Sitra, pystymme pysäyttämään ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen, jos ...!!!

J

Jolberious

Vakionaama
Espejot sanoi:
Mutta joo, katteen saa siitä kun tavaraa myydään ja tunnit kun sitä heitetään roskiin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Itseasiassa, urakalla nuo isommat työmaat menee. Massalaskennan perusteella tarjotaan urakkaa ja materiaalit tilataan sen perusteella pitkälti myös.
Ylimääräiset romut, mitä urakkaan ei käytetä, ovat pitkälti siis rakennuttajan omaisuutta ja sitähän tulee hommien valmistuttua toteamus siivouksen tarpeesta. Yleensä sähköurakoitsija huolehtii sähköromujen siivouksesta, lvi urakoitsija lvi-romuista yms yms.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Jolberious sanoi:
Itseasiassa, urakalla nuo isommat työmaat menee. Massalaskennan perusteella tarjotaan urakkaa ja materiaalit tilataan sen perusteella pitkälti myös.
Ylimääräiset romut, mitä urakkaan ei käytetä, ovat pitkälti siis rakennuttajan omaisuutta ja sitähän tulee hommien valmistuttua toteamus siivouksen tarpeesta. Yleensä sähköurakoitsija huolehtii sähköromujen siivouksesta, lvi urakoitsija lvi-romuista yms yms.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tämä alkoi urakkana mutta muutettiin tuntilaskutukseksi koska suunitelmat muuttu niin paljon.
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
WWF Suomi mainostaa ilmastonmuutoksen vastaista koulukeräyskampanjaa peukaloidulla kuvalla – Järjestö myöntää virheen ja pahoittelee
Kuvaratkaisu on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa viikonloppuna.
WWF Suomi
5.10.2019 klo 16.09
Kuvakaappaus WWF:n nettisivuilta, valokuvassa jääkarhuja pienellä lautalla

Kuvakaappaus mainoskampanjasta WWF Suomen nettisivuilta.WWF

WWF Suomen kouluille suunnattu ilmastonmuutoksen vastainen taksvärkki-keräyskampanja on herättänyt hämmennystä.
Kampanjan kuvituksessa käytetään luontokuvaaja Steven Kazlowskin ottamaa kuvaa jääkarhusta ja jääkarhun pennusta. Kuvassa jääkarhut seilaavat pienellä jäälautalla keskellä merta.
Kuvan vieressä on teksti, jossa sanotaan, että ”sulaa hulluutta kun ilmasto lämpenee”.
Kuvaa on kuitenkin vahvasti manipuloitu. Kuvaajan alkuperäisessä kuvassa(siirryt toiseen palveluun) jääkarhut ovat keskellä laajaa jäätikköä eikä merta näy missään.
yle.fi

WWF Suomi mainostaa ilmastonmuutoksen vastaista koulukeräyskampanjaa peukaloidulla kuvalla – Järjestö myöntää virheen ja pahoittelee

Kuvaratkaisu on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa viikonloppuna.
yle.fi yle.fi
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Siitä mallia kun aletaan pienentämään hiilijalanjälkeä... Innokkaimmat ovat jo aloittaneet... :cool:

Metsäsissi Rainer elää 356 eurolla kuussa ilman sähköä ja juoksevaa vettä, 400 kilometrin päässä vaimostaan – ”Olen vapaa kapitalistisen maailman oravanpyörästä”

Jämijärven metsäsissinäkin tunnetuksi tullut Rainer Rajakallio jatkaa yhden miehen ihmiskoettaan. Viimeiset neljä vuotta mies on asunut Peltomaan tilalla.

Jämijärven Vihunkylässä omaa ihmiskoettaan suorittava Rainer Rajakallio aloitti omavaraisuusprojektinsa jo syksyllä 2014. Videolla hän kertoo projektistaan keväällä 2015: ”Hyvin täällä pärjää, ei ole mitään valittamista”. KANKAANPÄÄN SEUTU
Syksyllä 2014 Rainer Rajakallio päätti kokeilla, millaisissa olosuhteissa voi asua ihmisarvoista elämää. Hän muutti 30 vuotta tyhjillään olleeseen Rajakallion torppaan elämään ilman juoksevaa vettä ja sähköä.
www.iltalehti.fi

Metsäsissi Rainer elää 356 eurolla kuussa ilman sähköä ja juoksevaa vettä, 400 kilometrin päässä vaimostaan – ”Olen vapaa kapitalistisen maailman oravanpyörästä”

Jämijärven metsäsissinäkin tunnetuksi tullut Rainer Rajakallio jatkaa yhden miehen ihmiskoettaan. Viimeiset neljä vuotta mies on asunut Peltomaan tilalla.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Helppohan se on valmiiseen muuttaa, tuonhan pitäisi alkaa siitä että ilman vaatteita ja varusteita keskelle korpea ja sitten katsotaan miten se kapitalisti on sika :)
 
R

RAFU

Vakionaama
20.000 vuotta sitten valtamerien pinta oli 130 metriä alempana kuin nyt ja sen jälkeen se on noussut melkein lieaariseti nykyiselle tasolle, muutamien satojen vuosien aikana hidastuvasti. Seuraavaksi tulee sitten taas hiljalleen jääkausi ja valtamerien pinta alkaa taas laskea. Huipulla ollaan jo.

