Katkokäynnin hallinta

Espejot

Hyperaktiivi
Hitachi Yutaki toimii näköjään hyvin. Aikoinani katselin myös Hitachin monoblockia ja dokumentaatio oli luottamusta herättävä. Miten tässä on katkokäynnin hallinta toteutettu? Selkeää mielikuvaa ei ole jäänyt.

Erotettu tästä ketjusta tämä keskustelu omaksi aloitukseksi
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Pretor

Aktiivinen jäsen
Hitachi Yutaki toimii näköjään hyvin. Aikoinani katselin myös Hitachin monoblockia ja dokumentaatio oli luottamusta herättävä. Miten tässä on katkokäynnin hallinta toteutettu? Selkeää mielikuvaa ei ole jäänyt.
Huonosti :D
Tämähän käy tietyissä keleissä katkoa aika tavalla ja nimenomaan katkokäynnin ohjaaminen on vähän jäänyt suunnittelupöydälle. Tässä kohdassa kaipaisi niitä asteminuuttisäätöjä, jotta VILP osaisi hyödyntää esim. juurikin hybridin reservin purkamista menemällä tauolle vähän pidemmäksi aikaa. Toki tästä irtoaa tehojakin sen verran, että sekin on yksi syy katkokäynnille.

Olihan tämä vähän "syvään" päätyyn hyppäämistä, kun Hitachiin päädyin, eikä näistä ollut juurikaan mitään käyttökokemuksia.
Kylläpä sulattelee taitavasti. :)
Pakkasella huurretta ei paljon kerry ja kelpaa vedellä pidempiä siivuja.
Joo kyllä toi nyt tuntuisi ihan ok välein sulattavan, mutta kyllä se 4-5h väli on jo liikaa ja saa kennon jo aika tukkoon kovemmassa pakkasessa.
Mieluummin sulatus vähän useammin ja puhtaalla kennolla kovaa tuottoa, kuin pitkällä sulatusvälillä kovalla ottoteholla huonoa tuottoa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Huonosti :D
Tämähän käy tietyissä keleissä katkoa aika tavalla ja nimenomaan katkokäynnin ohjaaminen on vähän jäänyt suunnittelupöydälle. Tässä kohdassa kaipaisi niitä asteminuuttisäätöjä, jotta VILP osaisi hyödyntää esim. juurikin hybridin reservin purkamista menemällä tauolle vähän pidemmäksi aikaa. Toki tästä irtoaa tehojakin sen verran, että sekin on yksi syy katkokäynnille.

Olihan tämä vähän "syvään" päätyyn hyppäämistä, kun Hitachiin päädyin, eikä näistä ollut juurikaan mitään käyttökokemuksia.

Joo, ei ole ihan selkeää mielikuvaa mikisi siirsin Hitachin syrjään mutta jos ei ole katkokäynnin hallintaa niin se lienee juuri SE.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tokko tuota varaajalla saa hoidettua ja antamalla riittävän suuren pysäytys- ja käynnistyseron. En nyt oikein usko etteikö tuokin nätisti kävisi jos on varaaja ja laittaa eroa pysäytykselle ja käynnistykselle. Ainakaan yksistään korkeasta minimitehosta se katkokäynti ei tule.
 

HelaKammo

Vakionaama
Tuo katkokäynti johtuu selvästi siitä, että ei osaa ajaa minimitehoa, vaan sulatuksen jälkeen ajetaan hetki täysillä ja sitten himmataan noin 1/2 tehoon, joka kuitenkin ajaa varaajan äkkiä täyteen. Kaavamaisesti sama myös, kun herätään katkolta. Katko loppuu vasta kun lämmöntarve on aika iso, meillä pyörii siinä -7-9C paikkeilla jatkuvaa. Minimiteho plussakeleissä ehkä 4,5kW ja maksimissa kesällä sain 17kW irti altaan täytössä. Nyt kun ulkona -18C noin 4,7kW tehoa 2kW otolla.
 

