Kellarinlämmittäjän VILP tulokset

[Kellarinlämmittäjä]

Eli käännettynä se olisi tämän näköinen

 

[VesA]

Oletkos muuten kokeillut mitä tapahtuu jos sen kellarinlämmityksen pysäyttää - tuo minun kellarini oli 12C kesät talvet, mutta sitten sitä alettiin pitää ILPillä jossain 20C tienoilla. Jossain vaiheessa sen laitto lämmitykselle elokuisen kosteudenpoiston jälkeen unohtui. Ja siitä on jo muutama vuosi. Ei se 12C ole palannut, hitaasti tuo kylmenee. Täytyykin mitata jossain välissä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Se jähtyy kesälläkin, ehkä jonnekin 15 °C tienoille mutta voi olla että ei loppukesästä enää tuohon puotoaisi. Toinen on, että asuinkerroksen lattioita on vähän vaikea saada lämpimäksi talvella, jos kellarissa on kovin kylmä. Kellarissa pelkona on kosteus, varsinkin kesällä.

Kun kellarin lämmityksen katkaiseen, lämpötila putoaa heti semmoisen vajaan yhden asteen mutta sen jälkeen hitaasti. Heinäkuussa tuo on ollut kylmillään useinkin kun ei ole ukkosen vuoksi uskaltanut jättää pumppua päälle.

 

[Kellarinlämmittäjä]

kellarini oli 12C kesät talvet

Ulkoilman kastepiste tahtoo olla kesällä pitkiä aikoja jo yli +12 °C, ajoittain jopa 20 astetta Miten tuon kellarin kosteustasapaino pitää sinulla?

Minulla kellarin lämpötila seuraa jossakin määrin ulkolämpötilaa. Kesällä saan sinne päälle 23 °C, syksyllä ja keväällä noin 22 ja talvella se on vain jotain 21 ja risat mutta putoaa kovimmilla pakkasilla jopa lämmitettäessäkin tuon alle. Autotalliin en saa enää 10 asteen pakkasella kuin nipin napin 15 astetta. Kellariin menee vain kaksi rinnakkaista yksiputkipiiriä pattereille, paluu on kylmä ja ainut tapa saada lisää lämmintä olisi saada vettä kiertämään enemmän. Kolmas piiri pannuhuoneen seinän taakse sijoitetulle pystypatterille on ollut mielessä.

Kosteutta olen seurannut ja nyt tänä talvena myös radonia. Tuuletus vaikuttaa radon pitoisuuteen kuten oli oletettavaa. Kosteuden muutokset ovat hyvin hitaita, viikossa tuskin näkee neulan liikahtavan.
Talvella kosteus on tippunut viimevuosina 40 %:iin mutta tuota en ole vielä tänä talvena saavuttanut.
Kesällä kosteus nousee tyypillisesti noin 60 %, elokuussa hiukan jopa ylikin lämmityksestä huolimatta.

Kuivuri olisi tietysti yksi mahdollisuus. Tuo lämmitys on siinä mielessä hyvä, että se on ainut kuviteltavissa oleva keino, joka parantaa sen kellarin käyttökelpoisuutta eikä tuota edes mitään melua. Kuivuri ei sitä tekisi, vaikka pitäisikin sen kuivana. Olettaisin, että kuivurit mys kuluttavat aika tavalla sähköä ja varsinkin kesällä tuo lämpöpumppu saattaa olla jopa energiatehokkaampi, ainakin se on hiljainen ja on siitäkin jotain arvoa että se kellari ei toisaan ole kylmä.

 

[VesA]

Ulkoilman kastepiste tahtoo olla kesällä pitkiä aikoja jo yli +12 °C, ajoittain jopa 20 astetta Miten tuon kellarin kosteustasapaino pitää sinulla?

