Markkinatalousmekanismit ja korona

Edellisen syklin pumppauksista iso osa ajautui osakemarkkinoille, josta viimeisen kuukauden aikana on paljon haihtunut pois, jälkiä jättämättä. Vain suorat talletukset ja velat säilyivät. Ja kiinteistöarvot, tosin ne muuttuvat hitaammin ja laskevat perässä. Uudesta rahan pumppausesta on tehty päätöksiä mutta vasta osa on mennyt pumpuista läpi, ja mahtaneeko vielä nähdäkään mihin se alkaa pullistumaan.
 
Rahan määrähän ei ole haihtunut mihinkään vaikka rahan arvo on laskenut, joten jonnekin se raha aina valuu.

Finanssikriisin yhteydessähän kiristettiin rahoituslaitosten vakavaraisuusvaatimusta, joka johtaa siihen että rahaa kertyy niiden taseeseen ja sijoitetaan esimerkiksi korkoinstrumentteihin, jotka eivät käytännössä tuota mitään.

Tietysti on myös suuria kansainvälisiä yrityksiä, joiden taseeseen on myös kertynyt merkittävästi rahaa, jota ei haluta kotiuttaa tai tulouttaa omistajille. Tämä myös nostaa niiden yritysten arvoa jolloin myös osakepääomaa voitaisiin nostaa mutta sille ei ole tarvetta koska yrityksillä ei ole sijoituskohdetta.

Aiemminhan rahoituksen kallistuminen on puhdistanut markkinoita mutta nykyään sitä pelätään niin paljon että mieluummin keinotekoisesti pumpataan markkinoille halvalla rahaa jotta saaadaan ylläpidettyä tasapainoa.
 
Raha on kiinnostava innovaatio. Jos minulla on 500 euron seteli, voin ostaa sillä vaikkapa 500 arvoisen osakkeen. Sen jälkeen minulla on osake ja myyjällä 500. Myyjä voi teettää 500 rempan, jonka jälkeen myyjällä on hieno keittiö ja remppaajalla on 500. Nyt remppaaja voi ostaa 500 arvoiset käsintehdyt kengät, jonka jälkeen kengäntekijällä on 500 ja remppaajalla uudet kengät.
Siis tällä tavalla sama 500 seteli kiertää ja kaikki saivat siitä hyötyä. Mutta jossain kohtaa tapahtuu jotain ja 500 seteli ikäänkuin häviää ja prosessi hyytyy. Ihan kuin joku ketjussa olija polttaisi sen vahingossa tai hukkaisi.
 
Rahaa on pumpattu markkinoille ennätysmääriä Osaako joku selittää, että mihinkä ne lopulta päätyvät. Luulisi, että ne jää pysyvästi pyörittämään markkinoita. Vai kerääkö joku nuo rahat sukanvarteen?
Rohkeat sijoittavat käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja haalivat tilanteessa huikean omaisuuden pelkureilta tai todelliseen pulaan joutuneilta. Eli menee omaisuuden (osittaisen) uusjaon toteuttamiseen.
 
Entä raakaöljyn hinta, voiko se mennä negatiiviseksi? Viisaat on arvanneet että 10$ tynnyriltä on ihan mahdollinen lähiaikoina. On ilmeisesti myös niin että öljykenttien pumppaus täytyy pitää käynnissä, tai jos se keskeytetään, joudutaan suuriin operaatioihin uudelleen käynnistyksessä ja osa kentän kapasiteetista jopa menetetään. Jos kulutus hyytyy radikaalisti pitemmäksi aikaa, halvimmalla myyvät toimijat määräävät hinnat ja sähkön tapaan hinta voisi mennä miinukselle saakka ainakin teoriassa.
 
On ilmeisesti myös niin että öljykenttien pumppaus täytyy pitää käynnissä, tai jos se keskeytetään, joudutaan suuriin operaatioihin uudelleen käynnistyksessä ja osa kentän kapasiteetista jopa menetetään.

