Hieman Off-Topic, mutta miten yleinen tämä alashunttaus on yleensä? Minulle ei putkari edes ehdottanut tätä vaan shunttaus lattiapiirille tehtiin suoraan kattilavedestä. Onko tuosta alashunttauksesta jotain merkittävää etua vrt. suoraan?
Nibe F2120 sulatusvaikeudet ja ongelmat, onko niitä Suomessa todettu?
- Keskustelun aloittaja kurre orava
- Aloitettu
Hieman Off-Topic, mutta miten yleinen tämä alashunttaus on yleensä? Minulle ei putkari edes ehdottanut tätä vaan shunttaus lattiapiirille tehtiin suoraan kattilavedestä. Onko tuosta alashunttauksesta jotain merkittävää etua vrt. suoraan?
Eihän tämä siis ole missään nimessä pakollinen, vaan noissa järjestelmissä missä ajetaan matalia lämpötiloja ja näin ollen tuo paluuvesi jää nipinnapin koneen minimirajoille.
Patterilämpötiloissa tai suurempia lämpötiloja käyttävissä lattialämmitysjärjestelmissä ei tarvitse mielestäni, ellei sitten halua näiden yhdistelmissä lattiaan menevää menoveden lämpötilaa pudottaa.
Eikai siitä mitään suoraa etua ole. Meillä lattialämmön shuntti on siellä missä on lattialämmön nousujen jakotukki ja oli helpompaa ottaa patteriverkon putkesta siitä vierestä. Teki sen miten vaan kaksi pumppua ja piiriä vaikuttaa jotenkin toisiinsa. Esmes meillä jos patteriverkon pumppu pysähtyy lattiapiiri ottaa vetensä patteriverkon menevästä ja sattaa aiheuttaa pientä takaperoista virtausta patteriverkkoon. Jos molemmat ottavat varaajasta ilmiö on varmasti pienempi, mutta edelleen mahdollinen jos siellä ei ole takaiskuja.
Voisko nämä ongelmat johtua siitä, että jos lattialämmitteisessä talossa on jakotukeissa termostaatit ja liian moni termostaatti sulkeutuu yhtä aikaa, jolloin kieroa ei ole. Toki varaajan kautta homman pitäisi silti hoitua.
Minulla tuli edellisellä softalla jotain häiriöraportteja ja siitä syystä palautinkin sitä edellisen takaisin samantien. Aika nopeaa sitten tulikin tämä nykyinen viimeinen softa, jossa varmaan korjattiin edellisen ongelmia ja ajoinkin nämä nykyiset softat sisä, sekä ulkoyksikköön ja nyt kaikki pelaa esimerkillisesti, eikä ole tullut ainuttakaan häiriö, tai hälytys merkintää.
Minulla tuli edellisellä softalla jotain häiriöraportteja ja siitä syystä palautinkin sitä edellisen takaisin samantien. Aika nopeaa sitten tulikin tämä nykyinen viimeinen softa, jossa varmaan korjattiin edellisen ongelmia ja ajoinkin nämä nykyiset softat sisä, sekä ulkoyksikköön ja nyt kaikki pelaa esimerkillisesti, eikä ole tullut ainuttakaan häiriö, tai hälytys merkintää.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Oma näkemys, että puskuri on vähintään erittäin hyödyllinen ja asennettut puskurisäiliöt ovat pääsääntöisesti liian pieniä. Varaajapönttö takaa toiminnan kaikissa olosuhteissa. Lisäksi siinä voi esilämmittää vettä.
Minä muutin kesällä oman kytkennän niin että lämmityskierron paluu tulee lämpöpumpulle menohaaraan. Jos kiertopumppuja ohjataan kellolla, silloin kun ne kiertopumput käynnistyvät ne pukkaavat varsin kylmää vettä - jotain vähän päälle 20 °C. Latauskierto on vain ehkä 10-20% suurempi kuin lämmityskierrot . Kattilan pohjalta sekaan tuleva saattaa sekin olla vain 25-30 asteista. Tätä lämpötilan riittävyyttä sulatukseen itse epäilin kun näitä ajastuksia laitoin ja tarkastin tuon että miten menee, koska joskus se sulatus kuitenkin sattuu juuri heti kun kiertopumput lähtevät käyntiin ja pukkaavat kylmää. Kun kierto on ollut tuntikausia seis niin paluuvesi on paljon kylmempää kuin normaasti. Minulla nuo paluuvedet ovat normaalisti siinä 30 °C paikkeilla.