iqo

Vakionaama
Tokko tuota varaajalla saa hoidettua ja antamalla riittävän suuren pysäytys- ja käynnistyseron. En nyt oikein usko etteikö tuokin nätisti kävisi jos on varaaja ja laittaa eroa pysäytykselle ja käynnistykselle. Ainakaan yksistään korkeasta minimitehosta se katkokäynti ei tule.
Tästä on ennenkin keskusteltu, mutta yritä muistaa että CTC lienee ainut tai ainakin yksi harvoista vilp-valmistajista, joka antaa mahdollisuuden tuon hystereesin asetteluun. Tämä täytyy muistaa, kun neuvoo niitä, joilla on jokin muu merkki tai suunnittelevat sellaisen hommaamista. Onko foorumilla ketään varaajan lataajaa, jolla olisi muu kuin ctc tai nibe (jossa asteminuuttisäätö)? Joku taisi Panan t-capilla ajaa johonkin varaajaan kohtuu pitkillä käyntijaksoilla, mutta minulle jäi kuva että siinäkin selitys oli enemmän kohteen suuressa kulutuksessa kuin pumpun fiksussa ohjausjärjestelmässä.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tätä tässä nyt juuri yritetään ymmärtää. Missä tämmöisessä sitten on anturit? Kai näissä nyt jotain lämpötilatavoitteita voi asetella. Ei kai mikään "säätö" voi perustua vain menoveden lämpötilaan. Kone käyntiin -> lämpö ylös -> kone seis -> ja 5 sekunnin päästä uudelleen.

Jos vaikka koneelle tulevalle vedelle voisi antaa jotain minimi ja maksitavoitteita niin siinähän se pätkäkäynti ratkeasi jos jonkinlaista varaajaa on.
 

iqo

Vakionaama
Kyllä ainakin tämä minun Mitsu on juuri noin tyhmä. Paluuvedellekin on oma anturi, mutta tiedä vaikka se olisi vain koriste. Muista merkeistä ei ole omia kokemuksia, mutta pelkään että ovat ihan samaa maata. Joissakin fujitsuissa ja muissa siemens-sukuisen ohjaimen omaavissa on vissiin niitä minimi-pysähdysaikoja aseteltavissa. On sekin tyhjää parempi. Hysteresi on todellinen harvinaisuus.

Jotain pystyy tietysti saavuttamaan anturien siirrolla mielikuvituksellisiin paikkoihin, mutta silloin menetetään ainakin invertterin järkevä tehonsäätö.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ei voi olla totta ?

Mekaaninen termostaattikin hoitaisi tuon viisaammin, kun niissä on aina jokin hystereesi. Oma käsitys on, että näissä sopiva hystereesi on samaa luokkaa kuin lämpenemä koneella eli siinä jossakin 4-5 °C haarukassa, jos varaaja on "riittävän" iso. Pienemällä tuota voi joutua nostamaan mikä ei sitten ole eduksi, kun tuottoa siirtyy korkeammille lämpötiloilla mutta pakon edessä tietty tehtävä.

Sinällään, jos voi antaa riittävän pitkän minimikäyntijan, tuo voisi hoitaa saman asian.

Onkohan ne manuaalit nyt varmasti oikein ymmärretty ?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ei voi olla totta ?

Mekaaninen termostaattikin hoitaisi tuon viisaammin, kun niissä on aina jokin hystereesi. Oma käsitys on, että näissä sopiva hystereesi on samaa luokkaa kuin lämpenemä koneella eli siinä jossakin 4-5 °C haarukassa, jos varaaja on "riittävän" iso. Pienemällä tuota voi joutua nostamaan mikä ei sitten ole eduksi, kun tuottoa siirtyy korkeammille lämpötiloilla mutta pakon edessä tietty tehtävä.

Sinällään, jos voi antaa riittävän pitkän minimikäyntijan, tuo voisi hoitaa saman asian.

Onkohan ne manuaalit nyt varmasti oikein ymmärretty ?

Minä kahlasin eri valmistajien manuaaleja useamman vuoden ja kyllä se käynnin keston hallinta lähinnä loisti poissaolollaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Eli tämän mukaan tämmöistä ei ole mahdollista saada käymään järkeviä käyntijaksoja mitenkään, jos minimiteho on suurempi kuin tarvittava teho ? Eihän tässä nyt ole mitään järkeä :huh2:
 

iqo

Vakionaama
Vaikea minunkin oli tuota uskoa, kun juurikin manuaalin lukemalla olin siinä käsityksessä, että hystereesin saisi tässä valittua dip-kytkimellä olikohan 3K tai 5K. Lämmitysmoodissa tuo ei kuitenkaan mihinkään vaikuta, vaan todellisuudessa tuo päästää menoveden alle 2K pyyntiä lämpöisemmäksi, kunnes sammuu. Lähtee uudestaan käyntiin ehkä 3 min kuluttua melkein heti kun menoanturi näyttää alle pyynnin ja keräilee voimia hetken ja 10-15 min kuluttua ollaan taas syklin alkupisteessä.

