matalaenergiatalossa f470 energiankulutus ihmetyttää

Hei,

1,5 talvea tullut f470 kanssa asuttua, ja energiankulutus ihmetyttää. Foorumilta ja googlehaun kautta olen koittanut lueskella, mikä voisi mättää, mutta vielä en ole vastausta löytänyt. Toivoisin siis mielipiteitä, onko tämä odotettavissa oleva energiankulutus f470 vai onko jotain pielessä, jonka vuoksi energiankulutus on suurempi kuin mitä pitäisi olla. Olen lukenut, että PILP on sähkösyöppö kovemmilla pakkasilla, mutta talomme energiankulutus lukemat kuulostavat erittäin koville, jopa verrattuna että talossa olisi pelkkä suorasähkö PILPin sijaan. 4 hengen perhe, saunotaan noin 1-2 kertaa viikossa. Yksi perheenjäsen käy päivittäin suihkussa, muut harvemmin.

Kyseessä Kuopion seudulle rakennuttamamme -19 valmistunut matalaenergia ok-talo 104m2. Energiatodistus B2018, ilmatiiveyskin mitattuna erinomainen 0,2. Varaava Tiilerin takka keskellä taloa, jota lämmitellään pakkaskaudella joka toinen päivä. Sisälämpö siinä 22°. 2020 kokonaisähkökulutus 15 173 kWh, huomiona normaalia lämpimämpi talvi.

Aloittelija olen näiden talotekniikoiden kanssa. Sen verran ole PILPIn asetuksia selaillut, että lämpökäyränä 3+1. Jäteilma ollut siinä 0 pinnassa. Tuloilma 17-19 välillä, en ole säätänyt sitä mitenkään. Tulo ja poisto ilmamäärät mitattu ja säädetty LVI-asentajan toimesta. Yöksi tosin olen ohjelmoinut ilmanvaihtoa pienemmälle? Onko tuosta hyötyä vai haittaa? Käyttövesi säästö-asetuksella. Sitä en ole mitenkään ohjelmoinut, olisiko tätä ohjelmoimalla esim. yöksi pienemmälle mahdollista säästää?

Eli, mitä mieltä foorumilaiset olette? Miten voisi asiaa tutkia tarkemmin? Voiko f470ssa olla joku vika, joka tekee siitä energiasyöpön? Ottaako Nibe näihin kantaa, jos niiltä kyselisi?
 
PILP ei tuota lämpöä sinänsä. Se palauttaa ulosmenevästä ilmasta lämpöä takaisin. Eli mitä suurempi on koneellinen ilmastointi sitä paremmin toimii. SULPun sivulla on, että PILP vähentää n. 40% sähkölaskua. Onkohan tässä jokin koira haudattuna. Miten PILP voisi merkittävästi säästää sähkön kulutusta pienessä omakotitalossa. Ilmastointi on kuitenkin vain osa lämmön ulosmenoa. Seinien, ikkunoiden ja katon kautta menee joka tapauksessa paljon lämpöä ulos. Jossain isoissa julkisissa tiloissa voisi säästää merkittävästi. Asiantuntijat voisivat vastata.
 
Kannattaa asennuttaa sähkömittari pumpulle. Toinen tapa arvioida Niben viemää sähkönkulutusta on katsoa logi tiedoista kauanko kopura pyörii ja paljonko vastukset haukkaa (en ole ihan varma löytyykö näitä tietoja F470 mallista)

Näppituntumalta kulutus kuulostaa paljolta. Täällä on muutama ketju asetuksista, kannattaa lukea ne läpi ajatuksella. Tässä yksi missä riittää luettavaa.
 
Kuulostaa kovalle kulutukselle. Etenkin kun takkaa käytetään ahkerasti.

Onko Nibe Uplink käytössä? Se auttaa oikeasti selvittämään miten laite toimii. Helposti hintansa arvoinen
 
PILP ei tuota lämpöä sinänsä. Se palauttaa ulosmenevästä ilmasta lämpöä takaisi

B...shit. Tuo kuvaus sopii LTO laitteeseen. Aina kun jäteilma on kylmempää kuin ulkoilma, tuottaa PILP lämpöä samaan tyyliin kuin VILP.

Täällä 122m2 ja vähän tehokkaammalla PILPllää 9,1MW kulutus 2020. Hiljaista on pitänyt kun tuon alle selvästi olisi päässyt joku vaikka olisi MLP tai VILP.
 
