Nibe F2120 sulatusvaikeudet ja ongelmat, onko niitä Suomessa todettu?
- Keskustelun aloittaja kurre orava
- Aloitettu
Aiemmin Niben huoltomiehen käydessä virtaus oli 25l testatuksesssa kun ajettiin 100%:lla. Ihme homma. Sitä on siis Niben huoltomies käynyt jo katsomassa tuon sulatuksen johdosta, silloin oli vaan +5 lämmintä...
pökö
Kaivo jäässä
Miksi se huoltoukko kävi aiemmin?
Vastaus oli tuossa viestissäni
pökö
Kaivo jäässä
Sen kyllä tajusin että kävi sulatuksen takia mutta oliko silloin ihan sama ongelma?
Kyllä. Kaikki näytti ok:lta tuolloin, mutta pakkasta ei ollut huoltopäivänä
pökö
Kaivo jäässä
N
Ehkä tuota kannattaisi pitää täysin virrattomana vartti, on se sen verran ohjelmoitu vekotin.
Jos vaikka tokenee
Nyt vaan ratkomaan miksi vesi ei kierrä sitä 25 litraa kun on ennen kiertänyt. Sihdit auki ja pesuun ja sitten termostaatit kädellä auki tai irti. Jos virtaama ei nouse niin kiertopumppu viallinen, siipi luistaa akselilla tai jotain.
Ehkä tuota kannattaisi pitää täysin virrattomana vartti, on se sen verran ohjelmoitu vekotin.
Jos vaikka tokenee
mites isännänventtiilit ?
Mikäs se sellainen on?
Pattereissa on emännälle se termostaattinuppi ja isännälle toisessa putkessa toinen säätö. Tyypillisesti 90 asteen kulma jossa on mutteri päällä vähän kuin se olisi tulpattu t-haaa. Sen kannen kun avaa - sieltä voi tulla vähän vettä - alla on säätöruuvi jolla voi laittaa virtaukselle ylärajan.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
- Keskustelun aloittaja
- #133
Tuota samaa pohdin itsekin näytetyn tehon suhteen mut ei tullut silloin mainittua. EMK:han osaa laskea sulatukseen käytetyn energian pois kokonaistuotannosta mutta sitä en osaa sanoa näyttääkö tuo S mallin yksikössä negatiivista tuottoa sulatuksessa. Vanhassa sisäyksikössä ei näytä hetkellistä tehoa ylipäätään vaan pelkästään kumuloitunutta tuottoa.
Se jos EMK:n virtaus pysyy koko ajan samassa lukemassa viittaisi vähän siihen että sen kolmesta johtimesta jokin on huonosti liitetty. Noin se teki minullakin silloin kun olin anturin siirtänyt ja yksi liitos tuli tehtyä huolimattomasti.
Onko tämä laitos muuten asennettu vanhaan, olemassaolevasn patteripiiriin? Lähinnä mietin voisko tuossa olla paljon magnetiittia vedessä? Olisi ikään kun magneettisuodattimen paikka. Mutta vaikka olisi paljonkin niin tuskin levari viikoissa tukkoon menisi.
Onko tämä muuten -12 vai -16 mallinen ulkoyksikkö? Onko minkä kokoinen putkisto ulkoyksikön ja VVM: n välillä?
Muoks: korjattu taas typoja...
Viimeksi muokattu:
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
- Keskustelun aloittaja
- #135
Pampulla tässä hyvä huomio ja ajatus, ilmalukko jossain sopivassa paikassa saattaisi saada aikaan juuri tuollaisen vaikutuksen. Onko putkiston yläosassa ”polvia” johon tuo ilma saattisi jumiutua?
Jos aukaiset ilmausruuvin liitosletkun päässä, tuleeko pelkkää vettä hyvällä paineella vai tuleeko sieltä ilmaakin? Onko millainen vedenpaine järjestelmässä?