Miksi sitä pumppausta ei voisi keskeyttää tai vähentää ? Olen lukenut myös päinvastaista, että öljyä ei saisi päästää tai pumpata liian nopeasti. Tätä oli perusteltu öljyn erottumisella ja veden läpinousulla öljyn läpi ja öljyn sekaan. Tämä kuulostaa järkevältä myös sen suhteen, että öljystä usein nousee vain pieni osa. Usein suurin osa - jopa 90% - voi jäädä niin tiukasti huokoisiin kerroksiin imeytyneeksi, että se ei tule ulos. Ehkä se sitten miljoovan vuoden päästä voi separoitua siellä erilleen ja taas jotain on löydettävissä.
 
Opec halusi vähentää mutta esim Venäjälle tuo ei käynyt. Saudit alkoivat päinvastoin pumppaamaan lisää.
Tuossa taistellaan määräysvallasta ja se, jolla on kykyä venyä enemmän yleensä voittaa. Homma voi loppua yhtä nopeasti kuin alkoikin, joko syystä, että ulkoinen tilanne on muuttunut merkittävästi tai sitten joku antaa periksi. En ainakaan veikkaisi, että saudit antavat periksi ennen kuin kaikki muut ovat jo antaneet, jolloin aloittaja on saanut tahtonsa lävitse ja sille pelotevaikutuksella riittävästi katetta. Saudit kykenevät tuottamaan öljyä halvemmalla kuin kukaan muu suurista pelureista (kun Irankin on poissa pelistä).
 
Keskuspankkien taseista voi tarkistaa rahan määrän.

Toisen maailmansodan jälkeen tarvittiin paljon rahaa jälleenrakennukseen.
Varsin nopeasti kävi itsestäänselväksi, että kultakanta on vakava haitta.
Viimeistään öljykriisi todisti, ettei dollarilla pidä olla kiinteitä rajoja.

Joskus takavuosina oli lehdessä kommentti, että reaalitalouden vuoden valuuttakauppa tehdään kolmessa päivässä.

Reagan aloitti pankkisääntelyn purun ja Bush nuorempi päätti sen.
Kohta seurasi pankkikriisi.
Sitä ennen oli monta muuta rahoituskriisiä jollaiset olivat aiemmin tuntemattomia.
Aiheuttajana IMO rajaton raha ja rajoituksista vapaat pankit.

Voitollisen toiminnan raha menee sinne missä se ei oletettavasti katoa, riittävien korkojen aikana lopulta luotettaviin korkotodistuksiin ja olemattomien korkojen aikana muihin arvopapereihin, reaaliomaisuus ei ole moiseen riittänyt aikoihin.
Aikanaan Nokia osti omia osakkeitaan.
Edisonin General Electric on nykyään merkittävä rahoituslaitos.
J.P. Morgan harrasti aikonaan junia ja Wells Fargo pikarahtia.
 
Onkohan ruattalaisten jutuissa jossain osassa kruunun arvo.

Aika halpa valtio jos valuutta romahtaa.
En kyllä tiedä kuka edes omistaa nykyään.
 
Raha on kiinnostava innovaatio. Jos minulla on 500 euron seteli, voin ostaa sillä vaikkapa 500 arvoisen osakkeen. Sen jälkeen minulla on osake ja myyjällä 500. Myyjä voi teettää 500 rempan, jonka jälkeen myyjällä on hieno keittiö ja remppaajalla on 500. Nyt remppaaja voi ostaa 500 arvoiset käsintehdyt kengät, jonka jälkeen kengäntekijällä on 500 ja remppaajalla uudet kengät.
Siis tällä tavalla sama 500 seteli kiertää ja kaikki saivat siitä hyötyä. Mutta jossain kohtaa tapahtuu jotain ja 500 seteli ikäänkuin häviää ja prosessi hyytyy. Ihan kuin joku ketjussa olija polttaisi sen vahingossa tai hukkaisi.
Verotus syö poies
 