Jäteilma ollut siinä 0 pinnassa.
Onko tuo maksimi mihin pääsee pakkasillakin? Kuopioissa kuitenkin aika paljon viileämpiä kelejä. Niissä sähkölämmitteisissä on kuitenkin LTO eli ne saavat 75-80% poistoilmasta talteen olemattomalla sähkönkulutuksella. Niillä poistoilman saa -5 jopa -10 C kovemmilla pakkasilla.

PILPissä kaikki poistoilman energia menee tuloilman lämmitykseen, jos jäteilma on yhtä lämmintä kuin ulkoilma. Se ei siis LTO + sähkölämmitykseen verrattuna säästä silloin juuri mitään.

Jos PILP saa jäteilman ulkoilmaa kylmemmäksi, saadaan jo muuhunkin ilmaisenergiaa kuin pelkästään tuloilman lämmitykseen.
 
Tällainen kuva löytyi. PILP puree tuohon 15% osuuteen. Eli vaikuttaa huijaukselta. Miksi laittaa PILPpiin tuhansia euroja, kun sen hyöty on olematon.
1610476026773.png
 
Lämpökäyrä aika jyrkkä jos tosiaan on hyvin eristetty talo. Ootko koittanut laittaa termarit täysille että miten hiki tulee? Käyrää ehkä loivemmaksi niin ei turhaan pumppu tee liian lämmintä vettä lämmitykseen.
 
Minun mielestäni tuollainen sähkön 15MWh vuosikulutus ei ole ollenkaan ihmeellinen, jos taloudessa käytetään paljon tietotekniikkaa, on paljon kylmäsäilytystä eikä sähköä erityisesti säästellä. Meillä ainakin on mennyt tyypillisesti tuon verran, vaikkei sähköllä suoranaisesti lämmitetä lainkaan ja jäähdyksenkin osuus jää muulla tavoin tuotetun jäähdytysenergian levittämiseen huonekohtaisilla puhaltimilla (< 50W kappale) ja kiertopumppuun (< 100W). Toki autoa on esilämmitetty ja ulkona lasten polskuallasta lämpöpumpulla ja saunassa on sähkökiuas. Meillä tietokoneet ja kylmäsäilytyslaitteet sekä sähkökiuas vievät sähköstä pääosan.
 
Tuossa tosiaan voisi olla ilmanvaihdon voimakkuuden suhteen miettimisen paikka. Taitaa nykysuositusten mukaisella ilmanvaihdolla sukat pyöriä jalassa.
 
Minun mielestäni tuollainen sähkön 15MWh vuosikulutus ei ole ollenkaan ihmeellinen, jos taloudessa käytetään paljon tietotekniikkaa, on paljon kylmäsäilytystä eikä sähköä erityisesti säästellä.
Totta. Tosin luulisi uudessa talossa olevan uudet kylmäkoneet, kuivausrumpu lämpöpulla jne., jolloin kulutus luonnostaan aika matala. Uusia kylmäkoneita saa olla aikalailla, että saa 1000 kWh/a niillä rikki.

Meillä menee 10 000 kWh/a kaukolämpörivarissa. Neliötä tosin reilusti enemmän ja mukana on KPH:n lattialämmitys sähköllä, joka on n. puolet. Ei ole lämpöpumppua kuivausrummussa ja kylmäkoneet vuosituhannen taitteesta vievät suuruusluokkaa 2000 kWh/a yhteensä.
 
Ensimmäisenä mieleen tulee kysymys kesäajan sähkönkulutuksesta. Miten paljon esim heinä- ja elokuussa meni? Sen jälkeen parempi arvioida lämmityksen osuutta.
 
Ensimmäisenä mieleen tulee kysymys kesäajan sähkönkulutuksesta.
Tuokaan ei ole vakio, eli kyllä hupivirran osuus aika tavalla nousee talvella. Itse saan tuon melko puhtaasti erilleen, kun kaikelle lämmöntuotannolle (pumppaus / tulistus) on omat mittarit. Talvella tulee sitten kaikenlaista, valaistusta, auton lämmitystä, ulkorakennuksessa olevan touhutuvankin satunnaista lämmitystä. Tuo ulkorakennus on aika satunnaista ja talvella tulee varmaan kuukausia että siellä ei lämmitetä lainkaan, jos muutaman kerran käy valot päällä.
 