Kai tuo hystereesi tässäkin on kv-moodia varten, jota en ole jaksanut edes kokeilla kun ei ole sopivaa anturia. En halua muutenkaan kiinteää lauhdutusta ihan periaatteesta.

Olen päätellyt, että softa on pelkästään tehonsäätöä, eikä siihen ole lisätty mitään toiminnallisuutta tällaisia "alueen ulkopuolisia" tilanteita varten.
 

iqo

Vakionaama
Eli tämän mukaan tämmöistä ei ole mahdollista saada käymään järkeviä käyntijaksoja mitenkään, jos minimiteho on suurempi kuin tarvittava teho ? Eihän tässä nyt ole mitään järkeä :huh2:
Juurikin näin! Mitsussa pelastaa tuo input, jolla voidaan antaa ulkoisella ohjaimella käyntilupa releellä tms. Oma ohjaimeni perustuu tähän. @SJT oli juuri tehnyt hienoa työtä Mitsun tiedonsiirtorajapinnan kanssa tehonsäätöä puukottaakseen. On näihin onneksi keinoja, mutta ei todellakaan peruskäyttäjän ulottuvissa.
 

iqo

Vakionaama
Ylläpito voisi muuten lohkaista tästä oman aloituksen ”Katkokäynnin hallitseminen varaajan avulla" tms.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
5K kuulostaisi jo lupaavalta. Jos kone ottaa varaajasta, silloinhan se ei periaatteessa muuta tarvitse. Vähän kuivaa vaan jos on tarjolla vain pelkkää näkkäriä paloina ja levyinä.

Jos noita ei voi mitenkään ohjata vaan kone remputtaa käydä puoli vuotta tuolla tavalla, olisikohan järkevämpää sitten joko panostaa noihin omatoimisiin ohjaimiin tai paremman puutteessa katsella jotain muuta, missä ohjainpuolikin on jo valmiiksi kunnossa. Ei näiden nyt yksinkertaisesti kuulu toimia tuolla tavalla.

Minkähän takia ILPit eivät katko minuutin välein ?
 

BBF

Vakionaama
En tiedä ymmärsinkö edes oikein, mutta tuossa ES :n varsin yksinkertaisissakin asetuksissa on säädettävä hystereesi lämmitykselle 0-10C (Heating restarts based on water delta T). Ihme jos "hienommissa" koneissa ei sitä ole.
 

iqo

Vakionaama
Hienoa, jos "halpamerkki" on tämän osannut hoitaa kunnolla. Onhan se ED kuitenkin inverter? Liekö tuossakin taustalla ohjausjärjestelmän periytyminen on/off koneiden aikakaudelta? Onhan nibekin tuonut tuon oman asteminuuttisäätönsä sieltä ja vaikuttaa muutenkin, että niitä ajetaan melkein kuin on/off-koneita inverteristä huolimatta. On se silti sata kertaa parempi kuin tämä pää pensaaseen -läheatymistapa.
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Aika lailla minimiottoteho on jotain 1.8-1.9kW (olen tosin nähnyt tämän käyvän hetken jossain 1.3kW tietämilläkin), jos oikein muistan ja kun noille tehoille säätyy, niin kelit on sellaisia, että ulos puskee sitten vähintään sen 4-5x ja lämmöntarve taas on noissa keleissä pieni.

Tuo on oikeasti typerää, että tämäkään kone ei osaa oman käyntinsä säätämiseen/optimoimiseen käyttää hyväkseen varaajassa olevaa lämpöanturia. Se samainen anturi kyllä osaa kertoa VILPille, että koska sen ohjaama vastus(rele) pitää käynnistää, jos x-ajan kuluessa ei VILP jaksa saada pyyntiä tarvittavaksi.
Tuolla samaisella lämpöanturilla saisi VILPin siis myös levolle niin pitkäksi aikaa kun varaajassa riittää reserviä JOS tämä masiina osaisi sitä käyttää hyödyksi, muitta kun ei niin ei.