Kun kone saa sitä vettä niin paljon kuin pystyy ottamaan, tämä on riittänyt. Virheilmoituksia ei tullut kokeessa eikä ole tullut käytössäkään. Tarkailtu sulatus näytti sujuvan normaalisti niin lopputuloksen kuin ajankin suhteen. Ohjekirjassa sanotaan "CTC EcoAir 520M:n ohjausjärjestelmä valvoo ja varmistaa, että laite toimii toiminta-alueensa rajoissa." Minimi tuottolämpötilaksi on toimintaalue karttaa piirretty +25°C (-22 ...+15 °C ulkolämpötila-aleella).
Näissä sulatuksissa on sitten näitä filosofisia eroja. Setä on hidas sulattaja ja käyttää kompuraa vain pienellä teholla. Jotkut toiset sulattaa nopeammin ja kai kovemmilla kieroksilla. Jokaisessa monokoneessa on lämpötilamittaukset tulevalle ja menevälle, lisäksi painemittaukset imupaineelle ja lauhdutuspaineelle. Ei tuohon nyt kovin ihmeellistä sulatuksen valvontaa tarvita kun tuon saa vahdittua ettei se sitä jäähän vedä mutta taitaa olla enemmän sääntö kuin poikeus, että ohjelmistoja korjaillaan jälkeen päin.
Ei pitäisi olla mitään tarvetta tehdä ylilämpöä sulatusten vuoksi jos nyt asuintiloja lämmitetään. Ehkä joku korjaamo voi olla eri juttu jos pärjäisi muuten kovin alhaisilla lämpötilatasoilla.
Eli, jos turvallisen kokoonapanon haluaa, niin hommaa maalämpöpumpun, jossa on ulkona puhallinpatteri keräämään lämpöä pakkasen kestävään liuokseen? Tämä on tietenkin siinä mielessä hiukan teoreettinen tokaisu, että tyypilliset maalämpöpumput eivät välttämättä tykkää runsaasti pakkaselle menevästä keruuliuoksesta. Sinällään tuossa ei olisi yhtään enempää lämmönsiirtorajapintoja kuin monoblock-vilpillä. jolla on ulkona glykolikierto ja välissä lämmönvaihdin lämmityskiertoon. Toisaalta liuoskiertoisen ulkopatterin sulatuksen voisi hoitaa niin, että kerää kylmäaineen alijäähdytyslämpöenergian varaajaan, jonka energian sitten poksauttaa puhaltimen pysätyksen jälkeen ulkokennon liuoskiertoon ja jollei riitä, niin muista tuotoksista voisi verottaa tarvittavan lisäavun. Lämmön voi vielä kerätä liuoksesta talteen ennen puhaltimen uudelleenkäynnistystä.
Espejot
Hyperaktiivi
En kiellä puskurivaraajien etua mutta en nyt niele lattialämmön riitävyyttä purematta asiaa... esim meillä on virtaus 1m3 dT6 niin tosta nyt tulee n 8 kW. Onko sillä merkitystä revitäänkö dT 35C vai 25C lämpöisestä vedestä? Vai onko vaadittava sulatusteho moninkertainen? Meillä dT on nolla keileillä kohtuullisen pieni n. 1,5 astetta joten paluuvesi olisi minimissäänki 26C.
Viimeksi muokattu:
Juu, mutta se alkaa nostaa siitä vedestä lähtien ylöspäin, mitä kuumempi vesi sen nopsemmin se kennokin kuumenee.
pökö
Kaivo jäässä
Buustaa se ja siksi vesi vaihtimessa yrittää jäätyä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuon verran juuri olen mitannut tuota tehoa tarvittavan sulatuksen aikana. Virtaama on isolla VILPillä varmaan lähempänä kahta kuutiota tunnissa. Tuon 1 m3/h riittävyydestä en tiedä. Voi riittää tai olla riittämättä. Kuinka paljon sitten sen paluulämpötilan oikeasti pitää olla sulatuksen aikana ja onko jotain virtausmäärävaatimuksia?