Minun mielestäni tuollainen sähkön 15MWh vuosikulutus ei ole ollenkaan ihmeellinen, jos taloudessa käytetään paljon tietotekniikkaa, on paljon kylmäsäilytystä eikä sähköä erityisesti säästellä. Meillä ainakin on mennyt tyypillisesti tuon verran, vaikkei sähköllä suoranaisesti lämmitetä lainkaan ja jäähdyksenkin osuus jää muulla tavoin tuotetun jäähdytysenergian levittämiseen huonekohtaisilla puhaltimilla (< 50W kappale) ja kiertopumppuun (< 100W). Toki autoa on esilämmitetty ja ulkona lasten polskuallasta lämpöpumpulla ja saunassa on sähkökiuas. Meillä tietokoneet ja kylmäsäilytyslaitteet sekä sähkökiuas vievät sähköstä pääosan.
No onhan tuo nyt ihan messevä kulutus noin pieneen taloon, matalaenergiakin vielä.
 
No onhan tuo nyt ihan messevä kulutus noin pieneen taloon, matalaenergiakin vielä.

Talon energiankulutus nyt ratkaisee asiassa harvinaisen vähän. Riippuu aivan talouskohtaisista tottumuksista, miten vuodenaika ja ulkolämpötila vaikuttaa. Meillä esimerkiksi kulutus on nykyisin varsin tasaista, paitsi ajoittain heinä- ja elokuussa hiukan laskee, kun suuri osa väestä on muualla. Ennen meni eniten elokuussa (jäähdytys vaikutti) ja joulu-tammikuussa (mm. kokkaus), mutta eipä ero ollut suuri suhteessa muihin kuukausiin. Kun asuintilojen jäähdytys sähköenergialla lakkasi, kesän kulutus tipahti, mutta uimaveden lämmitys ja autojen lämmitys vaikuttavat. Syksyisin ja keväisin menee kuukausitasolla keskimäärin hiukan vähemmän kuin kesällä ja talvella. Nuo putosivat sen jälkeen, kun luovuin lämmöntalteenotosta pilp-periaatteella (mikä tietenkin vähensi talviajan kulutusta). Tuon vaikutus näkyi selvästi lämmönkulutuksessa (jota siis ei tuotettu sähköllä muulta osin), mutta yllättävän vähän sähkönkulutuksessa, eli käytännössä hukkuu käyttötottumusten muutostenkin alle. Samankokoisissa talouksissa voi helposti olla jopa viisinkertaisia eroja ns. hupisähkön kulutuksessa.
 
Minun mielestäni tuollainen sähkön 15MWh vuosikulutus ei ole ollenkaan ihmeellinen, jos taloudessa käytetään paljon tietotekniikkaa, on paljon kylmäsäilytystä eikä sähköä erityisesti säästellä.

Kodinkoneet meillä vasta päivitetty ja pitäisi olla kyllä energian suhteen pihvejä nekin. 1 pakastin. Astianpesukone ja pyykkikone kerran vrk pyörii. Sähkökiuas toki yksi merkittävämpi sähkönkuluttaja mutta 1-2 krt vkossa 6,9kw kiuas 2 tuntia päällä ei tuota kulutusta mielestäni selitä.
Tietotekniikkaa hyvin vähän käytössä. 1 telkkari jota noin 1 tunti päivässä katsotaan.
 
676A5834-CBDE-4DAA-8367-350B6635F724.png

Siinä viime vuoden kulutuslukemia. Kesä-lokakuussa noin reilun 400 kwh kulutuksilla menty vaikka kodinkoneet tuolloinkin melko samalla käytöllä olleet ja on myös suihkussa käyty melko samaan tapaan kuin muuna aikana vuodesta.
Ja tosiaan vielä todella lämmin talvi oli viime vuonna kyseessä niin tuo vuosikulutus on varmasti jopa keskimääräistä vähäisempi.
 
Kovin on kova kulutus matalaenergia talolle. En tiedä F 470 elektroniikkapuolesta enkä käyttöveden säästö asetuksesta ,mutta edeltäjä F 410 käyttää käyttö/lämmitys veden kuumennukseen kyllä vastuksia hanakasti jollei niitä estä kevat,kesä, syksy ajalla, kun kompura veden muuten lämmittäisi.
Viime vuosi oli Pilpillekin kovin otollinen , eli F 470 tietäjät ,onko asetukset kohillaan??
 