Vaihtoehtoja on paljon eikä etänä voi kun arvailla.
Miltä näyttää uplinkin käppyrät jos valkkaa vedenkierron ja kv pumpun käyntinopeuden?
pökö
Kaivo jäässä
@kurre orava millainen virtaama sinun koneessa on sulatuksen aikana, onko se sama kuin lämmityksessä?
0,2 bar oli jossain kuvassa painetta, mutta ei tietoa oliko tuo verkoston ylipaine vaiko pumpun tuottama paine-ero.
Oli siellä yhdessä kuvassa 12.
Vaatisi ilmeisesti sen min. 0,35 l/s eli 21 l/min virtauksen sulatukselle, sivu 42.
Viimeksi muokattu:
Kattelin ton manuaalin, niin 12kw koneessa minimisulatusvirtaus on niinkin kova kuin 1260l/h eli 21l/min. Eli sen mukaan toi ei riittäis alkuunkaan.
pökö
Kaivo jäässä
Kumpi pumppu sulatukseen liittyy, kierto vai lataus?
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
- Keskustelun aloittaja
- #141
Meillä sulatuksessa kv pumppu käy tyypillisesti 80%, sillä kierto nousee reiluun 25 litraan, tuossa liitteenä olevassa kuvassa taisi olla 25,2l/min.
Lämmityksessä tuo vaihtelee kv pumpun käyntinopeutta ja pyrkii ilmeisesti sillä saamaan samanlaista dT:ta mitä se uskoo pattereihin menevän. Tyypillisesti tuo kierto on lämmitysjakson aikana pienempää, 20 litran molemmin puolin.
Sulatuksessa kompura käy yleensä 70hz.
En osaa muuten yhtään sanoa. Itsellä ei ole tuota ohjausta ollenkaan, kun asennusvaiheessa oli hyllyssä tavallinen grundfosin pumppu. Itse kattelin vain manuaalista, paljonko oma systeemi vaatii kiertonopeutta minimissään ja säädin pumpulta tarvittavan nopeuden(pumppu näyttää M3/h) Vesi kiertää mulla koko ajan vakionopeudella pl. kokeilut. Nyt viime kesänä asensin järjestelmään tuon virtausmittarin ja siitä voi todeta, että pumpun näyttö on suunnilleen tarkka. Sulatuksessa SMO40 yrittää muuttaa latauspumpun nopeutta. Kai toi ohjausyksikkö voi ohjata molempia pumppuja?
Lataus.
Smo40 ohjaa Latauspumppua pwm:llä. Lämmityksen kiertopumpulle ei muistaakseni ole pwm ohjausta.
S-sarjalaisessa toki voi olla eri logiikka.
Piti käydä omaa härveliä kurkkimassa(F2040-12\smo40). Oli kesän/syksyn jäljilta puskurivaraaja 2-putkiasennossa. pumppu lämmitys moodissa pwm ohjaus +90% ja ~14ltr/min.
Käänsin puskurivaraajan 3-putki moodiin. Litrat pomppas samontein 22-25ltr/min. Lataus pumpun pwm ohjaus % alko tulla alas.
Tällä perusteella ainakin kolmiputki puskuri on ehdoton.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Setä nostaa pyynnin sulatuksen aikana 100%:n. Minulla tuo virtaama ei nouse enää 85% pyynnin jälkeen, koska kiertopumppu ei ilmeisesti jaksa ottaa enempää kierroksia. Virtaama on tuolloin kuta kuinkin 2m3/h eli 33 l/min. Ilman Pollua menisi ~10% enemmän.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
- Keskustelun aloittaja
- #145
Meillä vesi kiertää noin 28,5-29 l/min kv pumpun käydessä täysillä. Joskus muistelen et kierto on ollut 30l/min. Mutta ei juurikaan sen enempää.
