Okt:n energiatehokkuuden parantaminen: PILP:kö IV-kone + LTO + LV-varaajan korvaajaksi?

[Skibidi Weinau]

Nyt piti laittaa ihan uutta keskustelua, kun koitin vanhoja kahlata... on niin monenlaista huushollia, että vaikea ottaa selkoa asiaan

Tekniikkakin on mennyt näissäkin kamppeissa eteenpäin muutamassa vuodessa ja uudet kylmäaineetkin tulleet, joten tuntuu, että tarjolla on jos jonkilaista pilippiä. En ole perehtynyt ollenkaan näihin PILP:eihin, joten ajattelin kysyä teiltä viisaammilta ja kokeneemmilta asiasta


Huusholli ennen vuotta 2000 rakennettu tiilitalo Pohjois-Suomessa ja energialuokka D. Asuinpinta-ala 155m2, kokonaisala noin 180 m2, sähkölämmitys.


Lämmitys: sähköllä, lattiassa varaava laatta lämpiää sähkökaapeleilla, yleissähköllä, joita ohjaa "älytermarit, joissa viikkokello" + sähköpatterit + ILP + varaava takka.

Ilmanvaihto: MUH Ilmava 100 + LTO, missä 0,5 kW jälkilämmitysvastus + puhaltimet 0,26 kW, koneellinen tulo + poisto. Seinässä nopeussäätöpaneeli 1-2-3-4. Erilliset kesä- ja talvikennot.

Käyttövesi: erillinen Jäspin LV-varaaja.


Nykyinen tilanne:

ILP on viime vuonna asennettu Mitusbishi Electric LN-35.

Lattialämpö vain varalla +10'C, sähköpatterit säädetty +19...+20'C, KHH + PH lattialämpö aikasäädöllä +22/+23'C silloin kuin tilat käytössä, muuksi ajaksi +20'C.

MUH Ilmava 100:n jälkilämmitys säädetty noin +17'C.

Takkaa tulee poltettua kovimmilla yli -10'C pakkasella pesällinen pari päivässä.

Vettä menee noin 12 m3 / kuukausi, kun tuota jälkikasvua on useampi. Lämmintä vettä kuluu siis ihan kiitettävästi


Mikä kokoonpano seuraavaksi?

Muh Ilmava 100 alkaa vetelemään todennäköisesti viimeisiään, kun tuntuu, että puhallustehot ovat laskeneet ja ääni hiljentynyt viime kuukausina. Suodattimien vaihdot ja puhdistukset tehty säännöllisesti. Lämminvesivaraajallakin alkaa olemaan ikää yli 20 v, joten mietin, että tuo IV-kone + lämminvesivaraaja olisi varmaan järkevin uusia kerralla. Nuo on tällä hetkellä sijoitettu ns. päällekkäin ja alhaalla jakotukki, joten tuohon on ne helppo vaihtaa uusiin.


Kysymys: onko järkevää hankkia PILP:iä tähän kohteeseen IV-kone & LTO + LV-varaajan korvaajaksi, kun päävastuun lämmityksestä hoitaa ILP + lisänä sähköpatterit ja takka?

Jos ei, niin millä perusteella?

Jos on, niin mikä malli tähän järkevä laittaa? Mielellään toki semmoinen, joista ei löydy hirveästi keskustelua täällä... eli toiminut käytännössä hyvin Paperillahan kaikki mallit toimii aina mallikkaasti.


Vai onko järkevää hankkia uusi IV-kone LTO:lla, missä parempi hyötysuhde + erillinen nykyaikaisempi LV-varaaja?


Mitä mieltä aurinkopaneelien asennuksesta pelkästään käyttöveden lämmitystä silmällä pitäen? Aurinko paistaa kyllä taloon hyvin, mutta kun on tuo pitkä talvi... onko edes järkevää nykyhinnoilla? Voiko tämän aurinkokeräimen liitää PILP:iin?


Olen miettinyt myös välikaton lisäeristystä puhallusvillalla. IV-putkisto Ok-kunnossa, joten sitä ei tarvi saneerata. Nykyisin villaa on sen verran, että IV-kanavat/putket sinne peittyy, mutta sitä ei ole hirveästi niiden päällä. Arvioisin olevan 30-40 cm; sen aikaisten määräysten mukaisesti. Millaisia säästöjä porukka on saanut välikaton lisäeristyksellä vuositasolla? Maksaako investointi kuinka nopeasti itsensä takaisin?


Järkevyydellä haen tässä sitä, että invenstointi maksaisi itsensä esim. 5-10 vuoden sisällä takaisin. Pitää koittaa löytää sellaiset ratkaisut, että niillä pääsisi taas pitkän pätkän eteenpäin energiatehokkaammin, mutta asumismukavuus säilyen

Tuli aika monta kysymystä keralla. Jos joku jaksaapi vastailla, niin

 

[roots]

Ilmanvaihto: MUH Ilmava 100 + LTO, missä 0,5 kW esilämmitysvastus

Tietääkseni jälkilämmitys eikä esisemmonen, vai onko noita 'esisemmosiaki'?

 

[Mikki]

Yksi vastakysymys: millainen vuosikulutus nykyisellä paketilla on ollut?

 

[Skibidi Weinau]

Tietääkseni jälkilämmitys eikä esisemmonen, vai onko noita 'esisemmosiaki'?

Jälkilämmitys toki. Edit. korjattu. Täällähän on heti aktiivista porukkaa

 

[Skibidi Weinau]

Yksi vastakysymys: millainen vuosikulutus nykyisellä paketilla on ollut?

Aiemmilla asukeilla 32-33 MW / vuosi.

Meillä varaavalla laatalla + patteri kombolla esim.

27,8 MW (ulkolämpötila + 0,2)
26,7 MW (ulkolämpötila + 2,0)

ILP:llä + pattereilla

23,8 MW (ulkolämpötila + 2,6)

ILP:stä kokemusta vasta muutama kuukausi. Säästi loppuvuodesta noin 500-600 kWh / kuukausi, joten sen puoleen positiivinen muutos. Tämä vuosi näyttää vasta ILP:n todellisen potentiaalin. Tarkoitus päästä lähemmäs 20 MW olemassa olevalla setillä.

Takkaa vois tieten polttaa vielä enemmän. Miltä kulutus vaikuttaa?

Ainahan se vähemmän vois olla. Suunta on kuitenkin oikea

 

[Mikki]

Kuten tiedätkin varmaan niin suurin haaste on, ettei talossa ole vesikiertoista lämmönjakoa. Se hankaloittaa vähän investointeja. Mutta josko aloittaisi helposta.

MUH Ilmavan vuosihyötysuhde uutena on ollut 50% luokkaa. Jos tuon tilalle laittaisit vaikka Enervent Salla LTO:n niin vuosihyötysuhde olisi jotain 75-80% luokkaa. Tuolla lähitisi jo kohtalaisesti pois kulutusta.

Käyttöveden lämmitys vie suoralla sähköllä 3-4MWh. Se on loppujenlopuksi aika huono kohde säästää, kun parhaallakin MLP:llä siitä saisi pois ehkä 2-2,5MW pois. Siis pari-kolmesataa säästöä vuodessa.