Täältä lisää aiheesta: https://www.e-education.psu.edu/earth107/node/1496

Hiilidioksidihöpötykset jääköön omaan arvoonsa. Ilmakehään ja lopulta napajäätiköiden päälle joutuvat hiukkaset (varsinkin tulivuorten purkausten ja metsäpalojen seuraukset) ovat paljon todennäköisempiä syitä jäätiköitten sulamiselle napa-alueilla. Näille asioille ihmisellä ei ole paljon vaikutusmahdollisuuksia. Tuhannen vuoden päästä alkaa jo olla aika varmaa tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen suunnasta!
 
Viimeksi muokattu:
M

Mikki

Hyperaktiivi
Suomalainen naudanliha vai Amazonista tuotettu cafe latte soijamaidolla.

Siinä laskettavaa että kumpi tuhoaa ympäristöä enemmän.
 
V

VesA

In Memoriam
Mikki sanoi:
Suomalainen naudanliha vai Amazonista tuotettu cafe latte soijamaidolla.

Siinä laskettavaa että kumpi tuhoaa ympäristöä enemmän.
Klikkaa laajentaaksesi..

Pojat ei nyt yhtää seuraa aikaansa - soijahan on täysin pannassa. Suomalainen maidontuotannon sivutuote-kanttura ei ole niin paha, mutta kun eise maistu yhtä hyvälle kuin lihakarja..
 
K

kaihakki

Vakionaama
Sattui tuossa tällainen saitti kohdalle https://yle.fi/uutiset/3-10825443
Mites pitäisi suhtautua tähän syntyvyyden vähenemiseen Suomessa. Taloussysteemille ei tee hyvää, mutta ilmastolle kyllä.
Markkinatalous ilmeisesti tilttaa, jos ei ole riittävästi kasvua. Mutta mites, jos talous lähdettäisiinkin supistamaan hallitusti. Mahtaako onnistua?
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Suomessa pieni syntyvyys voi olla ongelma mutta suurempi ongelma on suuri syntyvyys maailmalla.

Kokonaishedelmällisyysluku eli hedelmällisyysluku on lapsiluvun odote eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan. Arviossa oletetaan, että kussakin iässä he synnyttävät yhtä usein kuin sen ikäiset naiset synnyttivät arviota tehtäessä.
kVzJS8L.png

fi.wikipedia.org

Kokonaishedelmällisyysluku – Wikipedia

fi.wikipedia.org fi.wikipedia.org
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
V

VesA

In Memoriam
Mitä surkeampi paikka sitä isompi hedelmällisyysluku... ja vielä siellä vyöhykkeellä missä on alkanut olla kuivuuden takia peräkkäisiä katovuosia. Sieltä se väki lähtee liikkeelle.. eiköhän sieltä saada niitä kansalaisia meillekin :p

Viljelyoppeja sinne viedään - mutta kuivuudelta ne konstit eivät pelasta. Olin toissakesänä Namibiassa, Botswanassa ja Zimbabwessa.. sielläkin nahistellaan, siitä kuka vähät vedet käyttää - joen alajuoksulle ei riitä välttämättä riitä tippaakaan kun yläjuoksun farmari vetelee vedet omille pelloilleen lehmänruokaa tuottamaan ( Namibiassa eivät juuri muuta syö kuin lehmänlihaa ) ja alajuoksun väki on pulassa.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
kaihakki sanoi:
Sattui tuossa tällainen saitti kohdalle https://yle.fi/uutiset/3-10825443
Mites pitäisi suhtautua tähän syntyvyyden vähenemiseen Suomessa. Taloussysteemille ei tee hyvää, mutta ilmastolle kyllä.
Markkinatalous ilmeisesti tilttaa, jos ei ole riittävästi kasvua. Mutta mites, jos talous lähdettäisiinkin supistamaan hallitusti. Mahtaako onnistua?
Klikkaa laajentaaksesi..

