Help! Vilpin liittäminen aurinkokierrukalliseen 2000 l varaajaan

Mikki

Hyperaktiivi
Ero tulee isosti kuitenkin siitä, että onko pakko polttaa puita vai ei.

Kun Suomussalmella -30C leivotaan mittariin, on VILP ikijäässä ja tuotto 0,00kWh. MLP jauhaa edelleen 8-20kW tms COP 3:lla ehkä.

Tunnelmointiin voi ehkä takkaan pari klapia heittää, mutta mikään pakko ei ole.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Niin, COP riippuu tuottolämmöstä. Keruun lämpötilakin on tuolloin varmasti pakkasella. Säästö riippuu puunhinnasta. Tietysti jos on ostettu joku palvelu, joka vastaa puukattilasta, tilanne on vähän toinen.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Sinänsä ei haittaisi vaikka täystehoisen MLP kanssa voisi jättää puukattilan kuitenkin. Varalämmitys ja jos puuta on saatavilla, niin kovilla pakkasilla voi hyvin käydä muutamat pesälliset polttamassa.

Se ei tunnu raskaalta kun ei ole mitään pakkoa tehdä sitä.

Onhan aloittaja sen huomannut, että MLP, jossa varaajaa ei ole, on aika pieni boksi. Ei mikään jääkaappi. Esim CTC Ecoheat on 76cm korkea.
 
Viimeksi muokattu:

Bakkis

Jäsen
Empä ollu vielä mistään tommosia huomannu! Onko tuossa tai jossakin nuissa pienemmissä kuitenkin käyttöveden priimaus valmius?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Empä ollu vielä mistään tommosia huomannu! Onko tuossa tai jossakin nuissa pienemmissä kuitenkin käyttöveden priimaus valmius?

Luulisin että se 60-100l tulistin on järkevä olla sähköllä. Isoon varaajaan vain lämmityksen mukaista vettä lämpöpumpulla.

Yksinkertaista ja toimintavarmaa.
 

roots

Hyperaktiivi
Empä ollu vielä mistään tommosia huomannu! Onko tuossa tai jossakin nuissa pienemmissä kuitenkin käyttöveden priimaus valmius?
Kyllä niisä matalissa on LV teko mahdollista erilliseen pönttöön tai johonkin hybridivaraajaan...sinun tapauksessa erilliseen tai sitten se LV varaajalla oleva malli.

Tulistinta et tarvitse.

Arvauksena tarviit 800m keruuta tai ehkä paremminkin 2*400m.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Arvauksena tarviit 800m keruuta tai ehkä paremminkin 2*400m.

Mitä ihmettä sä höpiset? Savessa lähemmäs kilometrin verran putkea vai... Talossa jossa on aurinkokeräimet ja puukattila?

Enpä Tomppelin mitoituksista tuollaisia helposti löydä, vaikka on rajusti isompiakin taloja mitoitettu.

Tämä aloittajan talo on 100m2 (!!!) kooltaan. Turhaa pelottelua nyt.
 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
Mitä ihmettä sä höpiset? Savessa lähemmäs kilometrin verran putkea vai... Talossa jossa on aurinkokeräimet ja puukattila?

Enpä Tomppelin mitoituksista tuollaisia helposti löydä, vaikka on rajusti isompiakin taloja mitoitettu.

Tämä aloittajan talo on 100m2 (!!!) kooltaan. Turhaa pelottelua nyt.
Tiedoksi nyt vaan että Neliöt ei ratkaise mitään vaan energian kulutus.
Sitten jos tehdään lisäeristystä tjms niin asia muuttuu, eli pienennetään energian kulutusta muutoin.
Aurikokeräimetkään ole ikuisia, niiden tuotto myös mukaan letkun pituuteen ettei tarvii kaivella uuvestaan kun ne antautuu...
 

Mikki

Hyperaktiivi
Nimenomaan.... 15m3 puuta on riittänyt yksinään lämmittämään talvet. Aivan höpönlöpönhöpöä, että 2x400m putket tarvitsisi. Sen verran paljon tomppelin mitoituksia olen selaillut, että joku käsitys piirien pituuksista on.
 

Mikki

Hyperaktiivi
No selailinkin taasen sitä, en vieläkään löytänyt 2x400m putkia saveen. Ja edelleenkin se 300m on pop -30C pakkasilla, jos verrokkina on VILP. EIkö muka ole?
 

