Lämpöpumppujen toiminta ja kulutus kovimmilla pakkasilla

[Mikki]

Kyllä se MLP vie kanssa 100x sähköä mitä öljy. Tämä kiima siirtää kaikki sähkön varaan ilman uskottavaa sähköntuotantoa tulee jonain päivänä vielä kalliiksi.

Sanotaan se tilanne että tulipalopakkasilla pohjoismainen sähköverkko alkaa kaatumaan. Sulkeeko Ruotsi vaikka siirtoyhteydet Suomeen että ei pimenee Ruotsikin. Vai onko ne solidaarisia ja jakaa vähästään jolloin ollaan pimeässä koko Pohjola.

 

[BBF]

Eipä se Suomen sähkönkulutukseen monen prosentin lisäystä tee vaikka 100.000 torppaa lyö vastukset päälle (ja tuskin kaikkiin se pakkanen samalla hetkellä iskee kuitenkaan). Eikä varmaan tehomaksuihinkaan paljon vaikuta kun ne vastukset ei juuri sähkökiuasta suuremmat ole, sen voi jättää sitten laittamatta päälle. Lisäksi rakennusten energiantarvehan pienenee koko ajan.

 

[Mikki]

No 6kW keskimääräisestä tehosta 600MW tulee lisää kuormaa. Jos ennen sähkönkulutus oli lähes nolla kun öljyllä lämmitettiin, niin ei tuo merkityksetön ole.

Tuohon päälle sitten jokainen sähköauto ja hybridi lataamaan.

 

[BBF]

No 6kW keskimääräisestä tehosta 600MW tulee lisää kuormaa. Jos ennen sähkönkulutus oli lähes nolla kun öljyllä lämmitettiin, niin ei tuo merkityksetön ole.

Tuohon päälle sitten jokainen sähköauto ja hybridi lataamaan.

Ei se merkityksetön ole, mutta Suomen kulutushuippu viime kuussa 15.1. pakkasilla oli yli 14000 MW. OL3 (toivottavasti) tuo ensi vuonna 1600 MW lisää. Niin ja Suomessa on varmaan miljoona 6kW sähkökiuastakin...

 

[pökö]

Lisäksi rakennusten energiantarvehan pienenee koko ajan

Ai vanhojenkin?

 

[kaihakki]

Ei se merkityksetön ole, mutta Suomen kulutushuippu viime kuussa 15.1. pakkasilla oli yli 14000 MW. OL3 (toivottavasti) tuo ensi vuonna 1600 MW lisää. Niin ja Suomessa on varmaan miljoona 6kW sähkökiuastakin...

Olen lyönyt aikoja sitten vetoa vanhan kaverin kanssa yhden kossupullon verran, että OL3 ei koskaan tuota täysiä tehoja. Ollaan kyllä jo molemmat eläkkeellä, että saa nähdä ollaanko hengissä siinä vaiheessa kun OL3 alkaa jotain tuottamaan. Olen kuitenkin ihan varma, että voitan vedon.

 

[Espejot]

Niin ja kun vielä kuvitellaan tämä halu/ohjaus pois öljylämmityksistä ja niistä hätäpäissään vaikka 100 000 saneerataan vilpeiksi sitten tulee SE keli kun kaikki antautuu ja lähes OL3 kokoinen laitos tarvitaan tuottamaan tuo sähköteho/-määrä...siinä sitten ihmetellään kun 'ei sähkö jukulauta riitä' kun vielä tätä sähköautopuumia samaan läjään +++. Tuo sama hoituu sitten maalämmöllä 30% sähköteholla/-määrällä.

Kyllä sitten tuolla pohjalla saa tehomaksut uutta vauhtia ja myös tämän viestin sisältö alkaa nousemaan uudelleenharkintaan...

Tästä jäi nyt epäselväksi kumpi olikaan pahempi synti, ilmaiset puut vai vastukset

 

[BBF]

Ai vanhojenkin?

Niidenkin, ainakin jos uskotaan ilmaston edelleen lämpenevän. Ja kyllähän niitä vanhojakin taloja saneerataan ja lisäeristetään. Ilppikin taitaa jo olla sääntö vanhemmissa taloissa. Ei se kulutus ainakaan nouse.