HelaKammo sanoi:
Tuo katkokäynti johtuu selvästi siitä, että ei osaa ajaa minimitehoa, vaan sulatuksen jälkeen ajetaan hetki täysillä ja sitten himmataan noin 1/2 tehoon, joka kuitenkin ajaa varaajan äkkiä täyteen. Kaavamaisesti sama myös, kun herätään katkolta. Katko loppuu vasta kun lämmöntarve on aika iso, meillä pyörii siinä -7-9C paikkeilla jatkuvaa. Minimiteho plussakeleissä ehkä 4,5kW ja maksimissa kesällä sain 17kW irti altaan täytössä. Nyt kun ulkona -18C noin 4,7kW tehoa 2kW otolla.
Joo aika sama täällä ja suunnilleen samat pakkasrajat jatkuvalle... Nyt on ulkona noin -16-17'c ja täällä ottoteho pyörii ~3.3-3.4kW ja tuotto 7.6-8.3kW välillä.
 
Viimeksi muokattu:

iqo

Vakionaama
Mitsu ainakin vaatii juuri tuon, että kierto on päällä kokoajan, jotta menoanturi aistii oikean lämpötilan. On myös pumpun eco-moodi, jossa vain välillä pyöräytellään, jotta saadaan kuitenkin jotain vinkkiä kierron oikeasta lämpötilasta.

Onneksi tuo eco-moodi ei ota nokkiinsa, vaikka virtausvahti ilmoittaa koko tauon ajan virtauksen olevan seis. Näin ollen voin omassa ohjauksessani pitää kierron koko tauon ajan pois kun käyntilupakin annetaan ihan muulla logiikalla.
 

BBF

Vakionaama
ES on "DC inverter" kone. Käsittääkseni kompuraa ei kuitenkaan voi ajaa ihan 0-100% tehoilla vaan se koko prosessi toimii vain tietyssä "ikkunassa" kunnolla. Jos kone ei käy niin se vähän pyöräyttää n. 10 min välein vesipumppua mitatakseen veden lämpötilan, sekä samalla myös jäätymisen eston takia. On siinä kyllä erillinen anturikin varaajapöntölle.
 

iqo

Vakionaama
Käsittääkseni kompuraa ei kuitenkaan voi ajaa ihan 0-100% tehoilla vaan se koko prosessi toimii vain tietyssä "ikkunassa" kunnolla.
Tuohan se varmasti on syy siihen, miksi näiden minimitehojen kanssa tuskaillaan. Kylmätekniikasta kun en juuri mitään ymmärrä, niin olen kuvitellut että ohjaus välttää juurikin jonkun epätoivotun alueen eikä siksi anna kompressorin mennä tietty tehoa alemmas. Tämä alue varmasti riippuu monesta asiasta, mutta onhan se kumma jos esim. @Sammeli77 :n Fujitsu tai joku 5kW Pana taipuu noin 200W ottoteholle ja tämä Mitsu vaivoin alle 1kW copin ollessa molemmissa kuitenkin hyvä (5-6). Tuossa ottotehossa on viisinkertainen ero, mutta taas kylmässä päässä ei ole kuin 1-2kW tuottotehossa tämän Mitsun eduksi. Sinänsä Mitsun copit ovat erittäin hyvät läpu koko toiminta-alueen.
 

iqo

Vakionaama
Tulee mieleen, että puuttuuko tuosta kokoonpanosta nyt jotain, tyyliin "polttimen termostaatti" joka on sitten itse hankittu eri kutomosta.
Tarkoitatko tätä minun diy-ohjainta? Siinä annetaan varaajan vastuksille käyntilupa omalla releellä samalla, kun VILP sammutetaan -21 asteessa. Systeemi ei mahdollista nykyisellään vilpin tuoton jatkamista vastuksilla, koska en sellaista tarvitse. Talo pysyy riittävän lämpöisenä pelkällä vilpillä sinne katkaisu rajalle asti.

Ilman tällaista omaa logiikkaa lisälämpö hoituisi siten, että ouman alkaa avaamaan sähkökattilan sunttia oman käyränsä mukaan sitten, kun VILP alkaa tippua tavoitekäyrältä. VILP on siis paluuputkikytkennällä tällöin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tämä alue varmasti riippuu monesta asiasta, mutta onhan se kumma jos esim. @Sammeli77 :n Fujitsu tai joku 5kW Pana taipuu noin 200W ottoteholle ja tämä Mitsu vaivoin alle 1kW copin ollessa molemmissa kuitenkin hyvä (5-6). Tuossa ottotehossa on viisinkertainen ero, mutta taas kylmässä päässä ei ole kuin 1-2kW tuottotehossa tämän Mitsun eduksi.