Raha on kiinnostava innovaatio. Jos minulla on 500 euron seteli, voin ostaa sillä vaikkapa 500 arvoisen osakkeen. Sen jälkeen minulla on osake ja myyjällä 500. Myyjä voi teettää 500 rempan, jonka jälkeen myyjällä on hieno keittiö ja remppaajalla on 500. Nyt remppaaja voi ostaa 500 arvoiset käsintehdyt kengät, jonka jälkeen kengäntekijällä on 500 ja remppaajalla uudet kengät.
Siis tällä tavalla sama 500 seteli kiertää ja kaikki saivat siitä hyötyä. Mutta jossain kohtaa tapahtuu jotain ja 500 seteli ikäänkuin häviää ja prosessi hyytyy. Ihan kuin joku ketjussa olija polttaisi sen vahingossa tai hukkaisi.
Toimii vain, mikäli hommat maksetaan käteisellä

Muuten valtio on tuossa välissä ottamassa n.puolet itselleen joka kerta, ensin ALVin muodossa, sen jälkeen lopuista kaikenlaiset muut verot- ja veroluonteiset maksut pois.
 
Tässä se justiinsa on se mysteeri. Kun maailman pankit nyt painavat rahaa ja ostavat niillä velkakirjoja ja raha lähtee kiertoon, niin verottaja otta joka välistä siivun. Luulisi, että painetut rahat kerääntyisivät nyt valtion ja kuntien kassaan oikein kohisemalla. Mutta ei. Molemmat velkaantuu koko ajan lisää. Mihinkä ihmeeseen ne painetut rahat kerääntyvät? Kyllähän ne jossain on oltava. Jos niillä joku ostaa esim. osakkeita, niin rahat ovat osakkeen myyjällä.
 
Rahat oli sillä myyjällä.
Ei se niitä kuitenkaan patjaan laittanut, eikä pankkitilille.
Patja voi palaa ja pankki mennä nurin.
Se lainasi ne rahat sille velkaiselle valtiolle, joka söi ne.
 
Mihinkä ihmeeseen ne painetut rahat kerääntyvät?
Ns. sukanvarteen. Joiltakin on tulot loppuneet tulot, joten eivät voi kuluttaa ja on menoista tingittävä: rahat jääväåt joltakulta muulta saamatta ja nämä joutuvat luultavasti ottamaan lisää lainaa, mikä hirvittää, mutta rahat sentään menevät kiertoon ja tästä johdummekin seuraavaan. Toiset pelkäävät tulevaisuutta (työn menettämistä, sairastumista, sijoitusten arvon heikentymistä jne.), eivätkä uskalla kuluttaa (ja rahat ovat jossakin jemmassa tulevan varalle). Kolmannet on eristetty normaalielämästään, Suomeen, Uudellemaalle tai sieltä pois jne. ja toimivat ideat siitä, mihin rahojaan voisi käyttää loppuvat, kun on niin hankalaa. Rahoja kertyy siis pakosta ns. sukanvarteen, kun odotetaan parempia aikoja.

Painettu raha sinänsä vaihtuu vikkelään tilirahaksi ja toisinkin päin, koska käytännössä vain kuluttajat jotkut ja kaiketi pienemmässä määrin harmaa talous perustavat vaihdantaa seteleihin tai kolikoihin tilirahan sijaan. Harmaan talouden osalta vain seteleiden pesu tilirahaksi on sen verran hankalaa, että kitkan takia seteleitä voi jäädä enemmän sukanvarteen ihan kirjaimellisestikin.
 
Verotus syö poies
Ei syö verotus pois rahan kiertoa kuin suppeasta näkökulmasta. Remppaajan ja suutarinkin pitää saada koulutus, päivähoito lapsille, mamma apteekkiin peräkammarista, vähän maantietä ja vaimolle synnytyssairaala. Ilman poliisia remppaajan pitää palkata varastolleen työntekijä, jolla pari vahtikoiraa. Laajemmassa mittakaavassa verotuksella saa aika paljon sellaista, mitä yhteiskunnassa tarvitaan, jotta suutari voi tehdä kenkiään.