 

[jmaja]

Ai vanhojenkin?

Kyllä niidenkin jonkin verran. Ikkunoita, eristeitä, IV:tä jne parannellaan vuosien saatossa ennemmin tai myöhemmin. Ja jatkuvasti puretaan vanhoja uusien tieltä.

 

[kotte]

Minulle ei ole mikään ongelma että lämmitysjärjestelmäni (vilp) käyttää tarvittaessa sähkövastuksia.

Monelle muulle voi tulevaisuudessa olla, kun sähköä joudutaan säännöstelemään tällaisten kulutuspiikkien tuottamiseen erikoistuneiden järjestelmien takia.

 

[kotte]

Niin ja Suomessa on varmaan miljoona 6kW sähkökiuastakin...

Noiden aiheuttama kulutuspiikki sentään on tiedossa, kun esiintyy melko säännöllisesti. Kukaan ei oikeastaan tiedä, millaisen piikin nuo kovimmilla pakkasilla suoralle sähkölle siirtyvät vilpit aiheuttavat, kun lukumäärä kasvaa jatkuvasti ja tilanne vasta paljastuu kaikessa karmeudessaan vasta, kun ollaan totuuden edessä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tosin suorasähkö on tainnut olla jo kauan vallitseva lämmitystapa OKT:ssa. Ei se nyt siitä huonommaksi siltä osin muutu, mutta toki öljykattiloiden häviäminen tuo oman mausteensa. Takkaan jos laittaa tulet, se on melkoinen "sähköntuottaja" pakkasella.

 

[roots]

Noiden aiheuttama kulutuspiikki sentään on tiedossa, kun esiintyy melko säännöllisesti. Kukaan ei oikeastaan tiedä, millaisen piikin nuo kovimmilla pakkasilla suoralle sähkölle siirtyvät vilpit aiheuttavat, kun lukumäärä kasvaa jatkuvasti ja tilanne vasta paljastuu kaikessa karmeudessaan vasta, kun ollaan totuuden edessä.

Ja kiukaat sentään porrastuu, eikä ole niin pakollista, talon lämmitys on sensijaan melko välttämätöntä.

 

[kotte]

mutta toki öljykattiloiden häviäminen tuo oman mausteensa

Tuohan se olennainen seikka on. Käytännössä siis öljylämmitystä korvaava vilp, jonkka tuotto heitetään huippukuormatilanteessa sähkövastuksille, aineuttaa verkon suuntaan saman kulutuspiikin kuin jos öljylämmitys olisi korvattu suoralla sähkölämmityksellä. Kukaanhan ei tiedä, miten paljon tuollaista siirtymistä tapahtuu. Lisänä vielä ne harvat, jotka asentavat vastaavan vilp-järjestelmän korvaamaan kaukolämpöä (mikä lienee kuitenkin pieni vähemmistö lisäkuormasta).

 

[VesA]

Ja kiukaat sentään porrastuu, eikä ole niin pakollista, talon lämmitys on sensijaan melko välttämätöntä.

Kyllähän talon lämmitystä voi lopulta pätkiä aika huoletta, mutta alkaa se jossain vaiheessa tuntua. Kuten olen ennenkin mainostanut tein ihmiskokeen - sammutin näiiä 10 asteen pakkasilla lämmityksen ja jäin odottamaan kommentteja - ensimmäinen tuli kahden vuorokauden kuluttua 'onks täällä sun mielestä vähän viileetä'.

 

[Nibottaja]

No nythän meistä vilp käyttäjistä roistoja ja ongelma on tullut yhteiskunnalle. Anteeksi siitä.
Näkyyhän se suhtautuminen jo pikkuhiljaa täällä palstallakin, vaikka kuvittelisi muuta.