Syntyvyyden laskuhan on vain lyhytaikainen ongelma, sitten kun suuret ikäluokat kupsahtaa niin pienemmällä väkimäärällä pärjätään kyllä kun ei ole menojakaan niin paljon mitä pitäisi kattaa. On täällä ennenkin ollut muutama miljoona vähemmän suomalaista.

Sama kuin ennen olisit pärjännyt 1500 e/kk palkalla, sitten ajan mittaan palkka on kasvanut 2500 e/kk tasolle ja menot sen mukaan. SItten syystä X palkkasi putoaa takaisin tasolle 1500 e/kk etkä enää sillä pärjääkkään, ennen kuin lasket menojasikin takaisin siihen entiseen. Vähän aikaa se kirpaisee, mutta lopulta pärjäät jälleen tuolla pienemmällä palkalla.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Hiilinielulaskelma yllätti hallituspuolueet – uudessa laskelmassa nielut putoavat puoleen, päästövähennyksiä etsittävä rutkasti arvioitua enemmän
Hallitus haluaa Suomesta hiilineutraalin. Tutkijoiden mukaan tavoite tarkoittaisi isoja muutoksia muun muassa maatalouteen.

VTT:n alustavat skenaariot: radikaaleja päästöleikkauksia
Hallituksella ei vielä ole suunnitelmaa, miten hiilineutraaliuteen päästään vuonna 2035. Työvoima- ja elinkeinoministeriö tekee yhdessä teollisuuden kanssa tiekarttoja, miten päästöjä voisi vähentää.

Liikenneministeriössä taas on alettu suunnitella, kuinka liikenteestä tehtäisiin “vähähiilistä”. Tammikuussa hallitus aikoo istua yhteiseen pöytään miettimään päästövähennyksiä toden teolla.

Päästöjen vähentämisen tapa pitäisi olla selvillä vuonna 2021, kun hallitus on kautensa puolivälissä.

VTT hahmotteli keväällä, miten Suomi voisi päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2050. Vain yhdessä tutkijoiden tekemistä neljästä tulevaisuudenkuvasta Suomi saisi päästöt ja nielut tasapainoon vuosina 2030–2040.

Kasvihuonekaasupäästöjen lähteet sektoreittain vuonna 2018*


Lasse Isokangas, Joonas Haverinen / Yle
Antti Rinteen (sd.) hallitus päätti kiristää hiilineutraaliustavoitetta.

Tutkijat ovat kasanneet pikavauhtia kaksi skenaariota, miten Suomesta voisi tulla hiilineutraali jo vuonna 2035. Päästövähennykset olisi saatava aikaan kireässä aikataulussa. 15 vuodessa nielujen kasvattamisen varaan ei voi laskea yhtä paljon eikä tekniikan kehittyminen ehdi ratkaista ongelmia niin paljon kuin pidemmällä aikavälillä.

Pian valmistuviin skenaariohin perehtynyt tutkija arvioi, että vielä julkaisemattomien skenaarioiden ehdotukset päästövähennyksiksi ovat radikaaleja juuri siksi, että nielut ovat edellisiin näkymiin verrattuna pienentyneet niin paljon.

Jo keväällä julkaistuissa, vuoteen 2050 ulottuvissa näkymissä päästövähennykset olisivat vaatineet iso yhteiskunnallista muutosta. Esimerkiksi lihansyönnin oletettiin vähenevän tuntuvasti, ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi oli yksi keino päästöjen kuriin saamiseksi.

Nyt ollaan kuitenkin vielä monta piirua tiukemman muutoksen edessä, kun päästövähennysten on tapahduttava vain 15 vuodessa: teollisuuden olisi uusittava laitteitaan nopeammin, liikenteessä pitäisi pian siirtyä pois raakaöljystä jalostetuista polttoaineista.

Kovin tarkkoja laskelmia hiilipäästöjen vähentämisestä ei voi tehdä. Siihen vaikuttavat, miten tekniikka kehittyy, miten kuluttajat muuttavat käytöstään ja mitä poliitikot päättävät.

Maataloudessa varauduttava suuriin muutoksiin
Suomen nykyisistä hiilipäästöistä valtaosa tulee energiasektorilta. Päästöjä tulee runsaasti myös maataloudesta sekä teollisuuden prosesseista.

Energiasektorin sisällä taas päästöistä isoin osa tulee energian tuotannosta ja kotimaan liikenteestä.

Ylen tietojen mukaan tutkijoiden tuoreissa skenaarioissa esimerkiksi maatalous olisi ison muutoksen edessä. Jos kuluttajat haluaisivat ilmastosyistä vähentää lihan syömistä, maatalous ei tuottaisi enää niinkään naudan- ja sianlihaa vaan esimerkiksi kauraa ja kasviproteiineja. Tämä vähentäisi päästöjä.