On siellä kosteaa kesällä ja vähän talvellakin, minulla on siellä kosteus- ja radongeneraattori: siellä on iso märkä alue maapohjalla aika keskellä taloa. Pitäisikin niitä radoneita mitata, ei ole tullut mittaria hankittua. Talon alle on kaivettu kellari jälkikäteen.. ja jostain syystä yksi ehkä 10m2 'huone' on kaivettu vähän laiskasti ja lattiakin on tekemättä - ja sinne on kasattu isommat kivet joita on tullut vastaan. Tilaan luukku joka ei ole mitenkään tiivis.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Maaliskuulta ei erityistä.

 

[Adamooppeli]

Pollucomin asennukseta en ole löytänyt kuvia? Miten pollu ja toinen anturi on käytännössä asennettu? Mikä pollucom tyyppi ja vuosimalli on kyseessä?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tässäpä on kuva PolluComista. Selviäisikö sen tyyppi tuosta kuvasta ? Anturi on paluuputkessa juuri ennen sen liittymistä kattilasta "lähtevään" putkeen. Pollulta tulee virtaus ylhäältä alas. Ylimäärä virtaus menee alas kattilaan ja vaakasuoraan lähtee lämmitykseen. Koko lämmitysjärjetelmän kaavio on käyttökertomuksessa. Anturi ei ui virtaavassa vedessä niin kuin sen aivan oikeaoppisesti pitäisi vaan se on kuivassa taskussa kuparitahnan kanssa. Itse Pollu on puolisentoista metriä kattilasta koneen suuntaan, vaakaputkessa.

Ja se anturi

Kattila on siis 50 senttiä tämän anturin alla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Aurinko taisi kääntää kylmän kylkensä tänne päin huhtikuussa. Lohdullista, että tulos kuitenkin vastaa aika hyvin kuukauden keskiläpötilaa. Käynnissä on pidetty arkipäivisin taukoa aamupäivisin ja iltaisin kiertopummpujen kello-ohjauksen avulla. Tästä syystä päiväpumppaus on jonkin verran vesittynyt.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Toukokuussa saavutettiin sellainen merkkipaalu, että koko alkuvuoden pumppaus COP pinnisti 3:n rajan puhki. Alkukuusta kylmää, loppukuusta lämpimämpää.

 

[korsteeni]

Tuntematta ja tietämättä ollenkaan talouttasi tein leikkimielisen vertailun toukokuun kulutuksista kylläkin tietämilläni oikeilla luvuilla kun huomasin tämän piirakkasi.
- meillä kokonaisenergiankulutus oli toukokuussa 1631kWh
-ostettu sähkö 78kWh
-aurinkopanelit 1379kWh
-puilla 364 kWh, vähensin tästä varaajassa käytettävissä olevan energian 190kWh

jos investointeja ei oteta huomioon, ehkä minun kalliit harrastukset ei olekkaan niin kalliita.....rahallisesti kympillä kuukausi

 

[Kellarinlämmittäjä]

Täytyy sanoa, että hyvin olet paneeleilla saanut energiantarvetta katettua. Toukokuussa olisi aurinkoa täälläkin piisannut. Tuo VILP on kyllä ollut aika mato peli, ottaen huomioon hinnan ja saavutetun tuloksen. Seuraava askel olisi sitten saada tuota sähköä jotenkin aikaiseksi mutta se ei kyllä ole kauhean helppoa. Nyt kesällä tuo VILPin osuus sähkön kulutuksesta putoaa ja veden tulistus suorasäköllä pilaa koko homman. Syksyn kevään tuo näyttää oikein komealta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kesäkuussa lämmin sää pudotti myös kellarin lämmitystarvetta. Pumppauksen COP jäi olosuhteisiin nähden vaatimattomaksi, koska pyynti oli korkeampi (40 °C), jotta veden haalistus toimisi tehokkaammin. Veden tulistuksen kulutus putosikin noin 50 kWh:lla. Kellarin lämmitys on ollut päällä vain noin puolet ajasta (illasta-aamuun), koska korkeammalla tuottolämpötilalla lämmitys on ollut näinkin riittävä.