 

[janhunen]

F2120 valikoita selanneena en löytänyt asetusta, jolla Nibelle laittaisi pakkasrajan sammutukselle. Kaipa se on kovakoodattu -25C ulkoyksikön BT28 anturin mukaan, kuten foorumin viesteistä olen ymmärtänyt. Anturi vaan näyttää ulkoyksikön käydessä palttiarallaa 3K kylmempää kuin ulkolämpötila.

Itse olisin halunnut tuon rajan määrittää itse johonkin alle -20C tuntumaan. Käyttäisin mieluummin vastuksia kuin kiusaisin vilppiä tulipalopakkasilla, kun minulle vastusten käyttö lämmitykseen ei ole mitenkään vastenmielistä.

Koitapa mennä huoltovalikkoon, 5.11.1.1 tuolta pitäisi löytyä, eli huoltovalikko-> orja-asetukset->eb101. Pumppu on mulla eri, mutta ohjaus lienee aikalailla sama.

 

[BBF]

Tuohan se olennainen seikka on. Käytännössä siis öljylämmitystä korvaava vilp, jonkka tuotto heitetään huippukuormatilanteessa sähkövastuksille, aineuttaa verkon suuntaan saman kulutuspiikin kuin jos öljylämmitys olisi korvattu suoralla sähkölämmityksellä. Kukaanhan ei tiedä, miten paljon tuollaista siirtymistä tapahtuu. Lisänä vielä ne harvat, jotka asentavat vastaavan vilp-järjestelmän korvaamaan kaukolämpöä (mikä lienee kuitenkin pieni vähemmistö lisäkuormasta).

Eihän se sen suurempaa kulutusta aiheuta kuin suorasähkötalokaan siinä tapauksessa. Ja niitä on yhä valtaosa Suomen taloista. Tämän maan sähköverkko on rakennettu vastaamaan suorasähkölämmitysta ja miljoonaa sähkökiuasta, ei se mene tuosta vilppien vastuksille siirtymisestä vielä miksikään vaikka kaikki öljytalot siirtyisivät siihen. Sitäpaitsi Suomen sähkönkulutus on pienentynyt viimeiset 15 vuotta. Kannattaa vähän hakea faktoja niin ei tartte mutuilla...

 

[kotte]

Kyllähän talon lämmitystä voi lopulta pätkiä aika huoletta, mutta alkaa se jossain vaiheessa tuntua. Kuten olen ennenkin mainostanut tein ihmiskokeen - sammutin näiiä 10 asteen pakkasilla lämmityksen ja jäin odottamaan kommentteja - ensimmäinen tuli kahden vuorokauden kuluttua 'onks täällä sun mielestä vähän viileetä'.

Tuolla asialla on valitettavasti sellainen puoli, että jos talon sähköliitännässä ja lämpövastusten kapasiteetissa on varaa, sähkön pätkiminen ei välttämättä pudota keskimääräistä tehonkulutusta juuri lainkaan. Päin vastoin: seurauksena voi olla, että myös täystehomitoitettujen maalämpöpumppujen tuotto loppuu, kun välillä sähköt ovat pois ja sen seurauksena nuokin ottavat vastuksia mukaan. Aina vain hullummaksi menee sähkön riittävyyden kannalta.

Todella koville ja laajoille pakkasille ei todellisuudessa ole muuta pelastusta kuin puuttuvan lämmitystehon korvaaminen jollakin, joka ei tarvitse sähköä yhtään tai ainakin hyvin pienen lisäosan.

 

[kotte]

Eihän se sen suurempaa kulutusta aiheuta kuin suorasähkötalokaan siinä tapauksessa. Ja niitä on yhä valtaosa Suomen taloista. Tämän maan sähköverkko on rakennettu vastaamaan suorasähkölämmitysta ja miljoonaa sähkökiuasta, ei se mene tuosta vilppien vastuksille siirtymisestä vielä miksikään vaikka kaikki öljytalot siirtyisivät siihen. Sitäpaitsi Suomen sähkönkulutus on pienentynyt viimeiset 15 vuotta. Kannattaa vähän hakea faktoja niin ei tartte mutuilla...