Jos nykyinen varaaja on 300 litrainen, niin uusi voisi olla esim. 160l tai 200l. Jatkuvalämmitteisenä tuollaiset riittää oikein hyvin normaaliin vedenkulutukseen.

Aurinkopaneelien asennus voisi tuottaa ihan kohtalaista säästöä. Sellaiset harkintaan.

 

[Skibidi Weinau]

Kuten tiedätkin varmaan niin suurin haaste on, ettei talossa ole vesikiertoista lämmönjakoa. Se hankaloittaa vähän investointeja. Mutta josko aloittaisi helposta.

MUH Ilmavan vuosihyötysuhde uutena on ollut 50% luokkaa. Jos tuon tilalle laittaisit vaikka Enervent Salla LTO:n niin vuosihyötysuhde olisi jotain 75-80% luokkaa. Tuolla lähitisi jo kohtalaisesti pois kulutusta.

Käyttöveden lämmitys vie suoralla sähköllä 3-4MWh. Se on loppujenlopuksi aika huono kohde säästää, kun parhaallakin MLP:llä siitä saisi pois ehkä 2-2,5MW pois. Siis pari-kolmesataa säästöä vuodessa.

Jos nykyinen varaaja on 300 litrainen, niin uusi voisi olla esim. 160l tai 200l. Jatkuvalämmitteisenä tuollaiset riittää oikein hyvin normaaliin vedenkulutukseen.

Aurinkopaneelien asennus voisi tuottaa ihan kohtalaista säästöä. Sellaiset harkintaan.

Kiitos näistä! Eli PILP ei ole mielestäsi järkevä hankinta, vaan uusi IV-kone LTO:lla+pienempi varaaja?
Onko hankintahinnoissa niin suuri ero vaihtoehtojen välillä, ettei ole järkevää? Joku muu syy?

Onko kokemuksia Enervent vs. MUH Ilmava? Tuon jälkimmäisen saisi suoraan olemassa oleviin putkituksiin, mutta onko hyötysuhteissa / kestäävydessä ym. eroja?

Nykyinenkin varaaja on nykyisin jatkuvalämmitteisenä. Aiemmin oli yösähköllä.

 

[Mikki]

PILP on siitä hankala, että käytännössä poistoilmasta saisi paljon enemmänkin energiaa kuin vain käyttöveden. Näin ainakin tehokkaammilla PILP:eillä kuten F750. Mutta jos sitä lämpöä ei saada jaettua niin haaskuuseen menee.

Pienemmät PILP:t sitten eivät enää ilmamäärien kannalta oikein toimi noin isoon taloon.

Eli ehdottaisin kyllä että satsaat hyvälaatuiseeen LTO:hon ja huolehdit että IV-kanavistot on eristettty hyvin. Ja yläpohjan lisäeristys on ihan järkevää, kun vuosien varrella villat ovat tod.näk. painuneet myös.

 

[RauskiH]

@Skibidi Weinaulla paljon samaa kuin meillä eli pohjoisessa ollaan ja kaapeleilla sähkölämmitteinen talo + ILP. Meillä tosin vähän uudempi mutta neliöitä enemmän ja tällä hetkellä kuluu noin 20 Mwh/a.

Omakotitalo 169/207 m2, suorasähkö+ Mitsubishi FH35, Rovaniemi

Pistetäänpä tulevaa perikuntaa varten tietoja talteen, tarkemmat tiedot kohteesta löytyy: https://lampopumput.info/foorumi/threads/sisäyksikön-paikka-okt-169-207-m2-yhdessä-tasossa.19206/ Muutoksia em. linkin kuvaukseeen nähden se, että vakituisten asukkaiden määrä vähentynyt neljään ja taloon...

lampopumput.info

Niin kuin Mikki jo sanoi niin hankala on ihan älyttömiä tehdä kun ei ole vesikiertoista lämmönjakoa, PILPin unohtaisin myös ensimmäiseksi jos et jostain sitä ilmaiseksi saa kun lämpöä ei saa menemään kuin käyttöveteen. Uusi varaajakaan ei taida tulla pienentyneiden häviöiden säästöinä maksamaan ikinä itseään takaisin jos et ole erityisen nuori tai todella pitkäikäistä sukua...

Laita vähän tarkempaa tietoa miten kulutus jakautuu. Mielestäni noista minun postista löytyvistä päiväkulutus vs ulkolämpötila ja kuukausikulutus + keskilämpötila käppyröistä näkee tosin hyvin miten kulutus jakaantuu ja pystyy arvioimaan että mitä olisi tehtävissä.

Ilman tarkempia tietoja niin veikkaan että lyhyin TA välikaton lisäeristämisellä nykyisestä -> 50-60 cm + IV putkien päälle ennen puhallusta levyvillaa tai vallitetaan puhallettaessa.

Pohjois-Suomi on laaja käsite... riippuen vähän keneltä kysyy ja mistä päin vastaaja katsoo mutta mikä tarkempi paikkakunta, avatarin perusteella jossain väylän varressa?

 

[Andres]

Huusholli ennen vuotta 2000 rakennettu tiilitalo Pohjois-Suomessa ja energialuokka D. Asuinpinta-ala 155m2, kokonaisala noin 180 m2, sähkölämmitys.

Meillä varaavalla laatalla + patteri kombolla esim.

27,8 MW (ulkolämpötila + 0,2)
26,7 MW (ulkolämpötila + 2,0)

PILP- poistoilman lämpöpumppu.
Kuvittele että energia saa ottaa siitä missä sitä on.
Jos ottaa lämpöenergia poistoilman lämmöstä sitten sitä energia on saatavilla rajoitettu määrä.
Tämä rajoitettu määrä lämpöä voi olla riittävä jos ulkosää on lämmin. Jos sää on kylmä sitten ulkoilman lämmöstä tule puudetta sekä laide siirtyy sauvojen käyttöön.
Vaikka ILP on avuksi sitten jää vielä tarvetta paljon MWh.

 

[Rakentaja]

Itse noita aurinkopaneeleita harkitsin ja pyörittelin. Tulin siihen tulokseen että ei kannata. Niillä on hankala päästä alle 10 vuoden takaisin maksuaikaan, ainakaan, jos ne tilaa ulkopuoliselta asennettuna.

Meillä vuotuinen sähkön kulutus on noin 12 000 kWh ja yksinkertainen takaisinmaksuaika 8:lle paneelille on 13,8 vuotta.

Myyjät lupaa että paneelit tuottaa jopa 70 % sähkön kulutuksesta. Voihan ne tuottaa tuon mutta sitten suurin osa sähköstä menee myyntiin.

Kun sähköä myydään kesällä 5 snt/kWh ja talvella ostetaan 12 snt/kWh niin järjestelmää ei kannata ylimitoittaa, koska takaisin maksuaika vain pitenee.


Viitenä kesäkuukautena tulee 2/3 osaa paneelien tuotosta ja ainakin meillä sähköstä kuluu 3/4 osaa seitsemänä talvi kuukautena, kun paneelit ei tuota niin paljoa.