Hallitus aikoo vähentää päästöjä eri päästölähteistä. Eniten päästöjä tulee energiasektorilta, toiseksi eniten maataloudesta.Tommi Parkkinen / Yle
Jos taas lihaa syötäisiin ja tuotettaisiin kuten ennenkin, päästöjä pitäisi vähentää muualta.

Myös ilmastopaneeli on arvioinut, että päästöleikkauksia pitää kiristää, jos hallitus aikoo päästä tavoitteisiinsa. Ilmastopaneelin mukaan tavoitteen saavuttaminen on mahdollista.

VTT:n johdolla tehdyissä laskelmissa on nyt ensi kertaa arvioitu myös, mitä päästövähennystavoitteen saavuttaminen maksaisi kansantaloudelle.

Puolueet kuitenkin muistuttavat, että skenaariot eivät ole poliittisia ohjelmia. Ne on tarkoitettu vain avuksi päätöksentekoon.

Yleensä päästövähennysten logiikka on, että leikkauksia on helpointa saada aikaan siellä, missä päästöjäkin on paljon. Hallituspuolueissa ajatellaan tällä hetkellä, että päästöjä pitäisi leikata joka sektorilta.
yle.fi

Hiilinielulaskelma yllätti hallituspuolueet – uudessa laskelmassa nielut putoavat puoleen, päästövähennyksiä etsittävä rutkasti arvioitua enemmän

Hallitus haluaa Suomesta hiilineutraalin. Tutkijoiden mukaan tavoite tarkoittaisi isoja muutoksia muun muassa maatalouteen.
yle.fi yle.fi
 
M

Mikkolan

Vakionaama
Metsähän ei ole hiilinielu vaan prosessi, siis jatkuva prosessi. Jotta prosessi pysyy jatkuvana ja tasaisena, pitää metsää hakata ja uudistaa likimain samanverran kuin on kasvuakin. Ei ole kovin pitkään mahdollista että hakkuut olisi pienemmät kuin kasvu eli ei toimi kestävänä kehityksenä.
Hiilinielua on sitten se "pölli", joka on metsästä poistettu. Jos se poltetaan niin se ei ollutkaan hiilinielu, jos se upotetaan suohon niin sitten ehkä on. Puu ei ole rakennuksen seinässäkään ikunen , etenkään tämänpäivän rakennustavoilla. Ei liene mahdollista että jatkuvasti puurakennetaan enemmän kuin puretaan?

1800-luvun lopussa suomen metsät oli kaskeamisen jäljiltä pelkkiä risukkoja. Silloin aloitettiin systemaattinen metsienhoito ja -tutkimustyö. Luulen että 4 - 5 puusukupolvea kasvattaneet metsäalanammattilaiset tietävät ja tuntevat em. "prosessin" hiukan paremmin kuin valtiotieteentohtorit tai cityvihreät teinitytöt.

Niin, ja se lehmä. Märehtijän ruuansulatus on n. 20 kertaa tehokkaampi kuin ihmisellä. Luulen että lehmä pelastaa maailman nälänhädältä. Mutta odotellaan nyt niitä "mullistavia" tutkimuksia lisää, nurmihan on jo todettu aika hyväksi hiilinieluksi, etenkin jos lehmä syö sitä.

Ja sitten vielä. Jos noita päästöjä mitataan energiana, energiaekvivalenttina, niin kaupunkiasuja (hesalainen) aiheuttaa n.10 kW päästön ja maalainen n. 2 kW. Vaika cityvihreä asuis alivuokralla siivouskomerossa ituja syöden, kaupunkialueen infra asukasta kohden nostaa lukeman korkeaksi.

Energiaekvivalentista ei ole pitkämatka ajatella päästöjä myös rahana eli rahan käyttö aiheuttaa aina tietyn suuruisen päästön. Päästötavoitteisiin päästäisiin sillä että palkkoja pienennettäis vuosittain vaikka10 %. Taitaa olla kuiten yhtä utopisten aatos kuin metsien hakkaamatta jättäminen ;)
 