Siinä on nyt jotain ihan perusjuttuja pielessä. Kannattaa perehtyä tuohon Espejotin linkkaamaan säikeeseen.

Nuo lämmityskuukausien lukemat on kyllä taloon nähden aika kovia. Mutta kun se on kokonaiskulutus, niin paha sanoa paljonko Nibe on vienyt. Onhan tuossa voinut olla vaikka auto pihalla lohkossa ja sisätilanlämppärissä koko talven. Noin niinkun heittona. Katsopa huoltovalikosta lisäyksen tiedot. Se aikakerroin sanoo jo aika paljon suorasähkön käytöstä. 1 tunti on aina 8kwh. Jos kuukaudessa tulee 100 tuntia lisäystä, niin se on 800kwh.
 
Aloittajan tekstistä päätellen, on pitänyt ilmastointia pienellä, joten PILPin merkityskin on ollut pieni. Ilmeisesti tuo n. 15000 kwh sähkönkulutus vastaa lähes suoran sähkön lukua. PILP vaikuttaa aika lailla humpuukilta. Kallis laite ja mitätön hyöty. Vai onko jollakin tiedossa mitattuja lukuja? En löytänyt mistään.
 
Kiitos viesteistä tähän asti. Pitänee siis saada mitattua tuo PILPin kulutus jotta voi poissulkea muut kokonaiskulutukseen vaikuttavat tekijät. Hommaan tuon Uplinkin niin saan tarkempaa dataa PILPin tekemisistä tännekin ihmeteltäväksi.

Olen näissä teknisissä asioissa sen verran poropeukalo joten millä tuon saisi helpoiten mitattua? Voimavirtaan on f470 kytkettynä.
 
Onhan tuo ihan järkyttävä kulutus uudelle pienelle talolle. Vertailun vuoksi meidän 165 m2 -76 talo alkuperäisillä eristyksillä, suoralla sähköllä, ei LTO:ta ja ei takkaa vei 3100 kWh/kk molemmin puolin 2020 tammi-maaliskuun. Carunan mukaan keskilämpötila Espoossa 1-2 C tuolloin eli ei kovin kaukana tuosta Kuopion -1 C:stä.

Kovin lämmityskausipainoitteinen tuo teidän käyrä on, joten kyse ei ole käyttöveden teosta eikä käyttösähköstä. Tuskin teillä on valaistuskaan hehkulampuilla, joten pimeän ajan valaistuskaan ei tuota voi selittää.

Joku F470-tuntija varmasti osaa kertoa mikä on normaali jäteilma tuolla talvella. Jos ei tosiaan alle 0 C pääse, on tuo talven kulutus täysin odotettua. Vain tuloilma saadaan pumppatusta "ilmaisenergiasta". Käyttövesi ja lämmitys silloin suoralla sähköllä. Jos se pääsee edes -5 C:hen, on tilanne jo paljon parempi.

Katsoin laskentapalvelusta, mitä Nibe antaa tuolle ja sen mukaan jäteilma on -0,55 C. Ei siis ilmeisesti tosiaan parempaan pysty. Tuolla olevalla 145 m2 esimerkkitalolla laski kuitenkin ostosähköksi vain 14 MWh Kuopiossa. Pitäisi siis mennä 104 m2 talo vähemmällä. Mutta riippuu toki talon muodosta, ikkunien määrästä, huonekorkeudesta jne.

Onhan tuo F470 ilmeisesti aika surkea kapistus F750:een verrattuna, varsinkin Kuopiossa, jossa on enemmän pakkasia kuin etelämpänä. Kannattaisi varmasti hankkia ILP avustamaan lämmittämisessä.
 
Kyseessä Kuopion seudulle rakennuttamamme -19 valmistunut matalaenergia ok-talo 104m2. Energiatodistus B2018, ilmatiiveyskin mitattuna erinomainen 0,2. Varaava Tiilerin takka keskellä taloa, jota lämmitellään pakkaskaudella joka toinen päivä. Sisälämpö siinä 22°. 2020 kokonaisähkökulutus 15 173 kWh, huomiona normaalia lämpimämpi talvi.

Nuo talon speksit vs 15,2MWh ei millään mätsää. Pitäisi olla reilusti alle 10MWh.
Eiköhän vika tule löytymään pilpin asetuksista tai laitteesta itsestään.
 