Lisäksi kesäajan kulutuksesta noin 1/3 kuluu yöllä, jolloin paneelin ei tuota tietysti mitään.

Kulutus- ja tuottoprofiilit eivät siis kohtaa.

Laskelmassa on huomioitu että paneelit voisivat teoriassa vähentää sähkön kulutusta 20 %. Eli noin 2500 kWh. Jos sähkö maksaa 0,12 senttiä/kWh niin säästöä tulisi 300 euroa vuodessa ja yksinkertainen takaisinmaksuaika 13,8 vuotta.

Itselle paras tarjous oli 2.68 kWp järjestelmä asennettuna 4 150 €.

Tietysti jos suurempi osa sähkön kulutuksesta osuu kesään tilanne voi muuttua. Lisäsksi kannattaa katsoa paljonko kesäajan pohjakuorma. Jos paneelit tuotaa keskipäivällä vaikka 2000 wattia tunnissa ja pohjakuorma on 500 wattia suurin osa menee myyntiin. Eli tuo 70 %:n omakäyttöosuus voi olla laskettu ”yläkanttiin”.

 

[Skibidi Weinau]

@Skibidi Weinaulla paljon samaa kuin meillä eli pohjoisessa ollaan ja kaapeleilla sähkölämmitteinen talo + ILP. Meillä tosin vähän uudempi mutta neliöitä enemmän ja tällä hetkellä kuluu noin 20 Mwh/a.

Omakotitalo 169/207 m2, suorasähkö+ Mitsubishi FH35, Rovaniemi

Pistetäänpä tulevaa perikuntaa varten tietoja talteen, tarkemmat tiedot kohteesta löytyy: https://lampopumput.info/foorumi/threads/sisäyksikön-paikka-okt-169-207-m2-yhdessä-tasossa.19206/ Muutoksia em. linkin kuvaukseeen nähden se, että vakituisten asukkaiden määrä vähentynyt neljään ja taloon...

lampopumput.info

Niin kuin Mikki jo sanoi niin hankala on ihan älyttömiä tehdä kun ei ole vesikiertoista lämmönjakoa, PILPin unohtaisin myös ensimmäiseksi jos et jostain sitä ilmaiseksi saa kun lämpöä ei saa menemään kuin käyttöveteen. Uusi varaajakaan ei taida tulla pienentyneiden häviöiden säästöinä maksamaan ikinä itseään takaisin jos et ole erityisen nuori tai todella pitkäikäistä sukua...

Laita vähän tarkempaa tietoa miten kulutus jakautuu. Mielestäni noista minun postista löytyvistä päiväkulutus vs ulkolämpötila ja kuukausikulutus + keskilämpötila käppyröistä näkee tosin hyvin miten kulutus jakaantuu ja pystyy arvioimaan että mitä olisi tehtävissä.

Ilman tarkempia tietoja niin veikkaan että lyhyin TA välikaton lisäeristämisellä nykyisestä -> 50-60 cm + IV putkien päälle ennen puhallusta levyvillaa tai vallitetaan puhallettaessa.

Pohjois-Suomi on laaja käsite... riippuen vähän keneltä kysyy ja mistä päin vastaaja katsoo mutta mikä tarkempi paikkakunta, avatarin perusteella jossain väylän varressa?

Niin justiinsa.

Kulutuksista sen verran, että minulla ei ole tällä hetkellä mitään omaa logittajaa / käppyränpiirtäjää, joten verkkoyhtiön raporteilta häätyy vilkuilla kulutuksia.

Viime vuonna Tammi-Maaliskuu akselilla noin reilu 3000 kWh / kuukausi. Kylmempinä talvina ollut 3200-3500 kWh kummankin puolen (Huippu ollut pari vuotta sitten tammikuussa 3700 kWh ) Keväällä laskee 2000 kWh kummankin puolen, Kesä-Heinä alimmillaan 900 - 950 kWh, Syksyllä taas 1500-2500 kWh välillä.
Eli kyllä tuossa ILP:lle säästöpotentiaalia on varmasti mukavasti hyödynnettävissä , kun ei tarvi lattiakakkua lämmittää isolta alalta.

Täytyy sanoa, että lämpöisempää nyt on ollut sisällä ILPin aikaan kuin ennen sitä ja kulutus vielä tippunut, eli hyvä diili sinänsä.

Mielenkiintoista nähdä mihin säästöihin ILP pystyy tämän vuoden aikana!


Esim. lähinnä vertailukelpoiset talvikuukaudet, joissa ulkoilman keskilämpötila lähellä samaa ennen ja jälkeen ILP

Helmikuu 2018 3 406 kWh Ulkolämpötila -14,1
Tammikuu 2021 3 084 kWh Ulkolämpötila -13,5

Eli ILP:llä säästöä tulee kovimmilla pakkasillakin, vaikka COP ei ole enää kummoinen.


Pittää kysellä tarkemmin nuista välikaton lisäeristyksistä tarjouksia, sillä siinä varmaan säästöpotentiaalia kans on!


Miten tuo IV-kone: kattoin, että sinulla on "Vallox digit SE jonka jälkilämmitysvastus on asetettu +15 C" Onko tuo pelittänyt hyvin? Onko tarvinnut tehdä mitään ja onko se alkuperäinen asennus?

Mietin, että olisiko huokeinta asentaa saman valmistajan kone, joka menee samoihin putkituksiin (Vallox)?

Onko nuilla Valloxin ja Enerventin IV-koneiden toteutustekniikoilla minkälaista eroa käytännössä, mitä pitäisi huomioida?

 

[Mikki]

Valloxilla tuntuu olevan vähän hakusessa nyt laatu tuotteissa. En tiedä mutta on tuntunut olevan jos jonkinlaista sulatusongelmaa mm. noissa laitteissa. Ja softapuolen hässäkkää.

Evervent Salla on aika uusi kone, mutta lupaukset aika kovia. Ja palstalla aiheesta pari ketjua löytyy missä ei ainakaan ole erityisempiä valituksia tullut vastaan.

LTO koneissa on kaksi isoa tekniikkaa: pyöriväkennoinen (Enerventin laitteet pääosin) ja sitten kiinteällä lämmönvaihtimella olevat laitteet. Nuo pyöriväkennoiset soveltuisi lappiin kyllä hyvin: sulatuksia ei (juuri) tarvi ja hyötysuhde on parempi.

 

[RauskiH]

Niin justiinsa.

Kulutuksista sen verran, että minulla ei ole tällä hetkellä mitään omaa logittajaa / käppyränpiirtäjää, joten verkkoyhtiön raporteilta häätyy vilkuilla kulutuksia.

Viime vuonna Tammi-Maaliskuu akselilla noin reilu 3000 kWh / kuukausi. Kylmempinä talvina ollut 3200-3500 kWh kummankin puolen (Huippu ollut pari vuotta sitten tammikuussa 3700 kWh ) Keväällä laskee 2000 kWh kummankin puolen, Kesä-Heinä alimmillaan 900 - 950 kWh, Syksyllä taas 1500-2500 kWh välillä.
Eli kyllä tuossa ILP:lle säästöpotentiaalia on varmasti mukavasti hyödynnettävissä , kun ei tarvi lattiakakkua lämmittää isolta alalta.