Ei kai siinä eroa ottaako lattiasta vai säiliöstä kunhan se vesi vain kiertää. Jos ovat samalla pumpulla, kertyy sitten tupla painehäviö. Oletan, että latauskiertopumpuissa ei ole keskimäärin paljon varaa ylimääräisille virtausvastuksille kuten että se joutuisi painamaan myös lämmityskierron läpi. Itselläni sekä lämmönjako että latauskierto joutuvat jyystämään likimäärin täysillä mutta pumppuja on tietysti erilaisille paineen tuotolle.
Espejot
Hyperaktiivi
Mutta ennen jäätymistä tarvitaan reilun 30 kW teho jotta päästään edes 0C tietämille jos kierto on se kuutio tunissa ja paluuvesi 26C. Enkä ole kyllä kuullut virtaavan veden jäätyvän kovin helposti. Että teorian valossa en usko jäätymisten johtuvan lattialämmityksen alhaisesta lämpötilasta. Sen sijaan virtauksen puute... kuinka hiljaa täytyy veden virrata että sen saa jäädytettyä?
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Nyt pitäisi sitten jonkun tietää!
- Alkaako tuo vesi jäätymään siellä lämmönvaihtimessa jostakin nurkasta jo paljon ennen kuin lämpötila alkaa lähestyä nollaa?
- Eikö muka ole mitään lukitusta tämmöisen varalle? Eikö sen pitäisi vetää herne nenäänsä, jos paineet tippuu jäätymistä vastaavalle tasolle.
Espejot
Hyperaktiivi
Haluasin nähdä jäätyneen koneen anturien logi-tiedostot
Ei tuolta länsinaapurin foorumeista löytyisi?
Itselläni on ongelmana tuo kielimuuri siihen suuntaan.
Espejot
Hyperaktiivi
Hyvä huomio, noi on kaikki hälyytyksiä.
Luen Chromella ja käänän englanniksi. Tietyt lyhenteet kuten esim MUT tuottaa ongelmia kun lyhenteet riippuu kielestä. Kyllä käännöksistä kupletin juoni selviää.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ainakin Setä mittaa ja jopa näyttää nuo paineet ja lämpötilat. Jos nämä itse itsensä jäädyttävät, ainakin se tietää, mitä on tekemässä. Sitten jos tuota vettä kiertää ihan vapaasti, ei se enää jollakin +20 menolämpötilalla pysty itseään jäädyttämään vaikka kuinka yrittäisi.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
- Keskustelun aloittaja
- #63
Ei noita raportoituja jäätymisiä ole ruotsin foorumilla ainakaan omiin silmiin sattunut.
Tuossa muutama kuva loggerista ja uplinkista tyypillisen sulatuksen aikana. Tuo ko sulatus ei nyt ehkä ollut kaikista voimakkain, joskus tuo tehopiikki ulottuu lähemmäs -20kW mutta kai tuo muuten aika tyypillistä tilannetta edustaa. Uplinkissa toisessa kuvassa näkyy tulevan ja lähtevän veden lämpötilat, näyttää sukeltavan hiukan alle 16 asteen sulatuksen loppupuolella.
Sulatuksessa kompura käy yleensä 70hz ja kv pumppu 80% jolla meillä tuo virtaus on tyypillisesti hiukan yli 25 l/min.
Aikaleimat heittää noissa tunnin kun tuo loggeri sitkeästi näyttää ruotsin aikaa vaikka on asetuksissa kyllä Suomen ajassa.
Tuossa muutama kuva loggerista ja uplinkista tyypillisen sulatuksen aikana. Tuo ko sulatus ei nyt ehkä ollut kaikista voimakkain, joskus tuo tehopiikki ulottuu lähemmäs -20kW mutta kai tuo muuten aika tyypillistä tilannetta edustaa. Uplinkissa toisessa kuvassa näkyy tulevan ja lähtevän veden lämpötilat, näyttää sukeltavan hiukan alle 16 asteen sulatuksen loppupuolella.
