pökön iv-jäähdytysprojekti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pökö
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

pökö

Kaivo jäässä
On tuo 180 m kaivokin 6 kW pumpulle aika rankka ja varmasti yli kaikista Tomppelin laskelmista pumpun tehoon suhteutettuna ja varsinkin koneella tehtävään vuosituontantoon suhteutettuna.
Joo, onhan siinä hieman varoja, mutta kapasiteettia pitää olla kun tuosta tullaan ottamaan iv-esilämpö ja jäähdytys. Se homma on jo hieman nytkähtänyt eteenpäim
 

Liitetiedostot

  • IMG_20200211_170928.jpg
    IMG_20200211_170928.jpg
    105,6 KB · Lukukerrat: 544
Kenno tulee raitisilmaan ennen LTO:ta joka nostaa väkisin lämmön takaisin yli kondenssien. Odotan tuloilman olevan hellepäivänä 19-20 ja isoin tavoite on alentaa ilman kosteutta, jäähdytysteho ei ole iso.

LTO:ssa ei siis ole kesäohituspeltiä tai muuta vastaavaa toiminnallisuutta? Kuulostaa hölmöltä lämmittää juuri viilennettyä ilmaa. Tietysti kosteutta on saatu pois.
 
En tiedä, en paljoa mutta se tulee siinä jäähyn kylkiäisenä itsestään.
Tuolla kai voi saada muutaman sata kWh vuodessa, jos LTO on kohtuu hyvä. Huonolla enemmän. Onko tuo sitten pois IV-vastuksista vai pumpulla tuotetusta lämmöstä vaikuttaa siihen paljonko sähköä säästyy. Auttaanee merkittävästi LTO:n sulatustarpeessa, jos sellainen on.
 
Paljonko ajattelit sähköä säästää esilämmityksellä?

Nopeasti katsottuna teoriassa, https://doc.enervent.com/op/op.Download.php?documentid=160&version=1

Enerventin pienin CHG-patteri meinaa huhkia -25 asteen pakkasilla noin 1-2 kW tehoa ja meidän taloon osuvalla n. 60 l / s virtaamalla.

Käytännössä säästö näkyy vasta kun niitä pakkasia edes on....tulevina vuosina. Eiköhän tämä talvi ole jo taputeltu. Kovin pakkanen ollut alle vuorokauden -10 astetta.
 
LTO:ssa ei siis ole kesäohituspeltiä tai muuta vastaavaa toiminnallisuutta? Kuulostaa hölmöltä lämmittää juuri viilennettyä ilmaa. Tietysti kosteutta on saatu pois.
Välttyypä kanavien pakkoeristykseltä kondensiovarmoiksi ulkoa päin. Ammattisovelluksissa on maailman sivu toimittu noin, kun pyritään ensi sijassa kosteuden vähentämiseen eikä jäähdyttämiseen. Esimerkiksi katto- tai lattiaviilennystä käytettäessä tuollainen ratkaisu on muutenkin järkevin, koska kosteus täytyy saada alas joka tapauksessa ennen kuin voidaan kytkeä varsinainen jäähdytys päälle.
 
Välttyypä kanavien pakkoeristykseltä kondensiovarmoiksi ulkoa päin. Ammattisovelluksissa on maailman sivu toimittu noin, kun pyritään ensi sijassa kosteuden vähentämiseen eikä jäähdyttämiseen
Juurikin tämä.
@kotte on jälleen ajatuksessa mukana ja tämähän on ihan yleinen tapa riipaista kosteutta pois ilmasta isoissa iv-laitoksissa.
 
LTO:ssa ei siis ole kesäohituspeltiä tai muuta vastaavaa toiminnallisuutta? Kuulostaa hölmöltä lämmittää juuri viilennettyä ilmaa.
Pyörivä LTO, on siinä kesätoimintonsa.

Mieti nyt vielä se asian hölmöys. Tavoite on kuivata tuloilmaa ja laskea sen lämpöä hellepäivänä 5-10 astetta ilman yhtään ostettua osaa. Rahaa käytetään tähän 0 euroa, ja työtuntejakaan ei paljoa.
 
Kenno tulee raitisilmaan ennen LTO:ta joka nostaa väkisin lämmön takaisin yli kondenssien. Odotan tuloilman olevan hellepäivänä 19-20 ja isoin tavoite on alentaa ilman kosteutta, jäähdytysteho ei ole iso.
Onko väistämättä aina näin, vaikka LTO olisi päällä? (Luultavasti kyllä, jos ei ole julmetun tehokas jäähdytyskenno ja kun LTO hyötysuhdekin lienee aika hyvä). Pahimmillaan kostealla hellekelillä kastepiste voi olla vaikkapa +22C, jolloin voisi alkaa kanavien kondenssiriski muodostua.

Voi olla aika teoreettinen riski, jos sitäkään, mutta itse ehkä harkitsisin "just in case" simppelinä turvakytkentänä kiertovesipumpun sammutusta termostaatilla, jos IV-koneelta lähtevä ilma menee liian viileäksi. Ihan vaikka siltä varalta, että pyörivä kenno pysähtyy syystä tai toisesta, ja sattuu olemaan pari viikkoa reissussa juuri kun on kovat helteet. Ehkä hätävarjelun liioittelua, mutta ei mene montaa markkaa noihinkaan osiin.