VesA

In Memoriam
Ei se taida tuon talon lämmitykseen riittää, mutta kai se ILVEn päihittää tuollakin

Voi maankin aika kylmäksi vetää tiukan paikan tullen, ei siinä kovaa rajaa ihan heti tule kun ison maaköntsän jäädyttäminen antaa aika paljon energiaa. COPpi sitten kärsii. Sama se on näissä mitoitukissa: ei se lopulta niin tarkkaa ole. Aivan liian pieni kaivo on paha kun se rutistaa putket jäätyessään. Tuo minun Vaillant rupeaa oletusasetuksilla hätäilemään -10C vedestä.

Tomppelinkin mitoitukset ovat silleen aika sinnepäin. Latasin aikoinaan sen excelin - kyllä se tälle talolle antoi ihan liian pienen mitoituksen.
 

Mikki

Hyperaktiivi
No joo tämä lähtee vähän laukalle taas. Kuten aina.

Alunperinhän siis oli ajatus, että lämmitystä voidaan tukea -20C jälkeen puulla, eikä sitä koettu ongelmaksi. Siksi VILP oli tai on harkinnassa.
Sen jälkeen kävi ilmi, että MLP on mahdollinen ja varmaan järkeväkin.

No jos alkuperäinen ajatus pidetään, ei MLP tarvi olla täystehoinen. Se kuitenkin auttaa vaikka -50C lämmöillä, toisinkuin VILP. Tuosta se 300m putki tuli minulle heittona. Varmaan 400m putken laittaa samalla vaivalla.

Sitten homma käväisi täystehoisen MLP:n puolelle, kun aloittaja luuli että MLP ei mahdu, vaan pitää poistaa puukattila. No sitten tuli tieto, että ei ne MLP:t kovin isoja olekkaan, että ehkä se puukattila voi jäädä.

Eli eli... mitä siis halutaan? Sen mukaan sitten putket ja pumput.
 

pökö

Kaivo jäässä
Eli eli... mitä siis halutaan? Sen mukaan sitten putket ja pumput
Aiemmin jo sanottiin että jos MLP niin puukattila joutaa eläkkeelle.

Ei kai niin hullua olekkaan että rakentaa puolitehoisen maalämmön kun samalla vaivalla ja melkein samalla kustannuksella tekee täystehoisen
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ei kai niin hullua olekkaan että rakentaa puolitehoisen maalämmön kun samalla vaivalla ja melkein samalla kustannuksella tekee täystehoisen

No ei tietenkään. Kyllä kunnollinen keruupiiri kannattaa laittaa, jos lähtee pihaa kaivamaan auki. Mutta ei nyt mitään järjetönkään kannata lähteä hakemaan.

Onko joku palstalla kaivanut 2x400m putket savimaahan 100m2 talolle? Tai edes kuullut moisesta. Menee aivan kirkkaasti yli kaiken sen, mihin olen törmännyt. Eli kyllä totuus jostain 300m ja 800m väliltä löytyy. Ei kummastakaan ääripäästä.
 

Killi10

Aktiivinen jäsen
Jos puut olivat pinomotteja, ei kiintoa, niin silloin 2*400m on overkill. Normikulutuksilla 2*250m pitäisi riittää oulun korkeudella. Oma paljon isompi harakanpesä siirrettynä tuonne antoi bergheat 750m savimaassa. Täällä etelässä riittää 600m.
 

Bakkis

Jäsen
Vaakakeruupiiri, kostea savi, 563 metriä = 2 x 300 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,4 m 20 kPa = 0,2 bar
... Tuollainen arvio tuli Ml foorumilta tomppelilta ja tuo on toteutettavissa.
 

pökö

Kaivo jäässä
Vaakakeruupiiri, kostea savi, 563 metriä = 2 x 300 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,4 m 20 kPa = 0,2 bar
... Tuollainen arvio tuli Ml foorumilta tomppelilta ja tuo on toteutettavissa.
No tuo tuntuu sopivammalta.
Kuinka tehokasta konetta tarjos?
 

Adamooppeli

Vakionaama
9kW näkyy olevan Tomppelin laskelmassa.
Jos invertteri kiinnostaa niin tähän käy, esim. Nibe F1255-12 B0/50W antaa ulos ~ 2,5 kW - 10 kW, AIT PWZSV122H3S antaa ulos B0/55W ~ 2.5 kW - 12.5 kW , Thermia, Wiessman.
 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
Vaakakeruupiiri, kostea savi, 563 metriä = 2 x 300 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,4 m 20 kPa = 0,2 bar
... Tuollainen arvio tuli Ml foorumilta tomppelilta ja tuo on toteutettavissa.
Oliko tuossa mukana keräimien tuoton varaus, onko tiedossa paljonko sieltä vuoteen tulee?
 