Täytyy sanoa, että lämpöisempää nyt on ollut sisällä ILPin aikaan kuin ennen sitä ja kulutus vielä tippunut, eli hyvä diili sinänsä.

Mielenkiintoista nähdä mihin säästöihin ILP pystyy tämän vuoden aikana!


Esim. lähinnä vertailukelpoiset talvikuukaudet, joissa ulkoilman keskilämpötila lähellä samaa ennen ja jälkeen ILP

Helmikuu 2018 3 406 kWh Ulkolämpötila -14,1
Tammikuu 2021 3 084 kWh Ulkolämpötila -13,5

Eli ILP:llä säästöä tulee kovimmilla pakkasillakin, vaikka COP ei ole enää kummoinen.


Pittää kysellä tarkemmin nuista välikaton lisäeristyksistä tarjouksia, sillä siinä varmaan säästöpotentiaalia kans on!


Miten tuo IV-kone: kattoin, että sinulla on "Vallox digit SE jonka jälkilämmitysvastus on asetettu +15 C" Onko tuo pelittänyt hyvin? Onko tarvinnut tehdä mitään ja onko se alkuperäinen asennus?

Mietin, että olisiko huokeinta asentaa saman valmistajan kone, joka menee samoihin putkituksiin (Vallox)?

Onko nuilla Valloxin ja Enerventin IV-koneiden toteutustekniikoilla minkälaista eroa käytännössä, mitä pitäisi huomioida?

Siirtoyhtiön datasta ne minunkin kuvat on piirretty eikä loggeria ole kuin pumpun kulutukselle. Loggeri tosin tipahti pois verkosta pari vuotta sitten kun vaihdoin reitittimen ja sain jo viime joulun jälkeen aikaseksi kiikkua välikatolle ja paritettua sen "uuden" reitittimen kanssa...

Teillä näyttää tammikuussa menneen saman verran kuin meillä, tosin meillä hieman lauhempaa mutta vastapainoksi meillä nikkoautoa ladataan 95 % kotona. Meillä on näemmä mennyt pari vuotta sitten tammikuussa n. 3100 kwh @-14,7 C ilman nikkoautoa. Vähän epäilyttävän pieni tämän vuoden tammikuun kulutus tai sitten etätöiden ansiosta on tullut polteltua enemmän takkaa/oikea-aikaisemmin. Kun huomioi, että teillä aavistuksen pienempi kesäkulutus niin 20 Mwh/a rajaa pitäisi kolkutella jo tekemättä mitään muuta kuin huolehtii että pumpulla on mahdollisimman paljon kuormaa. IV koneen jälkilämmitystä voisit kokeilla vaihvihkaa tiputtaa aste kerrallaan ja kokeilla miltä itsestä tuntuu ja kuulostella missä vaiheessa alkaa aiheuttamaan hellasäröä. Kun kipuraja löytyy niin pakittaa yhtä vaivihkaa tuosta asteen takaisin päin...

Täällä entisten asukkaiden kulutus pyöri 30 Mwh/a molemmin puolin. Silloin ei ole ollut lämpöpumppua, takassa oli pidetty tulta ainoastaan satunnaista makkaranpaistoa varten, IV-kone oli 4 tai 5 asennossa sekä jälkilämmitys muistaakseni 20 C, varastot+talli vähän vajaassa 20 asteessa ja lvv termostaatti 80 asteessa Taloon muutettiin syksyllä niin aloin lämmittämään paljon takalla ja tätä jatkui ainakin vapulle asti, pienensin IV-konetta+jälkilämmitystä, lvv termostaatti 50 asteeseen ja ohjailin elektronisilla termostaateilla kulutusta yösähkölle kun kaksiaikasähkö oli käytössä ja huonelämpötilana pidettiin 20-21 astetta. Lisäksi tallin ja varastojen lämpötilat laskettiin 5-7 asteeseen.

Ensimmäisen talven aikana totesin ettei tämä ole kivaa -> jatkuva puunpoltto oli tympeää ja sitoi aivan liiaksi aikaa ja yösähköllä lämmitettäessä lattiat olivat aamulla kuumat ja illalla sai olla jo villasukat jalasssa ja lämpötila muutenkin minun makuun alakanttiin. Kesällä vaihdoin sähkösopparin yleisähköön, puhallutin 30 m3 lisää villaa välikatolle, syksyllä asennettiin FH35 ja IV koneen jälkilämmitystä pienenneltiin edelleen. Tämän jälkeen oleskelutilojen sisälämpötilana on vuodenajasta riippumatta pidetty mukavaa 24-25 C ja kulutus on pyörinyt 20 Mwh/a molemmin puolin vaikka puunpoltto on vähentynyt varmaan kolmasosaan (poltetaan aktiivisemmin -10 C alapuolella kun pumpun tehot alkaa olemaan kinthaalla)

Mitä IV koneeseen tulee niin ei taida vallox digit se olla paljoa ilmavaa kummempi. Itsekin oli omaani jo vaihtamassa mutta kun en löytänyt nopeasti digitin kanavalähtöihin sopivaa parempaa konetta niin onnekseni ehti luoja käymään maajalkaisessa ja aloin tarkemmin miettimään koko homman järkevyyttä. Totesin lopulta vaihdon hullun hommaksi ja todenäköisesti ajan tuon loppuun/niin pitkään kun siihen joutuisi ostamaan yli 200 euron varasosan. Perustelin vaihdon kannattomuuden itselleni:
- koneen ajoksi vakiintunut kausiajo: kesällä puhallus 3, syksyllä ja keväällä 2 ja jälkilämmitys pois päältä/13 C -> ilpille töitä hyvällä kopilla jolloin hyöty paremman hyötysuhteen IV koneeseen pienenee entisestään. Kylmimpinä aikoina (joulu-, tammi-, helmikuu) puhallus ykkösellä ja jälkilämmitys 15 C. En ole havainnut ongelmia pienen puhalluksen kanssa, talossa ei haise/ole tunkkaista, kosteus ei näillä pakkasilla todellakaan vaivaa ja lisäksi takka vaihtaa ilmaa tehokaasti kerran päivässä.
- hain myös empiirisesti kokeilemalla mikä on kennon sulatusraja, Tosin tämä vaati muutamaan kertaan kennon sulattelun kuuman suihkun alla ennen kuin löytyi oikea asetuslämpö missä kennon ei jäädy kovimpienkaan saunomisien ja pakkasten aikana.

 

[julli100]

https://shelly.cloud/products/shelly-3em-smart-home-automation-energy-meter/ mittaamaan koko talon sähkönkulutusta.
https://shelly.cloud/products/shelly-1pm-smart-home-automation-relay/ yksittäisten laitteiden ja lämpötilojenmittaus, esim ilp.

 

[Skibidi Weinau]

Siirtoyhtiön datasta ne minunkin kuvat on piirretty eikä loggeria ole kuin pumpun kulutukselle. Loggeri tosin tipahti pois verkosta pari vuotta sitten kun vaihdoin reitittimen ja sain jo viime joulun jälkeen aikaseksi kiikkua välikatolle ja paritettua sen "uuden" reitittimen kanssa...

