Kellarinlämmittäjän VILP tulokset

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Oletkos muuten kokeillut mitä tapahtuu jos sen kellarinlämmityksen pysäyttää - tuo minun kellarini oli 12C kesät talvet, mutta sitten sitä alettiin pitää ILPillä jossain 20C tienoilla. Jossain vaiheessa sen laitto lämmitykselle elokuisen kosteudenpoiston jälkeen unohtui. Ja siitä on jo muutama vuosi. Ei se 12C ole palannut, hitaasti tuo kylmenee. Täytyykin mitata jossain välissä.
 
Se jähtyy kesälläkin, ehkä jonnekin 15 °C tienoille mutta voi olla että ei loppukesästä enää tuohon puotoaisi. Toinen on, että asuinkerroksen lattioita on vähän vaikea saada lämpimäksi talvella, jos kellarissa on kovin kylmä. Kellarissa pelkona on kosteus, varsinkin kesällä.

Kun kellarin lämmityksen katkaiseen, lämpötila putoaa heti semmoisen vajaan yhden asteen mutta sen jälkeen hitaasti. Heinäkuussa tuo on ollut kylmillään useinkin kun ei ole ukkosen vuoksi uskaltanut jättää pumppua päälle.
 
kellarini oli 12C kesät talvet
Ulkoilman kastepiste tahtoo olla kesällä pitkiä aikoja jo yli +12 °C, ajoittain jopa 20 astetta Miten tuon kellarin kosteustasapaino pitää sinulla?

Minulla kellarin lämpötila seuraa jossakin määrin ulkolämpötilaa. Kesällä saan sinne päälle 23 °C, syksyllä ja keväällä noin 22 ja talvella se on vain jotain 21 ja risat mutta putoaa kovimmilla pakkasilla jopa lämmitettäessäkin tuon alle. Autotalliin en saa enää 10 asteen pakkasella kuin nipin napin 15 astetta. Kellariin menee vain kaksi rinnakkaista yksiputkipiiriä pattereille, paluu on kylmä ja ainut tapa saada lisää lämmintä olisi saada vettä kiertämään enemmän. Kolmas piiri pannuhuoneen seinän taakse sijoitetulle pystypatterille on ollut mielessä.

Kosteutta olen seurannut ja nyt tänä talvena myös radonia. Tuuletus vaikuttaa radon pitoisuuteen kuten oli oletettavaa. Kosteuden muutokset ovat hyvin hitaita, viikossa tuskin näkee neulan liikahtavan.
Talvella kosteus on tippunut viimevuosina 40 %:iin mutta tuota en ole vielä tänä talvena saavuttanut.
Kesällä kosteus nousee tyypillisesti noin 60 %, elokuussa hiukan jopa ylikin lämmityksestä huolimatta.

Kuivuri olisi tietysti yksi mahdollisuus. Tuo lämmitys on siinä mielessä hyvä, että se on ainut kuviteltavissa oleva keino, joka parantaa sen kellarin käyttökelpoisuutta eikä tuota edes mitään melua. Kuivuri ei sitä tekisi, vaikka pitäisikin sen kuivana. Olettaisin, että kuivurit mys kuluttavat aika tavalla sähköä ja varsinkin kesällä tuo lämpöpumppu saattaa olla jopa energiatehokkaampi, ainakin se on hiljainen ja on siitäkin jotain arvoa että se kellari ei toisaan ole kylmä.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ulkoilman kastepiste tahtoo olla kesällä pitkiä aikoja jo yli +12 °C, ajoittain jopa 20 astetta Miten tuon kellarin kosteustasapaino pitää sinulla?
On siellä kosteaa kesällä ja vähän talvellakin, minulla on siellä kosteus- ja radongeneraattori: siellä on iso märkä alue maapohjalla aika keskellä taloa. Pitäisikin niitä radoneita mitata, ei ole tullut mittaria hankittua. Talon alle on kaivettu kellari jälkikäteen.. ja jostain syystä yksi ehkä 10m2 'huone' on kaivettu vähän laiskasti ja lattiakin on tekemättä - ja sinne on kasattu isommat kivet joita on tullut vastaan. Tilaan luukku joka ei ole mitenkään tiivis.
 

Adamooppeli

Aktiivinen jäsen
Pollucomin asennukseta en ole löytänyt kuvia? Miten pollu ja toinen anturi on käytännössä asennettu? Mikä pollucom tyyppi ja vuosimalli on kyseessä?
 