Harrastelija

Vakionaama
Välikommenttina että on hieman hämäävää puhua ”Oulun korkeudesta”.
Tuolla korkeudella itse Oulu on meren rannassa ja esim Suomussalmi melkein Siperiassa.....
Puhutaan siis ihan erilaisista pakkaskeleistä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Minkäslaisia pakkasia tuolla Suomussalmella on ollut ? Täälläkin -40 °C on mahdollista, joskin harvinaista eikä enää vuorokausikeskiarvona taida toteutua koskaan. Lämmityksen hoitaminen kokonaan lämpöpumpuilla menee etelään verrattuna haasteellisemmaksi, kun mennään pohjoiseen päin. Huipputeho kasvaa, maaperä ja kallio kylmenee. Vaikka tuo -36 °C mitoitus varmaan normitalveen riittää, eikös tuolla saata olla ajoittain kylmempääkin? Sillä vaan mietin, että ennen kuin se puukattilan hävittää, pirtti pitänee saada kuitenkin pidettyä lämpimänä. Puukattilaa ei varmaan kannattaisi maalämmön kaveriksi uutta laittaa mutta jos toimiva sellainen jo on, en hopulla sitä hävittäisikään ainakaan tuolla mitoituksella.

Pintakeruupiiri routii väistämättä noilla korkeuksilla ja keski- ja kevättalvella ja lämmönkeruupiirin ympärys on tukevasti roudassa. Hyvä puoli on, että pintakeruupiiri lämpenee joka vuosi eikä kylmenemistä enää toisen talven jälkeen tapahdu, jos piiri on oikein mitoitettu ja routa ehtii sulaa pois. Jos on jotain kasvimaasuunnitelmia, lämmönkeruupiirin päällä ei tunnetusti oikein mikään viljely onnistu. Nurmikko siinä kyllä hyvin kasvaa ja nurmella se olisi parasta pitääkin, jotta lämpenee kesällä. Savimaassa putkien kohdat nousevat todennäköiseti roudan vaikutuksesta koholle, joka sitten kesällä sulaa ja laskeutuu.

VILPiin verrattuna maalämmön suurin etu on energiakattavuus vuoden ympäri laskettuna. Pohjoisessa VILPin vaatima tukilämmitys kasvaa ja varmaan kylmien talvien kylmimpinä kuukausina puukattila muodostuisi VILPillä pääasialliseksi lämmön lähteeksi. Jos tuon tukilämityksen voi hoitaa edullisesti puukattilalla, se kääntyy tavallaan säästöksi ellei jotain periaatteellista estettä sen käytölle ole. Jos ainut keino on sähkövastus, pohjoisessa koko lämmityksen COP rojahtaa VILPllä roimasti, jos tukilämmitys lasketaan COPiin mukaan. Puhuttaessa pelkästä pumppauksen COPista, ero kapenee reippaasti, sillä VILPin ei tarvitse tehdä niitä korkempia lämpötiloja ollenkaan. Se maalämmön COP voi olla kevätpuolella jo aika kuralla, kun maasta tuleva litkukin on jo tukevasti pakkasella ja koneelta lähtevä vielä kolme astetta tuon alle. Etelässä nuo keruut saa pysymään reilulla mitoituksella ympäri vuoden plussan puolella mutta Suomussalmella tuo ei ole mahdollista.
 