Jos nuo sähkölämmitystalot olisivat vaihtaneet täystehoiseen maalämpöön, noin olisikin. Mutta nuo sähkölämmitystalot joko jatkavat, kuten ennenkin ja vaikka niillä olisi ilmalämpöpumppuja, niidenkin teho hiipuu ja vastussähköä tulee mukaan. Sen lisänä tulevat nuo öljystä vilpeille vaihtaneet taloudet, jotka ovat samalla heittäneet (valtion neuvomana ja kannustamana) öljypannnunsa lopullisesti mäkeen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kuten olen ennenkin mainostanut tein ihmiskokeen - sammutin näiiä 10 asteen pakkasilla lämmityksen ja jäin odottamaan kommentteja

Tänään oli 4 tuntia aamulla ja toiset 4 tuntia alkuillasta kiertopumput seis hoitamassa sähkövajetta eli Setä ei käynyt. Eipä mitään kuulunut ... Täällä pakkasta noin kymmenen ja nyt jo ylikin.

 

[Janos]

Kyllä nuo sähkölämmitteiset talot aika pieniä on kokonaiskulutuksessa kuitenkin.
Kasvihuoneet esimerkiksi imaisee pikkasen enemmän valaistukseen, vuorokaudessa menee kymmeniä megawatteja yhdessä kasvihuoneessa ja niitä on suomessa kuitenkin useita satoja.
Niillähän on niitä sopimuksia että niitä saa käyttää säätövoimana ja tiputtaa tarpeen tullen tehoja pois samoin kuin katuvaloissa.

 

[kotte]

Kyllä nuo sähkölämmitteiset talot aika pieniä on kokonaiskulutuksessa kuitenkin.

No, jos kasvihuoneet ja sähkölämmitykset vievät sellaisella pakkasella kuin oli viime kuussa parina päivänä Suomessa noin kolmanneksen kaikesta sähköstä, en pitäisi osuutta merkityksettömänä. Normaalisti (kevät, kesä ja syksy) Suomessa ei arkipäivän keskimääräinen tuntikulutus yleensä käy lähellekään 10GW, mutta tuolloin tammikuussa ylitti selvästi 14GW. EIkä tuo ole minkäänlainen yläraja mahdolliselle kulutukselle pakkaskelillä.

En ymmärrä, mistä tuo täydellisesti pakkasen kanssa korreloiva kulutuslisä voi tulla muualta kuin sähköllä tehtävästä lämmityksestä tavalla tai toisella. Ja tuohan on nettokulutusta, eli nuo tahot, jotka voivat ja joiden kannattaa vähentää kulutustaan sähkön pörssihinnan ampaistessa ovat varmasti sen tehneet ao. ajankohtana.

 

[BBF]

Kyllä nuo sähkölämmitteiset talot aika pieniä on kokonaiskulutuksessa kuitenkin.
Kasvihuoneet esimerkiksi imaisee pikkasen enemmän valaistukseen, vuorokaudessa menee kymmeniä megawatteja yhdessä kasvihuoneessa ja niitä on suomessa kuitenkin useita satoja.
Niillähän on niitä sopimuksia että niitä saa käyttää säätövoimana ja tiputtaa tarpeen tullen tehoja pois samoin kuin katuvaloissa.

No ei nyt sentään, kyllä talojen lämmitys vie kertaluokkaa enemmän kuin jotkut kasvihuoneet.

 

[kotte]

Joka haluaa faktaa toteutuneesta sähkönkulutuksesta ja -tuotannosta Suomessa, voi tutustua kantaverkko-opraattorin tilastoisivuihin https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkomarkkinainformaatio/kulutus-ja-tuotanto/. Tuolta voi piirtää käppyrän max vuoden ajalle. Ulkoilman lämpötila heijastuu kokonaisuuteen eniten, mutta toki joulun kohdalla näkyy kuoppa, kun raskas teollisuus tyypillisesti ajaa prosessin alas tuohon vuodenaikaan toviksi. Pieni notkahdus näkyy myös juhannuksen tienoilla ja heinäkuu on vuoden hiljaisin pitempi ajanjakso. (Kirjoittelin tätä katsoessani käppyröitä ajanjaksolta 2.1.2020 ... 31.1.2021).