R

rema

Vakionaama
Risto Isomäen kirjassa MITEN SUOMI PYSÄYTTÄÄ ilmastomuutoksen sivu 149 NASAn tutkija James Hansen sanoi jos ilmakehän hiilidioksiidi pitoisuus ylttää 350 miljoonasosaa nyt ylittää,nostaa maapallon lämpötiloja muutamalla asteella niin muutaman sadan vuoden päästä veden pinta nousee 20-25 m. Tilanne muutaman sadan vuoden on sellainen, että Suomen ja maailman rannikkokaupungit ovat veden ala. Olisi tärkeää nyt kun vielä voimme tehdä kaikki järkevät toimenpiteet, että saadaan ilmaston lämpeneminen kokonaan estettyä, ennen kuin on myöhäistä,. Tämä tarkoittaa meitä jokaista, vaikka on esim. välillä vaikeata kehittyä ja kehittää esim lämmitystä niin, että voimme jättää lähitulevaisuudessa öljyn kokonaan pois.
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
rema sanoi:
Risto Isomäen kirjassa tulee esiin, että jos me ei pysäytetä ilmaston lämpenemistä, niin muutaman sadan vuoden päästä veden pinta nousee 20 m. Tilanne muutaman sadan vuoden on sellainen, että Suomen ja maailman rannikkokaupungit ovat veden ala. Olisi tärkeää nyt kun vielä voimme tehdä kaikki järkevät toimenpiteet, että saadaan ilmaston lämpeneminen kokonaan estettyä, ennen kuin on myöhäistä,. Tämä tarkoittaa meitä jokaista, vaikka on esim. välillä vaikeata kehittyä ja kehittää esim lämmitystä niin, että voimme jättää lähitulevaisuudessa öljyn kokonaan pois.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tuntematon suuruus, tuonlaiset skenaariot taitavat olla hänen kirjojensa teema.

Risto Isomäki (s. 8. kesäkuuta 1961 Turku) on suomalainen tieteiskirjailija. Hänen romaaneissaan toistuvat ekologiset ja maailmanlopun teemat. Hänen avopuolisonsa on kirjailija, kansalaisaktivisti Jaana Airaksinen.
fi.wikipedia.org

Risto Isomäki – Wikipedia

fi.wikipedia.org fi.wikipedia.org
 
P

pamppu

Hyperaktiivi
Mikkolan sanoi:
Metsähän ei ole hiilinielu vaan prosessi, siis jatkuva prosessi. Jotta prosessi pysyy jatkuvana ja tasaisena, pitää metsää hakata ja uudistaa likimain samanverran kuin on kasvuakin. Ei ole kovin pitkään mahdollista että hakkuut olisi pienemmät kuin kasvu eli ei toimi kestävänä kehityksenä.
Hiilinielua on sitten se "pölli", joka on metsästä poistettu. Jos se poltetaan niin se ei ollutkaan hiilinielu, jos se upotetaan suohon niin sitten ehkä on. Puu ei ole rakennuksen seinässäkään ikunen , etenkään tämänpäivän rakennustavoilla. Ei liene mahdollista että jatkuvasti puurakennetaan enemmän kuin puretaan?
Klikkaa laajentaaksesi..

Naulan kantaan. Minä en ole koskaan voinut ymmärtää tai sietää sitä, että jotkut voivat ajatella niin lyhytnäköisesti. Toki jos lakataan metsän hakkaaminen, niin ehkä 5 vuoden päästä on enemmän hiiltä sitoutunut, mutta sitten se alkaa sieltä lahota metaaniksi ilmakehään. Metsä on tuommoinen vajaan sadan vuoden prosessi. Kyllä tätä systeemiä täytyy katsoa edes satojen vuosien mitassa, jolloin metsä todellakin on prosessi ja mitä enemmän siitä prosessista vedetään välistä bioenergiaa ja rakennustarvikkeita, niin siitä vähemmän tarvitaan esimerkiksi kivihiiltä, öljyä ja betonia. Puusysteemissä se sama hiili kiertää koko ajan, mutta sitoo siinä sivussa aurinkoenergiaa, joka voidaan vapauttaa prosessista hyötykäyttöön.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
pamppu sanoi:
mitä enemmän siitä prosessista vedetään välistä bioenergiaa ja rakennustarvikkeita, niin siitä vähemmän tarvitaan esimerkiksi kivihiiltä, öljyä ja betonia
Klikkaa laajentaaksesi..
Mahtaako tuo betonikaan olla niin suuri pahis, kuin usein väitetään? Toki valmistuksessa ilmoille vapautuu kalkkikiven poltossa paljon hiilidioksidia, mutta eikä betonikin vuosien saatossa ime huomattavan osan hiilidioksidista takaisin? Tuolloin se toimisi aika lailla samoin kuin bioenergiakin. Perinteinen kalkkilaastihan on todella edullista, kun se vain "lainaa" hiilidioksidin ilmaan ja laastin kovettuminen perustuu hiilidioksidin imemiseen ilmasta pitemmän ajan kuluessa takaisin. Sivuajatus tässä tietenkin on, että kalkin polton vaatima lämpö tuotetaan muuten kuin öljyä tai kaasua polttamalla, mieluiten sähkön avulla kuumennetun ja kierrätetyn prosessi-ilman välityksellä.
 