Bakkis

Jäsen
Eipä oo lukemien muodossa tietoa tuosta aurinkokeräimien tuotosta. Kesällä nostaa jos perkkäisiä aurinkopäivä esim. 4 peräkkäin tuon 2000 l pytyn 70 asteeseen luovutuskierrukkaan asti joka on varaajan alalätyn alla. Ja pakkasia täällä voi olla joskus 40 astettakin mutta nykyisin 30 astetta viikon ajan ylittävät pakkaset alkavat olla harvemmassa mutta poissuljettua esim. viikko tai kaksi sellaisia nykyvuosinakaan ei ollenkaan tietenkään ole. Nuo keruuputket tulisi pihaalueelle joka kauttaaltaan talvisin lumen peitossa jota täällä meillä riittää ja lumenpaksuus vaihtelee metrin kahtapuolen. Tuo puukattila ois kaikkien pumppuvaihtoehtojen kanssa hyvä apu tai ainakin hyvä vara. Tilanpuute vaivaa vaan maalämmön kanssa jos pitää pumppu saada lattiakaivolliseen tilaan? Voiko noihin Tomppelin laskelmiin nojaten siis luopua puunpoltosta ja kattilasta kokonaan vai millaisen järjestelmän se vaatii?
 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
Eipä oo lukemien muodossa tietoa tuosta aurinkokeräimien tuotosta. Kesällä nostaa jos perkkäisiä aurinkopäivä esim. 4 peräkkäin tuon 2000 l pytyn 70 asteeseen luovutuskierrukkaan asti joka on varaajan alalätyn alla.
Onhan se sitten vähän vaikee tietää jos ohjaimessa ei oo mitään tuosta arvoituna.
Putkien määrän kautta voi jotain kuvitella + suunta + oliko sillä joku datalehti / maahantuoja tjms tietolähde?
Mitens aikaisin keväällä ne herää ja syksyllä lopettaa?
 

Bakkis

Jäsen
Muuta tietoa en osaa antaa kuin putkia on 72 kpl ja mykkiä kuukausia on marras joulu ja tammikuu syys loka ja helmikuu aika marginaalista toimintaa. Maaliskuun lopulla jo täydellä paisteella tuottaa sen mitä samaanaikaan -10 asteessa sillä hetkellä kuluttaa. Suunnattu etelään.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä tuo maapiiri pitäisi riittää täystehoiseen MLPhen. Se maapiiri saa hyvin levätä ison osan vuodesta ja kuten tuossa aiemmin mainittiin ei se maapiirin mitoitus niin justiinsa tarkkaa ole.

Ja tuollainen 2*300m piiri savimaassa on jo todella hyvä vaikkei aurinkokeräimiä olisikaan.

Ei muuta kuin hommiin. Putket tontille ja talkoovoimin niiden hautajaisia järjestämään. Kun se on tehty niin voitte jo onnitella itseänne... Yliylivoimaisesti suurin työ on sitten tehty.
 

Bakkis

Jäsen
Voisi tuohon sen 800m :kin kohtuudella saada jos sille on selkeästi perusteita? Eihän tuo oisi tarvikkeissa kun n. 500e lisää?
 

Mikki

Hyperaktiivi
No pidempi piiri on johonkin rajaan asti aina parempi. Tuo vajaa 600m savimaassa on jo aika paljon, että jos laitat 800m niin sitten sijoita toinen 500€ lisää ja ota 12kW pumppu.

Sitten on taatusti hyvä ja puukattilan voi varmasti heivata kiertoon. Uskon kyllä että niin voi tehdä 600m piirilläkin.
 

pökö

Kaivo jäässä
Lämpöpumpun manuaalista kannattaa huomioida onko liuospumpulle ilmoitettu joku maximi keruupiirin pituudelle.
Hämyisesti muistelen että esim minun 6kW pumpulla se olisi 400m.
Varmaan laitekohtainen juttu.
 

Andres

Aktiivinen jäsen
Vaakakeruupiiri, kostea savi, 563 metriä = 2 x 300 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,4 m 20 kPa = 0,2 bar
... Tuollainen arvio tuli Ml foorumilta tomppelilta ja tuo on toteutettavissa.
Kostea savi lämmönjohtavuus recommended 1,6 W(m*K)
Kuiva savi recommended 0,4 (min 0,4 max 0,9) W(m*K)
esimerkiksi savi-soraa (marl) recommended 2,1 W(m*K)
tai Granite recommended 3,4 W (m*K) -reiän tapauksessa

Pitää kyllä naapurilta kysyä miten maalämpö savessa toimii.
Jos savi ei ole märkä sitten on projekti vaikeuksissa.

Lämpöpumpun manuaalista kannattaa huomioida onko liuospumpulle ilmoitettu joku maximi keruupiirin pituudelle.
Hämyisesti muistelen että esim minun 6kW pumpulla se olisi 400m.
Varmaan laitekohtainen juttu.
Liuoksen virtaus pitää olla riittävän nopea - "turpulenttinen virtaus "
Jos on vaikka yli 400 m sitten pitää olla tehokkampi liuospumppu.
 

Bakkis

Jäsen
Miten sen voin määritellä luotettavasti onko savi märkä? Onko heittää jokin keino tai tarkempi määritelmä?
 
Back
Ylös Bottom