Teillä näyttää tammikuussa menneen saman verran kuin meillä, tosin meillä hieman lauhempaa mutta vastapainoksi meillä nikkoautoa ladataan 95 % kotona. Meillä on näemmä mennyt pari vuotta sitten tammikuussa n. 3100 kwh @-14,7 C ilman nikkoautoa. Vähän epäilyttävän pieni tämän vuoden tammikuun kulutus tai sitten etätöiden ansiosta on tullut polteltua enemmän takkaa/oikea-aikaisemmin. Kun huomioi, että teillä aavistuksen pienempi kesäkulutus niin 20 Mwh/a rajaa pitäisi kolkutella jo tekemättä mitään muuta kuin huolehtii että pumpulla on mahdollisimman paljon kuormaa. IV koneen jälkilämmitystä voisit kokeilla vaihvihkaa tiputtaa aste kerrallaan ja kokeilla miltä itsestä tuntuu ja kuulostella missä vaiheessa alkaa aiheuttamaan hellasäröä. Kun kipuraja löytyy niin pakittaa yhtä vaivihkaa tuosta asteen takaisin päin...

Täällä entisten asukkaiden kulutus pyöri 30 Mwh/a molemmin puolin. Silloin ei ole ollut lämpöpumppua, takassa oli pidetty tulta ainoastaan satunnaista makkaranpaistoa varten, IV-kone oli 4 tai 5 asennossa sekä jälkilämmitys muistaakseni 20 C, varastot+talli vähän vajaassa 20 asteessa ja lvv termostaatti 80 asteessa Taloon muutettiin syksyllä niin aloin lämmittämään paljon takalla ja tätä jatkui ainakin vapulle asti, pienensin IV-konetta+jälkilämmitystä, lvv termostaatti 50 asteeseen ja ohjailin elektronisilla termostaateilla kulutusta yösähkölle kun kaksiaikasähkö oli käytössä ja huonelämpötilana pidettiin 20-21 astetta. Lisäksi tallin ja varastojen lämpötilat laskettiin 5-7 asteeseen.

Ensimmäisen talven aikana totesin ettei tämä ole kivaa -> jatkuva puunpoltto oli tympeää ja sitoi aivan liiaksi aikaa ja yösähköllä lämmitettäessä lattiat olivat aamulla kuumat ja illalla sai olla jo villasukat jalasssa ja lämpötila muutenkin minun makuun alakanttiin. Kesällä vaihdoin sähkösopparin yleisähköön, puhallutin 30 m3 lisää villaa välikatolle, syksyllä asennettiin FH35 ja IV koneen jälkilämmitystä pienenneltiin edelleen. Tämän jälkeen oleskelutilojen sisälämpötilana on vuodenajasta riippumatta pidetty mukavaa 24-25 C ja kulutus on pyörinyt 20 Mwh/a molemmin puolin vaikka puunpoltto on vähentynyt varmaan kolmasosaan (poltetaan aktiivisemmin -10 C alapuolella kun pumpun tehot alkaa olemaan kinthaalla)

Mitä IV koneeseen tulee niin ei taida vallox digit se olla paljoa ilmavaa kummempi. Itsekin oli omaani jo vaihtamassa mutta kun en löytänyt nopeasti digitin kanavalähtöihin sopivaa parempaa konetta niin onnekseni ehti luoja käymään maajalkaisessa ja aloin tarkemmin miettimään koko homman järkevyyttä. Totesin lopulta vaihdon hullun hommaksi ja todenäköisesti ajan tuon loppuun/niin pitkään kun siihen joutuisi ostamaan yli 200 euron varasosan. Perustelin vaihdon kannattomuuden itselleni:
- koneen ajoksi vakiintunut kausiajo: kesällä puhallus 3, syksyllä ja keväällä 2 ja jälkilämmitys pois päältä/13 C -> ilpille töitä hyvällä kopilla jolloin hyöty paremman hyötysuhteen IV koneeseen pienenee entisestään. Kylmimpinä aikoina (joulu-, tammi-, helmikuu) puhallus ykkösellä ja jälkilämmitys 15 C. En ole havainnut ongelmia pienen puhalluksen kanssa, talossa ei haise/ole tunkkaista, kosteus ei näillä pakkasilla todellakaan vaivaa ja lisäksi takka vaihtaa ilmaa tehokaasti kerran päivässä.
- hain myös empiirisesti kokeilemalla mikä on kennon sulatusraja, Tosin tämä vaati muutamaan kertaan kennon sulattelun kuuman suihkun alla ennen kuin löytyi oikea asetuslämpö missä kennon ei jäädy kovimpienkaan saunomisien ja pakkasten aikana.

Mielenkiintoista tietoa & kiva kuulla kokemuksista

Jaa, pittää kattoa tarkemmin sitten siirtoyhtiön raporttivaihtoehtoja. Olen ollut huomaavinani siellä vain jonkinmoista taulukkoa ja pylvästä, en käppyröitä.

Tuota jälkilämmityksen varovaista rukkausta alaspäin vois kokeilla hellasärörajalle

Asukkaita on kyllä niin moneen lähtöön. Toisia kiinnostaa optimointi, säätö ja säästö, toisia vain lämmin pirtti hinnalla millä hyvänsä

Tuo IV-koneen puhallusteho tuntuu, että on huonompi kuin aiemmin, mutta sisäkosteuspitoisuus näin talvella liiankin alhaalla, joku 10-15%. Joutunu Ufoxia käyttään vähän lisäkosteutta tuomaan. Kattoa miten tuo käy ja kukkuu.

Hyvin on teillä energiatehokkuus parantunut kertomillasi toimenpiteillä!

Yösähkö tosiaan oli meilläkin aluksi ja aamulla lattiat kuumat, illalla kylmät. Yleissähköksi ja jatkuvalämmitteiseksi vaihdettiin. lV-varaaja tiputettiin kans maksimilta muistaakseni +60'C:sen. Onko tuo +50 ollut riittävä? Onko siinä mitään vaaraa legionellan ym. osalta? En muista nyt niitä lämpötilarajoja sen osalta.

Paljonko veloittivat puhallusvillan 30 m2 puhalluksesta? Pitää pyytää tarjouksia niistä. Mahtaako olla kesällä vai talvella halvempi laittaa? Luulis, että kesällä kivempi nuita puhallella, mutta talvella voi olla vähemmän hommaa.

Takan lämpö on ihan mukavaa ja lisälämpönä järkevää ILPin kaveriksi, mutta emmiekään välitä niin hirviästi tuosta halkorumbasta. Enkä meinaa ottaa ressiä puunpoltosta.ILPpi kuiten hyvin hoitaa nyt ihan hyvin hommansa.

 

[Juize]

Meillä on lähes samanlainen tilanne kuin aloittajalla lämmityksen suhteen, paitsi talo 1,5 kerroksinen 180 m2 talo keski-Suomessa. Alakertaan asennettu viimevuonna Daikin Perfera 40.