Toki jos oikein haluaisi harrastaa, voisi laittaa systeemin joka laskee kastepisteen ja sitä kautta tarvittaessa pätkii. Esim. Valloxin koneiden uusi softa näkyy ainakin teoriassa osaavan tuon.
 
Kyllä tuohon termostaatin laittaa voi. Mutta jos LTO hajoaa on koneessa vastus jälkilämmössä sen voi asetella turvaksi.
 
Maalämpölitku ollut 3 päivää pakastimessa -22 asteessa. Se näkyy käyttäytyvän kuin glykoli, muuttuu pehmeeksi sohjoksi eikä riko mitään ja nesteytyy äkkiä huoneenlämmössä.
 

Liitetiedostot

  • IMG_20200216_200743.jpg
    IMG_20200216_200743.jpg
    50,1 KB · Lukukerrat: 346
  • IMG_20200216_200756.jpg
    IMG_20200216_200756.jpg
    56,4 KB · Lukukerrat: 370
Kaikkeen sitä aikuinen ihminen alkaa, ei tämä viisasta ole mutta pakko on koittaa.

Väänsin pellistä kanavan johon tungin tämän 700x250x50 jäähykennon ja viemäriputken.

Toinen pääty tulee irtonaisena jotta kenno saadaan minuutissa pesuun kun tarvetta on, se hoituu liukuholkeilla.

Nyt tämä projekti on jo ajatustasolla laajentunut kesäisen kiertoilman jäähdytyksellä olohuoneesta kun se on kuumuuden aiheuttaja. Kennossa riittänee taatusti potkua. Tämä vaatii silti tuumailua.
 

Liitetiedostot

  • IMG_20200217_190356.jpg
    IMG_20200217_190356.jpg
    86,3 KB · Lukukerrat: 469
  • IMG_20200217_190312.jpg
    IMG_20200217_190312.jpg
    65,4 KB · Lukukerrat: 482
Pakko nostaa teikäläiselle hattua. Jäis iteltä tekemättä. Siksi hankin (vakuutusyhtiön piikkiin) Enerventin oman CHG patterin.

Millä tiivistät viemäriputken peltiin vedenpitäväksi? Kondenssivettä luulisi tulevan iham hyvin.
 
Tämä ylikokoinen kenno valikoitui tähän siksi etten halua että tuloilma kuristuu tämän vuoksi. Kennossa on lamelliväli 2,5mm ja se tietysti kutistuu kun kenno hikoaa märäksi.
 
Nytpä mietin kiertopumpun tehoa, mistä pirusta sen tietää?

Keruupiirin 40mm uritettua turboputkea on 360m ja sileä 40mm vaakaveto yht 20 m siihen päälle. Onko nyt pumpun oltava vähintään 6m nostokorkeudella, vai enemmän?

Mites @fraatti on tehnyt ja miten @Espejot meinaa tehdä pumpun tehon kanssa?
 
Nytpä mietin kiertopumpun tehoa, mistä pirusta sen tietää?

Keruupiirin 40mm uritettua turboputkea on 360m ja sileä 40mm vaakaveto yht 20 m siihen päälle. Onko nyt pumpun oltava vähintään 6m nostokorkeudella, vai enemmän?

Eihän tuon teho liene lähelläkään MLP:n tehoa, joten ei virtaamakaan tarvitse olla sama. Eikä välttämättä haittaa, jos dT nousee suuremmaksi kuin 3 K.

Virtaamaksi riittänee 0,1-0,2 l/s, jolla keruupiirin painehäviö ei ole lähelläkään 6 m, hyvä jos metriäkään.
 
Lähtisin ihan perus grundfosin UPS 25-40 liikkeelle? Talo tarjoaa sellaisen purkupumpun, mikäli tarvis on. Noita on varastoon kertynyt ehkä "aavistus" liikaa "ihan vaan varalle"
 
Lähtisin ihan perus grundfosin UPS 25-40 liikkeelle? Talo tarjoaa sellaisen purkupumpun, mikäli tarvis on. Noita on varastoon kertynyt ehkä "aavistus" liikaa "ihan vaan varalle"
Löytyy noita kyllä kotoakin, aina 25-80 asti. Mutta jotenkin ei huvittaisi nyt laittaa isokulutteista pumppua, paitsi ehkä kokeiluun.
 
Nytpä mietin kiertopumpun tehoa, mistä pirusta sen tietää?

Keruupiirin 40mm uritettua turboputkea on 360m ja sileä 40mm vaakaveto yht 20 m siihen päälle. Onko nyt pumpun oltava vähintään 6m nostokorkeudella, vai enemmän?

Mites @fraatti on tehnyt ja miten @Espejot meinaa tehdä pumpun tehon kanssa?

Mulla ei oo patteria. Ainostaan konvektori jossa on 6m nostokorudella oleva pumppu joka kestää kondenssia. Wilo pico 1-6 tuo taisi olla.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös Bottom