Toki sillä maksetaan myös bonusta kiinteistönomistajille asumistuen muodossa, lisätienestiä kaupalle ja keskusliikkeelle maataloustuen muodossa, pelastetaan pankkeja riskien lauettua, siivotaan ympäristöä kaivosten jäljiltä jne. sen jälkeen, kun suutari on saanut bisneksen kukoistamaan ja on laajentanut toimialaansa.
 
Mihinkä ihmeeseen ne painetut rahat kerääntyvät? Kyllähän ne jossain on oltava. Jos niillä joku ostaa esim. osakkeita, niin rahat ovat osakkeen myyjällä.

Ei ne osakekaupassakaan mihinkään häviä. Kun joku ostaa, joku myy. Kurssien noustessa arvon nousu on puhtaasti numeroita osakkeen omistajille mutta ne voivat olla toisaalta myös vakuuksia pankeille, jotka antavat kernaasti lainaa osakkeita vastaan. Ne rahat voi sitten laittaa menemään eikä se ole suoraan toisen massista pois. Tämä kiihdyttää taloutta, nostaa inflaatiota ja on omiaan nostamaan osakekursseja edelleen, ellei keskuspankit paina jarrua ja nosta korkoa.

Tässä koronatilanteessa olisi mielenkiintoista tietää, mihin ihmisten säästyneet rahat alkavat mennä. Jos ei käydä matkoilla eikä ravintolassa, luulisi rahojen jossakin olevan. Laitetaanko niillä kotia, vaihdetaano autoa vai ostetaanko pelejä vai patjan sisäänkö ne ommellaan.
 
Jos kausityöntekijöiden kanssa aletaan hirveesti vetuloimaan niin kasvit mätänee pelolle. Käy kun maskien kanssa. Lundmark tietää kyllä että yritykset ei voi laskea sen varaan että jotakuta ehkä kiinnostaa tai sitten ei.
 
Noita kasvihuoneita on pyöritelty valtion maksamilla tukiaisilla ulkomaalaisen työvoiman avulla, siitä se kiikastaa. Nyt pitäisi maksaa työnteko omasta pussista kaikkine sivukuluineen ja vähän enempi, kuin lain määräämä minimipalkka.

Ainahan nuo jaksavat valittaa huonosta työvoiman laadusta, mutta eiköhän se oikea syy löydy 100 vuotta jälkeen jääneistä työolosuhteista. Paskat vehkeet, huonot varusteet jne. Ennen hiihdettiin kesälläkin kouluun, nyt pitää olla mopoauto, ei se sen ihmeellisempää ole.
 
Ainahan nuo jaksavat valittaa huonosta työvoiman laadusta, mutta eiköhän se oikea syy löydy 100 vuotta jälkeen jääneistä työolosuhteista. Paskat vehkeet, huonot varusteet jne

Mansikan poimija tarttee korin kätensä ja lippiksen päähän. Mitkä työolot ja vehkeet? Juu ulkoilma on myrkyllistä. Yksikään suomalainen ei sorru millään rahalla sinne pellolle helteeseen kyykkimään korin kanssa. Ne mansikkapuskat tarttis siirtää raukoille siihen heti pleisteissönin ja ilmastointilaitteen viereen.Ei tästä pullamössökansasta ole enää oikeisiin töihin.
 
Mansikan poimija tarttee korin kätensä ja lippiksen päähän. Mitkä työolot ja vehkeet? Juu ulkoilma on myrkyllistä. Yksikään suomalainen ei sorru millään rahalla sinne pellolle helteeseen kyykkimään korin kanssa. Ne mansikkapuskat tarttis siirtää raukoille siihen heti pleisteissönin ja ilmastointilaitteen viereen.Ei tästä pullamössökansasta ole enää oikeisiin töihin.

Joo, mansikan pomintaa kannattaa kokeilla. Jos ei ole kokeillut en ota kovin vakavasti kritiikkiä tai neuvoja. Skidi kokeili ja totes että ei ole hänen homma.
 
