Siinä haetaan kustannussäästöä porauksessa. Tutustuin jossainvaiheessa, eli tuo matala reikä saadaan porattua esim kallionräjäytystraktorilla, hintaa tulee noin 6-8€ per metri. Huomattavasti edullisempia porata, kenttä tulee sitten olla isompi. Harkitsen tätä edelleen itselleni kun taitaa olla että hieman lisämetrejä tarvitsisin keruupiiriin ja kalliota riittää
Joo kyllä tuo vaatii todella paljon enemmän kokonaismetrejä, ainakin Bergheatillä laskettuna. Mulla vielä vesi kaivossa 10 m maan alla, joten 35 m kaivossa aktiivisyvyys 25 m.
Kaivofirma tekee sen normaalin röörin 29e metri ja siihen kuuluu keräin asennettuna ja alkoholit sisässä.
Olet oikeassa, kaivon syvyys ei ole olennainen asia, vaan sen aktiivisyvyys. Jos ensimmäiset 30m ovat kuivia, niin keruuputken ja kallion välissä oleva ilma toimii eristeenä.
En ole sellaista tekijää vielä löytänyt. 31-32 €/m halvimmat 40 mm keimellä riippuen mitä kuuluu. 45 mm keräimellä 2 €/m enemmän.
Siellä voi olla kyllä enemmän, en osaa sanoa Ruotsin tilanteesta. Suomessa on vaan vastaan tullut näitä tapauksia.
Ei tuollainen kaivo sitten talvella voi jäähtyäkään, mitäpä sitä turhaan lataa.
Se on ihan totta jos haaveilee kaivon latausta niin halvemmalla pääsee kun kairaa 30m lisää...ilman liikkuvia osia.
Lataushan tarkoittaa jäähdytystä kesällä eli sehän tulee kaivon syvyydestä riippumatta. Siinäkin tietysti syvästä kaivosta on iloa.
Viilennys kesällä on sitten toinen asia, siinä se lataus tulee tavallaan 'kaupan päälle' (tai on tulematta) kun päätarkoitus on viilennys tai kosteudenpoisto riippuen millä tavalla sen tekee.
Mitään järkeä ei muuta latausta ole järkeä rakentaa syvään kaivoon. Jossain matalammassa kaivokentässä lataus kai voi toimiakkin.
Niin jotain väärin ymmärrystä tässä lieneen, näinhän tuossa sanoin joku viesti sitten...
Propyleeniglykoli 40%. Pakkasenkestävyys -22 C, myrkytön (käytetään rehussa), tiheys 1,041 0 C ja 1,030 20 C. Tuosta siis tulisi n. 1 bar ylipainetta 300 m syvyydessä.
www.engineeringtoolbox.com
www.karkkainen.com
Matala kaivo latautuu paremmin itsestäänkin, kun maan pinta ja virtaavat pohjavedet ovat lähempänä. Vaikka syvällä on lämpimämpää, tuo lämpö on osittain kuin kaivoksesta hankittu mineraali ja jollei täysin käytännössä ehdykään, tulee vaikeammin hyödynnettäväksi. Tosin pitkällä jaksolla syvänkin kaivon elvyttäminen kesän jäähdytyksen lisäksi kesällä ulkoa kerätyllä lämmöllä olisi aika yksinkertaista ja halpaa, jos kaivo vuosien ja vuosikymmenien kuluessa todetusti kylmenee (eikä ole naapuruston aikaansaannosta tai sitten nuokin kantavat kortensa kekoon).
Ei ole järkeä tehdä noin kalliisti. Paljon enemmän saa lämpöä uppoamaan kylmyyden syrjäyttämiseen vaikkapa rakentamalla lämpöaita, eli maakierron paluu jäähdytyksen jälkeen johdetaan muutaman kymmenen metrin pituisen ilmaan ripustetun putkilenkin kautta. Tuo sitten kerää lämpöä kesäisestä ulkoilmasta ja sen tiivistyvästä kosteudesta. Tuollaisen kustannukset voivat olla hyvinkin edulliset (putki ja venttiilit sekä ripustimet maksavat korkeintaan pari sataa euroa, eivätkä käyttökustannukset ole suuret (pumppaus vaatii periaatteessa vain hiukan lisää energiaa siihen nähden. mitä tarvitaan muutenkin).
Tuppaan olemaan nypertäjä... Oisko tosta vieläkin helpompi (== vaimoväelle hyväksyttävä) rakenne joku lämmönvaihdin, esim auton syylari, jonka puhallinta sitten pyörittää auringolla tai verkkosähköllä, ja kiertopumppu sopivan pienelle ni ei siihen mene paljoa sähköä.
Paikkakunnan keskilämpötila vaikuttaa hyvin paljon kaivon lämpötilaan 300 m syvyydessä. Ydinreaktiostahan se auringon energiakin tulee. Säteily on kuitenkin 1 kW/m2 eli maahan kohdistuu melkein 200 kW jo 15 m halkaisijaiselle rinkulalle. Sinnehän maahanhan se absorboituu, mutta vuodessa ei syvälle ehdi.
Kyllä tuo laskenta pitää perustaa aurinkoenergialle. Paneeleista saa suunnilleen 1000 kWh/kWp täällä. Auringon kWp on 1 kW/m2. Siis siihen 15 m halkaisijaan tulee 200 000 kWh vuodessa aurinkoenergiaa eli melkein 10-kertaisesti mitä 300 m kaivosta saa.
Sövyttävyys tulee kloridista. Esim. natriumasetaattia käytetään myös samalla tavalla kuin tavallista suolaa jään sulattamiseen. Vaikea sanoa, olisiko se tuohon edes teoriassa teknisesti soveltuva. Melko pienimäärä voisi nostaa tiheyden veden tasolle. Alholi kyllä yleensä huonontaa nopeasti suolojen liukoisuuksia.