Nuo talon speksit vs 15,2MWh ei millään mätsää. Pitäisi olla reilusti alle 10MWh.
Eiköhän vika tule löytymään pilpin asetuksista tai laitteesta itsestään.
Reilusti alle 10 MWh? @Mikki taisi päästä juuri ja juuri alle, vaikka talo on Etelä-Suomessa, avittaa ILPillä takan lisäksi ja laitteena on kertaluokkaa parempi F750. Talo taisi olla samaa kokoluokkaa ja oliko niin, ettei 2020 tullut yhtään vastustuntia.

Kaikki noi on kaukaisia haaveita muilla PILPeillä ellei sitten tosiaan siirry takka- ja ILP-lämmitykseen nollakeleistä alkaen. Pakkasilla tuosta F470:stä ei ole iloa LTO:hon verrattuna.
 
Aloittajan tekstistä päätellen, on pitänyt ilmastointia pienellä, joten PILPin merkityskin on ollut pieni. Ilmeisesti tuo n. 15000 kwh sähkönkulutus vastaa lähes suoran sähkön lukua. PILP vaikuttaa aika lailla humpuukilta. Kallis laite ja mitätön hyöty. Vai onko jollakin tiedossa mitattuja lukuja? En löytänyt mistään.
Meillä Kuopiossa Nibe 410p, talo 15v vanha, neliöitä 160 ja kulutus talvesta riippuen 14-16 Mwh. Saunassa on puukiuas. Viimeisin vuosi oli juuri 14Mwh. Luvuissa on vielä autotallin lämmitystäkin. Takka on, mutta siinä ei paljoa ole puuta poltettu, kun tämän takan hyöty on melkein tunnelmanluojana. Pidän näitä lukemia itse hyvinkin kohtuullisena.

Aloittajan tapauksessa kannattaa alkaa vaikkapa siitä, että ottaa termostaatit pois käytöstä ja etsii sopivat käyrät, vaihtaa puhtaat suodattimet ja tarkastaa ilmanvaihdon, että se on oikein säädetty. Tai sitten talo ei ole oikein matalaenergiatalo..

Pitääpäs lisätä kun jäi tärkeä kohta pois, että täällä kulutus tippui 16 -> 15 ja nyt leudon talven vuoksi 14 Mwh:iin, kun on lisänä ILP. Alun perin hankittiin viilentimeksi, mutta on se nyt talvetkin lämmittänyt.
 
Viimeksi muokattu:
Pumpun asetuksista näkee kompressorin käyttötunnit, vastusten käyttötunnit. Noista voi vähän peilata mitä tekee. Kompura per vrk keskiarvo talvikaudella pitäs olla luokkaa +20h.

Ilmanvaihdon pienentäminen öiksi voi aiheuttaa sen että kompura ei pyöri ja silloin menee vastuksille.

Missä lämpötilassa ottaa vastuksia mukaan? Lisäys pysäytys, siirtoaika, jne

Jos kesäkulutus oli luokkaa 400kwh, tulis tuosta käyttösähköksi ~3000-4000kwh.

Mitä energiatodistus sanoo talon lämmöntarpeeksi ilman ja pilp kanssa?
 
Jos kesäkulutus oli luokkaa 400kwh, tulis tuosta käyttösähköksi ~3000-4000kwh.
Millä COPilla tuo tekee käyttövettä? Laskentapalvelun mukaan menee 2500 kWh/a käyttöveteen, kun suoralla sähköllä menisi 5400. Siis hiukan yli 2. Onko kesällä parempi?

Kesällä käyttöveden osuus lähes 200 kWh/kk? Tuolloin käyttösähköä olisi varsin vähän.
 
Millä COPilla tuo tekee käyttövettä? Laskentapalvelun mukaan menee 2500 kWh/a käyttöveteen, kun suoralla sähköllä menisi 5400. Siis hiukan yli 2. Onko kesällä parempi?

Kesällä käyttöveden osuus lähes 200 kWh/kk? Tuolloin käyttösähköä olisi varsin vähän.
Riippuu ilmanvaihdon määrästä ja käyttöveden lämpötilasta, mutta pyöreästi noin 3. Mulla on mennyt F470:n läpi kesä-heinäkuussa 170-180kwh/kk ja vettä mennyt noin 10-11m3. Tässä on ilmanvaihto ja kosteiden tilojen lämmitys mukana.
 
Takaisin
Ylös Bottom