Joo, mutta on ne aina nuo pienimmät tehot yli sen tarpeen kesällä. Kai nuo kompressorit on vähän kuin auton moottorit, jotain liikettä pitää olla ettei vuodot ota valtaa. Voitelun onnistuminen edellyttää jotain miniminopeuksia.

Nuo minimitehot nyt on tässä mielestäni vähän liikaa esillä. Ongelma tulee muualta ja sitä voi toki tuolla pienellä minimillä helpottaa mutta arvaan, että COP:n kustannuksella.
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
No ei ne minimitehot nyt turhaan, tai liikaa ole esillä... niitä kaivataan juuri silloin, kun ohjauslogiikka on jäykkää.

On tässä Hitachissa "omaan" säätämiseen mahdollisuuksia kyllä ja saa kiinni inputteihin mm. on/off-käskyt vilpille, mutta aika hemmetisti askartelua tuokin vaatisi, että saisi pumpulle aina sen tietyn hetkisen käyrän mukaan sopivan tiedon huilista/käynnistyksestä.
Eli pitäisi ensin saada tieto pumpun käyrästä ja sen jälkeen haistella esim. varaajan lämpötila-anturia, jota verrataan käyrään ja niiden tietojen perusteella laitettaisiin pumppua tarvittaessa pidemmälle tauolle.
Yksinkertaisempaa tuon toteuttaminen olisi, jos tekisi jatkuvasti vakiolämmintä varaajaan... silloin tuon ohjaaminen olisi lopulta jopa kohtalaisen helppoa.

Vaikka kotiautomaatiota löytyykin, niin vähän enemmän propellihattuilua ja ohjelmoinnin osaamista tuon ohjauksen tekeminen vaatisi, mutta ei se mahdotonta siis ole.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tarkoitatko tätä minun diy-ohjainta?
Siis sitä tarkoitin, mikä antaa sen käyntiluvan VILPille. Olikos se nyt ostettu vai tehty.
Sitä vain mietin, että onko siitä jäänyt jokin osa pois tai olisiko siihen ehkä pitänyt jotain hankkia jo alun perin lisää ?
On tuo aika karu tuommoisena, että asiakas rakentelee itse ohjauksen. Harventaa ainakin asiakaskuntaa.
 

iqo

Vakionaama
Samaa mieltä @Kellarinlämmittäjä n kanssa, että ei tuo pätkäkäynti varmasti sellainen ongelma ole, että siihen maailma kaatuisi. Itseä se vain korpeaa siitä syystä, että minulla sattuu olemaan iso varaaja, jonka halusin hyödyntää juuri tämän ongelman selättämiseksi. Mielenkiinnosta aiheeseen siis tästä veistelen.

Olisipa kiinnostavaa joskus nähdä kaupallisen lämpöpumpun ohjauslogiikan lähdekoodi! Tai joku selostus siitä, koodista tuskin tajuaisin paljon mitään, kun en ole mikään koodari. Vähän on sentään oppinut tuota Arduinon "kieltä" tämän harrastuksen yhteydessä.

Siis sitä tarkitin, mikä antaa sen käyntiluvan VILPille. Olikos se nyt ostettu vai tehty.
Sitä vain mietin, että onko siitä jäänyt jokin osa pois tai olisiko siihen ehkä pitänyt jotain hankkia jo alun perin lisää ?
On tuo aika karu tuommoisena, että asiakas rakentelee itse ohjauksen.
Itse tehty on se ohjain, joka antaa käyntiluvan. Ei tuohon valmiina oikein mitään sen kummempaa palikkaa edes saisi, joka tuon minun logiikan hommia hoitaisi. No, sen ulkotermostaatin kyllä, joka katkaisee käynnin kokonaan kun on riittävän kylmä.

On todellakin karua tällainen rakentelu, mutta korostan että pitäisi tuo vehje talon lämpöisenä ilman näitä virityksiäkin. Ja sellaisena olen pyrkinyt pitämään, että kaiken voi purkaa pois jos taloa myyntiin pitäisi laittaa.