Entisillä omistajilla ollu sähkönkulutus 28-33 MWh vuodessa ja nyt pumpun asennuksen jälkeen näyttäisi vuosikulutus painuvan 18-19 MWh:n tuntumaan. Pumpun lämpöä siirtyy yllättävän hyvin yläkertaan, mutta alakerran kodinhoitohuone olisi liian kylmä ilman lattialämpöjä.

Kylppäri ja pukuhuone on tuolla KHH:n kanssa samassa perämutkassa ja niiden lattialämmityksissä on ainakin meillä seuraavaksi suurin säästöpotentiaali. Olen miettinyt jos kodinhoitohuoneeseen saisi asennettua toisen pumpun joka pitäisi tilan +24 C niin tuo leikkaisi varmaan hyvin noiden tilojen (KHH, pukuhuone, kylppäri n 30 m2) sähkönkulutusta joka nyt on arviolta 20-25 kWh/päivä pakkasilla. Jos tuosta saisi puoletkin pois lämmityskaudella niin vuositasolla säästöä tulisi karkeasti n 2500-3000 kWh.

Olenkin pähkäilly sen välillä haluaako ottaa yläkertaan pumpun kesän jäähdytysten takia vai toisen alakertaan lisäsäästöjen vuoksi.

 

[Skibidi Weinau]

Meillä on lähes samanlainen tilanne kuin aloittajalla lämmityksen suhteen, paitsi talo 1,5 kerroksinen 180 m2 talo keski-Suomessa. Alakertaan asennettu viimevuonna Daikin Perfera 40.

Entisillä omistajilla ollu sähkönkulutus 28-33 MWh vuodessa ja nyt pumpun asennuksen jälkeen näyttäisi vuosikulutus painuvan 18-19 MWh:n tuntumaan. Pumpun lämpöä siirtyy yllättävän hyvin yläkertaan, mutta alakerran kodinhoitohuone olisi liian kylmä ilman lattialämpöjä.

Kylppäri ja pukuhuone on tuolla KHH:n kanssa samassa perämutkassa ja niiden lattialämmityksissä on ainakin meillä seuraavaksi suurin säästöpotentiaali. Olen miettinyt jos kodinhoitohuoneeseen saisi asennettua toisen pumpun joka pitäisi tilan +24 C niin tuo leikkaisi varmaan hyvin noiden tilojen (KHH, pukuhuone, kylppäri n 30 m2) sähkönkulutusta joka nyt on arviolta 20-25 kWh/päivä pakkasilla. Jos tuosta saisi puoletkin pois lämmityskaudella niin vuositasolla säästöä tulisi karkeasti n 2500-3000 kWh.

Olenkin pähkäilly sen välillä haluaako ottaa yläkertaan pumpun kesän jäähdytysten takia vai toisen alakertaan lisäsäästöjen vuoksi.

Tuohan vaikuttaa jo oikein hyvältä sähkönkulutuksen pienenemiseltä Joo, sitä joutuu usein miettimään näitä joko/tai-vaihtoehtoja, sekä tekemään joitakin säästötoimenpiteiden kompromisseja; asumismukavuus edellä.

 

[Skibidi Weinau]

Huonelämpötilan laskeminen yön ajaksi / onko järkeä / kokemuksia?

ILP on nykyisin koko ajan päällä. Yön ajaksi puhallus vain pienemmälle 3/5.

Aiemman asukin toimesta laitettu lattialämmityksen lisäksi sähköpatterit ja niille + osaan lattiatermareista "älyllinen" säätöjärjestelmä (Nobö). Näin niitä pystyy pystyy aikasäätämään, eli laittamaan yöksi tai muulle halutulle ajalle säästölle, mikä laskee lämpötilaa noin +2-3'C.

Olen havainnut, että näissä kyseisissä sähköpattereissa termarit eivät ole kovin tarkat aistimaan lämpötilan suuria äkillisiä muutoksia.
Eli jos käyttää tuota yön ajaksi lämpötilan pudotusta (niissä huoneisssa mihin ILP:in lämpö ei yllä) niin saattaa käytännössä ylilämmittää huonetta +1-2'C lämpimämmäksi kuin mitä patterin pyynti, eli mahdollinen yöllinen säästö hupenee ylilämmittämiseen. Tuo varmaan saattaa korotusta vielä enemmän kovilla pakkasilla varsinkin silloin, kun ulkoilma lauhtuu useamman asteen ja rakenteet vielä kylminä ja lämpöä siirtyy niihin.

KHH+PH lattialämmityksen osalta tuo aikasäätö toimii (ehkä) paremmin, kun anturi mittaa lattian lämpöä, eikä huonetilan lämpöä. Sitä en ole tutkinut, että säästääkö sillä vuositasolla juuri ollenkaan verrattuna tasalämpöiseen laattaan.

Tosin osassa huoneista aikasäätöä olisi mahdollista soveltaa lattiakakunkin aikasäätöön, mutta ongelmaksi tulee lattiakakun hidas reagointi lämpötilojen muutoksiin, jolloin ylilämmitys / hidas lämpeneminen siinäkin ongelmana.

Jos patterien termarit olisi tarkemmat, niin voisi olla enemmän hyötyä tuosta älysysteemistä. En tiedä ovatko nykymalleihin niitä Noböllä niitä petraneet.


Olen hieman aiempia kulutuksia katsonut, mutta en ole ainakaan merkittävää eroa huomannut "huone tasalämpöinen 24/7" vs "huoneen lämpötilan lasku yön ajaksi & nosto aamulla".

Se on eri asia, jos talo on vaikka viikon tai pitemmän ajan tyhjillään, niin siinä ajassa voi jotakin säästöä jo tulla, jos lämpötilan laskee pysyvästi pitemmäksi ajaksi alemmaksi.

Taitaa olla niin, että merkittävää säästöä ei saa lämpötilan laskemisella yön ajaksi. Tasalämpöisyys on lisäksi parempi ainakin asumismukavuuden osalta. Järkevämpää ehkä hakea säästöjä vaikka huonelämpötilan pysyvällä laskulla.

Onko porukalla minkälaisia kokemuksia lämpötilojen humpauttamisesta?



Tiedä sitten toimiiko jokin OptiWatti ym. muu älyllinen säätöjärjestelmä paremmin ja säästääkö sillä enemmän. Mahtaako niissä olla joitakin kuukausi- tai vuosimaksuja? Nobössä ei ole ylläpitokuluja ainakaan tässä setissä. Vaikka esitteessä luvataan säästöjä, niin TMA voi olla sitten käytännössä pitkähkö

 

[Mikki]

Yleisesti ottaen lämpötilojen jumppaamisella ei saa mitään säästöjä. Kannattaa tavoitella tasaista lämpöä ja keskittyä sen optimointiin.

Itse en usko kovinkaan paljoa näihin "älylaitteisiin". Lähinnä rahastusta ja vikaherkkää rojua.

 

[roots]

Tuohan vaikuttaa jo oikein hyvältä sähkönkulutuksen pienenemiseltä Joo, sitä joutuu usein miettimään näitä joko/tai-vaihtoehtoja, sekä tekemään joitakin säästötoimenpiteiden kompromisseja; asumismukavuus edellä.

Tuosta kannattaa muistaa että asukkaatkin on vaihtunu, eli sen momentin aiheuttama muutos voi myös olla iso.