Itsellä tosin 4 kpl energiamittaria tuossa samassa linjassa tuon Fernox suodattimen lisäksi. Ahdistavat jollain tasolla kiertoa vaikka ovatkin kaikki ultraäänellä toimivia. Voisi joskus kokeen vuoksi katsoa minkä verran kiertäisi jos väliaikaisesti poistaisi mittarit linjasta.
Espejot
Hyperaktiivi
Mittareista on varmaan kaikki tiedot, myös painehäviöt. Siitä sen laskee
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
- Keskustelun aloittaja
- #147
Joo, pitääpä vilkaista dokumentaatiota eiköhän tuo tieto tuolta löydy. Silmämääräisesti varsinaisten energiamittareiden (kaikki QN2,5) kanavat ovat verraten ahtaan näköisiä eli jotain varmaan jarruttavat, tuo Niben oma EMK on sit huomattavasti väljempi paketti.
Noilla Kv-arvo tyypillisesti n. 5, jolloin tuolla virtaamalla jokaisesta tulee n. 10 kPa painehäviötä eli suuruusluokkaa 30 kPa kolmesta.
Tätä voi jo pitää aika hyvänä johtolankana - eli nyt voi laittaa asennusfirman kaivelemaan onko vaikka juuri noissa softaversioissa tämmöinen bugi - ja toisaalta se että softa on jumissa voidaan ehkä nähdä jatkossa tuosta. Voi ehtiä bootata koneen ennenkui se tekee enempiä tyhmyyksiä - softakorjausta odotellessa.
pökö
Kaivo jäässä
Mitä virtaus on jos nyt laitat 100%?
Tuossa lienee vaihtoventtiili joka valitsee käyttövesi - lämmitys välistä. Onko tuon toimintaa tarkistettu, mekaaninen&ohjaus(&asetukset) ?
voiko tuo etes jumia niin että virtaus olisi rajoitettu?
Ei mikään yllättävä juttu olisi, sen verran uusi kumminkin koko S-sarja ja onhan Nibellä ennenkin harrastettu testausta asiakkailla kuten lienee muillakin.
Eikä siinä mitään asiakkailtahan se paras kokemus kertyy
, siinä täytyy vaan asiakkaan pitää puolensa ettei jää kuraa kätee vaurioituneen tavaran muodossa. Ne vaan pakkaa unohtua kun/jos yhtäkkiä loppuu ongelmat.siinä on se 2120-sisäyksikköcombo josta ei aivan hahmota miten vastuut jakautuvat. Voi olla että itse 2120 on aika tyhmä laite - vähän niinkuin ILPeissä äly on etupäässä sisäyksikössä.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
- Keskustelun aloittaja
- #159
@VesA :n kanssa samoilla linjoilla.
Kun ei oikein vielä nykytilanteen perusteella osaa sanoa vaikuttaako tuohon @Frankiez :in kokemaan tilttiin sisä- vai ukloyksikön softa vai niiden yhteispeli tai sen puute.
Ruotsissa koetut vaikeudet olivat käsittääkseni kohdistunut niin uuteen S sarjaan kun vanhempaankin rautaan. Mutta tuollapäin raportoitiin etupäässä sulatuksiin ja kiertoon liittyvistä hälytyksista, kukaan ei raportoinut käytännön jäätymistä Ahvenanmeren tuolla puolen. Siltä osin @Frankiez :n kokema häiriö saattaa olla noista riippumaton.
Oliko Frankiezin asennus juuri valmistunut? Saako uplinkista selattua miten latauksen virtaus on tuossa muuttunut käytössä olon aikana (onko käytännössä muuttunut?)
Jos dataa on eri lukemia voi verrata ristiin - tehoista, dT:stä ja virtauksesta pitäisi hehtaarilleen pystyä laskemaan aina yksi niiden kahden muun avulla - mutta jos se laskee tehot niillä väärillä luvuilla aletaan tarvita riippumatonta mittaustulosta. Nyt olisi joku pollu tai parempi aika hyvä apu.