Sulatuksessa kompura käy yleensä 70hz ja kv pumppu 80% jolla meillä tuo virtaus on tyypillisesti hiukan yli 25 l/min.
Aikaleimat heittää noissa tunnin kun tuo loggeri sitkeästi näyttää ruotsin aikaa vaikka on asetuksissa kyllä Suomen ajassa.
Liitteet
Espejot
Hyperaktiivi
19.12. Klo 8:50 tms oletetavasti tapahtunut yksi sulatus... saisko kompresorin ja lataupumpumpun käyrän samalta ajalta?
Otsikkoon liittyen ei ole kokemusta Niben laitteista ja niiden sulatuksista, mutta kyllä tuo nyt on ihan soppaa, että lattialämmityksen kanssa tulisi automaattisesti ongelmia VILPin sulatuksen kanssa ja puskurivaraajaa olisi tästä syystä pakollinen. Meillä ainakin on toiminut sulatukset Mitsubishin kanssa ilman mitään ongelmia ajettaessa paluuputkikytkennällä. Lattia betonia ja kipsiä. Kyllä siitä <25 sateisesta paluuvedestä riittää lämpöä revittäväksi ihan hyvin meidänkin vähän yli 1000 litraa/h virtauksella. Käytän tuota suoraan verkkoon ajoa "sydäntalvella", jos on yhtäjaksoista noin -5 astetta tai kylmempää.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
- Keskustelun aloittaja
- #66
Joo, sori, olin näköjään ottanut tiedot eri sulatuksista. Nyt tuossa on kompuran käyntikäyrä ja latauspumpun nopeus tuolta kerralta.
Liitteet
Joo, jos se virtaus on tuon, niin varmasti toimii. Mutta epäilen vaan että näissä ongelmatapauksissa se virtaus on syystä tai toisesta rajoittunut. Ei muisteta että on laitettu kuitenkin jotain venttilejä/termareita. Tai jotain sakkaa jossain. Tai kv-pumppu lahoamassa. Tai jopa pienemmässä pihissä talossa se virtaus ei ehkä alkuunkaan ole 1000 litraa.
Siinä sitten ongelman luonteesta riippuen joko varaajasta olisi hyötyä ongelmaan tai sitten ei ole. Mutta virtausmittari pitäisi olla pakollinen näissä, koska muuten kaikki on vain arvailua.
pökö
Kaivo jäässä
Tässä, ja muussakin vianhaussa se pollucom tai vastaava + oma sähkömittari on kyllä kätevät.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
- Keskustelun aloittaja
- #69
Tuossa kun tulostin noita käppyröitä ylempänä niin juuri tuon 19.12 päivän osalta näkyy erikoisuus mitä en muista aiemmin nähneeni. Eli tuossa hiukan ennen klo 08 pumppu on jo kertaalleen lähtenyt sulattamaan mutta tekee ikään kun minisulatuksen tai keskeyttää hyvin pian.
Mikä lie sitten "coitus interruptus" kyseessä mutta vajaa tunti myöhemmin sulattaa sit kunnolla? Mutta sulatusta tuo on tuossa selkeästi lähtenyt tekemään koska paluu putoaa hetkeksi tulon alapuolelle.
Mikä lie sitten "coitus interruptus" kyseessä mutta vajaa tunti myöhemmin sulattaa sit kunnolla? Mutta sulatusta tuo on tuossa selkeästi lähtenyt tekemään koska paluu putoaa hetkeksi tulon alapuolelle.
Panassa veden virtaus on yli 2 m2 normaalisulatuksessa mutta alle 27C tapahtuu toisenlainen sulatus jossa vesi
ei liiku ollenkaan. Laite ottaa verkosta 5kW tehoa ja komp. pyörii 80Hz, sulatus on paljon hitaampi kuin normaalisti ainakin
10min. Osaaako joku selittää miten tuo 5kW muuttuu lämmöksi joka sulattaa höyrystimen.
ei liiku ollenkaan. Laite ottaa verkosta 5kW tehoa ja komp. pyörii 80Hz, sulatus on paljon hitaampi kuin normaalisti ainakin
10min. Osaaako joku selittää miten tuo 5kW muuttuu lämmöksi joka sulattaa höyrystimen.