Edit. Jos minun koodi jotakuta kiinnostaa, niin voin kyllä jakaa vaikka yksityisviestin kautta. Jotenkin uskallus puuttuu julkaista sitä ihan kokonaan kun se elää kokoajan ja kommentointikin on vähän mitä sattuu. On siinä kuitenkin kohta 600 riviä jo...
 

iqo

Vakionaama
En tiedä myyntipuheista, minulle ei tätä ainakaan kukaan käynyt tuputtamassa. Itse tein valinnan hinnan, sattuman ja laatuvaikutelman kautta. Täyttää kyllä lupauksensa ihan hyvin: kiinteistö lämpiää ja euroja säästyy. Tavan käyttäjä tuskin edes tietää mitä on katkokäynti ja on VILPin katkokäynnistä yhtä kiinnostunut, kuin jääkaapin kompuran käyntijaksoista. Itsellä tämä on ainakin mennyt ihan puhtaasti harrastuksen puolelle, eikä kaikkea virittelyä voi perustella kuin omilla mieltymyksillä ja päähänpinttymillä.
 

VesA

In Memoriam
että minulla sattuu olemaan iso varaaja, jonka halusin hyödyntää juuri tämän ongelman selättämiseksi. Mielenkiinnosta aiheeseen siis tästä veistelen.
Eikös nyt antureita varaajaan siirtämällä saisi vehkeen näkemään ne lämpötilan muutokset eri tavalla ?
 

juhanahm

Aktiivinen jäsen
Muistaakseni itse aikoinaan siirsin menovesianturin VILP:stä varaajan jälkeiseen putkeen. Tuli paljon pidemmät käyntijaksot.
 

HelaKammo

Vakionaama
Mielestäni hystereesi on kiinteä 5C, tavoitelämpö kun saavutetaan, niin invertteri pyrkii pitämään sen, jos ei katko, kunnes alle pyynnin, pyynti siis maksimi ja dt siitä alaspäin.

Perustuu näissä vesi ulkona malleissa tuloveden lämpöön, varmaan myös vaihtoehtoisia kytkentöjä on. Manuaali pursuu eri vaihtoehtoja ja toteutuksia.

Meillä tulovesi alhaalta, paluuvesi börön yläpäähän, ei ihan päälle.
 

HelaKammo

Vakionaama
Minkähänlaisilla myyntipuhteilla tuommoinen lämpöpumppu sitten oikein myydään - varsinkin jos se asennetaan ja toimiakin pitäisi ?
Itse sain sattumalta tukusta, oli testikäytetty, jossakin, ja hinta kohdallaan. Täysin uudenveroinen ja puhdas, vesiliitokset ja sähkö käytetty kiinni. Joku VTT tai muu? Ei kerrottu. Uuden takuu.

Julmetun järeä tuo on, ja kuten sanottu, perusteeltaan yksinkertainen, ja ohjain ei edes pakollinen, jos pärjää ulkoyksiköllä.
 

iqo

Vakionaama
Eikös nyt antureita varaajaan siirtämällä saisi vehkeen näkemään ne lämpötilan muutokset eri tavalla ?
Varmasti saisi. Mietityttää vain, miten tehoja sitten säädellään, jos ainoa menovesianturi näkee pitkään "kylmää". Varmaankin kone muuttuu tällöin on/off tyyliseksi ja aina painetaan kaasu pohjassa, kun käyntilupa on annettu. Ei hyvä copille, sulatustarve kasvaa ja koneen kestoikä lyhenee. Fiksumpaa olisi käyttää vaikka sitä kv-moodia varaajan lataamiseen. Minä halusin elegantimman ratkaisun, ja virittelyksihän se meni.
 

pökö

Kaivo jäässä
Menovesianturi pitää siirtää varaajaan tai latauspumpun pitää käydä aina jotta kone osaa käydä varaajan ehdoilla
 

Espejot

Hyperaktiivi
Hämärästi muista että suunnittelin ajastusta katkokäynnin hallintaan eli nostaa pyyntiä tietyllä syklillä.
 

iqo

Vakionaama
Mitäs @pökö llä, onko se Niben menovesianturi varaajassa? Ei siinäkään taida olla kuin 1 menovesianturi. Toki on/off koneen kanssa ei tarvi olla huolissaan tehonsäädöstä. Oliko Ultimaten VILP samalla tavalla, eli menovesianturi varaajassa? Sekin taisi olla on/off?
 
Back
Ylös Bottom