Vaikuttaa, että tuo kellarin lämmitystarve on sen verran suuri, että kulutus menee kuta kuinkin tasan eli kokonaisuudessaan tilanne ei muuttunut. Sen minkä veden lämmityksessä säästi, hävisi pumppaukseen. Kesäkuun lämpötilalla pumppaus COP olisi pitänyt olla noin 5, jos pyynti olisi ollut normaali 35 °C.

Sähkön kulutus oli kokonaisuudessaan hiukan alle kesäkuu keskiarvon. Jäähdytystarve taisi säästyä sillä, että ilmanvaihtokone on ollut melkein koko kuukauden seis, kun helteellä on ollut ILP jäähdytyksellä ja muulloin ikkunoita auki.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Heinäkuussa oli otolliset kelit: lämmintä ja kosteaa. Tulos vastaa hyvin kuukauden keskilämpötilaa ja kellarin lämmitys oli pienellään vuorokauden ympäri. Ympärivuorokautinen pumppaus voi kostautua hiukan sähkön hinnassa. Myyntiesitteen mukaan COP5,2 pitäis tulla jo +7°C:ssa mutta pääasia että tulee jossakin lämpötilassa. Olettaisin, ettei lämpötila olle käynyt koko heinäkuun aikana 7 asteessa. Sulatuksia ei liene ollut, ainakaan niistä ei ole mitään vähennetty.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Elokuu pulkassa ja puoli kuuta uusitulla Pollulla. Tulos erittäin siedettävä vaikka päväpumppausta ei ole päässyt harrastamaan korkeiden sähkön päivähintojen vuoksi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Syyskuu hyvin vauhdissa ja on päässyt harrastamaan päiväpumppausta.
PumppausCOP.....................................5,4
Sisältäen veden tulistuksen COP...4,2
Järjestelmä COP...................................4,0

Tavoitteena, että pumppauksessa pääsisi nyt tuohon yli 5:een syyskuussa. Yöllä vaikuttaa käyvän noin 5:n COPilla, kun lämmitys menee kellariin ja päivällä tulee noin 6, kun iltapäivällä lattioita lämmittää. Vaikuttaa, ettei poikkea tulos siitä, mitä on hetkellinen mittaus. Jotta tuon 5.n saisi puhki syyskuussa, pitäisi olla päivisin kohtuullisen lämmintä. Tulee nätti piirakka ellei lässähdä räntäsateisiin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Nyt on tullut tehtyä jonkin verran mittauksia uuden Pollun kanssa. Ei vielä aivan saa kunnollisia käyriä noista tuloksista, mutta näyttäisi aika selvältä, että +10 °C tienoilla paras COP tulee suunnilleen 35 rps käyntinopeudella. Tuolloin lämmitysteho on 10 kW paikkeilla. Minimikieroksilla 20 rps COP putoaa melkein pykälän tuosta optimista, mutta käynnistyksen jälkeisellä 50 rps pyrähdyksellä jää vain hiukan alle optimin.

Kovin pitkään tuota lämmintä ei saa uppoamaan mihinkään 10 kW teholla. Kannattaa kuitenkin selvästi pyrkiä keskittämään tuota lämmitystä jotenkin intensiivisempiin jaksoihin (ja päivän lämpimimpään aikaan, luonnollisesti). Katkonainen käynti tuottaa jopa paremman tuloksen kuin hissuttelu minimillä.

Pollun näyttämästä muuten sen verran, että vaikuttaa siltä, että Pollun pomppivan tehonäytön ylemmät tulokset ovat paremmin linjassa hetkellisen tehon kanssa. Koska virtaus on minulla vakio (CTC ajaa latauskiertopumppua käynnin aikana vakiopyynnillä) saan vertailevan tehotuloksen latauskierron Δt arvosta. Mitä enemmän jossakin pisteessä on vaihtelua tuossa Pollun tehonäytössä, sitä kauempana ne alemmat arvot ovat latauskierron Δt:n mukaan lasketusta tehosta.

 

[iqo]

Katkonainen käynti tuottaa jopa paremman tuloksen kuin hissuttelu minimillä.