Kyllä siihenkin olisi automaatiot keksitty, mutta kun thaimaasta saa suomen valtion maksamana työvoimaa, niin vaikka pitäisi päällään seisten noukkia, ei haittaa. Omistaja menee vastalennolla thaikkuihin makoilemaan ja twiittaa kuinka suomessa ei ole ahkeraa työvoimaa saatavilla.

Nämä on markkinavääristymiä, joita ei pidä tukea vaan antaa kaatua. Maataloudessa on jo kauan aikaa sitten päästy vaimon vetämistä auroista eroon, sielä ajelee yksi mies ilmastoidussa kopissa valtavia pinta-aloja.
 
En ole nähnyt ämmien vetelevän auraa pelloilla, eli empiirisen tutkimuksen perusteella. Voihan se olla, että metsien siimeksessä tapahtuu kummia edelleen.

Mansikan poiminta ei suomesta lopu, vaikka tänne pistettäisiin 100% kielto ikuisiksi ajoiksi ulkomaalaisille. Voisi mansikan hinta vaan nousta, isännät palaa thaikuista kotiin ja laittaa mietintämyssyn päähän, miten välttyisi heräämästä aamulla itse keräilemään mansikoita pelloilta. Silleen ne on vehkeet ennenkin keksitty.
 
Taitaa se ulkolaisten "erityisosaaminen" olla toisella nimellä "erityispalkkaaminen"?

Jos olen ymmärtänyt oikein niillä ei ole myöskään mitään muuta tekemistä jossain Suomen maaseudulla, painavat sitten hulluna valoisan ajan. Palkkaus taitaa olla poimittujen kilojen mukaan.
 
Skidi kokeili ja totes että ei ole hänen homma.
Olen kokeillut nuorena ja vanhempana, joskin vain omaan tarpeeseen. Mihin tahansa muuhun hommaan lähtisin mieluummin töihin mansikointa poimimaan. Se on ihan helkutin raskasta kyykkiä siellä muutamaan tuntia kauemmin. Ainut positiivinen puoli, että itikoita ei kovin paljon pelloilla ollut. Sitä ei kestä pää, jalat eikä selkä. Suosittelen kokeilemaan.
 
Olen monesti ajatellut, että noilla Kaakkois-Aasian tekijöillä on ihan erikoinen kroppa, kun kestävät moista työtä. Olisiko luonnonvalinnan tulosta? Asiasta mitään tietämättä voisi kuvitella, että riisiviljely vaatii ihan samaa, mutta olosuhteet ovat vielä viheliäisemmät.
 
Kyse on siitä, että rahnaa tarvitaan. Suomalaiset ovat vaan tottuneet helppoihin duuneihin. Ollaan siirrytty jälkiteolliseen yhteiskuntaan, eli palveluyhteiskuntaan, jossa maataan divaanilla ja orjat tarjoilee viinirypäleitä. Suomalaisia ei paskahommat kiinnosta ollenkaan.
 
Jos kattelet netistä strawberry picker machine niin ei sielä ainakaan selkä väärän tarvitse intialaisenkaan hommaa tehä. Mutta suomessa tehdään niin kauan, kuin vääristymä pitää sitä saapas+tuohikori meininkiä yllä. Jokainen työ mitä maailmassa on, tehtiin ennen tosi paljon karummissa olosuhteissa. Kapitalismi korjaa, jos työntekijöitä ei tule niin palkka nousee tai olosuhteet kohentuu.

Voi olla liian pieniä tilakokoja, että kumisaappaiden ostaminenkin on liian kova investointi.
 
Jos kattelet netistä strawberry picker machine niin ei sielä ainakaan selkä väärän tarvitse intialaisenkaan hommaa tehä.

Niitä lajikkeita jotka kypsyvät niin tasaisesti että voi koneella poimia ei suomalainen suostu syömään... poimijoidenkin tili riippuu kilojen lisäksi siitä että ovat osanneet poimia juuri ne oikeat marjat - raakaa joukossa niin ei kelpaa.
 
Takaisin
Ylös Bottom