Skibidi Weinau
Aktiivinen jäsen
Nyt piti laittaa ihan uutta keskustelua, kun koitin vanhoja kahlata... on niin monenlaista huushollia, että vaikea ottaa selkoa asiaan 
Tekniikkakin on mennyt näissäkin kamppeissa eteenpäin muutamassa vuodessa ja uudet kylmäaineetkin tulleet, joten tuntuu, että tarjolla on jos jonkilaista pilippiä. En ole perehtynyt ollenkaan näihin PILP:eihin, joten ajattelin kysyä teiltä viisaammilta ja kokeneemmilta asiasta
Huusholli ennen vuotta 2000 rakennettu tiilitalo Pohjois-Suomessa ja energialuokka D. Asuinpinta-ala 155m2, kokonaisala noin 180 m2, sähkölämmitys.
Lämmitys: sähköllä, lattiassa varaava laatta lämpiää sähkökaapeleilla, yleissähköllä, joita ohjaa "älytermarit, joissa viikkokello" + sähköpatterit + ILP + varaava takka.
Ilmanvaihto: MUH Ilmava 100 + LTO, missä 0,5 kW jälkilämmitysvastus + puhaltimet 0,26 kW, koneellinen tulo + poisto. Seinässä nopeussäätöpaneeli 1-2-3-4. Erilliset kesä- ja talvikennot.
Käyttövesi: erillinen Jäspin LV-varaaja.
Nykyinen tilanne:
ILP on viime vuonna asennettu Mitusbishi Electric LN-35.
Lattialämpö vain varalla +10'C, sähköpatterit säädetty +19...+20'C, KHH + PH lattialämpö aikasäädöllä +22/+23'C silloin kuin tilat käytössä, muuksi ajaksi +20'C.
MUH Ilmava 100:n jälkilämmitys säädetty noin +17'C.
Takkaa tulee poltettua kovimmilla yli -10'C pakkasella pesällinen pari päivässä.
Vettä menee noin 12 m3 / kuukausi, kun tuota jälkikasvua on useampi. Lämmintä vettä kuluu siis ihan kiitettävästi
Mikä kokoonpano seuraavaksi?
Muh Ilmava 100 alkaa vetelemään todennäköisesti viimeisiään, kun tuntuu, että puhallustehot ovat laskeneet ja ääni hiljentynyt viime kuukausina. Suodattimien vaihdot ja puhdistukset tehty säännöllisesti. Lämminvesivaraajallakin alkaa olemaan ikää yli 20 v, joten mietin, että tuo IV-kone + lämminvesivaraaja olisi varmaan järkevin uusia kerralla. Nuo on tällä hetkellä sijoitettu ns. päällekkäin ja alhaalla jakotukki, joten tuohon on ne helppo vaihtaa uusiin.
Kysymys: onko järkevää hankkia PILP:iä tähän kohteeseen IV-kone & LTO + LV-varaajan korvaajaksi, kun päävastuun lämmityksestä hoitaa ILP + lisänä sähköpatterit ja takka?
Jos ei, niin millä perusteella?
Jos on, niin mikä malli tähän järkevä laittaa? Mielellään toki semmoinen, joista ei löydy hirveästi keskustelua täällä... eli toiminut käytännössä hyvin
Paperillahan kaikki mallit toimii aina mallikkaasti.
Vai onko järkevää hankkia uusi IV-kone LTO:lla, missä parempi hyötysuhde + erillinen nykyaikaisempi LV-varaaja?
Mitä mieltä aurinkopaneelien asennuksesta pelkästään käyttöveden lämmitystä silmällä pitäen? Aurinko paistaa kyllä taloon hyvin, mutta kun on tuo pitkä talvi... onko edes järkevää nykyhinnoilla? Voiko tämän aurinkokeräimen liitää PILP:iin?
Olen miettinyt myös välikaton lisäeristystä puhallusvillalla. IV-putkisto Ok-kunnossa, joten sitä ei tarvi saneerata. Nykyisin villaa on sen verran, että IV-kanavat/putket sinne peittyy, mutta sitä ei ole hirveästi niiden päällä. Arvioisin olevan 30-40 cm; sen aikaisten määräysten mukaisesti. Millaisia säästöjä porukka on saanut välikaton lisäeristyksellä vuositasolla? Maksaako investointi kuinka nopeasti itsensä takaisin?