M

Mikkolan

Vakionaama
Metsä on kuin tehdassali, ei niitä valmiita tuotteita voi siellä tuotantotiloissa kauaa pitää muuten alkaa tuotanto kärsiä. Loppukäyttäjän vastuulla on sitten mitä tuotteelle jatkossa tehdään. Metsässä varastotappiotkin kasvavat liian pitkän varastoinnin aikana.
Etelässä metsänkierto on nopeimmillaan 30 v, koivulla. Kuusikin yltää tukiksi jopa 45 - 50 vuodessa, riippuu tieten mitä halutaan. Oma lukunsa miten harvennukset tulkitaan kun puolet puista poistetaan jo 20 -25 vuotiaina? Pohjoiseen mentäessä kasvu on selkeesti hitaampaa, lyhyt kasvukausi ja heikko nitrifikaatio .

Kyllä betonikin sitoo hiilidioksidia karbonatisoitumalla takaisin betoniin .
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Neste MY -dieselin ja vesisähkön kuluttajamyynti ovat ihan samanlaista anekauppaa ilmastoahdistuneille

Päästöille ja ilmastonmuutokselle on harvinaisen yhdentekevää, kenen moottorissa uusiutuva diesel palaa. Neste MY:tä ostamalla kuluttaja voi vaikuttaa vain henkilökohtaisiin päästöihinsä, mutta samalla hän lisää tavallista dieseliä lisäävän naapurinsa päästöjä.

VIHREÄNÄ SÄHKÖNÄ myytävän vesisähkön tilanne on ihan sama. Voimayhtiöt kyllä tuottavat joka tapauksessa vesisähköä juuri niin paljon kuin saavat jokia valjastaa. Vesisähkö on edullista tuottaa ja helposti säädettävää, siis ihan täydellistä voimayhtiön kannalta. Vesisähkön tuotantoa ei lisää kilowattituntiakaan se, jos ympäristöahdistunut ostaa voimayhtiöltä vihreää vesisähköä.

Neste MY -dieselin ja vesisähkön kuluttajamyynti ovat ihan samanlaista anekauppaa ilmastoahdistuneille

Ilmastoahdistus lisääntyy, ja sen vuoksi moni haluaisi tehdä jotain, millä olisi päästöihin ja ilmastonmuutokseen vaikutusta. Edes ihan pikkuisen.
tekniikanmaailma.fi tekniikanmaailma.fi
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
VIHREÄNÄ SÄHKÖNÄ myytävän vesisähkön tilanne on ihan sama.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuuli- ja aurinkosähkössäkin on ongelmana, että jos ei tuule tai paista ja kuitenkin sähköä käyttää, se tulee jostakin muualta (väittäisin, että pääosin vesisähkönä johtuen tavasta, jolla sähköverkkoa tasapainotetaan ja oikeastaan ainoana mahdollisuutena aidosti varastoida tuulella tai auringolla tuotettua sähköä riittämättömän välittömän tuotannon ajalle). Toisaalta asia on niinkin, että yksittäisen kuluttajan päätös hankkia "korvamerkittyä" energiatuotetta vaikuttaa äärimmäisen vähän yhtiöiden tekemiin investointipäätöksiin yksittäisen kuluttajan synnyttämän pienehkön liikevaihto-osuuden takia, vaikkakin sadan vuoden perspektiivillä jonkinlainen tilastollinen vaikutus epäilemättä onkin. Seurauksena on, että kun ostat "korvamerkittyä" tuotetta, välitön vaikutus on lähinnä, että muut sitten saavat entistä enemmän sitä, mitä jää jäljelle muista lähteistä.

Samahan on kysymys myös esimerkiksi lentomatkustuksen ilmastovaikutuksesta: Jos hankit paikan vuorolta, jolle jää vielä vapaita paikkoja tai vaikka otat viimeisen vapaana olevan, paikan ei polttoaineen kulutus lisäänny kovin paljon omastasi ja matkatavaroitesi painosta, vaikka keskimääräinen kulutus matkustajaa kohden onkin merkittävä. Jos sen sijaan matkustat suurena ryhmänä, jonka takia joko tarvitaan suurempi tai jopa toinen kone vuorolle, vaikutus voi vielä kasvaa moninkertaiseksi.
 
