Hiilinielulaskelma yllätti hallituspuolueet – uudessa laskelmassa nielut putoavat puoleen, päästövähennyksiä etsittävä rutkasti arvioitua enemmän
Hallitus haluaa Suomesta hiilineutraalin. Tutkijoiden mukaan tavoite tarkoittaisi isoja muutoksia muun muassa maatalouteen.
VTT:n alustavat skenaariot: radikaaleja päästöleikkauksia
Hallituksella ei vielä ole suunnitelmaa, miten hiilineutraaliuteen päästään vuonna 2035. Työvoima- ja elinkeinoministeriö tekee yhdessä teollisuuden kanssa tiekarttoja, miten päästöjä voisi vähentää.
Liikenneministeriössä taas on alettu suunnitella, kuinka liikenteestä tehtäisiin “vähähiilistä”. Tammikuussa hallitus aikoo istua yhteiseen pöytään miettimään päästövähennyksiä toden teolla.
Päästöjen vähentämisen tapa pitäisi olla selvillä vuonna 2021, kun hallitus on kautensa puolivälissä.
VTT hahmotteli keväällä, miten Suomi voisi päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2050. Vain yhdessä tutkijoiden tekemistä neljästä tulevaisuudenkuvasta Suomi saisi päästöt ja nielut tasapainoon vuosina 2030–2040.
Lasse Isokangas, Joonas Haverinen / Yle
Antti Rinteen (sd.) hallitus päätti kiristää hiilineutraaliustavoitetta.
Tutkijat ovat kasanneet pikavauhtia kaksi skenaariota, miten Suomesta voisi tulla hiilineutraali jo vuonna 2035. Päästövähennykset olisi saatava aikaan kireässä aikataulussa. 15 vuodessa nielujen kasvattamisen varaan ei voi laskea yhtä paljon eikä tekniikan kehittyminen ehdi ratkaista ongelmia niin paljon kuin pidemmällä aikavälillä.
Pian valmistuviin skenaariohin perehtynyt tutkija arvioi, että vielä julkaisemattomien skenaarioiden ehdotukset päästövähennyksiksi ovat radikaaleja juuri siksi, että nielut ovat edellisiin näkymiin verrattuna pienentyneet niin paljon.
Jo keväällä julkaistuissa, vuoteen 2050 ulottuvissa näkymissä päästövähennykset olisivat vaatineet iso yhteiskunnallista muutosta. Esimerkiksi lihansyönnin oletettiin vähenevän tuntuvasti, ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi oli yksi keino päästöjen kuriin saamiseksi.
Nyt ollaan kuitenkin vielä monta piirua tiukemman muutoksen edessä, kun päästövähennysten on tapahduttava vain 15 vuodessa: teollisuuden olisi uusittava laitteitaan nopeammin, liikenteessä pitäisi pian siirtyä pois raakaöljystä jalostetuista polttoaineista.
Kovin tarkkoja laskelmia hiilipäästöjen vähentämisestä ei voi tehdä. Siihen vaikuttavat, miten tekniikka kehittyy, miten kuluttajat muuttavat käytöstään ja mitä poliitikot päättävät.
Maataloudessa varauduttava suuriin muutoksiin
Suomen nykyisistä hiilipäästöistä valtaosa tulee energiasektorilta. Päästöjä tulee runsaasti myös maataloudesta sekä teollisuuden prosesseista.
Energiasektorin sisällä taas päästöistä isoin osa tulee energian tuotannosta ja kotimaan liikenteestä.
Ylen tietojen mukaan tutkijoiden tuoreissa skenaarioissa esimerkiksi maatalous olisi ison muutoksen edessä. Jos kuluttajat haluaisivat ilmastosyistä vähentää lihan syömistä, maatalous ei tuottaisi enää niinkään naudan- ja sianlihaa vaan esimerkiksi kauraa ja kasviproteiineja. Tämä vähentäisi päästöjä.
Hallitus aikoo vähentää päästöjä eri päästölähteistä. Eniten päästöjä tulee energiasektorilta, toiseksi eniten maataloudesta.Tommi Parkkinen / Yle
Jos taas lihaa syötäisiin ja tuotettaisiin kuten ennenkin, päästöjä pitäisi vähentää muualta.
Myös
ilmastopaneeli on arvioinut, että päästöleikkauksia pitää kiristää, jos hallitus aikoo päästä tavoitteisiinsa. Ilmastopaneelin mukaan tavoitteen saavuttaminen on mahdollista.
VTT:n johdolla tehdyissä laskelmissa on nyt ensi kertaa arvioitu myös, mitä päästövähennystavoitteen saavuttaminen maksaisi kansantaloudelle.
Puolueet kuitenkin muistuttavat, että skenaariot eivät ole poliittisia ohjelmia. Ne on tarkoitettu vain avuksi päätöksentekoon.
Yleensä päästövähennysten logiikka on, että leikkauksia on helpointa saada aikaan siellä, missä päästöjäkin on paljon. Hallituspuolueissa ajatellaan tällä hetkellä, että päästöjä pitäisi leikata joka sektorilta.
Hallitus haluaa Suomesta hiilineutraalin. Tutkijoiden mukaan tavoite tarkoittaisi isoja muutoksia muun muassa maatalouteen.
yle.fi