 

[jmaja]

Kuten olen ennenkin mainostanut tein ihmiskokeen - sammutin näiiä 10 asteen pakkasilla lämmityksen ja jäin odottamaan kommentteja - ensimmäinen tuli kahden vuorokauden kuluttua 'onks täällä sun mielestä vähän viileetä'.

Tuossa on kyllä jotain hämärää tai sitten olette todella poikkeuksellisen vähän lämpötiloihin reagoivia. Meillä rivarista katkesi koko talon lämmönjakoputki joulun alla. Vuorokausi oltiin ilman lämmitystä ja kiertoa pattereissa, tosin kylppäri lämpeää sähköllä ja käyttövesikierto toimi. Vaikka talo on hyvin raskasrakenteinen ja ulkolämpötila oli plussalla 2-3 C, tippui sisälämpö 1,2-1,3 C vuorokaudessa. Kyllä se jo kylmältä tuntui. Tuossa on siis betonia tai tiiltä alapohja, välipohja, ulkoseinät ja lähes kaikki väliseinät. Yläpohja on puuta.

Täällä on Ruutivtag-lämpötilamittaukset ylä- ja alakerrasta tuolta ajalta:

MLP käyntiajat

Paljon väännetään maalämpöpumppujen käyntiajoista. Kuinka paljon vuorokaudessa pumpun pitäisi käydä / levätä ja minkä pituiset käyntiajat olisi optimaalisia. Mistään ketjusta en kuitenkaan löydä lopputulemaa. Itse olen nyt seurannut jonkin aikaa ja käynnistyksiä tulee viikossa 110~130 ja...

lampopumput.info

Voihan tuota hiukan laskeakin. Talon ominaiskapasiteettille löytyy arvot kevytrakenteinen 40, keskiraskas I 70, keskiraskas II 110 ja raskas 200 Wh/m2K. Raskaassa kaikki on betonia tai tiiltä ja keskiraskas II:ssa ulkoseinät massiivihirttä tai harkkoa ja väliseinät kevyitä. Tuo meidän rivari lienee lähinnä raskas.

2-3 C:ssä 70-luvun rivari tarvinnee 20-25 W/m2 eli n. 10 tunnissa pitäisi tippua yksi aste. Tippui vain n. puolet tuosta. Ehkä lämpökapasiteettia on enemmän tai sitten rinneratkaisu vaikutti myös.

10 asteen pakkasilla lämmöntarve on jo 40 W/m2 luokkaa, joten raskaskin talo jäähtyy varmasti yli 2 C/vrk. Luulisi 2 vrk:ssa tulevan jo todella kylmä!

 

[VesA]

10 asteen pakkasilla lämmöntarve on jo 40 W/m2 luokkaa, joten raskaskin talo jäähtyy varmasti yli 2 C/vrk. Luulisi 2 vrk:ssa tulevan jo todella kylmä!

Lämmöntunne sisällä riippuu siitä miten ulkoseinät kylmenevät - ja lämpenevät. Tuossa on kuva jossa on verrattu seinän sisällä olevaa ruuvitägiä ulkoilmaan. Tämä nyt riippuu tuulista ja siitä paistaako seinään aurinko, mutta esmes 20-27.1 on ollut ulkona aika tasaista ja seinä lämpenee sisältä viikon verran, aiemmalla jaksolla ulkolämpötila kylmenee nopeammin ja seinä tulee paremmin perässä. Vasen asteikko on ulkoilmam oikea seinä.

 

[jmaja]

Lämmöntunne sisällä riippuu siitä miten ulkoseinät kylmenevät - ja lämpenevät.

Kyllä kai se sisäilman lämpötila vaikuttaa enemmän kuin seinät. Jos ei kylmä kerran tule kuin 2 vrk:n päästä, laita edes vuorokaudeksi lämmitys pois ja näytä millainen käyrä tulee. Vaikea uskoa, että tippuisi vähemmän kuin täällä +2-3:ssä ja kyllä täällä alettiin todella toivomaan, että putki saadaan korjattua ennen toista yötä.