Tässäpä on kuva PolluComista. Selviäisikö sen tyyppi tuosta kuvasta ? Anturi on paluuputkessa juuri ennen sen liittymistä kattilasta "lähtevään" putkeen. Pollulta tulee virtaus ylhäältä alas. Ylimäärä virtaus menee alas kattilaan ja vaakasuoraan lähtee lämmitykseen. Koko lämmitysjärjetelmän kaavio on käyttökertomuksessa. Anturi ei ui virtaavassa vedessä niin kuin sen aivan oikeaoppisesti pitäisi vaan se on kuivassa taskussa kuparitahnan kanssa. Itse Pollu on puolisentoista metriä kattilasta koneen suuntaan, vaakaputkessa.

Pollu energiamittari.jpg


Ja se anturi

Pollun anturi paluuputkessa.jpg


Kattila on siis 50 senttiä tämän anturin alla.
 
Viimeksi muokattu:
Aurinko taisi kääntää kylmän kylkensä tänne päin huhtikuussa. Lohdullista, että tulos kuitenkin vastaa aika hyvin kuukauden keskiläpötilaa. Käynnissä on pidetty arkipäivisin taukoa aamupäivisin ja iltaisin kiertopummpujen kello-ohjauksen avulla. Tästä syystä päiväpumppaus on jonkin verran vesittynyt.


2020 Huhtikuu.jpg
 
Toukokuussa saavutettiin sellainen merkkipaalu, että koko alkuvuoden pumppaus COP pinnisti 3:n rajan puhki. Alkukuusta kylmää, loppukuusta lämpimämpää.

2020 Toukokuu.jpg
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Tuntematta ja tietämättä ollenkaan talouttasi tein leikkimielisen vertailun toukokuun kulutuksista kylläkin tietämilläni oikeilla luvuilla kun huomasin tämän piirakkasi.
- meillä kokonaisenergiankulutus oli toukokuussa 1631kWh
-ostettu sähkö 78kWh
-aurinkopanelit 1379kWh
-puilla 364 kWh, vähensin tästä varaajassa käytettävissä olevan energian 190kWh

jos investointeja ei oteta huomioon, ehkä minun kalliit harrastukset ei olekkaan niin kalliita.....rahallisesti kympillä kuukausi
 
Täytyy sanoa, että hyvin olet paneeleilla saanut energiantarvetta katettua. Toukokuussa olisi aurinkoa täälläkin piisannut. Tuo VILP on kyllä ollut aika mato peli, ottaen huomioon hinnan ja saavutetun tuloksen. Seuraava askel olisi sitten saada tuota sähköä jotenkin aikaiseksi mutta se ei kyllä ole kauhean helppoa. Nyt kesällä tuo VILPin osuus sähkön kulutuksesta putoaa ja veden tulistus suorasäköllä pilaa koko homman. Syksyn kevään tuo näyttää oikein komealta.
 
Kesäkuussa lämmin sää pudotti myös kellarin lämmitystarvetta. Pumppauksen COP jäi olosuhteisiin nähden vaatimattomaksi, koska pyynti oli korkeampi (40 °C), jotta veden haalistus toimisi tehokkaammin. Veden tulistuksen kulutus putosikin noin 50 kWh:lla. Kellarin lämmitys on ollut päällä vain noin puolet ajasta (illasta-aamuun), koska korkeammalla tuottolämpötilalla lämmitys on ollut näinkin riittävä.

Vaikuttaa, että tuo kellarin lämmitystarve on sen verran suuri, että kulutus menee kuta kuinkin tasan eli kokonaisuudessaan tilanne ei muuttunut. Sen minkä veden lämmityksessä säästi, hävisi pumppaukseen. Kesäkuun lämpötilalla pumppaus COP olisi pitänyt olla noin 5, jos pyynti olisi ollut normaali 35 °C.

Sähkön kulutus oli kokonaisuudessaan hiukan alle kesäkuu keskiarvon. Jäähdytystarve taisi säästyä sillä, että ilmanvaihtokone on ollut melkein koko kuukauden seis, kun helteellä on ollut ILP jäähdytyksellä ja muulloin ikkunoita auki.

2020 Kesäkuu.jpg
 
Heinäkuussa oli otolliset kelit: lämmintä ja kosteaa. Tulos vastaa hyvin kuukauden keskilämpötilaa ja kellarin lämmitys oli pienellään vuorokauden ympäri. Ympärivuorokautinen pumppaus voi kostautua hiukan sähkön hinnassa. Myyntiesitteen mukaan COP5,2 pitäis tulla jo +7°C:ssa mutta pääasia että tulee jossakin lämpötilassa. Olettaisin, ettei lämpötila olle käynyt koko heinäkuun aikana 7 asteessa. Sulatuksia ei liene ollut, ainakaan niistä ei ole mitään vähennetty.

2020 heinäkuu.jpg
 
Ylös Bottom