Mitäs se hyödyttää? Vesi virtaa vain lyhyen kierroksen eikä lämpökapasiteettia ole.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kuulostaa tutulta. Se keksii siinä homman alkuvaiheessa, ettei siellä ole mitään sulatettavaa. Sitten jos se on käynyt tunnin pari vaikka vähän raskaammin voi jo ollakin sulatettavaa ja voi se ilmakin muutaman kymmenyksen jäähtyä siinä välillä. Jossakin on raja.
pökö
Kaivo jäässä
Totta, potentiaalinen syy. Minulla kun tuollainen splittikin joskus ja sen vaihdin eristämättömänä varaajan kyljessä niin kyllähän se aika kylmältä käteen tuntui vaikka virtausta olikin.
Espejot
Hyperaktiivi
Niin, palstalla on tälläkin hetkellä yksi case, Niben splitti missä lämmönvaihdin vuotaa...
Levylämmönvaihdin saattaa olla varsin herkkäkin jäätymiselle: Kun kylmäpuolen höyrystymislämpötila menee pakkaselle sulatukselle, levyjen saumaraot lienevät kriittisin kohta. Tuolla ei ole sanottavaa virtausta, mutta väkisinkin rakenteen on oltava sellainen, että levyt ovat melkein yhdensuuntaiset lähellä juotossaumaa. Tuo alue ei silti voi olla tiivis (ilman raon täyttävää juotetta), eli väliiin pääsee vettä (vesipuolella) ja kun levyissä nyt pakostakin on pientä poimua, tuonne voi jäädä vettä jumiin jääkerrokseen taakse, vaikka päävirtaus kulkisi hyvin ja sen lämpötila olisi selvästi plussalla. Jos näin pääsee käymään, ei ole kaukaa haettua epäillä, että uuden jääsauman taakse voisi jäädä vesitila, joka pääsee hiukan myöhemmin sulatusjaksoa jäätymään, ja näin riski levyjä toisistaan repimään pystyvään tai ainakin sauman seutua väsyttävään kuormitukseen on ilmeinen. Saumajuotteet ovat kalliita eikä juotemäärää välttämättä lisätä niin paljon,että kapillaaripaine muodostaisi mahdollisimman pyöreät juotepalot kaikkialle lämmönvaihtimen sisäpuolelle ohuita levyjen välisiä saumoihin liittyviä onteloita tukkimaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Näyttäisi siltä, että nuo anturit ovat suhteessa nelitieventtiiliin niin että niiden asema kylmäprosessissa pysyy samana sulatuksen aikana eli höyrystimessä kiehuu ja lauhduttimessa lauhtuu vaikka ne ovatkin toisin päin. Tuossa sulatuksen loppuvaiheessa sain napattua pari kuvaa valikosta. Lopulta tuo lauhtumislämpötila nousi korkeammaksi kuin veden lämpötila joten sulatuksen aikana se lienee se sulatettava höyrystin.
Itsellä on ollut kuukauden päivät F2120 ja VVM S320 käytössä. Sulatuksen kanssa ei ole ollut ongelmia vielä (ei toisaalta pakkasiakaan) sen jälkeen kun putkienvedossa ja koneen asetukset laitettiin kuntoon. Pakkasia odotellessa.
Niben softa tekee hälytysmerkinnän jokaisesta sulatuksesta "laajennettuun hälytyslokiin". Niben mukaan niistä ei tarvitse välittää, kone vaan kuulemma loggaa tapahtumia. Ihmettelen vaan, että miksi se on nimetty laajennetuksi hälytyslokiksi...
Niben softa tekee hälytysmerkinnän jokaisesta sulatuksesta "laajennettuun hälytyslokiin". Niben mukaan niistä ei tarvitse välittää, kone vaan kuulemma loggaa tapahtumia. Ihmettelen vaan, että miksi se on nimetty laajennetuksi hälytyslokiksi...
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Löysikö noista Niben koneista jotain vähän vastaavaa näyttöä, mistä näkisi nuo sulatuksen aikaiset paineet ja lämpötilat ? Kiinnostavain olisi tietysti nyt tässä aiheessa tuo "Höyrystys °C" sulatuksen aikana.