Minä olen myös alkanut uskomaan, että lämpöpumppujen suunnittelijat ovat huomanneet (tai laskeneet) tämän ja siksi moni pumppu ei taivu pienille kierroksille. Kyllä kai sitä kompuraa voisi pyörittää taajarin avulla vaikka mitene hitaasti, mutta COPin optimoismiseksi näin ei monenkaan merkin koneissa tehdä, vaan antoteho tahtoo karata kun ulkona on otimiolosuhteet.

 

[VesA]

Minä olen myös alkanut uskomaan, että lämpöpumppujen suunnittelijat ovat huomanneet (tai laskeneet) tämän ja siksi moni pumppu ei taivu pienille kierroksille. Kyllä kai sitä kompuraa voisi pyörittää taajarin avulla vaikka mitene hitaasti, mutta COPin optimoismiseksi näin ei monenkaan merkin koneissa tehdä, vaan antoteho tahtoo karata kun ulkona on otimiolosuhteet.

Siinä on monta juttua - paisari ei ehkä säädy, scrollikompura ei sovi pienille kierroksille ja se tavara minkä tehontarve ei riipu kompurasta vie vakiosti. Tai vehje on muutenvaan tössitty. Klassinen esimerkkini on FD25/35 pari - 35 taipuu pienemmille kierroksille kuin 25 JA sen COP on samaan aikaan parempi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ei voinut yhdistellä mittaustuloksia, kun olivat sen verran eri lämpötiloissa mitattuja. Tässä on nyt annettu himmailla 50 rps -> 20 rps kosteana syyspäivänä. Lämpötila muuttui noin asteen verran. Tuottolämpötila on 35.0...35,5 °C. Parhaiten potki noin 30 rps käyntinopeudella. Kun kiertopumput laittoi käyntiin, niin kohta sopivasti kierrokset hiljalleen tippui ja siitä vain lukemat ylös. 29 rps alle ei laskenut ennen kuin laittoi kellarin lämmityksen tauolle niin siihen tuli pieni aukko käyrään. Keltaiset pisteet ovat Pollun antamia lukemia. Pollun lukema on pomppivista tuloksista ylempi tai se joka siinä pääasiassa näyttössä oli. Latauskierron lämpötilan noususta laskettu teho on 2,1 kW/aste ja käyrät on piirretty tämän mukaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tässä vielä sama vähän viileämmässä. Noin +9 °C:ssa pääsee komeasti yli 5:n COP:iin jos kone saa käydä reilusti minimiä kovemmilla kieroksilla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuottolämpötilassa pitäisi tunnetusti pysyä alhaalla. Tässä latauskierron lämpötilan nousu oli keskimäärin 6,7 °C. 50 rps taas on pienin arvo, mihin tuon käynnin voi rajoittaa ja saada näin ollen tämmöisen käyrän aikaiseksi.

 

[jmaja]

Siis parhaimmillaan pääsee tuolla 35 RPS paikkeilla n. 45% teoreettisesta maksimista. 50 RPS on sitten enää 35% paikkeilla. Vertailun vuoksi MLP:t pääsevät n. 55%. Tuleeko ero sitten pääosin kompurasta vai lämmönsiirrosta ilmaan puhaltimineen? MLP:lle 0/35 COP on tyypillisesti 4,8. 10/35 sitten jo 6-6,5.

 

[Espejot]

MLP:lle 0/35 COP on tyypillisesti 4,8. 10/35 sitten jo 6-6,5.

Tyypilliseti keeruuneste ei ole 10C jos tarve on 35C vedelle

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuleeko ero sitten pääosin kompurasta vai lämmönsiirrosta ilmaan puhaltimineen?

Tämän minäkin haluaisin tietää! Minulla ei ole noihin koneen sisäisiin asioihin oikein käsitystä eikä mitään otetta niitä säädellä, eikä juuri keinoja mittailla.

Osaatko tätä tulkita? Miten tuo rivi S/H olisi tulkittava ?
Puhaltimen ohjauksen kohdalla tuo näyttö usein vähän sekoaa, jos ei muista sitä virkistää. Se on yleensä 40%, sitten pakkasella enemmän ja ihan pienin portain se nousee. Noin 3 asteen lämmön aleneman ilmavirralle koneen läpi olen usein mitannut. Latauskiertopumppua voi säätää valikosta mutta Setä ei sitä itse säädä esim. lämmityskäynnin tehojen mukaan.