 

[VesA]

Kyllä kai se sisäilman lämpötila vaikuttaa enemmän kuin seinät.

Mikäs sitä sisäilmaa muukaan massiivisesti kylmentää kuin kylmennyt ulkoseinä.. tämä on siis alakerta. Myös väliseinät ovat kivirakenteisia ja paksuja - massaa on niissäkin - ja välipohjassa. Yläkerrassa ei ole juuri seiniä, eiköhän se jäähdy nopeammin, mutta kokeen aikaan se oli remontissa ja siellä oli kylmä muutenkin kun rakenteita oli purettu.

 

[jmaja]

Mikäs sitä sisäilmaa muukaan massiivisesti kylmentää kuin kylmennyt ulkoseinä..

Ilmanvaihto, alapohja, ikkunat jne. Teillä oli tietysti "yläpohjassa" varsin hyvä eristys, jos välissä oli puolilämmin yläkerta. Kyllähän ne ulkoseinätkin ovat jo valmiiksi kylmiä, jos ulkona on -10 C. Sisäpinta U-arvolla 0,4 1,6 C kylmempi kuin sisälämpötila ja kylmeneehän ne lisää, kun sisälämpötila tippuu.

 

[ollikuhta]

Ei se merkityksetön ole, mutta Suomen kulutushuippu viime kuussa 15.1. pakkasilla oli yli 14000 MW. OL3 (toivottavasti) tuo ensi vuonna 1600 MW lisää. Niin ja Suomessa on varmaan miljoona 6kW sähkökiuastakin...

Ei se OL3 kulutusta lisää. Toivottavasti laskee tuontia...

 

[Lappanen]

Lämmöntunne sisällä riippuu siitä miten ulkoseinät kylmenevät - ja lämpenevät. Tuossa on kuva jossa on verrattu seinän sisällä olevaa ruuvitägiä ulkoilmaan. Tämä nyt riippuu tuulista ja siitä paistaako seinään aurinko, mutta esmes 20-27.1 on ollut ulkona aika tasaista ja seinä lämpenee sisältä viikon verran, aiemmalla jaksolla ulkolämpötila kylmenee nopeammin ja seinä tulee paremmin perässä. Vasen asteikko on ulkoilmam oikea seinä.

katso liitettä 69034

Kyllä lämmöntunteeseen vaikuttaa myös/enemmän (tulo)ilmanvaihto. Vaikka sisällä on sama lämpötila, aamulla huomasi heti noustessa, että taitaa olla pakkasta pihalla. Nukkumaan mennessä oli -7 ja aamulla -16. Tarkoittaa meillä IV-koneelta lähtevän tuloilman viilenemistä 16 C -> 14.5 C. Toki tuohon voisi jo laittaa jälkilämmitystä päälle, mutta minimituloilmalämmöksi säädetty 13 astetta joka ohjaa myös kesällä jäähdytystä joten en sitä ala säätämänä kun ei tarvitse ja vasta alle -25 pakkasissa alkaa jälkilämmitys heräillä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos mulla MLP sammuisi -20 pakkasissa, niin pitäisin sitä ongelmana enkä ominaisuutena. Varsinkin uudiskohteessa.

Nämä riippuu niin kovasti, mistä kulmasta katsoo. Kattilan kanssa on nyt lämpöpumpun edut ja kattilan edut kolmeen kertaan varmistettuna (öljy, sähkö, lämpöpumppu). Ei kattilan nuohomista 10 vuoteen, silti varmuus, että toimii vaikka olisi 40 pakkasta. Täällä 40 asteen pakkanen ei ole mitenkään tavatonta mutta harvinaista kylläkin. Jokainen aste pakkaspäässä tietysti pienentää sitä jäljelle jäävän tukilämmityksen tarvetta aika reippaasti ja suhteellisesti sitä enemmän, mitä etelämmässä ollaan.

Täytyy yrittää testata tuon Setän pakkasrajan olemusta. "Lukittu" -tilaan tuo ryökäle menee kuitenkin vasta vähän kylmemmässä. Hiukan korkeampi lämpötila saattaisi vaikka auttaa.