J

jklaukka

Aktiivinen jäsen
Nämä ilmastonmuutopuheet ovat vain pieni osa kokonaisuudesta. Maailman väkiluku kasvaa ja samaten talous kasvaa, joka johtaa ylikuluttamiseen ja roskaamiseen. Ilmastonmuutoksen hillintä ei oikeastaan riitä mihinkään ja sekään ei taida onnistua. Onhan se tietysti oire niinkuin kuume taudissa, mutta itse tautia se ei paranna. Pitäsi pystyä vähentämään kaikkea kulutusta, mutta ihmiset eivät taida suostua siihen varsinkaan kehitysmaissa, jossa kulutus on vasta alkamassa. Eikä vain per kapita vaan kokonaisuudessaan. Seinään mennään jokatapauksessa ja korkeintaan voidaan hidastaa katastrofin tuloa muutamalla vuodella. Linkola on saarnannut vuosikymmeniä aiheesta omituisin mielipitein. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Linkola
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Itse pelkään paljon ilmastonmuutosta enemmän mahdollisia konflikteja, joista voisi seurata suursota. Ilmastonmuutoksen kanssa voidaan aina taklata, kun kehitystä seurataan ja tehdään riittävästi viimeistään silloin, kun ja jos on pakko. Sen sijaan sotilaalliseksi laajeneva poliittinen konflikti voi helposti karata täysin käsistä. Totta kai luonto voi kärsiä äärimmäisen pahasti, jotkin seudut jäävät myrskyjen ja kohoavan meren (tai osin laskevan maan) uhreiksi, kuivuus ja toisaalta myrskyjen tuomat rankkasateet saattavat paikoin muuttaa todella fundamentaalisesti maanviljelyn edellytyksiä (ja paikoin aiheuttaa pitkittyvän laajan katastrofin), mutta ei tämäntyylinen välttämättä luo edellytyksiä vaarallisen kansainvälisen konfliktin synnylle. Köyhyys ja kurjuus ei välttämättä edistä kykyä uhata muita. Vahvojen kansakuntien pyyteetön luopuminen (sinällään perusteettomista) eduistaan voi sen sijaan johtaa poliittiseen epästabliisuuteen, mikä on jo suuri riski sinällään.
 
J

jussi

Vakionaama
Aika vähälle puheelle on jäänyt se kohta maapallon historiassa, josta pitäs ottaa se "nolla"lämpö tohon muutoksen laskemiseen. Kun puhutaan lämpenemisen pysäyttämisestä, niin onhan se aika huvittavaa tavallaan. Tää systeemi pelaa pikkasen isommilla paukuilla, joka ei juurikaan ihmisen toimista piittaa. Vaikutus ihmisellä on, se ei varmaan ole asia, jota kukaan pystyy kiistämään, mutta sen osuus muutoksessa on nyt avain. Talouden tai talouksien tuhoaminen kuvitteellisilla toimilla kehittyneissä maissa on typerintä politiikkaa, koska siellä on kuiten parhaat mahdollisuudet säädellä päästöjä.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Saksalaiset on niin sekaisin energia-asioissa, että en ihmettelisi vaikka muutama sata ekoterroristia saisikin tahtonsa läpi.

Kyllä se varmaan Uniperille käy että laitosta ei käynnistetä ja valtio maksaa korvauksia siitä vuoteen 2038 asti.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Jätti-investointi vähentää kerralla 7 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä – SSAB:n investointi ja bisnes ovat mallikappale teknologiateollisuuden kädenjäljestä
”Jos tekisimme kaiken tuotannon vetypelkistyksellä ja kierrätysterästä käyttämällä, sähkönkulutuksemme lisääntyisi arvion mukaan 6–7-kertaiseksi. Ja jotta tässä on järkeä, on myös käytettävän sähkön oltava hiilidioksidivapaasti tuotettua. Uskomme kuitenkin siihen, että jos ja kun on sähkön kulutusta, on myös sähkön tuottajia”, Leppänen sanoo.

edit. Tässähän tuo oli käyty läpi paremmin.
www.tekniikkatalous.fi

Suurpäästäjä SSAB lupaa: päästövapaan teräksen tuotanto alkaa jo vuonna 2026

SSAB:n tehdasmuutoksella olisi tuntuvia vaikutuksia koko Suomen päästöihin.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi

teknologiateollisuus.fi

Jätti-investointi vähentää 7 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä – SSAB:n investointi ja bisnes ovat mallikappale teknologiateollisuuden kädenjäljestä

Neljä vuotta siihen meni. Rautaruukin ostanut teräsyhtiö SSAB aloitti vuonna 2016 selvityksen siitä, voisiko yhtiö mullistaa ihmiskunnan eniten käyttämän materiaalin, teräksen, valmistuksen ja nollata sen tuotannosta aiheutuvat suuret hiilidioksidipäästöt. Nyt SSAB aloittaa vaiheittain...
teknologiateollisuus.fi teknologiateollisuus.fi
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
Tarkoittaakohan että nuo siirtyvät sähkönkäyttäjiksi pääsääntöisesti? Jos ymmärrän tuosta oikein niin ovat aikaisemmin myös tuottaneet sähköä joka on päätynyt omaan käyttöön.