 

[jmaja]

Tyypilliseti keeruuneste ei ole 10C jos tarve on 35C vedelle

Kai se suunnilleen yhtä todennäköistä on kuin ulkona on 10 C ja tarve 35 C vedelle? Tuo nyt vaan on lähimpänä tässä esitettyjä mittauksia. Eipä sitä 10 C ulkoilmalla juuri tehojakaan tarvita.

 

[jmaja]

Tai ei kai tuo niin mahdoton tilanne ole patterilämmityksellä. Kaivo jäähdytyksen jäljiltä 10 C, mutta ulkona pakkasta. Vielä helpommin ehkä, jos on vaakakeruu tai oteaan merestä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vertailun vuoksi MLP:t pääsevät n. 55%.

Kuinkahan korkeaan tehokertoimeen näissä olisi mahdollista päästä, jos lämpöpumppu rakennettaisiin piittaamatta käytännön realiteeteista? Onkohan tämmöisiä missään rakennettu edes koemielessä? Tuskin nuo häviöt pumpuista ja puhaltimista yksin tulevat, vaikka ne toki välttämättömiä ovatkin. COP ei niin kauheasti enää nouse, vaikka kesäpäivänä voi olla lähemmäsksi 30 lämmintä ja se lämpötilannosto jää tuolloin vain muutamaan asteeseen? Lähtökohtaisesti parantamisen varaa siisi olisi.

Sähkömoottorin hyötysuhdehan on hyvä, reilusti yli 90%. Esim. polttomoottoreissa heikko hyötysuhde on jo paremmin ymmärrettävissä, kun lämpöä karkaa moottorin rakenteisiin ja sitä joudutaan rutosti jäähdyttämään eikä tälle ole oikein mitään tehtävissä. Suurissa tuulimyllyissäkin päästään hyvin lähelle teoreettista hyötysuhdetta ( 16/27 ) ainakin optimipisteessä.

 

[iqo]

Kylmätekniikasta juuri mitään ymmärtämättömänä veikkaan, että ero VILP ja MLP välillä tulee siitä, että MLP:n toiminta ohjausalgoritmeineen on mahdollista optimoida paremmin, koska se toimii paljon rajatummassa olosuhdeikkunassa. Höyrystyminen tapahtuu lämmönvaihtimessa, jossa toisella puolella olevan liuoksen lt vaihtelee yleensä alle 10 astetta. Komponentitkin on ehkä osattu valita paremmin tätä silmällä pitäen.

Sitä en tiedä yhtään, millaisia kompromisseja VILPissä täytyy ohjauslogiikassa ja komponenttien valinnassa tehdä siitä syystä, että höyrystin toimii jopa yli 40 asteen lämpötilaikkunassa. Jotain vaikutusta tällä täytyy suunnittelun kannalta olla.

 

[jmaja]

Sähkömoottorin hyötysuhdehan on hyvä, reilusti yli 90%.

Ei ole noin hyvä. Tai on erikoistapauksissa, lähinnä suurissa kokoluokissa. 80-90% on jo kova tavoite noissa lämpöpumpuissa käytetyissä moottoreissa. Usein myös puhutaan vain maksimihyötysuhteesta, johon päästään vain kapealla toiminta-alueella ja varsinkin pienellä teholla hyötysuhde voi romahtaa.

Noissa käytetyissä 0,1-3 kW moottoreissa paras mahdollinen IE4-luokka vaatii vain 70% (120 W) - 90% (3 kW) hyötysuhteen. Invertterikoneilta vaaditaan vain IE2 ja muilta IE3.

Suurissa tuulimyllyissäkin päästään hyvin lähelle teoreettista hyötysuhdetta ( 16/27 ) ainakin optimipisteessä.