 

[Mikkolan]

Jos tulee kovenpia pakkasia niin pistän tuon häkäpönttökattilan tauolle ja säästän kalliita klapeja. Tilalle suora sähkö, on niin mukavaa kun saa 4 centillä parempaa jopa 30 centtin arvoista sähköä

 

[janti]

Eipä ole meillä lämpöpumppua tarvinnut sammutella pakkasella, eikä se sammu itsestäänkään.
Taitaapa laitteen kulutuskin tippua kovimmilla pakkasella ihan automaattisesti.

Hätätilassa pitänee myydä sähköyhtiön osakkeita, jotta saa katettua COP=1 johtuvat lämmityskustannuksien nousun. Tähän mennessä (yli 13 vuoteen) ei tällaista "hätätilannetta" ole tullut vastaan ja pelkillä osingoilla on hyvin pärjätty.

 

[kotte]

Hätätilassa pitänee myydä sähköyhtiön osakkeita, jotta saa katettua COP=1 johtuvat lämmityskustannuksien nousun. Tähän mennessä (yli 13 vuoteen) ei tällaista "hätätilannetta" ole tullut vastaan ja pelkillä osingoilla on hyvin pärjätty.

Jos oikein pahasti käy ja sähköt katkeavat kunnolla, noita osakkeista saatuja rahoja voi tarvita myös jäätyneiden putkien sun muiden vaurioiden korjaamiseen (siis jos sähkön lisäksi ei muuta vaihtoehtoa ole). Tosin putket saa pysymään sulana, kun kääntää kaikki hanat kunnolla tiputtamaan ja ujuttaa vessapöntön huuhteluventtiilin siiman tai langan, jolloin venttiili vuotaa sen verran, että laskee muutaman minuutin välein hiukan tuoretta vettä viemäriin vuotaneen tilalle.

 

[janti]

Jos oikein pahasti käy ja sähköt katkeavat kunnolla, noita osakkeista saatuja rahoja voi tarvita myös jäätyneiden putkien sun muiden vaurioiden korjaamiseen (siis jos sähkön lisäksi ei muuta vaihtoehtoa ole).

Taitaa meillä rivitalossa olla taloyhtiön vastuulla nuo putkistot. Kyllä taloyhtiöllä varmaan toimenpiteisiin ryhdytään jos pidempään on sähköt kokonaan poikki yhtiöstä (suorasähkölämmitys). Kantovesi olisi tässä mielessä turvallinen ratkaisu, ettei WC-pönttö jäädy rikki ja alkaa vuotamaan vettä jos/kun keli lauhtuu.

 

[VesA]

Ilmanvaihto, alapohja, ikkunat jne. Teillä oli tietysti "yläpohjassa" varsin hyvä eristys, jos välissä oli puolilämmin yläkerta. Kyllähän ne ulkoseinätkin ovat jo valmiiksi kylmiä, jos ulkona on -10 C. Sisäpinta U-arvolla 0,4 1,6 C kylmempi kuin sisälämpötila ja kylmeneehän ne lisää, kun sisälämpötila tippuu.

Meillä on mittari ulkoseinässä runsaan 10cm syvyydessä sisältä päin, seinän sisälämpötila muuttuu aika verkalleen suhteessa ulkolämpötilaan. Tämä itse asiassa mahdollisti sen että pelkällä ILPillä pärjäsi Helsingin pakkaset oikein hyvin - Argo painoi pakkasen päästyä seinän läpi lopulta lappu laudassa ja jatkoi vielä hyvän aikaa sään lauhduttua kunnes seinät lämpenivät - kun huonelämpöä mittaava kake oli strategisesti sijoitettu sinne ullkoseinän äärelle ikkunakuadalle. Ei ollut kuin kaksi niin pitkää pakkasjaksoa, että piti autella lisälämmittimillä. Noin laskemalla moisella ILPillä ei olisi mitään mahdollisuuksia selvitä - sen maksimi jatkuva ottoteho on 1,4kW.

Se mikä meillä myös hämää on käyttösähkön kulutus - sitä menee 17000kWh vuodessa.