Järkevyydellä haen tässä sitä, että invenstointi maksaisi itsensä esim. 5-10 vuoden sisällä takaisin. Pitää koittaa löytää sellaiset ratkaisut, että niillä pääsisi taas pitkän pätkän eteenpäin energiatehokkaammin, mutta asumismukavuus säilyen
Tuli aika monta kysymystä keralla. Jos joku jaksaapi vastailla, niin
Tekniikkakin on mennyt näissäkin kamppeissa eteenpäin muutamassa vuodessa ja uudet kylmäaineetkin tulleet, joten tuntuu, että tarjolla on jos jonkilaista pilippiä. En ole perehtynyt ollenkaan näihin PILP:eihin, joten ajattelin kysyä teiltä viisaammilta ja kokeneemmilta asiasta
Huusholli ennen vuotta 2000 rakennettu tiilitalo Pohjois-Suomessa ja energialuokka D. Asuinpinta-ala 155m2, kokonaisala noin 180 m2, sähkölämmitys.
Lämmitys: sähköllä, lattiassa varaava laatta lämpiää sähkökaapeleilla, yleissähköllä, joita ohjaa "älytermarit, joissa viikkokello" + sähköpatterit + ILP + varaava takka.
Ilmanvaihto: MUH Ilmava 100 + LTO, missä 0,5 kW jälkilämmitysvastus + puhaltimet 0,26 kW, koneellinen tulo + poisto. Seinässä nopeussäätöpaneeli 1-2-3-4. Erilliset kesä- ja talvikennot.
Käyttövesi: erillinen Jäspin LV-varaaja.
Nykyinen tilanne:
ILP on viime vuonna asennettu Mitusbishi Electric LN-35.
Lattialämpö vain varalla +10'C, sähköpatterit säädetty +19...+20'C, KHH + PH lattialämpö aikasäädöllä +22/+23'C silloin kuin tilat käytössä, muuksi ajaksi +20'C.
MUH Ilmava 100:n jälkilämmitys säädetty noin +17'C.
Takkaa tulee poltettua kovimmilla yli -10'C pakkasella pesällinen pari päivässä.
Vettä menee noin 12 m3 / kuukausi, kun tuota jälkikasvua on useampi. Lämmintä vettä kuluu siis ihan kiitettävästi

Mikä kokoonpano seuraavaksi?
Muh Ilmava 100 alkaa vetelemään todennäköisesti viimeisiään, kun tuntuu, että puhallustehot ovat laskeneet ja ääni hiljentynyt viime kuukausina. Suodattimien vaihdot ja puhdistukset tehty säännöllisesti. Lämminvesivaraajallakin alkaa olemaan ikää yli 20 v, joten mietin, että tuo IV-kone + lämminvesivaraaja olisi varmaan järkevin uusia kerralla. Nuo on tällä hetkellä sijoitettu ns. päällekkäin ja alhaalla jakotukki, joten tuohon on ne helppo vaihtaa uusiin.
Kysymys: onko järkevää hankkia PILP:iä tähän kohteeseen IV-kone & LTO + LV-varaajan korvaajaksi, kun päävastuun lämmityksestä hoitaa ILP + lisänä sähköpatterit ja takka?
Jos ei, niin millä perusteella?
Jos on, niin mikä malli tähän järkevä laittaa? Mielellään toki semmoinen, joista ei löydy hirveästi keskustelua täällä... eli toiminut käytännössä hyvin
Vai onko järkevää hankkia uusi IV-kone LTO:lla, missä parempi hyötysuhde + erillinen nykyaikaisempi LV-varaaja?
Mitä mieltä aurinkopaneelien asennuksesta pelkästään käyttöveden lämmitystä silmällä pitäen? Aurinko paistaa kyllä taloon hyvin, mutta kun on tuo pitkä talvi... onko edes järkevää nykyhinnoilla? Voiko tämän aurinkokeräimen liitää PILP:iin?
Olen miettinyt myös välikaton lisäeristystä puhallusvillalla. IV-putkisto Ok-kunnossa, joten sitä ei tarvi saneerata. Nykyisin villaa on sen verran, että IV-kanavat/putket sinne peittyy, mutta sitä ei ole hirveästi niiden päällä. Arvioisin olevan 30-40 cm; sen aikaisten määräysten mukaisesti. Millaisia säästöjä porukka on saanut välikaton lisäeristyksellä vuositasolla? Maksaako investointi kuinka nopeasti itsensä takaisin?
Järkevyydellä haen tässä sitä, että invenstointi maksaisi itsensä esim. 5-10 vuoden sisällä takaisin. Pitää koittaa löytää sellaiset ratkaisut, että niillä pääsisi taas pitkän pätkän eteenpäin energiatehokkaammin, mutta asumismukavuus säilyen
Tuli aika monta kysymystä keralla. Jos joku jaksaapi vastailla, niin

Viimeksi muokattu:
, kun ei tarvi lattiakakkua lämmittää isolta alalta.