Mikä on hyvin lähelle? 80% on kai parhaiden taso nykyään eli saavat 47% tuulienergiasta talteen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Sitä en tiedä yhtään, millaisia kompromisseja VILPissä täytyy ohjauslogiikassa ja komponenttien valinnassa tehdä siitä syystä, että höyrystin toimii jopa yli 40 asteen lämpötilaikkunassa.

Eikös ainakin noita kompressoreja ollut ihan samoja sekä VILPeissä että maalämpökoneissa. Muistelen täällä joskus tuosta keskustellun.

Noissa käytetyissä 0,1-3 kW moottoreissa paras mahdollinen IE4-luokka vaatii vain 70% (120 W) - 90% (3 kW) hyötysuhteen.

Onhan tuo 70% aika heikko, joskaan 3 kW ei nyt VILP ja MLP rintamalla kovin ihmeellinen sähköteho vielä ole. Tuo 70% tekisi tietty jo melkoisen loven ja selittäisi pyöreästi puolet tuosta tehokerroin lovesta. Invertterikin aiheuttaa häviötä mutta sen edut sitten taitaa olla muualla.

 

[kotte]

Suurimmat häviöt taitavat tulla itse kompressorista, eli kun kaasua puristetaan, lämpö kehittyy puristettavassa kaasussa (ja tarvittava työ perustuu tuon kaasun ominaisuuksiin puristettaessa), mutta lämpötila sitten tasaantuu eri rakenneosiin ja puristettavan kaasun osalta lähempänä seiniä oleviin jäähtymiselle alttiisiin kaasuosuuksiin. Myös puristuksen syklisyydellä on asiassa osansa. Sen päälle tulevat kaasun painehäviö ja pyörteily. Noiden häviöiden luonne on, että vaikka ne muuttuvat lämmöksi, ne lisäävät kompressorin aiheuttamaa kuormaakin jokseenkin sellaisenaan (noiden osalta siis COP == 1).

 

[Espejot]

Kai se suunnilleen yhtä todennäköistä on kuin ulkona on 10 C ja tarve 35 C vedelle? Tuo nyt vaan on lähimpänä tässä esitettyjä mittauksia. Eipä sitä 10 C ulkoilmalla juuri tehojakaan tarvita.

Sanoisin että 10C keruupiirin lämpötila ei ole kovin tyypillinen. Sen sijaan 10C ulkona on aika tyypilinen ulkolämpötila tiettyyn aikaan vuodesta. Muutenkin tämä COP vääntö on vähän turhaa kun se ei kuitenkaan korreloi kulutusta kuin korkeintaan sinne päin. Meillä esim syyskuussa laski sekä kulutus että COP.

 

[pökö]

Sanoisin että 10C keruupiirin lämpötila ei ole kovin tyypillinen. Sen sijaan 10C ulkona on aika tyypilinen ulkolämpötila tiettyyn aikaan vuodesta

Mutta kukapa tarvii +10 asteessa 35 asteista vettä lämmitykseen, varsinkaan lattialämmitykseen, tarviiko kukaan?

Muutenkin tämä COP vääntö on vähän turhaa kun se ei kuitenkaan korreloi kulutusta kuin korkeintaan sinne päin.

Tämä on totta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mutta kukapa tarvii +10 asteessa 35 asteista vettä lämmitykseen, varsinkaan lattialämmitykseen, tarviiko kukaan?

Tarvii sillä tavalla, että kellarin lämmitys ja veden haalistus edellyttää tuota lämpötila tasoa. Tuolla 35 °C:lla tarpeellisen määrän lattialämmitystä ehtii hoitaa iltapäivän muutaman lämpimän tunnin aikana. Silloin konekin käy jatkuvasti järkevällä teholla eikä minimillä. Iltapäivällä on sitä paitsi ollut aika paljon lämpimämpää kuin tuo 10 °C, joka on yllättävän lähellä syyskuun keskilämpötilaa täällä.

Huomenna saan piirakan uunista jos Väre näyttää kuukauden sähköt.