 

[jmaja]

Meillä on mittari ulkoseinässä runsaan 10cm syvyydessä sisältä päin, seinän sisälämpötila muuttuu aika verkalleen suhteessa ulkolämpötilaan.

Millainen on seinän rakenne? Eihän se seinä kuitenkaan lämmitä ennen kuin se on selvästi lämpimämpi kuin sisäilma. Lämpöä kuitenkin karkaa reilusti ikkunoista ja IV:stä sekä jonkin verran YP, vaikka massiiviset seinät ja AP olisi niin lämpimiä, että niiden kautta ei hukkaa juuri tule.

Tuo 1,6 C lämpötilaero vastaa 12 W/m2 tehoa. Tuon verran siis menee jatkuvasti ulos seinän läpi. Jos huone nopeasti jäähdytettäisiin 1,6 C seinää kylmemmäksi, tulisi tuon verran sisään lämpöä. Mutta ei kauaa, kun noin lämmin on vain seinän sisäpinta ja ulenpana on kylmempää.

Se mikä meillä myös hämää on käyttösähkön kulutus - sitä menee 17000kWh vuodessa.

Paljonko tuosta menee sähköautoon jne., jotka eivät vaikuta lämmitykseen?

 

[VesA]

Millainen on seinän rakenne? Eihän se seinä kuitenkaan lämmitä ennen kuin se on selvästi lämpimämpi kuin sisäilma. Lämpöä kuitenkin karkaa reilusti ikkunoista ja IV:stä sekä jonkin verran YP, vaikka massiiviset seinät ja AP olisi niin lämpimiä, että niiden kautta ei hukkaa juuri tule.

Tuo 1,6 C lämpötilaero vastaa 12 W/m2 tehoa. Tuon verran siis menee jatkuvasti ulos seinän läpi. Jos huone nopeasti jäähdytettäisiin 1,6 C seinää kylmemmäksi, tulisi tuon verran sisään lämpöä. Mutta ei kauaa, kun noin lämmin on vain seinän sisäpinta ja ulenpana on kylmempää.



Paljonko tuosta menee sähköautoon jne., jotka eivät vaikuta lämmitykseen?

Seinän rakenteesta ei tiedä varmaan rakentajakaan mitä missäkin on, tämä talo on rakennettu sodan jälkeisistä kierrätysmateriaaleista - reikiä poraillessa tätä on tullut ihmeteltyä, mutta sisältä päin voi olla paikasta riippuen levy/lauta + 5cm jotain villaa ( tai ei ) - rappaus - tiili - tyhjää/tojalevyä/jotain valkoista vanua... varmaan jotain muutakin 'eristettä' muutama tai useampi sentti - koksikuonabetonia ( siis sellaista mistä tulee mustaa hiilipölyä poratessa ) - rappaus.

Välipohjaan tuskin paljon karkaa kun siellä on päällimmäisenä lattialämmitys, paitsi vähän niissä kohdin missä 80cm välein on kantava betonipalkki kylmäsiltana sen koksiseinän päällä, ne näkee lämpökameralla. Välipohja on myös 'tuulettuva' - siinä on leveät sivukaistat auki katon alle ilman tuulensuojaa, mutta ei purussa ilma varsinaisesti virtaa.

Eise seinä lämmitä, mutta samalla tavalla se toimii isona pintana kuin vaikka lattialämmitys mutta toisinpäin - huoneilma koittaa sitä lämmittää ja sitä mukaa kuin seinä jäähtyy huoneilmaan pitää syöttää lisää lämmitystehoa.

Ei seinälle voi laskea ihan tuolla tavoin tehoa, kun pakkanen kiristyy jonkun portaan se vuotaa ulkoilmaan eri teholla kuin sisäilmasta syötetään eikä kumpikaan teho ole vakio vaan ulkopuolen vuotama teho pienee ajan funktiona ja sisäpuolen nousee ajan funktiona - kunnes joskus ehkä saavutetaan tasapainotila jolle voi tuota laskutapaa käyttää, mutta harvoin sää niin kauan vakiona pysyy.