 

[Skibidi Weinau]

Yleisesti ottaen lämpötilojen jumppaamisella ei saa mitään säästöjä. Kannattaa tavoitella tasaista lämpöä ja keskittyä sen optimointiin.

Itse en usko kovinkaan paljoa näihin "älylaitteisiin". Lähinnä rahastusta ja vikaherkkää rojua.

Samaa näyttää käytäntö minullakin.

Mökille ym. voi olla järkevämpi laittaa, jos löytää simppelin systeemin ilman juoksevia maksuja.

Osa varmaan laittanut ILP etäohjauksella Wifin kautta, kun sekin maksanee itsensä nopeammin takaisin.

 

[MikkoM513]

Riippuu kenen verkonhaltijan alueella asuu, mutta noin 15000kWh menee raja jonka ylittyessä yösähköllä tulee säästöjä.

yösähkökorotus menee useimmilla päälle klo22, joten lattiaa ylilämmitetään 22-01h jonka jälkeen korotus on saavutettu ja lämmittää huoneita turhaan vaikka nukkuessa viileämpi olisi parempi. Itse olen huomannut toimivaksi laittaa korotus päälle joko ajastimella keskuksessa tai älytermostaateilla halvan yösähkön ajaksi klo 4-7 ja varata siten edullista energiaa laattaan. Tällöin aamulla on mukavan lämmin ja ihan ok vielä illallakin ja yötä vasten ei turhaan nosteta lämpöä.

 

[MikkoM513]

Energian hinta useimmissa sopimuksissa on sama yöllä ja päivällä, mutta siirrossa ero on merkittävä. Oman yhtiön yösiirto on noin 35% päivän tariffista. Ero koko hinnassa sisältäen verot on merkittävä. Päivä kaikkiaan noin 10,5cnt/kWh ja yö 8cnt/kWh. Perusmaksu ei mukana näissä hinnoissa mutta siirto, verot ja energia kyllä.

 

[Skibidi Weinau]

Energian hinta useimmissa sopimuksissa on sama yöllä ja päivällä, mutta siirrossa ero on merkittävä. Oman yhtiön yösiirto on noin 35% päivän tariffista. Ero koko hinnassa sisältäen verot on merkittävä. Päivä kaikkiaan noin 10,5cnt/kWh ja yö 8cnt/kWh. Perusmaksu ei mukana näissä hinnoissa mutta siirto, verot ja energia kyllä.

Meillä perusmaksussa oli yösähkön ja yleissähkön osalta sellainen ero, että yösähkö maksaa 135,00 eur enemmän / vuosi. Yösähkön (22-07) siirto vain 0,01 eur halvempi / KWh, joten aika paljon pitäisi yöpainotteisesti käyttää sähköä, jotta pääsee edes samoihin yleissähkön kanssa.

Katsottiin muutaman kuukauden käytön jälkeen, että meidän käytössä vaikea hyötyä yösähköstä, niin valittiin yleissähkö. Lämmin vesi piti lämmittää kuumemmaksi, jotta sitä riittää illaksi. Myös lattiat tahtoivat viilentyä iltaa kohden.

Toki eroja on varmaan verkkoyhtiöiden hinnoittelussa ja se mikä hyvä toiselle ei ole välttämättä toiselle paras vaihtoehto. Kukin tyylillään lämmittelee

 

[Torsas]

@Skibidi Weinaulla paljon samaa kuin meillä eli pohjoisessa ollaan ja kaapeleilla sähkölämmitteinen talo + ILP. Meillä tosin vähän uudempi mutta neliöitä enemmän ja tällä hetkellä kuluu noin 20 Mwh/a.

Omakotitalo 169/207 m2, suorasähkö+ Mitsubishi FH35, Rovaniemi

Pistetäänpä tulevaa perikuntaa varten tietoja talteen, tarkemmat tiedot kohteesta löytyy: https://lampopumput.info/foorumi/threads/sisäyksikön-paikka-okt-169-207-m2-yhdessä-tasossa.19206/ Muutoksia em. linkin kuvaukseeen nähden se, että vakituisten asukkaiden määrä vähentynyt neljään ja taloon...

lampopumput.info

Niin kuin Mikki jo sanoi niin hankala on ihan älyttömiä tehdä kun ei ole vesikiertoista lämmönjakoa, PILPin unohtaisin myös ensimmäiseksi jos et jostain sitä ilmaiseksi saa kun lämpöä ei saa menemään kuin käyttöveteen. Uusi varaajakaan ei taida tulla pienentyneiden häviöiden säästöinä maksamaan ikinä itseään takaisin jos et ole erityisen nuori tai todella pitkäikäistä sukua...

Laita vähän tarkempaa tietoa miten kulutus jakautuu. Mielestäni noista minun postista löytyvistä päiväkulutus vs ulkolämpötila ja kuukausikulutus + keskilämpötila käppyröistä näkee tosin hyvin miten kulutus jakaantuu ja pystyy arvioimaan että mitä olisi tehtävissä.

Ilman tarkempia tietoja niin veikkaan että lyhyin TA välikaton lisäeristämisellä nykyisestä -> 50-60 cm + IV putkien päälle ennen puhallusta levyvillaa tai vallitetaan puhallettaessa.

Pohjois-Suomi on laaja käsite... riippuen vähän keneltä kysyy ja mistä päin vastaaja katsoo mutta mikä tarkempi paikkakunta, avatarin perusteella jossain väylän varressa?

Yläpohjan lisäeristyksestä ja takaisinmaksuajasta omasta kohteesta ilmastovyöhykkeeltä 2:
Nykytilanne noin 30-40cm eristevahvuudella U-arvo on noin 0,12 ja lämpöhäviö 160m2 alalta 2585kWh/a
+10cm lisäeristevahvuudella U-arvo on noin 0,09 ja lämpöhäviö 160m2 alalta 1940kWh/a

Lisäeristyksen hinta suunnilleen 35€/m3 itse puhallettuna ja tarve olisi siis 16m3 kokonaiskustannuksella 560€ ja saavutettavissa oleva vuosisäästö noin 645kWh eli 13c/kWh hinnalla takaisinmaksuaika noin 7 vuotta.

Tuo villan hinta on itsellä melko optimistisesti laskettu ilman tuulenohjaimia tai hormin palovillalisäyksiä.

 

[moti]

Lämpöpumppufoorumilla kun ollaan niin vesikiertoinen lattialämmitys tuntuu oleva ”se” juttu. PILP, IVLP,ML:n kompura sitten jauhaa säästöä sinne.

Itsellä on näissä pumpuissa kolme juttua jotka mietityttää: Toimintahäiriöt, huolto - ja korjaustannukset ja melu. Nuo huolto- ja korjauskustannukset yhdessä korkeampien hankintakustannusten kanssa tahtoo tehdä homman taloudellisesti kannattamattomaksi alle 150m2 taloissa. Toimintahäiriöitä en hirveästi kaipaa lämmitykseen tai käyttöveteen. KISS. Ja varsinkin sisätiloissa kuuluvaa ylimääräistä melua kartan kuin myrkkyä. Ainakin PILP:t tuntuu olevan äänekkäitä kun ne tungetaan kodinhoitohuoneisiin.