 

[jmaja]

Sanoisin että 10C keruupiirin lämpötila ei ole kovin tyypillinen. Sen sijaan 10C ulkona on aika tyypilinen ulkolämpötila tiettyyn aikaan vuodesta. Muutenkin tämä COP vääntö on vähän turhaa kun se ei kuitenkaan korreloi kulutusta kuin korkeintaan sinne päin. Meillä esim syyskuussa laski sekä kulutus että COP.

Minua kiinnostaa ihan teknisessä mielessä mistä ero tulee. Siksi on hyvä, että lämpötilat ovat samat oli se sitten tyypillistä tai ei. Katselin ilmoitettuja tehoja pumpuille ja puhaltimille. Puhaltimen teho näyttää olevan vain n. puolet keruupumpun tehosta vastaavassa teholuokassa. Täysillä paahtava keruupumppu vie MLP:ssä n. 100 W enemmän kuin F2120-20 puhallin. Kiertovesipumpun tehoa en heti löytänyt kuin MLP:lle, jolla kiertovesimäärät ovat selvästi pienemmät eli selvinnee pienemmällä kiertovesipumpulla. Noiden tehot selvästi pienempiä kuin keruupumppujen eli 60-100 W suuruusluokkaa.

Noista pumpuista/puhaltimista siis tuskin eroa tulee ja sekin VILPin eduksi. Onko lämmönvaihtimen hyötysuhteessa merkittävää eroa vai selittyykö koko COP-ero vain laajemmalla lämpötilaskaalalla, johon VILP pitää suunnitella? Sulatukset vielä sitten erikseen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onko lämmönvaihtimen hyötysuhteessa merkittävää eroa

Tuossa kuvassa jonka laitoin tulkitsen, että lauhtumislämpötila olisi ollut 39 °C eli 4 astetta tuottolämpötilan yli.

 

[pamppu]

Minua kiinnostaa ihan teknisessä mielessä mistä ero tulee.

Sama kiinnostaa minuakin ihan teorian tasolta. Olen veikkaillut että siinä on vaan huomattava ero miten tehoa saadaan siirtymään ilmasta vs. vedestä. Eli 10 astetta levylämmönvaihtimessa ja kohtalainen kierto, niin se 10 astetta on koko ajan ainakin osassa vaihdints, eikä toimen pääkään vaihtimesta putoa montaa astetta. Mutta tuo vilpin keruu taas? Siinä taitaa vaan sen höyrystimen lämpö olla huomattavasti alle 10 astetta 10 asteen ulkolämmössä, ennenkuin se repii ilmasta yhtään mitään? Eli 10 astetta vedellä vastaakiin jotain 20 astetta ilmalla? (En tiedä...)

Tuohon kuitenkin viittaisi esim se että kosteasta ilmasta tuntuisi copit paranevan. Energiaa tulee silloin olomuodon muutoksesta ja se ehkä pidättelee höyrystimen lämpöä lähempänä ulkoilman lämpöä?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Siinä taitaa vaan sen höyrystimen lämpö olla huomattavasti alle 10 astetta 10 asteen ulkolämmössä, ennenkuin se repii ilmasta yhtään mitään? Eli 10 astetta vedellä vastaakiin jotain 20 astetta ilmalla?

Tuommoisella 30-35 rps kenno pysyy sulana jossakin noin +6 °C:ssa eikä sulatuksia enää tule. Jotain tämmöistä luokkaa se ero voisi olla. En osaa sanoa, himmailisiko tuo sitten mahdollisesti puhallinta enemmän, jos ollaan tukevasti lämpimämmissä olosuhteissa, missä sulatuksia ei joka tapauksessa enää tarvita. Kosteus näyttää tosiaan parantavan suorituskykyä. 10 astetta ilmassa ei varmaan kyllä tosiaan vastaa 10 astetta litkussa. Eikös ne jäähtymät ole jotain 3 asteen luokkaa keruupiirissä.

 

[pökö]

Kosteuden vaikutusta voinee simuloida saunassa. 60 asteessa on mukavaa mutta kun heittää löylyä on tuskaisempaa ja 60 asteiseen paljuun ei voi mennä lainkaan