Energian käyttö SSAB:llä
Terästuotantoprosessissa käytetään paitsi runsaasti energiaa sisältäviä prosessikaasuja kierrättämällä ne sähkönä ja lämpönä SSAB:n terästuotannossa, myös ostettuja polttoaineita, kuten maakaasua, nestekaasua ja öljyä. Ostettuja polttoaineita käytetään teräksen kuumentamiseen kuumavalssausprosessissa ja jälkikäsittelyssä sekä voimalaitoksen täydentävänä polttoaineena. Prosessikaasujen hyödyntäminen on aina etusijalla ostettuihin polttoaineisiin nähden, sillä näin energiatehokkuus voidaan maksimoida. Energiatehokkuuden maksimoimiseksi lämpöä kerätään jätekaasuista ja koneista. Lämpöä käytetään sisäisesti ostoenergian tarpeen vähentämiseksi sekä paikallisesti kaukolämpönä.


Polttoaineen käyttö
Vuonna 2018 SSAB käytti toiminnoissaan globaalisti 4,69 TWh ostettuja polttoaineita. Näistä ostetuista polttoaineista maakaasun osuus oli 68 prosenttia, nestekaasun 25 prosenttia ja öljyn 7 prosenttia.

Sähkön käyttö

Vuonna 2018 SSAB käytti toiminnoissaan globaalisti 4,73 TWh sähköä, josta tuotettiin sisäisesti 30 prosenttia. Pohjoismaissa käytettiin 2,75 TWh sähköä, josta tuotettiin sisäisesti 52 prosenttia.
www.ssab.fi

Energiatehokkuus

SSAB:n tuotantoprosessit ovat energiaintensiivisiä. Systemaattinen energiatehokkuuden hallinta ja energian talteenotto kaikissa toimipaikoissa sekä sähköntuotanto prosessikaasuista tietyissä terästehtaissa varmistavat energian tehokkaan käytön ja pienemmän päästöt.
www.ssab.fi www.ssab.fi
 
Viimeksi muokattu:
M

Mikki

Hyperaktiivi
Eikös tuo tarkoita, että tuotannossa tulee sivutuotteena lämpöä ja sähköä ja ne voidaan hyödyntää. Mutta varsinainen primäärienergia on maakaasu, nestekaasu ja öljy.

Nyt näistä siis luovuttaisiin ja koko tuotanto pyörisi ostosähköllä.

Nämä terästehtaat eivät kyllä sähköä myy, ne on hirmuisia käyttäjiä. Paperiteollisuudessa tilanne on toinen.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Jätti-investointi vähentää kerralla 7 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä – SSAB:n investointi ja bisnes ovat mallikappale teknologiateollisuuden kädenjäljestä
”Jos tekisimme kaiken tuotannon vetypelkistyksellä ja kierrätysterästä käyttämällä, sähkönkulutuksemme lisääntyisi arvion mukaan 6–7-kertaiseksi. Ja jotta tässä on järkeä, on myös käytettävän sähkön oltava hiilidioksidivapaasti tuotettua. Uskomme kuitenkin siihen, että jos ja kun on sähkön kulutusta, on myös sähkön tuottajia”, Leppänen sanoo.

www.tekniikkatalous.fi

Suurpäästäjä SSAB lupaa: päästövapaan teräksen tuotanto alkaa jo vuonna 2026

SSAB:n tehdasmuutoksella olisi tuntuvia vaikutuksia koko Suomen päästöihin.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi

teknologiateollisuus.fi

Jätti-investointi vähentää 7 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä – SSAB:n investointi ja bisnes ovat mallikappale teknologiateollisuuden kädenjäljestä

Neljä vuotta siihen meni. Rautaruukin ostanut teräsyhtiö SSAB aloitti vuonna 2016 selvityksen siitä, voisiko yhtiö mullistaa ihmiskunnan eniten käyttämän materiaalin, teräksen, valmistuksen ja nollata sen tuotannosta aiheutuvat suuret hiilidioksidipäästöt. Nyt SSAB aloittaa vaiheittain...
teknologiateollisuus.fi teknologiateollisuus.fi
Klikkaa laajentaaksesi..


Kunpa vain joku tekisi ydinvoimalan tai kaksi lisää ja vieläpä määräajassa rakennettuna, niin eihän tuossa olisi mitään estettä ja taas maailma pelastuisi.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom