarimallilla valmiiksi pari vuotta sitten ja sieltä ei ole tullut mitään julkisia jälkipyykkejä ainakaan toistaiseksi.
 
No niin, liekkö maanvarainen vanha lattia sitten myös riskirakenne?

Jotakin selvisi kun porasi.
-Lämpötila lattian rajassa porauskohdalla: 20,9 °C
-Betoniin porattu aloitusreikä, noin vuorokausi porauksen jälkeen: 20,7 °C, styroxin ja betonin rajapinnassa
-Betonin paksuus porauspaikalla: 70 mm

Poraus aloitettiin kuivana:
porausta kuivana.JPG


Mutta sitä jatkettiin veden kanssa. Aloitusreikä tukittu silikonilla, jotta vesi ei mene reikään.

Poraus veden kanssa.JPG


Muutakin kostuketta tarvittiin, sillä tuo poraus kesti näillä välinellä 3 tuntia. Liekkö betonin poraus oikeasti näin hidasta. Pian lohkesi pintapala, suunnilleen siltä syvyydeltä kuin oli porattu kuivana. Vai olisiko tuo voinut olla ehkä tasoituskerros, mihin on tehty kallistukset. Kallistusta tuolta kohdalta lattiakaivoon 20 mm.

Pinta lohennut.JPG


Lopulta pala irtosi. Hiukan vettä karkasi reikään.

Reikä.JPG


Styroxia oli piirustuksissa luvattu 50 mm. Se vaikutti kuivalta ja terveeltä porauksessa käytetystä vedestä huolimatta. Styroxissa ei ollut saumaa ainakaan juuri porauskohdalla.

Styroxin pala.JPG


Hyvin tiesi @metsänhoitaja
Reiän pohjalta paljastui kostea kissanhiekka. Tutun näköinen, juuri samasta kuopasta otettu kuin muuria vasten kellarin ulkopuolelta löytynyt.

Täytehiekka reiässä.jpg


Reiässä ei ollut mitään ihmeempää hajua. Hiekka oli selvästi kosteaa.

Reikä ja hiekka.JPG


Positiiviset asiat:
-Terä jäi ehjäksi
-Styroksi vaikutti kuivalta
-Olut ei loppunut kesken

Seuraavaksi pitäisi selvittää se pohjaveden pinnan korkeus. Tuo hiekka vaikuttaa sen verran leivontakelpoiselta, että putken voi ilmeisesti vetää pois kun selviää, kuinka syvälle sen saa menemään. Tuollainen hiekka noussee putkesta helposti pölynimurilla.
 
On niitä takasteltu piirustuksista ja paikkaa mietitty. Lattiakaivon viemäri lähtee vähän eri suuntaan mutta menee ilmeisesti vain noin puolen metrin päästä. Lattiakaivosta tuolla samalla linjalla on piippu ja sillä lienee jokinlainen oma perustus. Olettaisin, että piipun ali ei viemärit kulje ja tuskin viemäriin on mutkaa tehty heti lattiakaivosta lähdön jälkeen. Lattiakaivoon on puolitoista metriä. Kellarin lattioissa ei ole lattialämmitystä. Vesi ja patterilämmituksen putket lähtevät tuota lähinnä olevalta seinältä mutta ne suuntaavat juuri eri suuntaan elleivät jotain kiemuroita tee. Kaapeleitakaan ei pitäisi kulkea.

Ja että miksikö: Tuohon laitan putken ja sisälle kohon, niin saan kattilan viereen pohjaveden pinnan ilmaisimen. Pieni kaulus kiinni reunaan silikonilla, ettei lattialta valu vedet. Sitten näkee jo etukäteen, milloin sukat alkaa kastua. Paikka on siinä mielessä hyvä, että sikäli kuin tuo kattila tuossa seisoon, tuo reikä systeemeineen ei tule kulun tielle. Lisäksi se on ikään kuin vähän keskemällä tuota pannuhuonetta. Muut mahdolliset paikat olisivat olleet ulkoseinien vierellä enkä halunnut sinne vaan "keskemmälle".
 

Hempuli

Jäsen
Porauksen kestosta sen verran, jotta meillä työkseen tekevältä kaverilta käsivaralta poraus timanttiporalla 75mm terällä 500-600mm anturan läpi painevesisyötön kanssa kesti puoli tuntia sisältäen työkalujen siirron autosta paikalle ja takaisin sekä yhden jatkopalan vaihdon kesken homman.
 

Mikki

Vakionaama
Tulee tuosta mieleen yksi Espoolainen rintsikka mitä käytiin katsomassa vuosia sitten. Talo oli kunnallistekniikassa, mutta kellarissa oli rengaskaivo rappusten alla.

Välittäjä vähän köhien totesi että siinä kaivossa on uppopumppu ja... Köh köh... No siis vähän putkivetoja mm. kylppärin suuntaan.

Ei mennyt kuitenkaan vesimittarit suuntaan. Asukkaan mukaan kuulemma hyvä vesi :).

Pohjanmaalla on ns. Lesta-antenneja ullakolla, mutta Espoossa kaivoja kellarissa.
 
On noissa tuottavuuksissa sitten "pieniä" eroja. Kun VILPin putkia porasin tuolla, terä meni Lecaan nätisti ihan kuiviltaan. Betoniin se meni todellakin suorastaan käsittämättömän hitaasti. Ihmeellistä ainetta kun ei kulu itse eikä tahdo kuluttaa sitä porattavaa. Tähän ei osunut edes yhtään rautaa.
 
Kokeilin illan päätteeksi vielä ohuella rassilla, jos vaikka olisi saanut käsitystä, miten pitkän putken tuonne voisi saada menemään. Rassi ei ottanut upotakseen 10 senttiä enempää käsivoimin. Joko tuo hiekka on ihan käsittämättömän tiukkaan pakattua tai sitten alla on jotain muuta. Kiveen se ei osunut ja tuonkin vain pyörittelemällä vaivoin upposi.

Osaako kukaan arvata, miten tuollainen pohja on todennäköisesti täytetty? Onko tuo "hiekkalaatikkohiekka" vain jokin tasoituskerros ja alla mahdollisesti jotain karkeampaa täytettä vai voisiko siellä tulla jo pohjamaa vastaan? Anturat on piirustuksiin merkitty 25 cm korkeiksi ja 60 cm leveiksi. Piirustus vaikuttaa jotenkin geneeriseltä. Kuvasta päättelisin, että lattian alapinnan ja anturan yläpinnan välissä täytyisi olla vähintään 100 mm jotta reunoille on saatu mahtumaan100 mm styroxia (keskellä tuo 50 mm). Jos monttu on kaivettu tasapohjainen, jotain täytettä pitäisi siis olla tuon keskialueen 50 mm styroxin alla vähintään 30 cm. Kuvissa tosin on piirretty tuota määrittelemätöntä täytettä anturankin alle.

Tarun mukaan tässä on jotain kallion nurkkaa hiukan räjäyteltykin. Kallio ei ole näillä main syvässä ja maaperä on erittäin kivistä. Käsityksellä pohjaveden pinnasta olisi siitä syystä merkitystä, kun tontilla on ojia, joissa kulkee vettä huomattavasti kellarin lattiaa ylempänä ja myös kaivon veden pinta on puolisenmetriä pannuhuoneen lattiaa ylempänä.

Onko tapana ollut kaivaa anturat syvemmiksi ja sitten täyttää tasata soralla / hiekalla ?
Onko lattioiden aluset ollut tapana kaivaa samaan syvyyteen anturoiden kanssa ja täyttää vai onkohan vain kaivettu se miminimäärä ja sitten tasattu hiukan hiekalla?
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Pohjanmaalla on ns. Lesta-antenneja ullakolla, mutta Espoossa kaivoja kellarissa.
Lestako tuo meidänkin antenni sitten on tuolla erkkerin harjakolmion sisällä, villojen päällä - vaikka ollaan ihan ev.lut. eikä asuta Espoossakaan ;)

Tuolta erkkerin päädystä on antennilla ulkoverhouslautaa lukuunottamati ihan suora näköyhteys lähetinmastoon, ei haittaa kattopellitkään, enkä usko että se siknaali yhtään sen voimakkaampi olisi ulkopuolellakaan samaisessa päädyssä johonkin mastoon kiinnitettynä. Onpahan antenni kuivassa eikä ole sitä tyypillistä antennimaston hirvitystäkään talon päädyssä :cool:

Käsityksellä pohjaveden pinnasta olisi siitä syystä merkitystä, kun tontilla on ojia, joissa kulkee vettä huomattavasti kellarin lattiaa ylempänä ja myös kaivon veden pinta on puolisenmetriä pannuhuoneen lattiaa ylempänä.
Asenna siihen reikään sitten riittävän tiiviisti kirkas putki, jotta näet kellarissa käydessäsi missä se vedenpinta luuraa ilman kohojakin, eikä se vesi pääse kellarin lattialle ;D
 

Mikki

Vakionaama
Lesta-antennit on suosittuja pohjois-pohjanmaalla ainakin. Ilmeisestikin siellä signaali löytyy vain ullakolta.

Varmaan kaikenlaisia pohjia löytyy. Mutta kyllä jos pohjalla on vaikka veden kanssa jyrättyä silttiä, on se niin kovaa että jatkaa timantilla porausta, jos syvemmälle haluaa.
 
Voi sanoa, että tyypillinen täyttö. Tilasin v98 tallin lattian alle täyttösoraa, niin tuotiin justiin tuommoista silttiä. Sanoin, että tilasin täyttösoraa, niin kuski sanoi 'tätä sitä on pantu'. Otin nuppikuorman 6-16 salaojasepeliä jonka leivoin suodatinkankaiden väliin eristeiden alle. Olikohan hätävarjelun liioittelua, sillä muutenkin talli tehtiin niin ylös, mutta silloin jo puhuttiin kapillaarisesta veden noususta piilosokkelirakenteisiin. Kotimökki oli rossilattia rintsikka, isän tekemä. 55v. vanhana kuntotarkastaja otti näytteen lattiamuhista, kun möimme talon. Sahanmuha oli punertavaa, tervalle tuoksuvaa ja niinkuin justiin sahalta tullutta.
 

Mikki

Vakionaama
Edelleenkin tuo on yksi tapa tehdä sisätäyttö. Eli tiivistä kamaa pohjalle, sitten lätkäys ja päälle kangas ja vähintään 300mm salaojasepeliä. Kyllä kantaa, eikä nosta kapillaarisesti vettä.

Mutta me laitettiin kuitenkin se toinen vaihtoehto, eli koko sisätäyttö 8-16 kamalla. Oli yksinkertaisempaa, että parissa kasettikuormassa tuli tuota samaa sepeliä , mitä sitten nosteltiin kaivurilla sokkelin sisälle, että tehtiin salaojien peittelyt sun muuta sillä samalla tavaralla.

Vaikka per tonni se on hintavampaa kuin joku täyttöhiekka, niin ei siitä montaa satasta eroa tule, kun kuljetukset näyttelee kuitenkin niin isoa osaa maanrakennuskustannuksista.
 
Varmaan kaikenlaisia pohjia löytyy. Mutta kyllä jos pohjalla on vaikka veden kanssa jyrättyä silttiä, on se niin kovaa että jatkaa timantilla porausta, jos syvemmälle haluaa.
Niin, on tuokin mahdollista, jos porakone vain jaksaa pyörittää. Porassa on tuo 40 senttisen kuppi + saman verran ja vähän ylikin vartta. Syvemmälle olisi halua, selvästi anturan alle, muuten veden pintaa tuskin löytyy koska niistä salajista ei vettä liru.

Hiukan vaan pelkään tyhjää reikää, että poraa vedettäessä reunat voi sortua. Se viemärikään ei ole kovin kaukana, jos hiekat kovin valuisi. Alkuperäinen suunnitelma oli sellainen, että naputtelisin reikään rosteriputken ja imuroisin murat reiästä - ehkä tarvittaessa pienellä kangella reiästä pohjaa sorkkien, jos vaikka jokin pienempi kivi tai laudan pätkä tielle osuisi.

Kivijalan vierustoja kaivaessa löytyi kaikkea mahdollista rakennusjättettä: laudanpätkiä, nauloja, ruuveja, tiiltä, lasia, pulloja, styroxia, laastia. Rakennuttaja ei ole osallistunut bisneksiltään ja urakoitsijaa ei ole siivoushommat kiinnostaneet.
 

Mikki

Vakionaama
No voithan kokeilla varovasti vaikka 10cm. Jos se on silttiä (eli hienon hienoa hiekkaa), on se jyrättynä kuin betonia ja ei "valu" kovin helposti mihinkään.
 

fraatti

Vakionaama
Niin, on tuokin mahdollista, jos porakone vain jaksaa pyörittää. Porassa on tuo 40 senttisen kuppi + saman verran ja vähän ylikin vartta. Syvemmälle olisi halua, selvästi anturan alle, muuten veden pintaa tuskin löytyy koska niistä salajista ei vettä liru.
Saas nähdä kuinka tuossa oikein mahtaa käydä. Maaporallahan tuollaisia putkia normaalisti maaperään viedään. Esim erilaisten kaivojen suojaputkitukset.
 

fraatti

Vakionaama
Tässä ketjussa oli myös keskustelua että millaiset olosuhteet maanvaraisessa alapohjassa vallitsevat. It uitin joskus radonputkessa lämpömittaria ja sain seuraavanlaisia tuloksia sieltä:

"Nyhdin mittarin ylös rööristä.

Ulkoilman lämpötila on ilmatieteenlaitoksen mukaan 6,5 astetta ja RH 64%. Tällöin absoluuttinen ilmankosteus on 4,6g/m3.
Mittarin kertoma oli RH 77% ja lämpötila 10,7 astetta. Tällä Vaisalan humidity calculator kertoo absoluuttiseksi kosteudeksi 7,6g/m3. Mittarin näyttämä on tarkistettu suolatestillä aikaisemmin.

Mielestäni tässä tapauksessa se kertoo sen että aina maanvaraisen laatan alla suhteellinenkosteus ei välttämättä ole 100%. Tämä oma tapaukseni lienee tosin poikkeus koska alla on kallio ja radonputki imee jatkuvasti tuoretta ilmaa talon alle. Tällähetkellä talon seinustalla on tietysti runsaasti sulavaa lunta joka lisää kosteuskuormaa. Olettaisin kuitenkin että ilman painuessa pakkaselle niin tällöin suhteellinen kosteus voisi olla vielä matalempi. Kesällä, keväällä ja syksyllä toki tilanne on sellainen että rh on 100%.

Ilmeisesti joskus tuolla radonputkessakin käy tuulen tehostamana melkoinen bofoori koska murskeesta peräisin olevaa kalliopölyä oli noussut tuohon tarkistusluukun sisäreunalle vaikka vaaka osuudesta matkaa ylöspäin on toista metriä."


"

Propelipäänä ajatellen jos hommaisi netatmoon yhden uuden yksikön ja pudottaisi sen tuonne putkeen niin saisi mitattua vaikka kosteuden vuoden ympäriinsä ja verrata sitä ulkolämpötilaan/kosteuteen. Eipähän tuolla tiedolla sinällään mitään tee mutta voisihan sen ihan mielekiinnosta mitata. Toisaalta myös radonin mittaaminen kiinnostaisi sekä asunnosta että tuolta putkesta.

Luulisi että että putkesta saa ihan luotettavat tulokset koska katolle on kuitenkin matkaa 5-6m?
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Miten toimisi putki, joka on ulkohalk. tuon lattiareiän kokoinen ja siihen putkeen pitkävartinen "kaira" sisäpuolelle => kairaa kiertämällä mujua nousee putken pohjalta ja putkea painaen se uppoaa maahan, estäen mahd. sortumat. Tai jos hitsivehkeet löytyy, niin miksei muutamasta lattaraudan palasesta tekisi vaikka "poranterää" suoraan tuohon putkeenkin => putkea kiertämällä se poraa itse itsensä sinne (pehmoseen) maahan :hmm:
 
-1989
-Sokkeli on noin 20m pitkä ja 10m leveä, ulkomitta. Kellarin halkaisee väliseinä pituussunnassa kahtia kummallakin puolella pari loossia kooltaan luokkaa 30-40 m2, lisäksi pari pientä. Pituussuuntainen väliseinä on ainakin kantava seinä maasta kattoon. Kaikista muista poikittaisista väliseinistä en ole täysin varma, alkavatko ne laatan päältä vai sen alta, mutta esim. pannuhuoneen lattialaatta on täysin omansa ja kaikki seinät alkavat anturalta.

-Ei tämä oikein rinnekään ole. Autotalli kuitenkin alakerrassa ilman ramppia, eli toinen pääty kellarista osittain auki. Olettaisin, että osittain pengerretty maan alle, suurimmaksi osaksi kaivettu maan alle.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Kokeilin illan päätteeksi vielä ohuella rassilla, jos vaikka olisi saanut käsitystä, miten pitkän putken tuonne voisi saada menemään. Rassi ei ottanut upotakseen 10 senttiä enempää käsivoimin. Joko tuo hiekka on ihan käsittämättömän tiukkaan pakattua tai sitten alla on jotain muuta. Kiveen se ei osunut ja tuonkin vain pyörittelemällä vaivoin upposi.

Osaako kukaan arvata, miten tuollainen pohja on todennäköisesti täytetty? Onko tuo "hiekkalaatikkohiekka" vain jokin tasoituskerros ja alla mahdollisesti jotain karkeampaa täytettä vai voisiko siellä tulla jo pohjamaa vastaan? Anturat on piirustuksiin merkitty 25 cm korkeiksi ja 60 cm leveiksi. Piirustus vaikuttaa jotenkin geneeriseltä. Kuvasta päättelisin, että lattian alapinnan ja anturan yläpinnan välissä täytyisi olla vähintään 100 mm jotta reunoille on saatu mahtumaan100 mm styroxia (keskellä tuo 50 mm). Jos monttu on kaivettu tasapohjainen, jotain täytettä pitäisi siis olla tuon keskialueen 50 mm styroxin alla vähintään 30 cm. Kuvissa tosin on piirretty tuota määrittelemätöntä täytettä anturankin alle.

Tarun mukaan tässä on jotain kallion nurkkaa hiukan räjäyteltykin. Kallio ei ole näillä main syvässä ja maaperä on erittäin kivistä. Käsityksellä pohjaveden pinnasta olisi siitä syystä merkitystä, kun tontilla on ojia, joissa kulkee vettä huomattavasti kellarin lattiaa ylempänä ja myös kaivon veden pinta on puolisenmetriä pannuhuoneen lattiaa ylempänä.

Onko tapana ollut kaivaa anturat syvemmiksi ja sitten täyttää tasata soralla / hiekalla ?
Onko lattioiden aluset ollut tapana kaivaa samaan syvyyteen anturoiden kanssa ja täyttää vai onkohan vain kaivettu se miminimäärä ja sitten tasattu hiukan hiekalla?
Arvauksia. Anturan alta kaivettu 10-20cm syvälle ja täytetty/tasoitettu tuommoisella ”hiekkalaatikkohiekalla”. Ei sepeliä anturan alla. Laatikkoa ei ole kaivettu tasaiseksi vaan jonkun verran jätetty patille, mikä nyt ei suoranaisesti haittaa vaan voi jopa ehkäistä ”vesialtaan” syntymistä. Samalla kissanhiekalla täytetty kun anturan alunen, tiivistetty rehellisesti täryllä, ei varmaan letkun kanssa. Kaksoislaattaa en usko löytyvän enää tuonikäisestä, kopkop. Sokkelin ulkopinta vissiin tasoitettu, ei mitään pikeä missään tietenkään. Sokkelissa ei vedenpoistoreikiä eikä niitä kaivatakaan, äkkiä suunta on väärinpäin. Salaojat laitettu mutta ovat noin anturan yläpinnan korossa. Kellarin kantavat seinät tehty omalle anturalle, ei sepeliä. Ei kantavat suoraan laatan päälle. Melko varmasti sokkelin sisäpuolelta kaikki maatuva valumuotti laudoitus poistettu, onneksi, muuten siellä haisisi, ainakin koereiässä. Sadevedet nurkille, ei fiksua kauemmas ajattamista. Nämä kaikki siis arvauksia, google voi arvata toisin ja kaiken saa ja pitääkin kyseenalaistaa ja/tai todeta vääräksi.

Talo on sen ikäinen että kosteusvauriot näkyisivät jo jos niitä syntyisi. Itse hoitaisin pinnat hengittäviksi alakerrassa sopivilla maali ja materiaalivalinnoilla sekä huolehtisin maksimaalisesta ilmanvaihdosta jotta kaikki tuleva kosteus hoituisi rapsakasti pois. Höyrynsulku tuohon aikaan jo ymmärrettiin joten ilmanvaihtokone vaan säätöihin ja pöhisemään. Ulkopuolen rakenne salaojan korkoineen, rännikaivoineen ja poispäin viettävine seinänvierustoineen myös kuntoon, jos ei ole jo.
 
Arvauksia. Anturan alta kaivettu 10-20cm syvälle ja täytetty/tasoitettu tuommoisella ”hiekkalaatikkohiekalla”.
Jep. Kuvauksesi sopiii erittäin hyvin yhteen havaintojen kanssa.

Tuoreita havaintoja:
Teroitettu putki meni helposti tuohon hiekkaan, kun suurella vasaralla puupalan kanssa koputti. Hiekat tuli ylös pölynimurilla kuin tyhjää vain. 41 cm putkesta jäi näkyviin 15 senttiä, eli 26 senttiä se sinne meni. Vastaan tuli iso paha kivi. 26 cm - 7 senttiä betonia - 5 sentiä styroxia, eli kokonaista 14 cm tunkeuma tuonne hiekkaan. Samaa hienoa hiekkaa. Putken pää ulottuu todennäköisesti noin 20 sentin korkeudelle anturan alapinnasta. Eli vettä tähän ei koskaan tule.

Putki lattiassa.JPG



Salaojat laitettu mutta ovat noin anturan yläpinnan korossa.
Piirustukseen on merkitty Ø 80 mm salaojaputki, alareuna anturan alapinnan korkeudessa. Kuvan mukaan salaojaputken alla suunilleen halkaisijan verran tuota hiekkaa. Ei varmaan ensimmäinen kerta, kun kuvia työmaalla säädetään. Mikä on piilossa, on poissa mielestä.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Voi hyvinkin olla että salaojaputki on alapinnan tasossa. Siihenhän se olisi ollut helppo laittaa kun pohja on teoriassa tasainen. Usein kuitenkin siinä valun aikaan ja laudoituksen purun aikaan siihen tippuu kaiken maailman betonin roippeita ja kaivuu hiekka lossaa jolloin pinta nousee ja putket sitten vaan laskettiin niille sijoilleen, eli vähän ylemmäs kun piirrustuksissa. Saattaapi olla vielä aivan anturassa kiinnikin.
 
On se aika meininkiä tuo rakennusurakointi ollut. Varmaan vielä nykyisinkin pitäisi rakennuttajan itse valvoa, se rakentajien omavalvontaa kun taitaa olla enemmän puutteiden kätkemistä. Ennen ei ehkä monikaan filmiä raksalla polttanut, mutta nykyään on helppo kenen tahansa työmaalla liikkujan napsia kuvia, joista sitten myöhemminkin saattaa selvitä pahimmat mutkien oikaisut vaikka kuvaaja ei itse asiasta mitään ymmärtäisi.
 
Tässä on piirustuksesta valokuvattuna tuo perustus. Toisaalla on mainittu että, reunoilla olisi 100 mm Styroxia. Tuota tiivistyspaperia ei ollut ja varmaan hyvä niin. Lienee aikakaudelle tyypillinen.

Perustuspiirustus.jpg
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Anturan ja harkon välissä eristyshuopakaista? Mitä se siellä märässä maassa tekee, muuta kuin irrottaa harkot anturasta?
 

Mikki

Vakionaama
Oliko pestyä?
Jos ei niin sama kuin olisit tehnyt hiekalla.
Hah hah... Vai että sama kapillaarinen nousu hiekalla ja karkealla sepelillä, jos ei osta sitä pestynä.

No ei se ole sama. Ei lähellekään. Siis ei edes samalla dekadilla. Olipa se pestyä tai ei.

Rudus tietää:

Screenshot_20191109-044646.png
 
Viimeksi muokattu:

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Varmaan vielä nykyisinkin pitäisi rakennuttajan itse valvoa, se rakentajien omavalvontaa kun taitaa olla enemmän puutteiden kätkemistä. Ennen ei ehkä monikaan filmiä raksalla polttanut, mutta nykyään on helppo kenen tahansa työmaalla liikkujan napsia kuvia, joista sitten myöhemminkin saattaa selvitä pahimmat mutkien oikaisut vaikka kuvaaja ei itse asiasta mitään ymmärtäisi.
Tai vielä parempi että rakennuttaja itse tekee nuo perustukset ja valokuvaa siinä samalla vaikka joka ainoa detaljin projektin aikana - kuten meillä tehtiin. Ihan olen itse tuon kellarikerroksen rakentanut talopohjan sepelitasoituksista ylös, joten joka ainut detalji on paitsi muistissa, mutta myös kännykameralla dokumentoituna jemmassa. Tai no harkkomuurauksen kyllä teki ihan muurari, mutta kivet kanniskelin ja tellingit rakentelin, joten oma paikallaoloni oli tuonakin aikana täydet 100% :cool:

Tosin eihän kukaan tahi mikään takaa että tuo silti exact oikein meni, mutta piirustusten ja materiaalivalmistajien ohjeiden mukaan mentiin, jolloin se mahd. virhe on tapahtunut jo jossain muualla aikaisemmin, jolle ei tälläinen tavis taida juuri mitään voida, johonkin kun sitä kuitenkin pitää vaan luottaa. No nyt on tuosta jo 9v takana, eikä ainakaan vielä ole mitään kömmähdyksiä mistään paljastunut, joten kai sitä jo pikkuhiljaa voi olettaa että aika lähelle oikein ainakin mentiin ;)
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Tai vielä parempi että rakennuttaja itse tekee nuo perustukset ja valokuvaa siinä samalla vaikka joka ainoa detaljin projektin aikana - kuten meillä tehtiin. Ihan olen itse tuon kellarikerroksen rakentanut talopohjan sepelitasoituksista ylös, joten joka ainut detalji on paitsi muistissa, mutta myös kännykameralla dokumentoituna jemmassa.
Etkös juuri sinä laittanut fimfoamit tiiviisti harkon molemmin puolin kellarikerrokseen?
 
Ihan eri juttu.
Nythän kuvassa on märkä santa päin harkkoa, ei silloin ole mitään väliä mitä harkon ja anturan välissä on. Eikä anturan ja harkon väliin mitään pikikaistaa muutenkaan kuulu laittaan.
Olettaisin tuon hiekkayhteyden muurin olevan varsin kapea sisäpuolella. Jos tuohon sommittelet mielessäsi toisen styroxin reunalle, ei paljon jää jäljelle.

Jos tuota pikikaistaa ei olisi, muurin alaosa olisi käsittääkseni märkä. Jos siinä jonkinlainen vaakasuora hiekkayhteys on, saattaa siitä hiukan vettä kapillaarilla johtua mutta niin vähän että se ilmeisesti ehtii haihtua sisälle ja pääse ongelmia aiheuttamaan.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Varmaan ihan sitä samaa kuin patolevy ulkopinnassa. Muutenhan se märän anturan kosteus nousisi seiniin.
Epäilen että huopaa ei löydy. Kymmenisen vuotta aikaisemmin jotkut keittelivät padassa pikeä ja sitä käytettiin anturan ja lecaharkon välissä. Ajatus on tietysti hieno kun harkko on kapillaarisesti paljon betonia parempaa mutta tuo hiekka vesittää ideaa.
Onko sinulla harkkojen maanpäällä näkyvät saumat yhtään murentuneet montulle? Oliko ulkopinnassa siis rappaus, näkyykö saumat rappauksen läpi paljon tummempana? Luultavasti Parmulla muurattu, ei ollut ollenkaan huonoa tavaraa muurata mutta vuodet saattavat kuluttaa sitä. Näyttääkö kuvat onko harkkojen pari ylintäkin riviä umpiharkkoja vai onko peräti lämpöharkot ajateltu laitettavaksi? Lämpöharkot olivat tuolloin suht uusi keksintö.
Koereiän vieressä lattia maalattu millä ja kuinka kauan sitten? Solmaster ep10 ehkä? Onko pysynyt kaikkialla kiinni? Onko pinnassa joka puolella tasaisesti sellaisia milli x milli minikraatereita vai ei ainuttakaan?
 
Yläreuna on halkaistu. Reunassa 75 mm harkko, pieni ilmarako, fenkku ja paksumpi harkko joka kannattaa välipohjaa. Ulkopinnassa on rappaus joka on pysynyt ehjänä. Sirote sora on hiukan kulunut

Kuinkahan tuo voi ylipäätäntä toimia, jos kosteuden nousua anturasta ylöspäin ei ole estetty ?

Väliseinistä on muuten tämmöinen kuva.

Väliseinien perustus.jpg
 

Mikki

Vakionaama
Ihan hyvä alapohja tuo on. Se styroksi hillitsee kapillaarista nousua ja pienentää diffuusion kautta siirtyvää kosteutta.

Vaikka kaiken voi tehdä aina paremmin, kulkee jossain raja että homma pelittää riittävän hyvin. Jos pitkäaikaisesti on ongelmilta vältytty, täytyy sen toimia melko hyvin.

Mutta jos olosuhteet muuttuu, etenkin tiivistämisen kautta, voi nyt vähäinen ja ilmaan haihtuva kosteus yhtäkkiä ollakkin ongelma.

Mutta hyvää tuossa on että eriste on ilmeisesti kauttaaltaan lattian alla. Näinhän ei läheskään aina ole.
 
Ylös Bottom