Olen purkamassa asunnon kaikkia lattioita. Ja olen laittamassa sinne saneerauskaapelia enkä vesikiertoa. Lisäksi LTO+takka ja uutuutena 2xILP. Eli 20 vuoden takaista helposti hallittavaa hajautettua tekniikkaa kokonaisuutena. Optio aurinkoenergialle kun aurinkotunnit on tontilla runsaat kehä3 sisällä.

Saa olla eri mieltä ja kaikki on vielä auki. Ns. pannuhuonetta ei ole mutta tilava autotalli on metrin päässä talosta ja kodinhoitohuoneesta jossa kaikki tekniikka on nytkin.

 

[misa64]

Sähkö on ihan hyvä lämmitys vaihtoehto jos on melulle ja ylimääräisille äänille herkkä ja pää kestää kovemmat sähkölaskut .
Monet Pumput esim MLP eivät kyllä paljon jääkaappia kovempaa meteliä pidä , sensijaan ILP it pitävät kyllä aina meteliä ja viimaa , ja toimivat yleensä vain kohtalaisesti mukavuuspainotteisesti aatellen lattialämmityksen kaverina!
Eli kompromisseja saattaa vaatii sähkönsäästö oli sit veet tai sähköt töppösten alla

 

[roots]

Monet Pumput esim MLP eivät kyllä paljon jääkaappia kovempaa meteliä pidä , sensijaan ILP it pitävät kyllä aina meteliä ja viimaa

Tuo sama epäloogisuus pisti silmään, millä ILPillä sitten muka onnistuu jos ääniherkkyys on korkealla prioriteetilla...

 

[pökö]

Eikös tuon MUHin tilalle ole jollain valmistajalla suoraan vanhoihin putkiin sopiva kone.

 

[Tuokko]

Se vesikiertoinen lattialämmitys on siitä hyvä, että sitä lämmitykseen menevää vettä voi lämmittää puulla, pelletillä, auringolla, sähköllä, kaukolämmöllä ja vaikka öljyllä. Itse lämmitin 10 v. Yösähköllä...sitten 18 vuotta puulla ja nyt sitten Vilpin laitoin puulämmityksen rinnalle.
Vesikiertoinen lattialämmitys antaa tasaisen lämmön koko taloon...hyvin matalalämpöinen vesi siellä kiertää.

 

[moti]

Tuo sama epäloogisuus pisti silmään, millä ILPillä sitten muka onnistuu jos ääniherkkyys on korkealla prioriteetilla...

ILP voi aina laittaa pois päältä jos ääni häiritsee. Vedet lämpiää boilerissa äänettömästi ja aina on suorasähkö taustalla.

 

[moti]

Tein asuntoon kotivakuutuksen. Nähtävästi vesikiertoinen lämmitys nostaa maksuja kun kaikki yhtiöt sitä kyselee? Onko kukaan selvittänyt montako kymppiä vuodessa tulee lisää?

 

[Espejot]

Leikitellään ajatuksella... normaalisti IV syö pakasella 2 kW PILP tehot pakkasella mutta nyt kun ei ole vesikiertoista lattialäämittystä niin PILP teho on mahdolista ohjata ilmanvaihdon lämmitykseen. Paraskaan roottori ei saa raitisilmaa lämmitettyä 18C kovilla pakkasilla. Onnistuiskohan toi PILP:llä? Joskus näitä laskeskelin mutta laskuri just nyt hukassa.

Ajatuksena on että PILP:llä ylettäisi sinne minne ILP:llä ei yletetä. Normaalisti passivinen LTO hakkaa PILP:n mennen tullen mutta jos LTO:n lämmityskyky ei riitä niin silloin se ei riitä. Tällöin PILP korvaisi suorasähköä mihin LTO ei kykene.

 

[pökö]

Paraskaan roottori ei saa raitisilmaa lämmitettyä 18C kovilla pakkasilla

Tarviiko saada?
Pilp tuntuu tuovan paljon mm säätöongelmia mukanaan, saako sillä haluamaansa tuloilmanlämpöä ikinä ilman jatkuvaa säätöä.

 

[Espejot]

Tarviiko saada?
Pilp tuntuu tuovan paljon mm säätöongelmia mukanaan, saako sillä haluamaansa tuloilmanlämpöä ikinä ilman jatkuvaa säätöä.

Eri ihmiset kokee ongelmat eri tavalla. Minulla ei ollut ILP:n ja PILP: kanssa säätöongelmaa kun PILP:stä loppui paukut jo aikaisessa vaiheessa. Mikään pakko ei ole mutta ehkäpä sillä voisi säästää sähköä... PILP ei tunnetusti pakkasta kumarra vaan kompoastuskivi on IV lämmitys ja silloin ei riitä paukkuja lattiaan. Nyt kun lattiaa ei ole niin hoituisiko PILP:llä talon kauinmaisten nurkkien lämmitys ilmateitse?

Ohessa on oman kämpän sähkänkäyttö 2013-2020. Kuvasta huomaa että PILP:n kompura alkoi väsyä jossakin vaiheessa...

 

[misa64]

ILP voi aina laittaa pois päältä jos ääni häiritsee. Vedet lämpiää boilerissa äänettömästi ja aina on suorasähkö taustalla.

Jep! ILPPI on hyvä ja edullinen vaihtoehto , kunhan ymmärtää että ilma liikkuu ja ääntä pitää. Muutaman vuoden kokemuksella suosittelen kyllä!!
Sijoituspaikkaan kannattaa kiinnittää huomiota ,etenkin jos meluherkkyyttä löytyy! Jos on avoin pohjaratkaisu ,ilppi pääsee puhaltamaan pitkälle ja makkarit mahollisimman kaukana niin sit on hyvä

 

[roots]

ILP voi aina laittaa pois päältä jos ääni häiritsee. Vedet lämpiää boilerissa äänettömästi ja aina on suorasähkö taustalla.

Vähän huono peruste hankkia joku laite syystä että 'sen saa pois päältä'

 

[moti]

Vähän huono peruste hankkia joku laite syystä että 'sen saa pois päältä'

No sanotaan näin että tykkää esim. kuunnella musiikkia keskittyneesti kun olen yksin kotona. Tai lukea hiljaisuudessa. ILPin voi napata helposti pois sen ajaksi. Siitä huolimatta lämmitys, käyttövesi, ilmanvaihto toimii. Pahinta myrkkyä subjektiivisesti on matalataajuinen kompuran ääni joka tulee rakenteita pitkin. Ilpin sisäyksikön suhina/humina ei ole niin ”hermoon käypää” imo.

 

[moti]

Jos laittaisin ”vastaisen varalle” vesikiertoisen lattialämmityksen mutta lämmittäisin sitä ainakin tässä vaiheessa suorasähköllä (4,09 senttiä kwh+siirto&verot) niin mikä laite hoitaisi lattiaveden lämmityksen? Nythän käytössä on suorasähkö patterit, 300 litran boileri ja Vallox digit SE LTO, molemmista voisin luopua remontin yhteydessä.